Lue keskustelun säännöt.
Mitä haluaisit sanoa ystävällesi, mutta se ei olisi OK?
Eli mitä haluaisitte sanoa, neuvo tai mielipide, josta teille aivan varmasti suututtaisiin ja katkaistaisiin välit? Minulla on ystävä jolla on kolme suurta koiraa, eikä niitä lenkitetä ollenkaan. Tekee pahaa eläinten puolesta ja niiden jätöksiä on milloin missäkin. Olen monesti vihjannut, että mennäänkö vaikka yhdessä lenkille, mutta ei. Inhottavaa, teen kohta elsun.
Kommentit (2639)
Kaikki kanssasi eri mieltä olevat eivät ole sinulle kateellisia. Sinun pitäisi oppia keskustelemaan, et voi aina vaan katkoa välejä kun joku asia tuntuu ikävältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaako oikeasti taas ottaa alkoholiongelmaista miestä? Miksi hakkaat kerta toisensa jälkeen päätäsi seinään?
Osa kommentoijista on kyllä ymmärtänyt väärin: aloituksen mukaan piti sanoa ystävälle, ei vihamiehelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun kotisi haisee järkyttävän pahalle. Johtuu lemmikeistä, joita on aivan liikaa asunnon kokoon nähden. Kaksi lemmikkiä olisi sopiva määrä.
Harva lemmikki itsestään haisee pahalle, vana heidän jätöksensä. Kun päivittäin siivotaan, ja jopa useita kertoja päivässä, niin ei haise enemmätkään lemmikit pahalle.
Koirat haisevat.
Ei haise jos ne pitää puhtaana. Eli pesee.
Kyllä ne vaan haisevat. Koiralle. Hyh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häät lastasi vihaavan kahden kuukauden tuttavuuden kanssa ovat isoin virhe ikinä.
Rakastan lastasi, en voi ymmärtää miksi haluat pienelle turvattoman elämän vain oman himosi takia.Lisäksi en pidä siitä kuinka käytät minua hyväksi lapsesi hoitajana, vaikka lapsi minulle tärkeä onkin.
Haluaisin katkaista välit mutta sitten lapsellasi ei ole enää ketään turvallista aikuista elämässään.
Nykyään ryyppäät niin paljon että mietin jo lasua.
Hoida pääsi ja prioriteettisi kuntoon ja ota vastuu omista valinnoistasi tekemättä sivullisille pahaa!
Olet itsekeskeisin ihminen jonka tunnen ja ihan järkky opportunisti.
Olethan ottanut tämän asian jo puheeksi hänen kanssaan? Tai sitten tee edes se lasu, oikeasti, jotta äiti ehkä heräisi! :(
Olen ilmoittanut että voin vahtia lasta jos on joku oikea syy, mutta ryyppyreissu ei sellainen ole. Viimeksi käydessäni lasta vahtimassa totesin että lapsi voi fyysisesti hyvin mutta vaikuttaa hyvin turvattomalta. Opettelimme yhdessä soittaamaan minun puhelimeeni jos lapselle tulee joku hätä.
Pelkään lasun tekemistä koska olen ns ainut aikuinen joka lasun voisi tehdä ja siinä menisivät välit lopullisesti. Hirveää olla kahden tulen välissä.
Hmm, jos lapsi on niin iso, että osaa puhelimella soittaa, hän on varmaan joko koulussa tai varhaiskasvatuksessa. Eikö sielläkin ole aikuisia, jotka ainakin teoriassa saattaisivat tehdä lasun? Haen siis sitä, että oletko tosiaan ihan ainoa mahdollinen epäilty, arvaisiko ystäväsi varmasti, että tekijä olit sinä? Pystyisitkö keskittymään lasussa sellaisiin asioihin, jotka myös opettaja saattaisi olla kuullut tai huomannut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin, jos voisin: "Sun parisuhdeongelmat, velat ja pitkäaikaistyöttömyys johtuu kaikki viinan kanssa läträämisestä. Ainaisen valittamisen sijaan laita korkki kiinni ja ryhdistäydy. Sulla on pienet lapset ja hyvä nainen."
Sen sijaan kuuntelen samaa ruikutusta vuodesta toiseen. Haluan kuitenkin säilyttää ystävyyden. ollaan tunnettu lapsesta asti eli 40 vuotta.
Et voi laihtua, jos et muuta juomis- ja syömistottumuksiasi.
