Ärsyttääkö muita ainainen valitus opintotuen pienuudesta?
Taas tänään Iltalehdessä samaa lätinää. Joku opiskelija valittaa, että opintotuella ei elä. Töihin ei voi mennä, kun ei jaksa eikä ole muka aikaa.
Kommentit (111)
Vierailija:
Mulla ei ole nyt aikaa lukea koko ketjua ja joku on saattanutkin tuoda jo esille KESÄTYