Lue keskustelun säännöt.
Suostuisitko elämään ns. "kahden elintason" -suhteessa
02.10.2022 |
Eli siis sellaisessa, jossa menot jaetaan tasan välittämättä siitä paljon kumpikin ansaitsee ja se enemmän ansaitseva/varakkaampi kieltäytyy muuttamasta esim halvempaan asuntoon vaikka tietää ettei kumppanin rahat riitä oikein mihinkään.
Jos sinulle kävisi näin, että tulosi tippuisivat merkittävästi, niin suostuisitko elämään eri elintasoa puolisosi kanssa, vai eroaisitko, koska rahasi eivät yhdessä asuessa enää riittäisi mihinkään
Kommentit (377)
Arvaan mammojen mielipiteen tästäkin asiasta eli, jos naisella pienemmät tulot niin tietenkin mies sitten maksaa naisen kuluja, mutta naisen rahat taas on naisen omia ja miehelle ei kuulu tippaakaan!
Menikö oikein?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Arvaan mammojen mielipiteen tästäkin asiasta eli, jos naisella pienemmät tulot niin tietenkin mies sitten maksaa naisen kuluja, mutta naisen rahat taas on naisen omia ja miehelle ei kuulu tippaakaan!
Menikö oikein?
Ei, vaan kuten ketjussa on sanottu, on mahdollista myös asua erillään. On myös mahdollista asua yhdessä ja mitoittaa elinkustannukset pienempituloisen maksukyvyn mukaiseksi. Nämä vaihtoehdot mahdollistavat erilliset rahat. Erilliset rahat mahdollistaa myös sellainen käytäntö, jossa kuluja maksetaan oman maksukyvyn mukaan suhteutettuna. Yhteiset rahat on yksi vaihtoehto, mutta kummallakin osapuolella on mahdollisuus kieltäytyä tästä. Ja isompituloinen ei aina ole mies.
Turha siellä on yrittää uhriutua, että miten "mammojen mielestä" asioiden pitäisi mennä. Aikuisella miehellä on aivot, joilla itse pohtia, ja suu jolla itse argumentoida, ja tällöin voi kertoa, mikä itselle käy ja mikä ei.
Vierailija kirjoitti:
Arvaan mammojen mielipiteen tästäkin asiasta eli, jos naisella pienemmät tulot niin tietenkin mies sitten maksaa naisen kuluja, mutta naisen rahat taas on naisen omia ja miehelle ei kuulu tippaakaan!
Menikö oikein?
Ei mennyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi. Riippumatta siitä onko minulla vai puolisolla isommat tulot, menot jaetaan prosentuaalisesti suhteessa tuloihin. Eli enemmän tienaava maksaa suhteessa enemmän. Jos menot jaettaisiin 50/50 köyhempi voisi köyhtyä entisestään ja rikkaampi rikastua, koska saa kulut toisen niskaan.
Enkä nyt tarkoita, että laskimella pitää laskea, että varmasti menee vaikka 40/60
Oletko mies vai nainen? Onko jako siis esim 40/60 riippumatta mitä muita kuluja kummallakin on? Esim eriävät henkilökohtaiset matkakulut, tai jos toisen harrastusmaksu on kalliimpi kuin toisen? 😅 Tarkoittaisiko se sitä, että kalliimman harrastuksen valinnut ei käy lisäksi ulkona ystäviensä kanssa syömässä, koska mitäs on valinnut kalliiimman harrastuksen.
Ainahan näissä on kyse pakollisista menoista. Harrastusmaksut on vapaaehtoisia ja jos koko loppusumma menee harrastukseen, ei sitten käydä enää ulkona syömässä ystävien kanssa.
Aivan. Eli jos eroaisin ja maksaisin kaiken yksin, minulla olisi harrastukseni lisäksi varaa käydä ystävieni kanssa syömässä. Mutta koska aivan kaikki kulut täytyy jakaa avopuolison kanssa progressiivisesti suhteessa tuloihin, puolisoni laittaa vielä hieman lisää rahaa säästötililleen, ja minä en lähde ystävieni kanssa ulos.
Entä mitä sanot siihen, että avopuolisoni ei maksa pienemmästä palkastaan ollenkaan työttömyys- tai eläkemaksuja? Eli samasta bruttotulosta hän saisi noin 10% enemmän käteen.
En saanut vastauksestasi mitään tolkkua.
