Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Sinkkumies, millaista elämä olisi parisuhteessa juuri sinun kanssasi?
30.09.2022 |
Minkälainen on arvomaailmasi, minkälainen luonne sinulla on, mitä puuhaisit kumppanisi kanssa vapaa-aikana, missä haluaisit asua, minkälaiset tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet sinulla on?
Kommentit (188)
Vierailija kirjoitti:
Mistä ylipäänsä juontuu tuo kuvitelmasi, että me naiset emme matkustelisi, söisi ulkona ja joisi skumppaa nimenomaan ihan omilla rahoillamme? Mene johonkin suosittuun ruokaravintolaan ja katso, ketä siellä on. Pariskuntien lisäksi näet nimenomaan naisporukoita. Mene teatteriin, elokuviin, konsertteihin jne ja katso ketä siellä on. Naisia. Eilen Nuuksiossakin oli pariskuntien lisäksi naispareja tai -porukoita, en nähnyt yhtään miestä miespuolisen kaverin kanssa tai miesporukassa.
Tämä. Samaan aikaan aivan liian moni mies viettää viikonloppua täällä palstalla ihmettelemässä, miksi ei löydy rakkautta ja parisuhdetta. Ei löydy, kun ei edes ole siellä, missä naisia voisi kohdata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ylipäänsä juontuu tuo kuvitelmasi, että me naiset emme matkustelisi, söisi ulkona ja joisi skumppaa nimenomaan ihan omilla rahoillamme? Mene johonkin suosittuun ruokaravintolaan ja katso, ketä siellä on. Pariskuntien lisäksi näet nimenomaan naisporukoita. Mene teatteriin, elokuviin, konsertteihin jne ja katso ketä siellä on. Naisia. Eilen Nuuksiossakin oli pariskuntien lisäksi naispareja tai -porukoita, en nähnyt yhtään miestä miespuolisen kaverin kanssa tai miesporukassa.
Tämä. Samaan aikaan aivan liian moni mies viettää viikonloppua täällä palstalla ihmettelemässä, miksi ei löydy rakkautta ja parisuhdetta. Ei löydy, kun ei edes ole siellä, missä naisia voisi kohdata.
Sota voisi pelastaa yksinäiset kun taistelutantereella kohtaa ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juotas viinaa ja vedettäs röökiä. Kesällä käytäs mökillä muutaman kerran ja joku kerta sinä et palaisi souturetkeltä takaisin.
Pentti perkule!
hienoa pojat:-D
Vierailija kirjoitti:
Rahalla ostettavia elämyksiä haluttaisiin aina enemmän.
Koskaan niitä ei ole niin paljoa kuin nainen toivoisi, ellet sitten ole rahamies.
Siksi normituloiset miehet haaveilevat naisista jotka eivät kaipaa matkustelu-herkuttelu-hemmottelu-luksus-elämyksiä.
Mutta sellaisia naisia on ehkä 0,1%. Ja ne naiset eivät halua parisuhdetta.
No jaa. Täällä on näköjään helppo olettaa, millaisia naiset ovat, kun on katsottu jotain tositv-ohjelmia, joissa on joitakin pikkujulkkiksia luksuselämästä haaveilemassa.
Missä ovat mukavat kotimiehet; sellaiset, joiden mielestä on kivaa puuhaa melkein mikä vain, kunhan ollaan yhdessä ja tehdään yhdessä? Minä, lapseton 45v sinkkunainen tykkään viettää aikaa kotona, teen käsitöitä, luen, kirjoitan, opiskelen, ulkoilen rentoja lenkkejä rantamaisemissa tai metsäpoluilla, laitan ruokaa, leivon, soitan pianoa ja muitakin soittimia. Jos ehtii, katselen tv-sarjoja tai elokuvia ja surffailen netissä. (Tällä palstalla harvemmin.) Olisi tosi mukavaa, kun tässä olisi samanhenkinen kaveri, jonka kanssa olla ja tehdä yhdessä. En juurikaan tykkää siivota ja tiskata, kun se vie muulta aikaa, mutta onhan se koti siistinä pidettävä ja nopsemminhan nekin hoituisivat yhdessä tehden. Silloin olisi varmasti välillä romanttisiakin hetkiä luvassa.
Ja milloin on siihen tilaisuus, on minulla varaa käydä elokuvissa, teatterissa, joskus syömässä ulkona, kerran tai pari vuoteen pikku ulkomaanreissullakin. Vietän paljon aikaa ystävien ja sisarusten perheiden kanssa, eli sen verran sosiaalisuutta tarvittaisiin mieheltäkin, että jaksaisi kiinnostua ja tutustua minulle tärkeisiin ihmisiin. En myöskään ole toisessa roikkuja, joten ihan rauhassa saisi myös harrastaa omia juttujaan silloin kun minä viihdyn omissani.
Toistaiseksi ainoa vaatimus miehelle on ollut päihteettömyys (tai ainakin lähes) ja se, että molemmin puolin on kiinnostusta, ulkonäön suhteen en ole tarkka. Nuorempana ilmoitin haluavani lapsia ja sitoutuneen parisuhteen. Eipä ole miesväkeä näkynyt täällä päin.
Vierailija kirjoitti:
Tuskin tässä elämyshakuisten naisten välttelyssä on kyse rahasta. Eiköhän ongelma ole useassa tapauksessa pelko; maalaispojilta ei oikein enkku tai small talk suju, ja ravintolassa jännittää tilata viiniä. Tämä sitten käännellään naisten viaksi, koska omia ei voida myöntää.
Itse pidän luonnossa liikkumisesta, mutta ehdottomasti mieluummin yksin kuin katkeran ja mustavalkoisesti ajattelevan ankeilijan seurassa.
Molemmat sujuvat, mutta en erityisesti nauti kummastakaan.
Small talk on pakollinen paha että päästään keskustelemaan jostain mielenkiintoisemmasta. Jos koko ilta, esimerkiksi illallisilla, on samaa kevyttä seurustelua niin se menee suorittamiseksi.