Ei se "laihdutuslääke" ihmeitä kuitenkaan tee.
Viikonloppuisin vetelet skumppaa ja punkkua pullokaupalla, ja syöt överisti. 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisin kysyä että olisiko mitenkään mahdollista että oireesi ovatkin vain pääsi sisällä kun satojen kokeiden ja testien jälkeen lääkärit ei vieläkään ole löytäneet mitään vikaa mistään. Sehän on ihan oikea sairaus kun uskoo olevansa vakavasti sairas. Mutta eihän tollasta voi sanoa kenellekkään, jos hän onkin oikeasti sairas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ilmoittanut että voin vahtia lasta jos on joku oikea syy, mutta ryyppyreissu ei sellainen ole. Viimeksi käydessäni lasta vahtimassa totesin että lapsi voi fyysisesti hyvin mutta vaikuttaa hyvin turvattomalta. Opettelimme yhdessä soittaamaan minun puhelimeeni jos lapselle tulee joku hätä.
Pelkään lasun tekemistä koska olen ns ainut aikuinen joka lasun voisi tehdä ja siinä menisivät välit lopullisesti. Hirveää olla kahden tulen välissä.Purskahdin itkuun lukiessani tämän "mutta vaikuttaa hyvin turvattomalta" ja "pelkään lasun tekemistä". Voi rakas ihminen, usko minua, enemmän kadut, jos et tee sitä lasua. Istu hetki rauhassa nyt ja mieti, miltä lapsesta tuntui, kun opetit hänet soittamaan hänelle, "jos tulee joku hätä" - ja sitten lähdit hänen luotaan ja jätit hänet odottamaan sitä hätää. Tee se lasu ja pysy kaikin voimin tämän lapsen elämässä. Jos hänellä olisi yksikin toinen aikuinen turvanaan, mutta hänellä on vain sinut nyt. Usko mua, vaikka nyt tuntuu hankalalta puuttua, koska on epämiellyttävää kohdata ystäväsi suuttumus, kun puutut hänen asioihinsa, niin se syyllisyys mikä sinulle koituu, jos et puutu, seuraa sua hautaan asti. Auta sitä lasta. T. vastaavan kokenut
Toisaalta on vaarana, että äiti suuttuu niin verisesti, että katkaisee välit täysin, eikä lapsella ole sitten enää sitä ainoatakaan aikuista ystävää.
Kun tietää nykyisen lasu:n toimivuuden, niin se ilmoituskaan ei todennäköisesti johtaisi juuri mihinkään muuhun kuin haastatteluun, jossa äiti saisi puhumalla käännettyä asiat omaksi edukseen ja perheasiat kunnollisiksi. Onhan näitä esimerkkejä, missä asiat ovat saaneet olla tosi karmealla tolalla, eikä lasu:issa olla konkreettisesti toimittu sittenkään - kunhan vain järjestetty muutama kokous ja keskustelu, jääty "seuraamaan tilannetta", ja siinä kaikki!
No miksi sitä pelätään, kun se ei "johda mihinkään". Lasun on voinut nimettömänä tehdä myös naapuri, taksikuski, päiväkodin hoitaja, opettaja. Jopa sen ryyppybaarin työntekijä on voinut lasun tehdä, jos on kuullut / luullut että pieni lapsi on jätetty yksin kotiin.
Päiväkodissa ja koulussa on jopa velvollisuus tehdä ilmoitus, jos lapsesta on huoli.
Ihan turhaan kirjoittaja pelkää, että ystävä pääsisi jotenkin ilmoittajan jäljille. Tee ilmoitus. Soitat, ei nimeä ole pakko kertoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisin sanoa että älä mestaroi elämässäni. Olet herttainen ja ylihuolehtivakin. Olen tehnyt sen virheen että paljastan liikaa henkilökohtaisia asioitani sinulle. Olet rakas. Mutta en siedä sitä että alat korjailla elämääni ja parisuhdettani ja pohdit miten voisi asioita korjailla. Kun kysyt miten nyt menee onko vielä vaikea tilanne, koen sen tunkeiluna ja mestaroimisena. Se sävy millä kysyt on jotenkin niin pirun holhoava. Ihan kuin elämäni olisi täysin perseestä ja sinun se olisi korjattava! Ei se ole niin. Elämä on täynnä haasteita, sinulla ja minulla, ja näin saa olla. On hyviä päiviä on huonompia, mutta kaikesta on selvitty ja selvitään jatkossa. En jaksaisi tuota ylihuolehtivaa "isosiskoroolia" päivääkään. Olen jo ottanut hiukka etäisyyttä ja olet sen huomannutkin. Mutta kun en osaa enkä raaski sanoa sinulle suoraan että lopeta se mun asioista murehtiminen ja asioideni korjaaminen. En kaipaa sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ilmoittanut että voin vahtia lasta jos on joku oikea syy, mutta ryyppyreissu ei sellainen ole. Viimeksi käydessäni lasta vahtimassa totesin että lapsi voi fyysisesti hyvin mutta vaikuttaa hyvin turvattomalta. Opettelimme yhdessä soittaamaan minun puhelimeeni jos lapselle tulee joku hätä.
