Ärsyttääkö muita ainainen valitus opintotuen pienuudesta?
Taas tänään Iltalehdessä samaa lätinää. Joku opiskelija valittaa, että opintotuella ei elä. Töihin ei voi mennä, kun ei jaksa eikä ole muka aikaa.
Kommentit (111)
Monessa maassa saa vieläpä huomattavasti enemmän kuin Suomessa.
Huipputuet on esim. Norjassa (vaikka ylempänä joku muuta väittääkin), Ruotsissa ja Hollannissa. Niihin tosin liittyy velvote valmistua säällisessä ajassa. Kymmenen vuotta opiskelleet joutuvat maksamaan osan tuista takaisin valmistuttuaan, jos saavat kunnollisen koulutusta vastaavan työpaikan.
Virossa jokainen jatko-opiskelija saa kunnon palkkaa vähintään kolmen vuoden ajan ilman jatkuvaa apurahahakemusten rustailua (mihin suomalaiselle tutkijakoulun ulkopuolisella jatko-opiskelijalla menee suurin osa työajasta).
Itse toivoisin opintotukeen roiman korotuksen ja sen vastineeksi jonkinlaista valvontaa valmistumisaikojen suhteen. Esim. yli seitsemän vuotta kestäneistä maisteriopinnoista joutuisi maksamaan osan tuista takaisin tmv. Äitiyslomat, pitkät sairaslomat, ulkomailla opiskelut jne. tietysti pidentäisivät maksutonta opiskelukautta.
Nyt vanhana variksena katsellessa säälittää nykyopiskelijat, joilla on ihan erilaiset valmistumispaineet kuin itsellä aikoinaan. Kandiksi pitäisi ehtiä kolmessa vuodessa ja sen jälkeen maisteriksi kahdessa, mikä vaatii kyllä ihan täyspäiväistä opiskelua, ei siinä juuri työntekoon jää aikaa eikä voimia.
Vierailija:
Monessa maassa saa vieläpä huomattavasti enemmän kuin Suomessa.Huipputuet on esim. Norjassa (vaikka ylempänä joku muuta väittääkin), Ruotsissa ja Hollannissa.
Häh, niinhän minä juuri sanoinkin. Terv. 26.
Muuten olen kanssasi ihan samaa mieltä, myös opiskeluajoista.
Opiskelin toisella asteella ja opintotuki oli aluks 900mk (150¿) (olin alaikäinen) ja kun täytin 18 se nousi huimaan 1143mk:n (vajaa 200¿) (tuosta oli jo vähennetty verot). Asumislisiä en muista, mutta ei niillä koko vuokraa maksettu. Koko opiskeluajan asuin yksin ja ostin ihan itse ruuat, koulutarvikkeet ym elämiseen tarvittavan. Opinnot kesti kolme vuotta ja ajoittui -98 - -01, joten hinnatkaan ei olleet mitään -80 -luvun tasoa.
Joten kyllä opintuella pärjää, jos haluaa.
Vierailija:
Nyt vanhana variksena katsellessa säälittää nykyopiskelijat, joilla on ihan erilaiset valmistumispaineet kuin itsellä aikoinaan. Kandiksi pitäisi ehtiä kolmessa vuodessa ja sen jälkeen maisteriksi kahdessa, mikä vaatii kyllä ihan täyspäiväistä opiskelua, ei siinä juuri työntekoon jää aikaa eikä voimia.
esim. Helsingin yliopiston lukukausimaksu on, kustannetaan toiminta?
Vai luuletko, että esim. päivähoidosta tai terveydenhuollosta maksetaan todellisen kulun mukaan? Niin se vaan toimii tämä meidän onnela.
Vierailija:
esim. Helsingin yliopiston lukukausimaksu on, kustannetaan toiminta?
Milloinkas sinne on lukukausimaksut tullut? Enne maksettiin vain yo-kunnalle ja YTHS:lle.
yhteiskunnassa.
Nimitin lukukausimaksuksi juuri noita pakollisia menoja.
Vierailija:
Milloinkas sinne on lukukausimaksut tullut? Enne maksettiin vain yo-kunnalle ja YTHS:lle.
Kyllä ne opiskelijat ihan päivätyön tekee kun ovat koulussa pitkää päivää ja tekee vielä päälle kaikenlaisia esseitä ja muita töitä. Mitäs ne työttömät tekee. Kenen psyyke voi kestää sitä et vaikka 4-6 vuotta on ensin päivät koulussa ja sieltä vielä illaksi töihin ja ikinä ei saa LEVÄTÄ. Kyllä kuulkaa se burnout on aika yleistä opiskelijoillakin nykyään, kun ei saa ikinä ottaa rennosti. Jos ois fiksu opiskelija, järjestäis ennen opintojen alkua itselleen luottomerkinnän. Sitten sais sossusta rahat elämiseen, kuten työttömät.
Mun mielestä pitäis olla niin et työttömien ja opiskelijoiden rahat vaihdettais. jos siellä kotona haluaa makoilla, eikä kouluttaudu uudelleen tai olta mitä tahansa työtä vastaan, ei todellakaan ole oikeutettu digiboxeihin ja muutenkin täyteen ylläpitoon.