Enkä yhäkään ole maalta. Olen asunut kaupungissa (jos Tampere sellaiseksi lasketaan) koko ikäni.
Voi kylläkin olla että muutan jossain vaiheessa malle, jos vain työt sallivat. Tällä hetkellä en voi tehdä kaikkea etänä.
t. se eräjorma
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahalla ostettavia elämyksiä haluttaisiin aina enemmän.
Koskaan niitä ei ole niin paljoa kuin nainen toivoisi, ellet sitten ole rahamies.
Siksi normituloiset miehet haaveilevat naisista jotka eivät kaipaa matkustelu-herkuttelu-hemmottelu-luksus-elämyksiä.
Mutta sellaisia naisia on ehkä 0,1%. Ja ne naiset eivät halua parisuhdetta.
No jaa. Täällä on näköjään helppo olettaa, millaisia naiset ovat, kun on katsottu jotain tositv-ohjelmia, joissa on joitakin pikkujulkkiksia luksuselämästä haaveilemassa.
Missä ovat mukavat kotimiehet; sellaiset, joiden mielestä on kivaa puuhaa melkein mikä vain, kunhan ollaan yhdessä ja tehdään yhdessä? Minä, lapseton 45v sinkkunainen tykkään viettää aikaa kotona, teen käsitöitä, luen, kirjoitan, opiskelen, ulkoilen rentoja lenkkejä rantamaisemissa tai metsäpoluilla, laitan ruokaa, leivon, soitan pianoa ja muitakin soittimia. Jos ehtii, katselen tv-sarjoja tai elokuvia ja surffailen netissä. (Tällä palstalla harvemmin.) Olisi tosi mukavaa, kun tässä olisi samanhenkinen kaveri, jonka kanssa olla ja tehdä yhdessä. En juurikaan tykkää siivota ja tiskata, kun se vie muulta aikaa, mutta onhan se koti siistinä pidettävä ja nopsemminhan nekin hoituisivat yhdessä tehden. Silloin olisi varmasti välillä romanttisiakin hetkiä luvassa.
Ja milloin on siihen tilaisuus, on minulla varaa käydä elokuvissa, teatterissa, joskus syömässä ulkona, kerran tai pari vuoteen pikku ulkomaanreissullakin. Vietän paljon aikaa ystävien ja sisarusten perheiden kanssa, eli sen verran sosiaalisuutta tarvittaisiin mieheltäkin, että jaksaisi kiinnostua ja tutustua minulle tärkeisiin ihmisiin. En myöskään ole toisessa roikkuja, joten ihan rauhassa saisi myös harrastaa omia juttujaan silloin kun minä viihdyn omissani.Toistaiseksi ainoa vaatimus miehelle on ollut päihteettömyys (tai ainakin lähes) ja se, että molemmin puolin on kiinnostusta, ulkonäön suhteen en ole tarkka. Nuorempana ilmoitin haluavani lapsia ja sitoutuneen parisuhteen. Eipä ole miesväkeä näkynyt täällä päin.
Kuulostat oikein mukavalta.
Ulkonäköä en kommentoi, mutta sen voisin sanoa että on aika iso vaatimus jos miesten pitäisi tulla hakemaan sinut jostain.
Oletko sinut sen kanssa jos jäät ilman lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Tuskin tässä elämyshakuisten naisten välttelyssä on kyse rahasta. Eiköhän ongelma ole useassa tapauksessa pelko; maalaispojilta ei oikein enkku tai small talk suju, ja ravintolassa jännittää tilata viiniä. Tämä sitten käännellään naisten viaksi, koska omia ei voida myöntää.
Itse pidän luonnossa liikkumisesta, mutta ehdottomasti mieluummin yksin kuin katkeran ja mustavalkoisesti ajattelevan ankeilijan seurassa.
Tuo sisältää oletuksen että kaikkia miehiä kiinnostaa small talk illallisilla ja viinilistojen miettiminen.
Minua ei kiinnosta kumpikaan. Ja olen ollut 10+ vuotta työssä jossa molempia joutuu sietämään enemmän kuin riittävästi mm. johtoryhmän palavereissa ja "avainasiakkaita" tavatessa.
Naiset sitten tyypillisesti olettavat että nyt löytyi mies joka tykkää istua tuntikaupalla ravintolassa keskustelemassa ruuasta, palvelun tasosta ja siitä mikä viini valitaan. En halua. Ihan muut asiat kiinnostavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisena voisin lisätä, että ihmiset matkustelee erilailla.
Joillekin se on hotelli ja shoppailua. Joillekin viikko rantabaarissa turistirysässä.
Joillekin reppureissu.
Viimeisin reissuni oli Belgia-Luxemburg-Saksa. Eri majoitustyyppejä, junalla matkustamista. Juttelemista paikallisten kanssa ja vierailuja museoissa ja keskitysleirillä. Ei mitään matkamuistorihkaman keräämistä. Tai kännäämistä.
Harmi, jos miehen käsitys matkustamisesta olisi se, että käydään paikallisessa mäkkärissä ja ostetaan jääkaappimagneetti. Muutakin voi tehdä.
Eikä matkoja tehdä instan vuoksi, vaan uteliaisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahalla ostettavia elämyksiä haluttaisiin aina enemmän.
Koskaan niitä ei ole niin paljoa kuin nainen toivoisi, ellet sitten ole rahamies.
Siksi normituloiset miehet haaveilevat naisista jotka eivät kaipaa matkustelu-herkuttelu-hemmottelu-luksus-elämyksiä.
Mutta sellaisia naisia on ehkä 0,1%. Ja ne naiset eivät halua parisuhdetta.
No jaa. Täällä on näköjään helppo olettaa, millaisia naiset ovat, kun on katsottu jotain tositv-ohjelmia, joissa on joitakin pikkujulkkiksia luksuselämästä haaveilemassa.