Pelkään lasun tekemistä koska olen ns ainut aikuinen joka lasun voisi tehdä ja siinä menisivät välit lopullisesti. Hirveää olla kahden tulen välissä.Purskahdin itkuun lukiessani tämän "mutta vaikuttaa hyvin turvattomalta" ja "pelkään lasun tekemistä". Voi rakas ihminen, usko minua, enemmän kadut, jos et tee sitä lasua. Istu hetki rauhassa nyt ja mieti, miltä lapsesta tuntui, kun opetit hänet soittamaan hänelle, "jos tulee joku hätä" - ja sitten lähdit hänen luotaan ja jätit hänet odottamaan sitä hätää. Tee se lasu ja pysy kaikin voimin tämän lapsen elämässä. Jos hänellä olisi yksikin toinen aikuinen turvanaan, mutta hänellä on vain sinut nyt. Usko mua, vaikka nyt tuntuu hankalalta puuttua, koska on epämiellyttävää kohdata ystäväsi suuttumus, kun puutut hänen asioihinsa, niin se syyllisyys mikä sinulle koituu, jos et puutu, seuraa sua hautaan asti. Auta sitä lasta. T. vastaavan kokenut
Toisaalta on vaarana, että äiti suuttuu niin verisesti, että katkaisee välit täysin, eikä lapsella ole sitten enää sitä ainoatakaan aikuista ystävää.
Kun tietää nykyisen lasu:n toimivuuden, niin se ilmoituskaan ei todennäköisesti johtaisi juuri mihinkään muuhun kuin haastatteluun, jossa äiti saisi puhumalla käännettyä asiat omaksi edukseen ja perheasiat kunnollisiksi. Onhan näitä esimerkkejä, missä asiat ovat saaneet olla tosi karmealla tolalla, eikä lasu:issa olla konkreettisesti toimittu sittenkään - kunhan vain järjestetty muutama kokous ja keskustelu, jääty "seuraamaan tilannetta", ja siinä kaikki!No miksi sitä pelätään, kun se ei "johda mihinkään". Lasun on voinut nimettömänä tehdä myös naapuri, taksikuski, päiväkodin hoitaja, opettaja. Jopa sen ryyppybaarin työntekijä on voinut lasun tehdä, jos on kuullut / luullut että pieni lapsi on jätetty yksin kotiin.
Päiväkodissa ja koulussa on jopa velvollisuus tehdä ilmoitus, jos lapsesta on huoli.
Ihan turhaan kirjoittaja pelkää, että ystävä pääsisi jotenkin ilmoittajan jäljille. Tee ilmoitus. Soitat, ei nimeä ole pakko kertoa.
Jatkan vielä tähän. Jos on kyseessä pieni kotihoidossa oleva lapsi, perhe saattaa saada apua esimerkiksi päivähoidon muodossa. Se olisi lapselle varmasti lottovoitto. Jos äiti ei kykene hoitoon viemään, niin perhetyöntekijä tulee ja vie lapsen hoitoon. Se ei ole mitään muuta kuin win-win tilanne. Lasta ei tuon takia pois viedä vaan on mahdollisuus tukeen. En sano että tukea välttämättä saa, mutta siihen on mahdollisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olimme ennen läheisiä, mutta pari vuotta sitten aloit ilkeillä ja nälviä minua kaikesta. Samalla kuitenkin matkien monia valintojani ja pukeutumistani. Esität muille aina super iloista ja hauskaa, minulle vain valitat kaikesta ja haukut muita. Saan sinulta viestejä joka päivä ja vastaan niihin enää lyhytsanaisesti kerran viikossa. Puhut vain itsestäsi koko ajan. En ymmärrä mihin hyvä ystäväni on kadonnut ja kun kerran olen niin kritisoitava ja nälvittävä, miksi silti pidät koko ajan yhteyttä? Kun läheiseni kuoli, et pahoitellut mitenkään. Kun sairastuin vakavasti, vähättelit sitä ja tiuskit. Ystävyytemme on niin pitkä ja siihen liittyy niin monia ihmisiä joten en pääse sinusta kokonaan eroon, mutta olen jäädyttänyt sinut tuttavatasolle. Toivon että joskus ehkä ymmärrät elämää enemmän.