Otetaan lastenhoidosta heti maksua. Mutta kyllä työttömät saa pitää lapsensa ihan ilmaiseksi hoidossa ja siltikään ei tarvi töihin mennä, kun tulee työttömyystuki, asumistuki ja lisäksi sossusta kaikki se mitä jää jäljelle siitä ettei eletä koyhyysrajan alapuolella. Mutta opiskelijoitahan ei lasketa ihmisiksi.
Paljon fiksumpaa se olisi hoitaa yksi homma kunnolla, kuten opiskelijan opiskella tehokkaasta.
Työssäkäynti pidentää opiskeluaikaa ja muutenkin laskee opiskelutehoa ja -tuloksia.
Työttömät voisivat alkaa opiskelemaan, tekemään vapaaehtoistyötä
tai mitä vain. Miksi kotona makaamisesta maksetaan?
Minusta nykyinen työttömiä holhoava järjestelmä on väärä
viesti yhteiskunnalta. Pitäisi tukea enemmän opiskelijoita,
lapsien saamista, lasten hoitamista kotona, omaishoitajia
jne., eikä työttömien laiskottelua.
Yksikin tuttuni matkusteli työttömänä Arabiemiraatteihin ym.,
kun ansisidonnainen työttömyyskorvaus sen salli aivan
helposti. Mukavahan hänen oli auringossa rannalla makailla -
yhteiskunnan rahoilla.
Kaikesta näkee, ettei sulla ole mitään realistista kuvaa tuista.
Oliko tämä työttämäksi jäänyt opiskellut aikanaan? Ansiosidonnaiselle ei tietääkseni myöskään pääse ihan parin viikon työkokemuksella.
Vierailija:
Työttömät voisivat alkaa opiskelemaan, tekemään vapaaehtoistyötä
tai mitä vain. Miksi kotona makaamisesta maksetaan?Minusta nykyinen työttömiä holhoava järjestelmä on väärä
viesti yhteiskunnalta. Pitäisi tukea enemmän opiskelijoita,
lapsien saamista, lasten hoitamista kotona, omaishoitajia
jne., eikä työttömien laiskottelua.Yksikin tuttuni matkusteli työttömänä Arabiemiraatteihin ym.,
kun ansisidonnainen työttömyyskorvaus sen salli aivan
helposti. Mukavahan hänen oli auringossa rannalla makailla -
yhteiskunnan rahoilla.
hoitaa omat alle eskari-ikäiset lapsensa kotona, ni johan siinä säästyis valtiolta pitkä penni kun ei kunnan hoitoa tarvitsisi järjestää. Typerää kun jotkut tekee lapsia ja muita kuin nuorinta ei jaksa itse hoitaa. Kunnan hoitopaikka pitäisi olla vain mielenterveysongelmaisille, työssäkäyville ja opiskelijoille.
Sen, jolle tuttavasi oli ensin maksanut työssäollessaan jäsenmaksua.
Vierailija:
Mukavahan hänen oli auringossa rannalla makailla -
yhteiskunnan rahoilla.
Toki tiedän, että ansiosidonnaiselle ei pääse vain parin viikon
työssäkäynnin jälkeen. Mikä oli siis pointtisi?
Fakta on se, että jokainen työtön saa rahaa enemmän kuin
opiskelija saati kotihoidon tuella lasta hoitava. Sai tämä
työtön ansiosidonnaista - tai sitten ei.
Vierailija:
Kaikesta näkee, ettei sulla ole mitään realistista kuvaa tuista.Oliko tämä työttämäksi jäänyt opiskellut aikanaan? Ansiosidonnaiselle ei tietääkseni myöskään pääse ihan parin viikon työkokemuksella.
Ei tosiaan jäännyt talven varalle säästöön.
Kyllä sitä tukea olisi aika korottaa vähäsen.
Vierailija:
hoitaa omat alle eskari-ikäiset lapsensa kotona, ni johan siinä säästyis valtiolta pitkä penni kun ei kunnan hoitoa tarvitsisi järjestää. Typerää kun jotkut tekee lapsia ja muita kuin nuorinta ei jaksa itse hoitaa. Kunnan hoitopaikka pitäisi olla vain mielenterveysongelmaisille, työssäkäyville ja opiskelijoille.
Muissa vastaavissa maissa (mm. pohjoismaat) opiskelijoiden tuki on parempi. Toinen vaihtoehto on sitten matala verotus ja vähemmän sosiaalitukia, eli tulonsiirtoa rikkailta köyhille.
Jos opiskelijalla on kohtuuhintainen asuminen (solukämppä, niitä vaan ei kaikkialla ole kaikille tarjolla), opintotuella pärjää jotenkin, jos pysyy terveenä ja esim. ostaa käytettyä.
Opiskelija kuitenkin useimmiten on yhteiskunnan tuottava jäsen valmistuttuaan. Samaa ei voi sanoa jostain pitkkäaikaistyöttömistä, hiehin syydetty raha on vain yhteiskuntarauhan turvaamista.