Missä ovat mukavat kotimiehet; sellaiset, joiden mielestä on kivaa puuhaa melkein mikä vain, kunhan ollaan yhdessä ja tehdään yhdessä? Minä, lapseton 45v sinkkunainen tykkään viettää aikaa kotona, teen käsitöitä, luen, kirjoitan, opiskelen, ulkoilen rentoja lenkkejä rantamaisemissa tai metsäpoluilla, laitan ruokaa, leivon, soitan pianoa ja muitakin soittimia. Jos ehtii, katselen tv-sarjoja tai elokuvia ja surffailen netissä. (Tällä palstalla harvemmin.) Olisi tosi mukavaa, kun tässä olisi samanhenkinen kaveri, jonka kanssa olla ja tehdä yhdessä. En juurikaan tykkää siivota ja tiskata, kun se vie muulta aikaa, mutta onhan se koti siistinä pidettävä ja nopsemminhan nekin hoituisivat yhdessä tehden. Silloin olisi varmasti välillä romanttisiakin hetkiä luvassa.
Ja milloin on siihen tilaisuus, on minulla varaa käydä elokuvissa, teatterissa, joskus syömässä ulkona, kerran tai pari vuoteen pikku ulkomaanreissullakin. Vietän paljon aikaa ystävien ja sisarusten perheiden kanssa, eli sen verran sosiaalisuutta tarvittaisiin mieheltäkin, että jaksaisi kiinnostua ja tutustua minulle tärkeisiin ihmisiin. En myöskään ole toisessa roikkuja, joten ihan rauhassa saisi myös harrastaa omia juttujaan silloin kun minä viihdyn omissani.Toistaiseksi ainoa vaatimus miehelle on ollut päihteettömyys (tai ainakin lähes) ja se, että molemmin puolin on kiinnostusta, ulkonäön suhteen en ole tarkka. Nuorempana ilmoitin haluavani lapsia ja sitoutuneen parisuhteen. Eipä ole miesväkeä näkynyt täällä päin.
Kuulostat oikein mukavalta.
Ulkonäköä en kommentoi, mutta sen voisin sanoa että on aika iso vaatimus jos miesten pitäisi tulla hakemaan sinut jostain.
Oletko sinut sen kanssa jos jäät ilman lapsia?
Kiitos. Minuun voi törmätä kirjastossa, kaupassa, lenkkeillessä, ystävien kanssa jossakin tapahtumissa ym. Olen sosiaalinen, liikun ja osallistun aktiivisesti, vaikkakaan en baareissa tai yökerhoissa. Ulkonäön puolesta olen nätiksi kuvailtu, hyväntuulinen, pitkähiuksinen ja toki nykyään jo hieman pullukka. Vastaava kumppani sopisi hyvin, en kaipaa liian pitkää miestä, kun olen itsekin lyhyt, enkä mitään bodaria, kun en itsekään sellainen ole, vaikka joskus salillakin käyn.
Ikävä kyllä, olen tosiaan jo 45v, joten ellei ihan ihmeitä tapahdu, todennäköisesti tulen jäämään lapsettomaksi. Elämässäni on kuitenkin paljon lapsia vapaaehtoistyön ja sisarusten sekä ystävien perheiden kautta, joten se lievittää surua lapsettomuudesta. Mutta kumppanini ei siksi voi olla mikään lapsia inhoava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi olla keskivertonaisen mittapuulla aika tylsää. En oikein matkustele tai tee mitään muutakaan vauhdikasta. Kanssani voisi varmaan käydä kaupassa, lenkillä ja katsoa yhdessä leffoja ja sarjoja. Huisin jännittävää. Haaveenani ei ole myöskään avioliitto tai lapsia, edes yhteenmuutto ei olisi mikään välttämättömyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahalla ostettavia elämyksiä haluttaisiin aina enemmän.
Koskaan niitä ei ole niin paljoa kuin nainen toivoisi, ellet sitten ole rahamies.
Siksi normituloiset miehet haaveilevat naisista jotka eivät kaipaa matkustelu-herkuttelu-hemmottelu-luksus-elämyksiä.
Mutta sellaisia naisia on ehkä 0,1%. Ja ne naiset eivät halua parisuhdetta.
No jaa. Täällä on näköjään helppo olettaa, millaisia naiset ovat, kun on katsottu jotain tositv-ohjelmia, joissa on joitakin pikkujulkkiksia luksuselämästä haaveilemassa.
Missä ovat mukavat kotimiehet; sellaiset, joiden mielestä on kivaa puuhaa melkein mikä vain, kunhan ollaan yhdessä ja tehdään yhdessä? Minä, lapseton 45v sinkkunainen tykkään viettää aikaa kotona, teen käsitöitä, luen, kirjoitan, opiskelen, ulkoilen rentoja lenkkejä rantamaisemissa tai metsäpoluilla, laitan ruokaa, leivon, soitan pianoa ja muitakin soittimia. Jos ehtii, katselen tv-sarjoja tai elokuvia ja surffailen netissä. (Tällä palstalla harvemmin.) Olisi tosi mukavaa, kun tässä olisi samanhenkinen kaveri, jonka kanssa olla ja tehdä yhdessä. En juurikaan tykkää siivota ja tiskata, kun se vie muulta aikaa, mutta onhan se koti siistinä pidettävä ja nopsemminhan nekin hoituisivat yhdessä tehden. Silloin olisi varmasti välillä romanttisiakin hetkiä luvassa.
Ja milloin on siihen tilaisuus, on minulla varaa käydä elokuvissa, teatterissa, joskus syömässä ulkona, kerran tai pari vuoteen pikku ulkomaanreissullakin. Vietän paljon aikaa ystävien ja sisarusten perheiden kanssa, eli sen verran sosiaalisuutta tarvittaisiin mieheltäkin, että jaksaisi kiinnostua ja tutustua minulle tärkeisiin ihmisiin. En myöskään ole toisessa roikkuja, joten ihan rauhassa saisi myös harrastaa omia juttujaan silloin kun minä viihdyn omissani.Toistaiseksi ainoa vaatimus miehelle on ollut päihteettömyys (tai ainakin lähes) ja se, että molemmin puolin on kiinnostusta, ulkonäön suhteen en ole tarkka. Nuorempana ilmoitin haluavani lapsia ja sitoutuneen parisuhteen. Eipä ole miesväkeä näkynyt täällä päin.
