Mitä haluaisit sanoa ystävällesi, mutta se ei olisi OK?

Että hänellä on syömishäiriö ja tiedän sen, vaikka hän koittaa sen peittää.

Että osaan laskea yks plus yks asioista, joista hän puhuu ristiin ja suorastaan valehtelee. 

Että huulitäytettä ei kannattaisi ottaa enää yhtään enempää ja ripsienpidennykset ovat aivan järkyttävän epäaidon näköiset ja ei ole enää nättiä. 

Vierailija kirjoitti:

Huisii kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni esikoinen oli puhdas vahinko, kun sai tietää olevansa raskaana mietti pitkään aborttia. Oli ryyppäämässä silloin alkuraskaudesta kun ei vielä tiennyt asiasta jne. Nyt selittää silmät kirkkaana kuinka esikoisen yrittäminen oli yhteinen päätös miehen kanssa ja toivottu lapsi. Tämä tietysti menee läpi niille ketkä ovat tunteneet hänet vasta viime vuodet. En ymmärrä miksi asiasta pitää valehdella, eihän vanhinkolapsissa ole mitään hävettävää. Kiusallista kuunnella vieressä selittelyä kun tiedän totuuden.

No yleensähän tuota ei sanota sen lapsen takia. Vai haluaisitko itse kuulla, että äitisi ei halunnut sinua? Oli ryyppäämässä raskaana ollessaan ja harkitsi aborttia?

Kun ne lapset ei ole mitään villapaitoja vaan ihan oikeita ihmisiä, joilla on tunteet. Ja ne haluaa olla vanhemmilleen toivottuja ja rakastettuja. Siksi ei ole hyväksi puhua totta tuossa asiassa.

Tässä ei ollut kyse siitä mitä lapselle sanotaan. Vaan, että kyseinen henkilö kertoo kaikille kuinka lasta oikein yhteistuumin yritettiin ja toivottiin vaikka totuus on eri. Äitihän on lopulta halunnut tämän lapsen koska aborttia harkitessaan päätyi hänet pitämään = halusi hänet. Eli siitäkään ei ollut kyse. Minusta on vaan melko outoa kertoa kaikille kuinka lasta on kovasti yritetty jos totuus on se, että lapsi oli vahinko ja abortti mietinnässä. Miksi ei voisi vaikka sanoa, että tämä oli yllätysraskaus jokä päätettiin pitää. Se vastaisi totuutta enemmän. Tiedän tämän lapsen olevan todella rakastettu ja äidin onnellinen päätöksestään pitää hänet. En vain ymmärrä, miksi asia täytyy esittää täysin päinvastoin kuin mitä todellisuus on.

Lue nyt itsekin viestisi, puhut alentavasti kaveristasi. Haluaisit varmaan kertoa myös kaikille että kaverisi oli myös ryyppäämässä alkuraskausesta, että varmasti kaikki tietäisivät asian. Sinun pitäisi miettiä mmiksi. Miksi olet noin kade kaverillesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikille ystäville yhteisesti. Jos mulla on jokin asia, josta puhun, en kaipaa neuvoja vaan kuuntelua. Puhuminen on vain tapa järjestellä omia ajatuksia. Paljastatte vaan joka kerta, miten paljon parempana itseänne pidätte. Elkää ihmetelkö jos siis en soittele itse tai kysele mihinkään. Ei jaksa aina ottaa sitä täyslaidallista paskaa vastaan.

Taidan olla autisti tai jotain, mutten ymmärrä mitä ideaa tuollaisessa valittamisessa on ja että toisen pitäisi vaan vissiin olla että "aijaa, no vooi vooi". Onko se hyödyllistä? Tuntuu paljon hyödyllisemmältä yrittää ratkaista ne ongelmat kuin vain voivotella.

Nää on niitä tunteella eläjien juttuja, joita loogisemmin ajatteleva ei ymmärrä ja toisinpäin.

Kaikki ihmiset on tunteella eläjiä, mutta jos on kasvanut tunteet kieltävässä ympäristössä, voi tuntua turvallisemmalta yrittää teeskennellä muuta.