Jako kannattaa tehdä nettotuloista eikä brutosta. Jos perheen menot on mietitty huolella, niin se isomman maksuosuus ei ole kuin ehkä pari sataa enemmän mitä pienituloisemman. Kahden palkansaajan perheessä menoista voi aina tinkiä jonkun verran.
Vierailija kirjoitti:
Arvaan mammojen mielipiteen tästäkin asiasta eli, jos naisella pienemmät tulot niin tietenkin mies sitten maksaa naisen kuluja, mutta naisen rahat taas on naisen omia ja miehelle ei kuulu tippaakaan!
Menikö oikein?
Lähes joka kerta kun nainen sanoo olevansa isotuloisempi, niin hän sanoo maksavansa enemmän perheen kuluja. Kaiken lisäksi he tekevät lähes poikkeuksetta miestä enemmän kotitöitä ja hoitavat lasten asioista valtaosan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen keskustelu. Tätä se teettää kun ihmiset kasvavat itsekkäiksi, johtuuko sisarusten puutteesta ja yksilökeskeisyyden noususta?
Minä en laske rahojani edes kavereiden kanssa, se olisi häpeäksi. Puolisoaan jos ei rakasta ja luota tarpeeksi, että on pakko laskea tarkkaan ettei hän vahingossa mitenkään hyödy niin mielestäni surullista ettei osaa kokea aitoa rakkautta.
Et selkeästi ole pienituloinen. En minäkään laskisi, jos ruokani viikkobudjetti ei olisi noin 15 euroa.
Olen itseasiassa elämäni aikana ollut sekä hyvin köyhä, että rikas.
Tuossa tilanteessa on tottakai pakko laskea rahojaan tarkemmin, muttei silti sen kannalta että eihän puoliso vain hyödy mitenkään vaan että miten yhdessä saadaan näillä realiteeteilla rahat mahdollisimman hyvin riittämään.
Myös niin päin, että jos sinun tilanteesi on tuo ja puolisolla paljon parempi, on aika erikoista jos hän ei ota rakastaan merkittävästi suurempaa taloudellista vastuuta ja vielä niin hienotunteisesti että toisen ei tarvitse vaivaantua asiasta.
Anteeksi, tarkoitin kommenttiasi koskien sitä, ettet laske rahoja ystäviesi kanssa. En minäkään 3000e/kk bruttotuloilla laskisi, mutta tässä tilanteessa ei ole varaa maksaa ystävien ruokailuja tai edes kahvilakahveja.
Ymmärrän toki. Toki tuossa tilanteessa on pakko olla tarkka kaikesta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen keskustelu. Tätä se teettää kun ihmiset kasvavat itsekkäiksi, johtuuko sisarusten puutteesta ja yksilökeskeisyyden noususta?
Minä en laske rahojani edes kavereiden kanssa, se olisi häpeäksi. Puolisoaan jos ei rakasta ja luota tarpeeksi, että on pakko laskea tarkkaan ettei hän vahingossa mitenkään hyödy niin mielestäni surullista ettei osaa kokea aitoa rakkautta.
Minusta on paljon julmempaa laskea niin päin, paljonko parempituloisesta puolisosta voi hyötyä väittämällä, että jos et maksa, niin et rakasta.
Et ihan ymmärtänyt kommenttiani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sentilleen jämpti nii. Muuten eukko lentää kuin leppäkeihäs.
Vierailija kirjoitti:
Sentilleen jämpti nii. Muuten eukko lentää kuin leppäkeihäs.
Jaetaanko teillä kotityötkin yhtä tarkalleen tasan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi. Riippumatta siitä onko minulla vai puolisolla isommat tulot, menot jaetaan prosentuaalisesti suhteessa tuloihin. Eli enemmän tienaava maksaa suhteessa enemmän. Jos menot jaettaisiin 50/50 köyhempi voisi köyhtyä entisestään ja rikkaampi rikastua, koska saa kulut toisen niskaan.
Enkä nyt tarkoita, että laskimella pitää laskea, että varmasti menee vaikka 40/60
Oletko mies vai nainen? Onko jako siis esim 40/60 riippumatta mitä muita kuluja kummallakin on? Esim eriävät henkilökohtaiset matkakulut, tai jos toisen harrastusmaksu on kalliimpi kuin toisen? 😅 Tarkoittaisiko se sitä, että kalliimman harrastuksen valinnut ei käy lisäksi ulkona ystäviensä kanssa syömässä, koska mitäs on valinnut kalliiimman harrastuksen.