Kuulostat oikein mukavalta.
Ulkonäköä en kommentoi, mutta sen voisin sanoa että on aika iso vaatimus jos miesten pitäisi tulla hakemaan sinut jostain.
Oletko sinut sen kanssa jos jäät ilman lapsia?
Kiitos. Minuun voi törmätä kirjastossa, kaupassa, lenkkeillessä, ystävien kanssa jossakin tapahtumissa ym. Olen sosiaalinen, liikun ja osallistun aktiivisesti, vaikkakaan en baareissa tai yökerhoissa. Ulkonäön puolesta olen nätiksi kuvailtu, hyväntuulinen, pitkähiuksinen ja toki nykyään jo hieman pullukka. Vastaava kumppani sopisi hyvin, en kaipaa liian pitkää miestä, kun olen itsekin lyhyt, enkä mitään bodaria, kun en itsekään sellainen ole, vaikka joskus salillakin käyn.
Ikävä kyllä, olen tosiaan jo 45v, joten ellei ihan ihmeitä tapahdu, todennäköisesti tulen jäämään lapsettomaksi. Elämässäni on kuitenkin paljon lapsia vapaaehtoistyön ja sisarusten sekä ystävien perheiden kautta, joten se lievittää surua lapsettomuudesta. Mutta kumppanini ei siksi voi olla mikään lapsia inhoava.
Kysyin lapsista koska se olisi vähän ongelmallista jos vieläkin surisit lapsettomuutta ja tavaillaan kadehtisit ystäviesi lapsionnea.
Kun mainitset ulkonäköasiat niin kysytään vakiokysymykset:
Kuinka pitkä olet, ja olisiko pituusrajaa miehelle?
Se ettei miehen tarvitse olla bodari, ei kerro juuri mitään. Saako mies olla esimerkiksi hoikka tai hintelä?
Kysyn siksi koska melko usein "en kaipaa liian pitkää miestä" tarkoittaa sitä että nainen on erittäin lyhyt ja miehen toivotaan olevan keskipituinen tai korkeintaan vähän alle keskipituuden. Ja toisekseen siksi koska näen paljon sellaisia pareja joissa nainen on vähän pullukka ja mies hoikka/hintelä. Nallekarhumiehillä tuntuu olevan kysyntää, ja yleensä nainen onkin siro ja pieni.
Minusta vaikutat noin muuten aktiiviselta ihmiseltä jolla on elämässä sisältöä, ja sellaiselta että kanssasi olisi mukava olla. Harmi kyllä se tuppaa olemaan niin että kaupoissa, kirjastoissa ja lenkillä mennään laput silmillä eikä pareja synny.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä kanssani olisi helppoa ja turvallista, jos nainen olisi samanlainen vaatimattomaan elämään tyytyvä.
Olen suvaitsevainen, mutta vitsailussa minulla ei ole tabuja. Työ on vain välttämätön paha ja haluaisinkin vain olla lötköttää naiseni kanssa kotosalla, käydä elokuvissa ja ulkoilla päivittäin. Tulevaisuudelta toivon vain tasaisen turvallista elämää rakastamani naisen kanssa. Haluan asua läheisteni kanssa samassa kaupungissa, joten muutto ei tulisi kyseeseen. Introvertti.
Tarkoittaako tuo "työ on vain välttämätön paha" sitä, että purkaat pahaa oloasi siihen emäntääsi? Tai että olet valmis heittäytymään oloneuvokseksi heti kun löytyy nainen jolla on työpaikka, joten hän elättää sinut?
Mitä saat siitä, että yrität väkisin vääntää kaiken negatiiviseksi ja vieläpä ilman logiikkaa? Tuskinpa elämä olisi helppoa ja turvallista, jos toiseen vain puretaan pahaa oloa. Sama myös, jos vain toinen joutuu käymään töissä, miten se olisi helppoa? Eiköhän tuo työn arvottaminen alas prioriteeteissani ole useimmille riittävän negatiivinen asia ilman lisälietsontaakin.
Miksi edes vastasin, kun näenhän minä, etten voisi kiinnostua sinusta, etkä sinä ole kiinnostunut minusta... Ei sillä, että tuo mikään deitti-ilmoitus oli. Kerroinpa vain oman tylsän vastaukseni otsikon kysymykseen. Sinkku olen ihan syystäkin.
Erittäin tylsää. Oleilen valtaosan ajasta neljän seinän sisällä koneen ääressä. Painosi nousisi myös 10 kg/vuosi koska leivon makeaa usein (itse kyllä pysyn siitä huolimatta hoikkana).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahalla ostettavia elämyksiä haluttaisiin aina enemmän.
Koskaan niitä ei ole niin paljoa kuin nainen toivoisi, ellet sitten ole rahamies.
Siksi normituloiset miehet haaveilevat naisista jotka eivät kaipaa matkustelu-herkuttelu-hemmottelu-luksus-elämyksiä.
Mutta sellaisia naisia on ehkä 0,1%. Ja ne naiset eivät halua parisuhdetta.
No jaa. Täällä on näköjään helppo olettaa, millaisia naiset ovat, kun on katsottu jotain tositv-ohjelmia, joissa on joitakin pikkujulkkiksia luksuselämästä haaveilemassa.