Että olet hirveä ihminen. Ruma, tyhmä, kouluttamaton, tuhlari, aikaansaamaton vätys.

Että hän saisi lapsen jos menisi yksityiselle hormonihoitoihin. (alle 45 v, PCOS). Mutta en tiedä tietääkö hän ja ei ole naimisissa, sekä on uskovainen. 

Olisi tod.näk. loukkaavaa minun tuosta puhua hänelle. 

Että ei laittaisi enää permanenttia hiuksiinsa. Hiukset putoavat kohta päästä vuosikymmenten ja satojen permanenttien vuoksi.

Olet lihava, koska syöt päivittäin herkkuja, et sen takia että aineenvaihdunta on hidastunut.

Se kaikki mitä olet kertonut nykyisestä parisuhteestasi saa minut ihmettelemään miksi et ole lähtenyt siitä. Miksi annat hänen kohdella sinua niin. Hän ei ole väkivaltainen, mutta on kuin pahainen kakara. Sanoit, että jos hän vielä kerran sanoo jättävänsä sinut, lähdet... Montako kertaa hän on sen sen jälkeen sanonut? Ainakin muutaman. Sinulla on varaa muuttaa pois. Sinulla on ystäviä, jotka tulisivat muuttoavuksi. Sinulla on huonekalut ja kodinkoneet. Facebook-tilisi kertoo toista tarinaa, täynnä sydämiä ja ylistystä hänestä. En ymmärrä enää. En tiedä mitä sinulle enää sanoisin, kun puhut teistä.

Et ole muodokas, olet lihava.

Vierailija kirjoitti:

Miksi olet molempien parisuhteidesi aikana laittanut välit minuun katkolle mutta RT muihin yhteisiin tuttaviin?

Varmaan osaat itsekin laskea yhteen 1 +1?

Eli hänen mielestään olet niin kaunis ja ihana tyyppi, että hän pelkää kumppaninsa ihastuvan sinuun ja kenties vaihtavankin "parempaan"!

Ota kohteliaisuutena. 😉😄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla että saisit haluamasi parisuhteen jos lopettaisit tapailemasta 10 miestä yhtä aikaa ja keskittyisit yhteen kerrallaan.

Oletko varma että tämä henkilö haluaa parisuhteen?

Luetun ymmärtäminen?!

"Voi olla, että saisit HALUAMASI parisuhteen, jos..."

Eiköhän tämä ihminen silloin rodellakin ole ilmaissut tämän HALUNSA ystävälleen, joka tänne kommentoi, kun noin kommentoi? 😅

Ei, väkivallakkoa ei oteta takaisin, vaikka olisi miten yksinäistä. Se jannu ei ole muuttunut miksikään. Keski-ikäisen pitää osata olla tarvittaessa yksinkin.

Että, joka asian suoraan päin naamaa läväyttäminen ei ole rehellisyyttä vaan kusipäisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huisii kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni esikoinen oli puhdas vahinko, kun sai tietää olevansa raskaana mietti pitkään aborttia. Oli ryyppäämässä silloin alkuraskaudesta kun ei vielä tiennyt asiasta jne. Nyt selittää silmät kirkkaana kuinka esikoisen yrittäminen oli yhteinen päätös miehen kanssa ja toivottu lapsi. Tämä tietysti menee läpi niille ketkä ovat tunteneet hänet vasta viime vuodet. En ymmärrä miksi asiasta pitää valehdella, eihän vanhinkolapsissa ole mitään hävettävää. Kiusallista kuunnella vieressä selittelyä kun tiedän totuuden.

No yleensähän tuota ei sanota sen lapsen takia. Vai haluaisitko itse kuulla, että äitisi ei halunnut sinua? Oli ryyppäämässä raskaana ollessaan ja harkitsi aborttia?

Kun ne lapset ei ole mitään villapaitoja vaan ihan oikeita ihmisiä, joilla on tunteet. Ja ne haluaa olla vanhemmilleen toivottuja ja rakastettuja. Siksi ei ole hyväksi puhua totta tuossa asiassa.