Ainahan näissä on kyse pakollisista menoista. Harrastusmaksut on vapaaehtoisia ja jos koko loppusumma menee harrastukseen, ei sitten käydä enää ulkona syömässä ystävien kanssa.
Aivan. Eli jos eroaisin ja maksaisin kaiken yksin, minulla olisi harrastukseni lisäksi varaa käydä ystävieni kanssa syömässä. Mutta koska aivan kaikki kulut täytyy jakaa avopuolison kanssa progressiivisesti suhteessa tuloihin, puolisoni laittaa vielä hieman lisää rahaa säästötililleen, ja minä en lähde ystävieni kanssa ulos.
Entä mitä sanot siihen, että avopuolisoni ei maksa pienemmästä palkastaan ollenkaan työttömyys- tai eläkemaksuja? Eli samasta bruttotulosta hän saisi noin 10% enemmän käteen.
En saanut vastauksestasi mitään tolkkua.
Jako kannattaa tehdä nettotuloista eikä brutosta. Jos perheen menot on mietitty huolella, niin se isomman maksuosuus ei ole kuin ehkä pari sataa enemmän mitä pienituloisemman. Kahden palkansaajan perheessä menoista voi aina tinkiä jonkun verran.
Vastaukseni oli kieltämättä hieman epäselvä. Onneksi kuitenkin voimme toimia tilannekohtaisesti, ja koska puolisollani on paljon pienemmät harrastusmaksut, voimme jakaa kulut niin kuin molemmat parhaaksi tilanteeseemme nähden näämme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi. Riippumatta siitä onko minulla vai puolisolla isommat tulot, menot jaetaan prosentuaalisesti suhteessa tuloihin. Eli enemmän tienaava maksaa suhteessa enemmän. Jos menot jaettaisiin 50/50 köyhempi voisi köyhtyä entisestään ja rikkaampi rikastua, koska saa kulut toisen niskaan.
Enkä nyt tarkoita, että laskimella pitää laskea, että varmasti menee vaikka 40/60
Oletko mies vai nainen? Onko jako siis esim 40/60 riippumatta mitä muita kuluja kummallakin on? Esim eriävät henkilökohtaiset matkakulut, tai jos toisen harrastusmaksu on kalliimpi kuin toisen? 😅 Tarkoittaisiko se sitä, että kalliimman harrastuksen valinnut ei käy lisäksi ulkona ystäviensä kanssa syömässä, koska mitäs on valinnut kalliiimman harrastuksen.
Ainahan näissä on kyse pakollisista menoista. Harrastusmaksut on vapaaehtoisia ja jos koko loppusumma menee harrastukseen, ei sitten käydä enää ulkona syömässä ystävien kanssa.
Aivan. Eli jos eroaisin ja maksaisin kaiken yksin, minulla olisi harrastukseni lisäksi varaa käydä ystävieni kanssa syömässä. Mutta koska aivan kaikki kulut täytyy jakaa avopuolison kanssa progressiivisesti suhteessa tuloihin, puolisoni laittaa vielä hieman lisää rahaa säästötililleen, ja minä en lähde ystävieni kanssa ulos.
Entä mitä sanot siihen, että avopuolisoni ei maksa pienemmästä palkastaan ollenkaan työttömyys- tai eläkemaksuja? Eli samasta bruttotulosta hän saisi noin 10% enemmän käteen.
En saanut vastauksestasi mitään tolkkua.
Jako kannattaa tehdä nettotuloista eikä brutosta. Jos perheen menot on mietitty huolella, niin se isomman maksuosuus ei ole kuin ehkä pari sataa enemmän mitä pienituloisemman. Kahden palkansaajan perheessä menoista voi aina tinkiä jonkun verran.
Vastaukseni oli kieltämättä hieman epäselvä. Onneksi kuitenkin voimme toimia tilannekohtaisesti, ja koska puolisollani on paljon pienemmät harrastusmaksut, voimme jakaa kulut niin kuin molemmat parhaaksi tilanteeseemme nähden näämme.
Maksatatko sinä isojen harrastuskulujen vuoksi puolisollasi enemmän yhteisiä menoja? Mitä jos hän keksii kalliin harrastuksen, lopetatko sinä sitten omasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksa lukea kaikkea tätä öyhötystä, mutta vastauksena: en tosiaankaan suostuisi. "Kahden elintason" suhde ei minusta voi olla millään tasolla rakastava parisuhde.