Hassua kun tällainen käytös alkaa vasta 20 vuoden ystävyyden jälkeen.
Haluaisin saada hänet ymmärtämään, että ei ole hänen yläkerran naapurinsa syytä, että hän kärsii ystäväni parveketupakoinnista eikä yläkerran naapuria tule syyttää siitä, että hän on lähtenyt ajamaan kerrostaloyhtiöön parveketupakointikieltoa. Että syy yläkerran naapurin tekemisiin on siinä, että parveketupakoitsijat ovat olleet välinpitämättömia savujen suhteen ja näin osoittaneet muille etteivät välitä mitä aiheuttavat tupakansavuillaan muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ilmoittanut että voin vahtia lasta jos on joku oikea syy, mutta ryyppyreissu ei sellainen ole. Viimeksi käydessäni lasta vahtimassa totesin että lapsi voi fyysisesti hyvin mutta vaikuttaa hyvin turvattomalta. Opettelimme yhdessä soittaamaan minun puhelimeeni jos lapselle tulee joku hätä.
Pelkään lasun tekemistä koska olen ns ainut aikuinen joka lasun voisi tehdä ja siinä menisivät välit lopullisesti. Hirveää olla kahden tulen välissä.Purskahdin itkuun lukiessani tämän "mutta vaikuttaa hyvin turvattomalta" ja "pelkään lasun tekemistä". Voi rakas ihminen, usko minua, enemmän kadut, jos et tee sitä lasua. Istu hetki rauhassa nyt ja mieti, miltä lapsesta tuntui, kun opetit hänet soittamaan hänelle, "jos tulee joku hätä" - ja sitten lähdit hänen luotaan ja jätit hänet odottamaan sitä hätää. Tee se lasu ja pysy kaikin voimin tämän lapsen elämässä. Jos hänellä olisi yksikin toinen aikuinen turvanaan, mutta hänellä on vain sinut nyt. Usko mua, vaikka nyt tuntuu hankalalta puuttua, koska on epämiellyttävää kohdata ystäväsi suuttumus, kun puutut hänen asioihinsa, niin se syyllisyys mikä sinulle koituu, jos et puutu, seuraa sua hautaan asti. Auta sitä lasta. T. vastaavan kokenut
Toisaalta on vaarana, että äiti suuttuu niin verisesti, että katkaisee välit täysin, eikä lapsella ole sitten enää sitä ainoatakaan aikuista ystävää.
Kun tietää nykyisen lasu:n toimivuuden, niin se ilmoituskaan ei todennäköisesti johtaisi juuri mihinkään muuhun kuin haastatteluun, jossa äiti saisi puhumalla käännettyä asiat omaksi edukseen ja perheasiat kunnollisiksi. Onhan näitä esimerkkejä, missä asiat ovat saaneet olla tosi karmealla tolalla, eikä lasu:issa olla konkreettisesti toimittu sittenkään - kunhan vain järjestetty muutama kokous ja keskustelu, jääty "seuraamaan tilannetta", ja siinä kaikki!No miksi sitä pelätään, kun se ei "johda mihinkään". Lasun on voinut nimettömänä tehdä myös naapuri, taksikuski, päiväkodin hoitaja, opettaja. Jopa sen ryyppybaarin työntekijä on voinut lasun tehdä, jos on kuullut / luullut että pieni lapsi on jätetty yksin kotiin.
Päiväkodissa ja koulussa on jopa velvollisuus tehdä ilmoitus, jos lapsesta on huoli.
Ihan turhaan kirjoittaja pelkää, että ystävä pääsisi jotenkin ilmoittajan jäljille. Tee ilmoitus. Soitat, ei nimeä ole pakko kertoa.
Koska se ei johda mihinkään muuhun kuin siihen ettei lapsella ole enää tätä välittävää aikuista?