Tässä ei ollut kyse siitä mitä lapselle sanotaan. Vaan, että kyseinen henkilö kertoo kaikille kuinka lasta oikein yhteistuumin yritettiin ja toivottiin vaikka totuus on eri. Äitihän on lopulta halunnut tämän lapsen koska aborttia harkitessaan päätyi hänet pitämään = halusi hänet. Eli siitäkään ei ollut kyse. Minusta on vaan melko outoa kertoa kaikille kuinka lasta on kovasti yritetty jos totuus on se, että lapsi oli vahinko ja abortti mietinnässä. Miksi ei voisi vaikka sanoa, että tämä oli yllätysraskaus jokä päätettiin pitää. Se vastaisi totuutta enemmän. Tiedän tämän lapsen olevan todella rakastettu ja äidin onnellinen päätöksestään pitää hänet. En vain ymmärrä, miksi asia täytyy esittää täysin päinvastoin kuin mitä todellisuus on.

Lue nyt itsekin viestisi, puhut alentavasti kaveristasi. Haluaisit varmaan kertoa myös kaikille että kaverisi oli myös ryyppäämässä alkuraskausesta, että varmasti kaikki tietäisivät asian. Sinun pitäisi miettiä mmiksi. Miksi olet noin kade kaverillesi.

Huoh. Kerroin kaverin olleen ryyppäämässä tietämättä raskaudestaan ja pohtineen pitkään aborttia siksi, että se minusta kuvaa sitä, kuinka lapsi oli yllätys, ei suunniteltu jne. En itse ainakaan ryyppäisi silloin, kun menkat on jo selkeästi myöhässä jos lapsi olisi yrityksessä, toivottu, suunniteltu jne. vaan tekisin testin. Mutta tässä taisi mennä jo ajat sitten pointti ohi...

..Joka oli siis se, että minusta on hieman outoa selittää kaikille kuinka "miehen kanssa toivottiin lasta ja yritettiin muutama kuukausi tosissaan oviksia tikuttaen ennen kuin tärppäsi" kun totuus on yllätys/vahinko raskaus ja abortti harkinnassa melko pitkään. Tuntuu vaan kiusalliselta kuunnella vieressä sitä suoranaista valehtelua. Etenkin kun mielestäni vanhinkoraskaudessa ei ole yhtään mitään hävettävää.

"Miehesi on muuten hyvä rakastaja, mutta toivottoman huono nuolemaan pillua. "

Älä tunge nykyisen opiskelupaikan propagandaa kurkusta alas muille. 

Sanoisin että nyt jätät sen miehen kun et kerta sitä rakasta etkä ole suhteessa muuten kun siksi että mies tekee mitä haluat, käytät vaan hyväksesi ja laastarina. Kerron kohta miehelle ettet rakasta sitä ja miten ilkeästi välillä puhut siitä.

Sanoisin, että menisi nyt vihdoin sinne terapiaan, jonne saanut lähetteen. Olis palvelus hänelle itselleen ja lapsilleen. Kaikki vika ei ole 5v sitten tapahtuneessa erossa ja exässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huisii kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni esikoinen oli puhdas vahinko, kun sai tietää olevansa raskaana mietti pitkään aborttia. Oli ryyppäämässä silloin alkuraskaudesta kun ei vielä tiennyt asiasta jne. Nyt selittää silmät kirkkaana kuinka esikoisen yrittäminen oli yhteinen päätös miehen kanssa ja toivottu lapsi. Tämä tietysti menee läpi niille ketkä ovat tunteneet hänet vasta viime vuodet. En ymmärrä miksi asiasta pitää valehdella, eihän vanhinkolapsissa ole mitään hävettävää. Kiusallista kuunnella vieressä selittelyä kun tiedän totuuden.

No yleensähän tuota ei sanota sen lapsen takia. Vai haluaisitko itse kuulla, että äitisi ei halunnut sinua? Oli ryyppäämässä raskaana ollessaan ja harkitsi aborttia?

Kun ne lapset ei ole mitään villapaitoja vaan ihan oikeita ihmisiä, joilla on tunteet. Ja ne haluaa olla vanhemmilleen toivottuja ja rakastettuja. Siksi ei ole hyväksi puhua totta tuossa asiassa.