Missä ovat mukavat kotimiehet; sellaiset, joiden mielestä on kivaa puuhaa melkein mikä vain, kunhan ollaan yhdessä ja tehdään yhdessä? Minä, lapseton 45v sinkkunainen tykkään viettää aikaa kotona, teen käsitöitä, luen, kirjoitan, opiskelen, ulkoilen rentoja lenkkejä rantamaisemissa tai metsäpoluilla, laitan ruokaa, leivon, soitan pianoa ja muitakin soittimia. Jos ehtii, katselen tv-sarjoja tai elokuvia ja surffailen netissä. (Tällä palstalla harvemmin.) Olisi tosi mukavaa, kun tässä olisi samanhenkinen kaveri, jonka kanssa olla ja tehdä yhdessä. En juurikaan tykkää siivota ja tiskata, kun se vie muulta aikaa, mutta onhan se koti siistinä pidettävä ja nopsemminhan nekin hoituisivat yhdessä tehden. Silloin olisi varmasti välillä romanttisiakin hetkiä luvassa.
Ja milloin on siihen tilaisuus, on minulla varaa käydä elokuvissa, teatterissa, joskus syömässä ulkona, kerran tai pari vuoteen pikku ulkomaanreissullakin. Vietän paljon aikaa ystävien ja sisarusten perheiden kanssa, eli sen verran sosiaalisuutta tarvittaisiin mieheltäkin, että jaksaisi kiinnostua ja tutustua minulle tärkeisiin ihmisiin. En myöskään ole toisessa roikkuja, joten ihan rauhassa saisi myös harrastaa omia juttujaan silloin kun minä viihdyn omissani.Toistaiseksi ainoa vaatimus miehelle on ollut päihteettömyys (tai ainakin lähes) ja se, että molemmin puolin on kiinnostusta, ulkonäön suhteen en ole tarkka. Nuorempana ilmoitin haluavani lapsia ja sitoutuneen parisuhteen. Eipä ole miesväkeä näkynyt täällä päin.
Kuulostat oikein mukavalta.
Ulkonäköä en kommentoi, mutta sen voisin sanoa että on aika iso vaatimus jos miesten pitäisi tulla hakemaan sinut jostain.
Oletko sinut sen kanssa jos jäät ilman lapsia?
Kiitos. Minuun voi törmätä kirjastossa, kaupassa, lenkkeillessä, ystävien kanssa jossakin tapahtumissa ym. Olen sosiaalinen, liikun ja osallistun aktiivisesti, vaikkakaan en baareissa tai yökerhoissa. Ulkonäön puolesta olen nätiksi kuvailtu, hyväntuulinen, pitkähiuksinen ja toki nykyään jo hieman pullukka. Vastaava kumppani sopisi hyvin, en kaipaa liian pitkää miestä, kun olen itsekin lyhyt, enkä mitään bodaria, kun en itsekään sellainen ole, vaikka joskus salillakin käyn.
Ikävä kyllä, olen tosiaan jo 45v, joten ellei ihan ihmeitä tapahdu, todennäköisesti tulen jäämään lapsettomaksi. Elämässäni on kuitenkin paljon lapsia vapaaehtoistyön ja sisarusten sekä ystävien perheiden kautta, joten se lievittää surua lapsettomuudesta. Mutta kumppanini ei siksi voi olla mikään lapsia inhoava.Kysyin lapsista koska se olisi vähän ongelmallista jos vieläkin surisit lapsettomuutta ja tavaillaan kadehtisit ystäviesi lapsionnea.
Kun mainitset ulkonäköasiat niin kysytään vakiokysymykset:
Kuinka pitkä olet, ja olisiko pituusrajaa miehelle?
Se ettei miehen tarvitse olla bodari, ei kerro juuri mitään. Saako mies olla esimerkiksi hoikka tai hintelä?Kysyn siksi koska melko usein "en kaipaa liian pitkää miestä" tarkoittaa sitä että nainen on erittäin lyhyt ja miehen toivotaan olevan keskipituinen tai korkeintaan vähän alle keskipituuden. Ja toisekseen siksi koska näen paljon sellaisia pareja joissa nainen on vähän pullukka ja mies hoikka/hintelä. Nallekarhumiehillä tuntuu olevan kysyntää, ja yleensä nainen onkin siro ja pieni.
Minusta vaikutat noin muuten aktiiviselta ihmiseltä jolla on elämässä sisältöä, ja sellaiselta että kanssasi olisi mukava olla. Harmi kyllä se tuppaa olemaan niin että kaupoissa, kirjastoissa ja lenkillä mennään laput silmillä eikä pareja synny.
Olen oppinut hyväksymään lapsettomuuden mahdollisuuden, mutta jos löytäisin kumppanin, haluaisin kuitenkin antaa lapselle mahdollisuuden, jos se vielä luonnollisesti tapahtuisi. Kademielinen en ole koskaan ollut.
Olen alle 160-senttinen ja nuorempana juurikin siro ja pienikokoinen (ikä on tuonut vähän liikakiloja, mutta en ole mikään valtava vieläkään), ja miehen pituudella ei ole merkitystä. Voisi olla vaikka lyhyempikin, luonne on tärkeämpi, niin kliseeltä kuin se kuulostaakin. Ei hoikka tai hintelä mies haittaisi, kuin vähän pulleampikaan. Ryhti ja olemus ratkaisee enemmän. Tunnen monta tosi mukavaa, keskivertoa lyhyempää miestä, ja jos eivät olisi varattuja, voisin tykätä itsekin.
Moni tuntemani varattu mies on sanonut samaa, että eivät ymmärrä, miten olen vielä sinkkuna. Ja näinhän se harmi kyllä on, että jollei aktiivisesti etsi, elämä ehtii vain mennä ohi vähän puolivahingossa. Kuten moni muukin tosi kiva sinkkunainen, työskentelen naisvaltaisella alalla, pysyn kiireisenä yhtä lailla naisvaltaisten harrastusten ja ystäväpiirin parissa. Elämä on muuten mukavaa, mutta se kumppani puuttuu edelleen. Ystäväni aloitti metsästyksen ja löysi miehen sitä kautta, itse en ole osannut vieraamman tuntuisiin harrastuksiin lähteä. Pidän toki itsekin silmät auki, mutta kannatan sitä, että jos mies kokee, että tuossa voisi olla sellainen nainen, jonka seurassa viihtyisin, kannattaa tutustua ja jutella. (Ei mitään ällöttäviä iskujuttuja, vaan kuten ihminen ihmiselle.)
