Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Paljonko isovanhemmat antavat n. 10 vuotiaiden lasten vanhemmille vapaa-aikaa?
02.10.2022 |
Niin. Otsikossa kysymys. Meillä ei ole jäljellä enää kuin omat vanhempani eivätkä juuri auta. Joskus pakosta, töiden vuoksi, eivät muuten. Jos kaipaan yön yli vapaa-aikaa, on otettava MLL. Aina.
Lasten kaveriyökylät ovat kultaakin kalliimpia, mutta siinä se. Kovin usein ei nekään onnistu silloin kun pitäisi eli kun itsellä olisi sitä menoa.
Kommentit (62)
Kerran pari vuodessa on meidän lapset isovanhemmillaan yötä. Vain miehen vanhemmat asuu lähellä, minun vanhemmat asuvat 600km päässä. Sinne mennään sitten kaikki yhdessä. Miehen siskon lapsi (saman ikäinen kuin meidän vanhempi) on todella usein monta yötä peräkkäin mummolassa. Joskus viikonkin putkeen kesälomalla. Aina he sanovat että voi kun näkisi enemmän ja tulisivat käymään, mutta jos kysyy, ei koskaan sovi ja on jotenkin hankalaa. Isompi lapsi jo alkanut ymmärtää että heitä ei haluta sinne ja se on surullista. Uskon että se johtuu minusta, appivanhemmat eivät pidä minusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Paljonko isovanhemmat antavat n. 10 vuotiaiden lasten vanhemmille vapaa-aikaa?" En ymmärrä koko kysymystä. Miihn tarvitset vapaa-aikaa?
Oletko harkinnut kotona tehtävää etätyötä? Silloin lapsilla on vanhempi kotona eikä tarvita lastenhoitajia vanhempien työn takia. Mannerheimin Lastensuojeluliitosta saa koulutetun lastenhoitajan kotiin.
https://www.mll.fi/vanhemmille/helpota-arkeasi-ja-huolehdi-jaksamisesta…
Miksi isovanhempien pitäisi antaa lasten vanhemmille vapaa-aikaa??? Ovatko nämä lasten vanhemmat uusavuttomia vai uushaluttomia vai molempia?
Mielestäni lastenhoito kuuluu lapsen vanhemmille - lapsen äidille ja isälle. On ihan sama, onko lapsi 1-vuotias, 5-vuotias vai 10-vuotias. Vastuu lapsista on AINA ja ensisijaisesti vanhemmilla - ei suinkaan isovanhemmilla tai sukulaisilla. Meillä hoidetaan lapset ihan itse. Ei pyydetä eikä saada minkäänlaista apua lastenhoitoon, kotitöihin tai muuhunkaan kummankaan sukulaisilta. En edes ymmärrä, mihin, miksi ja milloin isovanhempien "tulisi antaa vapaa-aikaa lasten vanhemmille", kun lapsilla on nuoret ja terveet vanhemmat.
Tämä!
+ onhan lapset nyt jo ajat sitten koulutettu johonkin harrastuksiin?
Esim partio on aivan täydellinen - siellä on monta kertaa vuodessa yön yli retkiä!
Toki myös futis / jäkis / säbä tuo mukanaan omat turnausmatkansa.
Ja tietenkin, aika usein lapset ovat sosiaalisia olentoja, jotka toivovat yökyläilyä kaverilla tai kaveri meillä.
Isovanhemmat voivat voimiensa ja aikataulujensa salliessa viettää mummo/pappa-lapsenlapsi aikaa ihan valveillakin. Se on ajoista arvokkainta !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole isovanhempien tehtävä antaa vapaa-aikaa lapsenlapsiensa vanhemmille, vaan sen pitäisi olla täysin päinvastoin. Eli Teidän aikuisten lasten tulisi antaa aikaanne lastenne isovanhemmille, eli omille vanhemmillenne ja auttaakin jos he apua tarvitsevat ja huolivat.