Meillä on ollut tästä jonkunverran keskustelua, koska puolisoni säästää työnsä luonteen vuoksi 'eläkemaksut' itse omalle tililleen/omiin sijoituksiin, koska työnantajan ei kuulukaan maksaa eläkemaksua. Hänen mielestään nettotulojamme on fiksua verrata keskenään vasta tämän jälkeen, koska otetaanhan minultakin eläkemaksu suoraan palkasta.
En kuitenkaan 'pahan päivän sattuessa' voi tietenkään käyttää näitä eläkemaksuna maksamiani rahoja mihinkään, toisin kuin puoliso voi sijoituksistaan/tililtään jotakin ottaa. Nettotulomme ovat tämän jälkeen aikalailla samat, mutta minulle ei enää riitä sijoittamiseen rahaa, kun jaamme loput kulut puoliksi. En tiedä osaanko selittää tilannetta ymmärrettävästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi. Riippumatta siitä onko minulla vai puolisolla isommat tulot, menot jaetaan prosentuaalisesti suhteessa tuloihin. Eli enemmän tienaava maksaa suhteessa enemmän. Jos menot jaettaisiin 50/50 köyhempi voisi köyhtyä entisestään ja rikkaampi rikastua, koska saa kulut toisen niskaan.
Enkä nyt tarkoita, että laskimella pitää laskea, että varmasti menee vaikka 40/60
Oletko mies vai nainen? Onko jako siis esim 40/60 riippumatta mitä muita kuluja kummallakin on? Esim eriävät henkilökohtaiset matkakulut, tai jos toisen harrastusmaksu on kalliimpi kuin toisen? 😅 Tarkoittaisiko se sitä, että kalliimman harrastuksen valinnut ei käy lisäksi ulkona ystäviensä kanssa syömässä, koska mitäs on valinnut kalliiimman harrastuksen.
Ainahan näissä on kyse pakollisista menoista. Harrastusmaksut on vapaaehtoisia ja jos koko loppusumma menee harrastukseen, ei sitten käydä enää ulkona syömässä ystävien kanssa.
Aivan. Eli jos eroaisin ja maksaisin kaiken yksin, minulla olisi harrastukseni lisäksi varaa käydä ystävieni kanssa syömässä. Mutta koska aivan kaikki kulut täytyy jakaa avopuolison kanssa progressiivisesti suhteessa tuloihin, puolisoni laittaa vielä hieman lisää rahaa säästötililleen, ja minä en lähde ystävieni kanssa ulos.
Entä mitä sanot siihen, että avopuolisoni ei maksa pienemmästä palkastaan ollenkaan työttömyys- tai eläkemaksuja? Eli samasta bruttotulosta hän saisi noin 10% enemmän käteen.
En saanut vastauksestasi mitään tolkkua.
Jako kannattaa tehdä nettotuloista eikä brutosta. Jos perheen menot on mietitty huolella, niin se isomman maksuosuus ei ole kuin ehkä pari sataa enemmän mitä pienituloisemman. Kahden palkansaajan perheessä menoista voi aina tinkiä jonkun verran.
Vastaukseni oli kieltämättä hieman epäselvä. Onneksi kuitenkin voimme toimia tilannekohtaisesti, ja koska puolisollani on paljon pienemmät harrastusmaksut, voimme jakaa kulut niin kuin molemmat parhaaksi tilanteeseemme nähden näämme.
Maksatatko sinä isojen harrastuskulujen vuoksi puolisollasi enemmän yhteisiä menoja? Mitä jos hän keksii kalliin harrastuksen, lopetatko sinä sitten omasi?
En maksata, minä tienaan hieman enemmän, ja maksamme jäljellejäävät kulut aika tarkkaan puoliksi. Mutta en myöskään maksa selkeästi isompaa osaa ruokakuluista, koska harrastusmaksuni on niin kallis.
Vierailija kirjoitti:
Olisihan se ongelmallista. Itse olen se huomattavasti vähemmin ansaitseva ja en halua elää toisen siivellä. Jos muuttaisin yhteen asian voisi (ehkä) hoitaa niin, että mies ostaisi asunnon, johon hänen omat tulonsa riittäisivät ja minä laittaisin omistusasuntoni vuokralle ja käyttäsin vuokrarahoja maksaakseni miehelle vuokraa (eli olisin alivuokralainen).