Tässä ei ollut kyse siitä mitä lapselle sanotaan. Vaan, että kyseinen henkilö kertoo kaikille kuinka lasta oikein yhteistuumin yritettiin ja toivottiin vaikka totuus on eri. Äitihän on lopulta halunnut tämän lapsen koska aborttia harkitessaan päätyi hänet pitämään = halusi hänet. Eli siitäkään ei ollut kyse. Minusta on vaan melko outoa kertoa kaikille kuinka lasta on kovasti yritetty jos totuus on se, että lapsi oli vahinko ja abortti mietinnässä. Miksi ei voisi vaikka sanoa, että tämä oli yllätysraskaus jokä päätettiin pitää. Se vastaisi totuutta enemmän. Tiedän tämän lapsen olevan todella rakastettu ja äidin onnellinen päätöksestään pitää hänet. En vain ymmärrä, miksi asia täytyy esittää täysin päinvastoin kuin mitä todellisuus on.

Lue nyt itsekin viestisi, puhut alentavasti kaveristasi. Haluaisit varmaan kertoa myös kaikille että kaverisi oli myös ryyppäämässä alkuraskausesta, että varmasti kaikki tietäisivät asian. Sinun pitäisi miettiä mmiksi. Miksi olet noin kade kaverillesi.

Huoh. Kerroin kaverin olleen ryyppäämässä tietämättä raskaudestaan ja pohtineen pitkään aborttia siksi, että se minusta kuvaa sitä, kuinka lapsi oli yllätys, ei suunniteltu jne. En itse ainakaan ryyppäisi silloin, kun menkat on jo selkeästi myöhässä jos lapsi olisi yrityksessä, toivottu, suunniteltu jne. vaan tekisin testin. Mutta tässä taisi mennä jo ajat sitten pointti ohi...

..Joka oli siis se, että minusta on hieman outoa selittää kaikille kuinka "miehen kanssa toivottiin lasta ja yritettiin muutama kuukausi tosissaan oviksia tikuttaen ennen kuin tärppäsi" kun totuus on yllätys/vahinko raskaus ja abortti harkinnassa melko pitkään. Tuntuu vaan kiusalliselta kuunnella vieressä sitä suoranaista valehtelua. Etenkin kun mielestäni vanhinkoraskaudessa ei ole yhtään mitään hävettävää.

Et sano että se on "hieman outoa" vaan sanot sen olevan kiusallista kuunneltavaa kun Tiedät ettei asia mennyt niin.  Miksi se on kiusallista? Miksi harmittaa kun kaverin sanominen "menee läpi" tuntematomammille?  Miksi olet kateellinen kaverisi onnesta? Tuon kysyisin omalta kaveriltani, näin ketjun aiheessa pysyen. Minulla on kaltaisesi kaveri, ja ihmettelen miksi pitää olla kade.

Ystävälleni: jätä se mies. Kyllä, hän tuo rahaa perheeseen mutta mitä muuta? Kuuletko yhtään itse, mitä puhut? Ja eiköhän hän joutuisi eron myötä elareita maksamaan niin hyvin pärjäisit myös taloudellisesti!

Entiselle parhaalle ystävälleni: kiitos, että opetit minulle, että keneltä tahansa voi saada puukosta selkään. Kiitos kun pistit välit poikki minun tekoni takia, samanlaisen teon mitä itse harrastit. Kiitos, kun palautit välimme vain purkaaksesi ne parin vuoden päästä uudelleen. Opin kanssasi paljon ihmisistä ja sen, ettei ihminen pohjimmiltaan muutu. Olen kiitollinen siitä, että kohtelit minua kuten kohtelit, sen paskan ansiosta olen vahvempi.

Exälleni: hanki apua. Jos kohtelet muita samoin miten kohtelit minua, rikot ihmisiä. Sinusta pääsin yli nopeasti, käytöksestäsi johtuvat arvet eivät ole haalenneet.

Anopilleni: Uskon sinulla olevan alkavan muistisairauden ja vähintään persoonallisuushäiriön. Käy tutkittamassa pääsi.

Monelle ihmiselleni lähipiirissäni: olen aidosti kiitollinen siitä kaikesta rakkaudesta, lämmöstä ja aidosta arvostuksesta jota saan.