Kannattaa pitää mielessä, että eivät he ole ikuisesti täällä seurassamme ja jälkeenpäin, silloin kun se on liian myöhäistä saattaa harmittaa.
Tämä viesti kuvaa niin hyvin nykyisovanhempien (x-sukupolven) mielenmaisemaa ja minäkeskeisyyttä. Silti kun itse oltu pienten lasten vanhempia ysärillä-2000-luvun alussa, niin ne omat lapset on huoletta dumpattu mummolaan hoitoon harva se viikonloppu :D
Lapset dumpattiin 70-luvulla isovanhemmille. 2000-luvulla ei samaa enää tehty. Moni isovanhempi on vielä ltsekin työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
Omat vanhempani ovat jo niin vanhoja ja sairaita, etteivät jaksa ottaa 10-vuotiasta lastani enää yökylään. Miehn vanhemmat ovat molemmat kuolleet.
Kuinka vanhoina ootte tehny lapsia?
Milloin vaan tarvetta. Tosin kun lapset ovat jo koululaisia, niin hoitaa heitä ei varsinaisesti enää tarvi, joten enemmänkin kyläilyt on seurustelua.
Välillä aloite tulee meiltä vanhemmilta, välillä lapsilta ja välillä isovanhemmilta.
Meillä molemmat isovanhemmat ollut aina läheisesti mukana arjessa ja mielellään ovat lapset kylään menneet/otettu, yöllä tai päivällä. Usein käyvät koulun jälkeenkin tekemässä läksyjä ja puuhailemassa papan kanssa jne. Ja yökylään saattavat mennä vaikka varsinaista tarvetta ei olisikaan, silloin sitten mennään miehen kanssa vaikka elokuviin tai syömään ihan ex-tempore.
Ja tämä auttaminen on meillä ihan molemminpuolista. Me autetaan isovanhempia (eli omia vanhempiamme) tietokoneen kanssa, kuusiaidan leikkaamisessa, remontoinnissa, renkaiden vaihdossa Milloin mitäkin apua tarvitaan arjessa ja juhlassa, puolin ja toisin.
Näin on meillä kaikilla kavereillakin, niiltä osin kun isovanhemmat ovat elossa, ja näin oli omassa lapsuudessa omien isovanhempien kanssakin, joten olen aina pitänyt tätä ihan normikäytäntönä, mutta eipä näköjään ole kaikilla 😢
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole isovanhempien tehtävä antaa vapaa-aikaa lapsenlapsiensa vanhemmille, vaan sen pitäisi olla täysin päinvastoin. Eli Teidän aikuisten lasten tulisi antaa aikaanne lastenne isovanhemmille, eli omille vanhemmillenne ja auttaakin jos he apua tarvitsevat ja huolivat.
Kannattaa pitää mielessä, että eivät he ole ikuisesti täällä seurassamme ja jälkeenpäin, silloin kun se on liian myöhäistä saattaa harmittaa.
Tämä viesti kuvaa niin hyvin nykyisovanhempien (x-sukupolven) mielenmaisemaa ja minäkeskeisyyttä. Silti kun itse oltu pienten lasten vanhempia ysärillä-2000-luvun alussa, niin ne omat lapset on huoletta dumpattu mummolaan hoitoon harva se viikonloppu :D
Lapset dumpattiin 70-luvulla isovanhemmille. 2000-luvulla ei samaa enää tehty. Moni isovanhempi on vielä ltsekin työelämässä.
Just. Suuret ikäluokat hoidattivat lapsensa vanhemmillsan jotka jäivät sinne satojen kilometrien päähän kun nuoremmat tulivat
Etelän kaupunkeihin töihin.
Jopas vitsin murjaisi sanoo silloisen teollisuuskaupungin sen ajan äiti.