Nyt en ymmärrä. Siis kenen alivuokralainen olisit? Ensinnäkin, jos kerran asuisit miehen omistusasunnossa vuokralla, niin sinähän olisit vuokralainen. Toiseksi, miksi ihmeessä sotkea verottajaa asiaan tekemällä vuokrasopimus? Miksi ette asuisi yhdessä yhteiselon perusteella (=avoliitto) ja maksaisit oman osuutesi kuluista etkä vuokraa?
Tienaan puolet siitä, mitä mies tienaa.
Omistan asunnosta 30%, mies 70 % ja samassa suhteessa menee laina.
Yhtiövastike ja sähkö maksetaan puoliksi .
Mies omistaa hienon auton, kuljen pyörällä.
Minä olen tyytyväinen elämääni.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista kuinka naisvastaajat ovat olettaneet että mies olisi se parempituloinen.
Ja näinhän se yleensä onkin.
Miksi tämä on mielenkiintoista? Miesten tulotaso on keskimäärin naisten tulotasoa korkeampi. Jos vain naisvastaajat olettavat näin, palstan miesvastaajat eivät taida olla ihan kartalla todellisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Sentilleen jämpti nii. Muuten eukko lentää kuin leppäkeihäs.
Joko sulla mutään eukkoa edes ole tai sitten eukollesi olisi kyllä parempi lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Minä tienaan miestäni noin 1000e/kk bruttona enemmän, mutta verotuksen vuoksi käteen jäävän osuuden ero ei ole älyttömän suuri. Minulla on kuitenkin muita 'pakollisia' kuluja enemmän, kuten meikit, kasvovoiteet, kalliimmat shampoot ja kampaajakäynnit. Lisäksi käyn töissä toisella paikkakunnalla, ja henkilökohtaisia matkakuluja näin ollen tulee, miehellä 5 minuutin työmatka. Maksamme asuntolainaa sekä ruokakuluja saman verran, eikä lapsia ole. Jos haluamme mennä yhdessä vaikka ulos syömään ja toisella rahatilanne on heikompi, toinen maksaa molemmat.
Kiinnostaisikin miten koette tämän, onko 'väärin' maksaa saman verran kaikesta vaikka tienaan enemmän? Tai miten itse tekisitte? Jos jakaisimme lainan ym. ruokamenot progressiivisesti, minulla ei olisi enää varaa käydä kampaajalla.
Meillä ei keskustella tuloista. Puoliso on yrittäjä, jolla on myös passiivista tuloa. En tiedä, paljonko. Minulla on kuukausipalkka mutta myös sivutuloja, joiden suuruus vaihtelee nollasta nettona useisiin satoihin euroihin kuukaudessa.
Meillä on yhteinen taloustili, jolta maksetaan asuminen, ruoka (sis. yhteiset hygieniakulut) ja yhteisen auton kustannukset. Tilille talletetaan 50/50 suhteessa kuukausittain sen verran kuin tarvitaan. Yksinkertaista.
En käytä kallista kosmetiikkaa, mutta on päivänselvää, että omat menoni maksan omilla rahoillani, oli kyse sitten harrastuksista, vaatteista tai vaikka omista matkoista. Ihan vastaavasti puoliso maksaa omat parturinsa, vaatteensa, moottoripyöränsä kustannukset yms omilla rahoillaan.
Ostin äskettäin meille uuden kahvinkeittimen. Puolisolle olisi kelvannut markettitasoinen noin viiden kympin keitin. Minä halusin Smegin. Ostin ja maksoin Smegin ja puoliso osallistui kustannuksiin 20 eurolla. Minusta näin on oikein. Kaikki puoliksi, mutta jos toinen haluaa maksaa brändista tai ulkonäöstä tms, niin hän maksaa enemmän.
Aivan. Eli jos eroaisin ja maksaisin kaiken yksin, minulla olisi harrastukseni lisäksi varaa käydä ystävieni kanssa syömässä. Mutta koska aivan kaikki kulut täytyy jakaa avopuolison kanssa progressiivisesti suhteessa tuloihin, puolisoni laittaa vielä hieman lisää rahaa säästötililleen, ja minä en lähde ystävieni kanssa ulos.
Entä mitä sanot siihen, että avopuolisoni ei maksa pienemmästä palkastaan ollenkaan työttömyys- tai eläkemaksuja? Eli samasta bruttotulosta hän saisi noin 10% enemmän käteen.