Kun soittaa täysin nimettömän puhelun, niin lasu ei välttämättä sellaista lähde tutkimaan. Voitte vängätä että kylläpä tutkii, mutta tiedän faktana että näin ei ole. Jos sen sijaan kiellätte antamasta nimeänne etetenpäin, niin sen saa silti selville niin että äiti tekee ilmoituksen perättömästä ilmiannosta, jolloin poliisi tutkii, ja antaa nimen joka teki lasun, koska et voi syyttää kasvotonta ja nimetöntä henkilöä.
Tästäkin on omaa kokemusta.
Että olisi kerrankin mies ja lakkaisi olemasta vaimonsa tossun alla
Vierailija kirjoitti:
Olimme ennen läheisiä, mutta pari vuotta sitten aloit ilkeillä ja nälviä minua kaikesta. Samalla kuitenkin matkien monia valintojani ja pukeutumistani. Esität muille aina super iloista ja hauskaa, minulle vain valitat kaikesta ja haukut muita. Saan sinulta viestejä joka päivä ja vastaan niihin enää lyhytsanaisesti kerran viikossa. Puhut vain itsestäsi koko ajan. En ymmärrä mihin hyvä ystäväni on kadonnut ja kun kerran olen niin kritisoitava ja nälvittävä, miksi silti pidät koko ajan yhteyttä? Kun läheiseni kuoli, et pahoitellut mitenkään. Kun sairastuin vakavasti, vähättelit sitä ja tiuskit. Ystävyytemme on niin pitkä ja siihen liittyy niin monia ihmisiä joten en pääse sinusta kokonaan eroon, mutta olen jäädyttänyt sinut tuttavatasolle. Toivon että joskus ehkä ymmärrät elämää enemmän.
Hassua kun tällainen käytös alkaa vasta 20 vuoden ystävyyden jälkeen.
Minunkin pitkälle ystävyydelleni kävi noin. Ei nähty vuoteen.
Sitten kaveri alkoi ottamaan uudestaan yhteyttä, että voitaisiinko nähdä, suostuin. Oli ihan mukavaa rupatella, ja hän oli välittävä, empaattinen, ja avoimehko omista vaikeista asiositaan, mutta silti sinne parin tunnin rupatteluhetkeen mahtui ainakin kolme tilannetta joissa kaverista taas pilkahti ikävänsävyistä kommentointia.
Olin jo etukäteen tehnyt itselleni selväksi että nyt en enää kuuntele yhtään sellaista, vaan sanon ihan suoraan mitä mieltä olen hänen puheistaan (tuosta vuoden välirikko aiemmin tulikin, kun en enää kuunnellut tölväisyjä, vaan sanoin vastaan eikä ystävä sitä kestänyt) ja näin myös tein.
Tapaaminen päättyi kuitenkin ihan hyvissä väleissä, mutta en taida enää jaksaa kaveruutta jossa joudun koko ajan odottamaan milloin heilahtaa pilkkakirves, ja muistuttamaan itseäni että silloin pitää sitten puolustautua ja sanoa suoraan.
Aika näyttää jatkuuko kaveruus jollain tasolla vai ei.
Olet kiva ihminen ja oli kiva nähdä pitkän tauon jälkeen, mutta mattamusta lyhyt ja ohut tukka ei sovi keski-ikäiselle yhtään. Päänahka paistaa läpi ja tukkasi näyttää entistä ohuemmalta ja musta väri tuo kaikki kasvojen juonteet entistä enemmän esille.
Tiesit että olit alunperinkin vain kakkosvaihtoehto ja miehesi kaipasi ja odotti exäänsä. Junailit jollain konstilla jänet nalkkiin, sait tahtotilasi läpi ja sait sen perheen mihin tähtäsit.
Oletko koskaan miettinyt miksi miehesi joi ja itki.... kävikö mielessäsi ketä se itki ja ketä kaipasi. Liika juminen on aina oire jostain ikävästä ja pahasta olosta.
Tiedän että on tuskaista olla liitossa jossa tietää kumppaninsa kaipaavan toisaalle.
Haluaisin sanoa, että mene hoitajalle hampaiden puhdistukseen. Hirveät hammaskivikökkäreet alahampaissa. Mutta en kehtaa. En ymmärrä miten ihmiset ei itse tajua tällaista.
Kenellä on oikeasti aikaa haukkua täällä ystäviään? Eikö todella ole muuta tekemistä?