Sinut on mummosi hoitanut, pääsääntöisesti ihmiset hoitavat itse lapsensa. Niin tehtiin myös 70- luvulla. Ei ollut ees päiväkoteja riittävästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole isovanhempien tehtävä antaa vapaa-aikaa lapsenlapsiensa vanhemmille, vaan sen pitäisi olla täysin päinvastoin. Eli Teidän aikuisten lasten tulisi antaa aikaanne lastenne isovanhemmille, eli omille vanhemmillenne ja auttaakin jos he apua tarvitsevat ja huolivat.
Kannattaa pitää mielessä, että eivät he ole ikuisesti täällä seurassamme ja jälkeenpäin, silloin kun se on liian myöhäistä saattaa harmittaa.
Tämä viesti kuvaa niin hyvin nykyisovanhempien (x-sukupolven) mielenmaisemaa ja minäkeskeisyyttä. Silti kun itse oltu pienten lasten vanhempia ysärillä-2000-luvun alussa, niin ne omat lapset on huoletta dumpattu mummolaan hoitoon harva se viikonloppu :D
Lapset dumpattiin 70-luvulla isovanhemmille. 2000-luvulla ei samaa enää tehty. Moni isovanhempi on vielä ltsekin työelämässä.
Olin lapsi 70 -luvulla. Isovanhemmat asuivat 400km päässä. Näin heitä harvemmin kuin kerran vuodessa. Kaveritkaan eivät koskaan olleet isovanhemmilla, pyörimme kakaralaumana pitkin kylän raitteja. Se oli mukavaa aikaa ja meistä kasvoi itsenäisiä ihmisiä. Joku harva joutui menemään esim. koulun jälkeen isovanhemmille, häntä pidettiin nössönä ja häntä harmitti itseään vietävästi, kun ei saanut olla kaveriporukassa meidän muiden kanssa. Oltiin siis tyyliin 8-15 vuotiaita.
Ei lapsia ole juuri koskaa dumpattu isovanhemmille, mutta aina jotkut sitä harrastavat. Jos haluaa isovanhempien ottavan vastuuta ja sitoutuvan lastenlasten hoitoon ja perheenne tukemiseen, puhukaa asiasta ennen kuin hankitte lapsia, älkääkä murjottako jälkikäteen jos odotuksenne eivät täyty, kun ette ole keskustelleet niistä. Olkaa reiluja ja antakaan isovanhemmille etukäteen oikeus itse kertoa, mihin he haluavat sitoutua ja minkä verran, eli otatte heidät mukaan perhesuunnitteluun. Paitsi jos ette odota mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on aina lapset saatu parikymppisinä. Minä olen isoäitinä hoitanut niin paljon kun olen omalta työltäni ehtinyt. Viikonloppuja, lomia ja viikollakin. Nyt he ovat aikuisia ja meillä on vieläkin hyvät ja läheiset välit.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä isovanhempien pitäisi "antaa vapaa-aikaa" aikuisille lapsilleen? Onko lapset jotenkin pakotettu hankkimaan omia lapsia?
Kannustamme lapsiamme hoitamaan parisuhdettaan. Mutta se on vain yksi syy, miksi mielellämme otamme lapsenlapset yökylään. Kun olin nuori äiti, lähisuku asui kaukana, ja ajattelin, että jos lapseni saavat lapsia, olen heidän tukenaan ja apuna. Ihan jo henkisesti. Omia vanhempia minulla ei ollutkaan, mutta 2 läheistä siskoa kyllä. En minä fyysisen avun tarpeessa ollut vaan juuri sen uskotun läheisen.
Nyt meillä on onni asua suht lähellä lastemme perheitä, joten kanssakäyminen on matkojen suhteen vaivatonta. Sitäpaitsi lastenlasten kanssa on kivaa. Isompien (10+) kanssa voi esim. pelata lauta- tai korttipelejä (eikä tarvi enää antaa "ikätasoitusta"), katsoa elokuvia tai tehdä pikku reissuja. Toisaalta viihtyvät myös omissa jutuissaan, eikä tarvitse enää todellakaan "hoitaa", kuten pienempinä.