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa. Voitaisiin rakastella vuorokaudet läpeensä ja käydä tansseissa. Joskus ruokaa, ja taas naimaan. Ihanaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin tässä elämyshakuisten naisten välttelyssä on kyse rahasta. Eiköhän ongelma ole useassa tapauksessa pelko; maalaispojilta ei oikein enkku tai small talk suju, ja ravintolassa jännittää tilata viiniä. Tämä sitten käännellään naisten viaksi, koska omia ei voida myöntää.
Itse pidän luonnossa liikkumisesta, mutta ehdottomasti mieluummin yksin kuin katkeran ja mustavalkoisesti ajattelevan ankeilijan seurassa.
Tuo sisältää oletuksen että kaikkia miehiä kiinnostaa small talk illallisilla ja viinilistojen miettiminen.
Minua ei kiinnosta kumpikaan. Ja olen ollut 10+ vuotta työssä jossa molempia joutuu sietämään enemmän kuin riittävästi mm. johtoryhmän palavereissa ja "avainasiakkaita" tavatessa.
Naiset sitten tyypillisesti olettavat että nyt löytyi mies joka tykkää istua tuntikaupalla ravintolassa keskustelemassa ruuasta, palvelun tasosta ja siitä mikä viini valitaan. En halua. Ihan muut asiat kiinnostavat.
Eikä sisällä. Kirjoittaja sanoi aivan selvästi "useassa tapauksessa". Se ei sisällä minkäänlaista oletusta kaikista miehistä.
Eikä ravintolassa käyntiä tarvitse intohimoisesti rakastaa. Mutta kuuluu yleissivistykseen suoriutua siitä.
Vierailija kirjoitti:
Aika pyllystä. Olisi päiviä, jolloin en töiltäni jaksaisi enää keskustella mistään. Asuttaisiin varmaankin erillään, koska lapseni ei ehkä sinua hyväksyisi, kun ei hyväksy ketään muutakaan (minuakaan kuin ajoittain). Loistavia 5 tähden lomia ulkomailla joko lapsen kanssa tai ilmankin järjestyisi. "Appivanhempasi" olisivat jo kuolleet. Ei kannata ennen puoltapäivää yrittääkään herättää viikonloppuisin, vaikka en juo.
Itse en itseäni ottaisi mistään hinnasta.
Just mun typpinen aika perzeestä oleva parisuhde. :-D
(No ehkä ne ulkomaanmatkat mieluummin ilman 5 tähden luksusta.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahalla ostettavia elämyksiä haluttaisiin aina enemmän.
Koskaan niitä ei ole niin paljoa kuin nainen toivoisi, ellet sitten ole rahamies.
Siksi normituloiset miehet haaveilevat naisista jotka eivät kaipaa matkustelu-herkuttelu-hemmottelu-luksus-elämyksiä.
Mutta sellaisia naisia on ehkä 0,1%. Ja ne naiset eivät halua parisuhdetta.
No jaa. Täällä on näköjään helppo olettaa, millaisia naiset ovat, kun on katsottu jotain tositv-ohjelmia, joissa on joitakin pikkujulkkiksia luksuselämästä haaveilemassa.
Missä ovat mukavat kotimiehet; sellaiset, joiden mielestä on kivaa puuhaa melkein mikä vain, kunhan ollaan yhdessä ja tehdään yhdessä? Minä, lapseton 45v sinkkunainen tykkään viettää aikaa kotona, teen käsitöitä, luen, kirjoitan, opiskelen, ulkoilen rentoja lenkkejä rantamaisemissa tai metsäpoluilla, laitan ruokaa, leivon, soitan pianoa ja muitakin soittimia. Jos ehtii, katselen tv-sarjoja tai elokuvia ja surffailen netissä. (Tällä palstalla harvemmin.) Olisi tosi mukavaa, kun tässä olisi samanhenkinen kaveri, jonka kanssa olla ja tehdä yhdessä. En juurikaan tykkää siivota ja tiskata, kun se vie muulta aikaa, mutta onhan se koti siistinä pidettävä ja nopsemminhan nekin hoituisivat yhdessä tehden. Silloin olisi varmasti välillä romanttisiakin hetkiä luvassa.
Ja milloin on siihen tilaisuus, on minulla varaa käydä elokuvissa, teatterissa, joskus syömässä ulkona, kerran tai pari vuoteen pikku ulkomaanreissullakin. Vietän paljon aikaa ystävien ja sisarusten perheiden kanssa, eli sen verran sosiaalisuutta tarvittaisiin mieheltäkin, että jaksaisi kiinnostua ja tutustua minulle tärkeisiin ihmisiin. En myöskään ole toisessa roikkuja, joten ihan rauhassa saisi myös harrastaa omia juttujaan silloin kun minä viihdyn omissani.Toistaiseksi ainoa vaatimus miehelle on ollut päihteettömyys (tai ainakin lähes) ja se, että molemmin puolin on kiinnostusta, ulkonäön suhteen en ole tarkka. Nuorempana ilmoitin haluavani lapsia ja sitoutuneen parisuhteen. Eipä ole miesväkeä näkynyt täällä päin.
Kuulostat oikein mukavalta.
Ulkonäköä en kommentoi, mutta sen voisin sanoa että on aika iso vaatimus jos miesten pitäisi tulla hakemaan sinut jostain.
Oletko sinut sen kanssa jos jäät ilman lapsia?
Kiitos. Minuun voi törmätä kirjastossa, kaupassa, lenkkeillessä, ystävien kanssa jossakin tapahtumissa ym. Olen sosiaalinen, liikun ja osallistun aktiivisesti, vaikkakaan en baareissa tai yökerhoissa. Ulkonäön puolesta olen nätiksi kuvailtu, hyväntuulinen, pitkähiuksinen ja toki nykyään jo hieman pullukka. Vastaava kumppani sopisi hyvin, en kaipaa liian pitkää miestä, kun olen itsekin lyhyt, enkä mitään bodaria, kun en itsekään sellainen ole, vaikka joskus salillakin käyn.