Pienten kanssa on taas toisella tavalla mukavaa - viisaat keskustelut kolmivuotiaan kanssa pitäsi nauhoittaa kaikki. :D Olemme oppineet tuntemaan toisemme lasten syntymästä alkaen, joten suhteet ovat luontevia ja lapset tulevat kuin kotiinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat vanhempani ovat jo niin vanhoja ja sairaita, etteivät jaksa ottaa 10-vuotiasta lastani enää yökylään. Miehn vanhemmat ovat molemmat kuolleet.
Kuinka vanhoina ootte tehny lapsia?
No voi herranjestas, mikä kysymys!
Itse sain lapset 21-28-vuotiaana. Ystäväni sai kuopuksensa, terveet kaksoset, 44-vuotiaana (täysin luomusti).
Ikähaitari on sangen venyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä syy, miksi meille ei tule yökyläilijöitä. Kotini ei ole ilmainen lapsiparkki.
Kummallinen sävy näissä jutuissa. Meille sai aina tulla yökyläilijöitä. Tietysti perään piti katsoa, mutta lapset tekivät enemmänkin omia juttujaan, minäkin pystyin sitten vaikka soittamaan kaverille. Samalla tietää, missä omat lapset ovat, ja miten kehittyvät ystävyyksien solmimisessa. Siis win-win, ehdottomasti.
Meillä ei ole yökyläilijöitä, koska en halua olla mikään seksipalvelut mahdollistavat paritusyksikkö. Jos lasten kaverisuhteet eivät kehity ilman yhteisiä öitä, niin sitten saavat jäädäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat vanhempani ovat jo niin vanhoja ja sairaita, etteivät jaksa ottaa 10-vuotiasta lastani enää yökylään. Miehn vanhemmat ovat molemmat kuolleet.
Kuinka vanhoina ootte tehny lapsia?
No voi herranjestas, mikä kysymys!
Itse sain lapset 21-28-vuotiaana. Ystäväni sai kuopuksensa, terveet kaksoset, 44-vuotiaana (täysin luomusti).
Ikähaitari on sangen venyvä.
Ihan asiallinen kysymys jos isovanhemmat ovat jo niin vanhoja etteivät voi olla 10v lapsen kanssa. Lähinnä mietin kuinka vanhoja nuo isovanhemmat jo ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän muksut olivat kaikki yökyläilynsä isovanhemmalla, miehen äidillä, ollessaan alle 9v ja niitä kertoja oli ehkä 5kpl.
Ikinä milloinkaan ja koskaan muulloin eivät olleet missään yökylässä.
Välillä väsytti, varsinkin lasteni ollessa alle 4v, koska tuona aikana myös nuori (40+v) äitini sairastui, sairasti ja kuoli, se saattohoito aihe oli äärimmäisen raskasta aikaa.
Eli kyllä siitä ihan ilman apujakin selviää, ainakin jos on ns pakko.Oliko ne lapset pakko saada? Vai mistä juontaa juurensa ajatus siitä, että lapsia sopii tehdä vaikka miten monta, koska tekotapa on kiva, mutta itse ei joudu hoitamaan, sitä varten on isovanhemmat.
Anteeksi mitä?? Ymmärsitköhän vastaukseni ap:lle jotenkin väärin vai oletko vain jotenkin simppeli?
Ja sivuhuomautuksena, onko 2 lasta sinusta paljon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja esikoiseni sain 26v synttärieni aikaan.
-26-
Veljeni lapset ovat käytännössä huostassa viikonloppuisin vanhemmillani, joten minulle on sanottu suoraan etteivät jaksa hoitaa. En kyllä sitä odottaisikaan, vähän mietityttää että miten jotkut vaan olettaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat vanhempani ovat jo niin vanhoja ja sairaita, etteivät jaksa ottaa 10-vuotiasta lastani enää yökylään. Miehn vanhemmat ovat molemmat kuolleet.
Kuinka vanhoina ootte tehny lapsia?
No voi herranjestas, mikä kysymys!
Itse sain lapset 21-28-vuotiaana. Ystäväni sai kuopuksensa, terveet kaksoset, 44-vuotiaana (täysin luomusti).
Ikähaitari on sangen venyvä.
Ihan asiallinen kysymys jos isovanhemmat ovat jo niin vanhoja etteivät voi olla 10v lapsen kanssa. Lähinnä mietin kuinka vanhoja nuo isovanhemmat jo ovat.
Meillä on 8 -vuotias. Isovanhemmat ovat 70, 74 ja 80. Yksi on jo kuollut. Kaikki mielellään osallistuvat lapsen elämään, mutta eihän noi paljoa enää jaksa. Kerrottakoon, että tuo 80v on edelleen työelämässä.
Ei ollenkaan.
Mun lasta vahtii yks vela, joka laittaa sen vielä syöttötuoliin, antaa helistintä ja syöttää pilttiä.
Niin ja lapsi on 10v.
Joskus valittaa, että on vähän tylsää vela-tätin tykönä, mut semmosta se on :)
Valjastetaan velat hommiin, ei isovanhempia :)
Isovanhempana nyt täytynee muuttaa kauemmaksi lapsien perheistä. Kyn on useampi lapsi , joilla lapsia, samassa kaupungissa, tilanne menee mahdottomaksi. Kyselyjä lapsenvahdiksi tulee ilta toisensa jälkeen ja viikonloppuisin. Kun kieltäytyy , näkyy se aiheuttavan pahennusta. On omia menoja myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat vanhempani ovat jo niin vanhoja ja sairaita, etteivät jaksa ottaa 10-vuotiasta lastani enää yökylään. Miehn vanhemmat ovat molemmat kuolleet.
Kuinka vanhoina ootte tehny lapsia?
No voi herranjestas, mikä kysymys!
Itse sain lapset 21-28-vuotiaana. Ystäväni sai kuopuksensa, terveet kaksoset, 44-vuotiaana (täysin luomusti).
Ikähaitari on sangen venyvä.
Ihan asiallinen kysymys jos isovanhemmat ovat jo niin vanhoja etteivät voi olla 10v lapsen kanssa. Lähinnä mietin kuinka vanhoja nuo isovanhemmat jo ovat.
Meillä on 8 -vuotias. Isovanhemmat ovat 70, 74 ja 80. Yksi on jo kuollut. Kaikki mielellään osallistuvat lapsen elämään, mutta eihän noi paljoa enää jaksa. Kerrottakoon, että tuo 80v on edelleen työelämässä.
Meillä isovanhemmat 70v ja 73v. Hyvin jaksavat olla lasten kanssa monta kertaa viikossa ja ihan omasta halusta. Lapset 6v ja 10v.
Alue: Aihe vapaa
Aika paljon. Lapsella on mummon kanssa ihan omat jutut ja mm. matkustavat paljon yhdessä. Eli varsinaisesti isovanhemmat eivät anna meille vanhemmille vapaa-aikaa vaan fokus on siinä, että viettävät lapsen kanssa aikaa. Toki jotain suunnitelmia tehdään myös meidän vanhempien tarpeesta. Esim. lapsella ja mummolla on ihan omat perinteensä sille viikonlopulle, kun me miehen kanssa juhlistamme hääpäiväämme vuosittain.
Olen itsekin läheinen vanhempieni kanssa ja olin myös isovanhempieni kanssa. Pelkkä oman vapaa-ajan vaatiminen tuntuisi jotenkin itsekkäältä ajatukselta, jos ei olisi kummoinen suhde vanhempiini. Nyt tämä on molemminpuolista.