Ikävä kyllä, olen tosiaan jo 45v, joten ellei ihan ihmeitä tapahdu, todennäköisesti tulen jäämään lapsettomaksi. Elämässäni on kuitenkin paljon lapsia vapaaehtoistyön ja sisarusten sekä ystävien perheiden kautta, joten se lievittää surua lapsettomuudesta. Mutta kumppanini ei siksi voi olla mikään lapsia inhoava.Kysyin lapsista koska se olisi vähän ongelmallista jos vieläkin surisit lapsettomuutta ja tavaillaan kadehtisit ystäviesi lapsionnea.
Kun mainitset ulkonäköasiat niin kysytään vakiokysymykset:
Kuinka pitkä olet, ja olisiko pituusrajaa miehelle?
Se ettei miehen tarvitse olla bodari, ei kerro juuri mitään. Saako mies olla esimerkiksi hoikka tai hintelä?Kysyn siksi koska melko usein "en kaipaa liian pitkää miestä" tarkoittaa sitä että nainen on erittäin lyhyt ja miehen toivotaan olevan keskipituinen tai korkeintaan vähän alle keskipituuden. Ja toisekseen siksi koska näen paljon sellaisia pareja joissa nainen on vähän pullukka ja mies hoikka/hintelä. Nallekarhumiehillä tuntuu olevan kysyntää, ja yleensä nainen onkin siro ja pieni.
Minusta vaikutat noin muuten aktiiviselta ihmiseltä jolla on elämässä sisältöä, ja sellaiselta että kanssasi olisi mukava olla. Harmi kyllä se tuppaa olemaan niin että kaupoissa, kirjastoissa ja lenkillä mennään laput silmillä eikä pareja synny.
Olen oppinut hyväksymään lapsettomuuden mahdollisuuden, mutta jos löytäisin kumppanin, haluaisin kuitenkin antaa lapselle mahdollisuuden, jos se vielä luonnollisesti tapahtuisi. Kademielinen en ole koskaan ollut.
Olen alle 160-senttinen ja nuorempana juurikin siro ja pienikokoinen (ikä on tuonut vähän liikakiloja, mutta en ole mikään valtava vieläkään), ja miehen pituudella ei ole merkitystä. Voisi olla vaikka lyhyempikin, luonne on tärkeämpi, niin kliseeltä kuin se kuulostaakin. Ei hoikka tai hintelä mies haittaisi, kuin vähän pulleampikaan. Ryhti ja olemus ratkaisee enemmän. Tunnen monta tosi mukavaa, keskivertoa lyhyempää miestä, ja jos eivät olisi varattuja, voisin tykätä itsekin.
Moni tuntemani varattu mies on sanonut samaa, että eivät ymmärrä, miten olen vielä sinkkuna. Ja näinhän se harmi kyllä on, että jollei aktiivisesti etsi, elämä ehtii vain mennä ohi vähän puolivahingossa. Kuten moni muukin tosi kiva sinkkunainen, työskentelen naisvaltaisella alalla, pysyn kiireisenä yhtä lailla naisvaltaisten harrastusten ja ystäväpiirin parissa. Elämä on muuten mukavaa, mutta se kumppani puuttuu edelleen. Ystäväni aloitti metsästyksen ja löysi miehen sitä kautta, itse en ole osannut vieraamman tuntuisiin harrastuksiin lähteä. Pidän toki itsekin silmät auki, mutta kannatan sitä, että jos mies kokee, että tuossa voisi olla sellainen nainen, jonka seurassa viihtyisin, kannattaa tutustua ja jutella. (Ei mitään ällöttäviä iskujuttuja, vaan kuten ihminen ihmiselle.)
Mitähän yksi nainen tarkoitti sillä, että piti keskustelua yllä kun jo tein lähtöä ja matkanjatkoa. Juttuseuran kaipuuta saattoi olla. Olimme aika lähekkäin. Hikisyyteeni nähden ehkä turhankin. Muistelen tilannetta lämmöllä.
Vierailija kirjoitti:
M43v2 kirjoitti:
M43v2 kirjoitti:
Minun kanssa kumppani eläisi tasa-arvoista elämää toisia kunnioittaen. Arvostan kumppania enkä voi koskaan nimitellä häntä. Riitoja on ja tulee, mutta koskaan ei pidä lähteä haukkumaan ja nimittelemään. Se on tuhoon tuomittu tie.
Kotitöitä tehdään yhdessä ja sovitaan, että kumpi tykkää tehdä mitäkin mielellään ja sitten ne ei kivat kotityöt vaan tehdää, koska nekin pitää tehdä. Mä tykkään tehdä kotitöitä. Siisti koti, puhdas mieli.
Kun olen rakastunut niin osoitan sen kumppanilleni. Ostelen pieniä lahjoja; kuten kukkia tai suklaita(mikäli hän tykkää niistä). Kaappaan syliin ja suutelen tai ohimennen hipaisen häntä kädestä tarkoittaen, että hän on minun mielessäni...jatkuvasti. Tykkään läheisyysdestä ja sen osoittamisesta ja seksistä. Ja suhde vaatii "työtä", joten tiedän miten suhteessa ollaan ja huonoinakin päivinä, varsinkin silloin pitää huolta toisesta, että me ollaan yhdessä vaikka ajat on vaikeita. Huonoja hetkiä on ja tulee ja niihin suhtaudun tilanteen mukaan. Osaan antaa tilaa ja luotan toiseen vaikka hän menee ulos kavereiden kanssa niin hän tulee kotiin minun luokseni tietäen, että mä olen se ainoa eikä hänen tarvi etsiä muita, koska parempaa ei löydy.Pidän itsestäni huolta fyysisesti, ulkoisesti ja henkisesti etten elähdä. Haluan, että hänen on hyvä olla minun kanssa ja että minä hivelen hänen silmiä vielä vuosien päästä. Tietysti on aikoja ettei aina jaksa ja siinä pitää molempien olla myötämielisiä sekä itselleen että toiselle. Puhumalla asioita, kaikista mm. toiveista saa selville mitä toinen haluaa toisesta ja niimpä kommunikaatio onkin tärkein työkalu suhteessa. Osaan sanoittaa ajatuksia ja tunteita ja toivon, että meidän keskustelut on pintaa syvemmältä. Mulla on todella hyvä yleissivistys, että pystyn jutella niin asiasta kuin asiasta ja olen utelias elämän suhteen. Ja elämän kokemukseni on todella laaja ja en kaihda keskustella kipeistäkään asioista. Itseasiassa ne kipeet asiat ovat mielenkiintoisempia kuin positiiviset.
Jos joku menee taloudessa rikki, osaan korjata se. Olen aika händyman eikä mikään mekaaninen juttu ole hankala kunhan vaan paneutuu ohjeisiin ja sen sielunelämään. Olen lahjakas ja helppo oppimaan uusia asioita. Osaan myös rempata ja korjata autoja(sen mitä nykyautoja voi).
Teen mielelläni ruokaa ja osaan leipoa myös, että yllätän rakkaani hänen toivomuksilla ja muutenkin tulee mielihalua, että tekee mieli jotain erikoista niin sitten teen sitä ruokaa. Hänen ja lapseni ja mahd. hänen lapsensa/vieraiden ei tarvit koskaan olla nälässä. Ja mitä alkoholiin tulee niin nautin kohtuudella ja mikä mukavempaa on istua viikonloppuna viinilasi kädessä ja jutella taivaan ja maan väliltä, musiikki hiljaa taustalla soidessa kynttilöiden äärellä.
Olen erittäin musikaalinen ihminen, joten musiikki soi melkein jatkuvasti kodissa. Soitan mm. kitaraa ja pianoa, että jos kumppani tykkään kuunnella niin soitan mielelläni hänelle. Ja hänen on vähän pakko niitä kuitenkin kuunnellakin. Ostakoot vaikka kuulokkeet sitten:) Vitsi vitsi. Kaikesta pitää sopia. Elämässä tehdään kompromisseja.Ja kumppanini ei tarvitse "hävetä" minua. Ei meidän kahden kesken eikä missään minnekä hän haluaisi viedä minua. Mulla on hyvä tilannetaju ja hyvät sosiaaliset taidot, että olen loistavaa seuraa. Kohtelen kaikki tasa-arvoisesti ja kohteliaasti ja ystävällisesti. Olen myös lapsi- ja eläinrakas, että jos kumppanilla on niitä niin se ei ole ongelma. Sitten jos yhteiselämä menee vakavaksi, että pitää miettiä miten asumiskuviot menee niin olen valmis erillisasumiseen tai yhteisasumiseen. Olen todella joustava ja ymmärtäväinen.
On muitakin oleellisia asioita jotka jäi, mutta nämä tuli mieleen nyt ensimmäisenä.
Ai niin ne arvot...Olen varmaan feministi kaiken kaikkiaan, moderni mies, mutta minussa elää myös se luolamies ei toksinen mies vaan se mies, että ajattelen, että jos sota tulee niin saa-ta-na mies lähtee sinne etulinjaan ja toisaalta haluan myös, että maailma pelastuu niin kierrätän ja pidän sitä erittäin vastuuttomana jos ei huolehdi omista roskista. Olen aika dualistinen ihminen, mutta mulla on hyvä moraali ja etiikka ja olen valmis ottamaan osumaan mikäli arvoissani on jotain viilattavaa niin haluan kehittyä paremmaksi ihmiseksi.
Niin miten sitten olet vielä vapaana? Etkö käy suihkussa tarpeeksi usein?
Ei oo sopivaa naista tullut eteen eron jälkeen, vaikka olen deittipalveluissa. Enkä hae mitään missiä. Ulkoina ei tuu vastaan ja baareissa en käy muutakuin pari kertaa vuodessa, joten sielläkään ei voi oikeen tuttavuutta tehdä. Ja, kyllä, käyn suihkussa ja väitän, että huolehdin hygieniastani ja itsestäni paremmin kuin keskivertosuomalainen mies.
Alue: Aihe vapaa
Mitä jos annettaisiin jokaisen olla sellainen kuin on, arvostelematta, ja löytää itselleen sopiva kumppani? Oma puolisoni, mies siis, rakastaa kahviloita. Kun olemme matkoilla, oltiin sitten kotimaassa tai ulkomailla, hän on valmis lähes koska tahansa istumaan jonkun kivan kahvilan terassille juomaan kahvin ja syömään jotain pientä.
Matkustamista rakastamme molemmat. Ennen korona-aikaa teimme 5-6 ulkomaanmatkaa vuodessa. Mutta yhtä lailla rakastamme luonnossa olemista, eilen viimeksi retkeilimme eväiden kanssa ihan vain Nuuksiossa. Toissa viikonloppuna olimme hotellilomalla kotimaassa, jälleen molempien toiveesta. Käymme elokuvissa, käymme konserteissa ja keikoilla (enemmän puolison aloitteesta kuin omastani), käymme ulkona syömässä tai haemme ruokaa kotiin.
Kumpikaan ei tarjoa toiselle tällaista elämää. Elimme ihan samalla tavalla tahoillamme myös sinkkuina.
Mistä ylipäänsä juontuu tuo kuvitelmasi, että me naiset emme matkustelisi, söisi ulkona ja joisi skumppaa nimenomaan ihan omilla rahoillamme? Mene johonkin suosittuun ruokaravintolaan ja katso, ketä siellä on. Pariskuntien lisäksi näet nimenomaan naisporukoita. Mene teatteriin, elokuviin, konsertteihin jne ja katso ketä siellä on. Naisia. Eilen Nuuksiossakin oli pariskuntien lisäksi naispareja tai -porukoita, en nähnyt yhtään miestä miespuolisen kaverin kanssa tai miesporukassa.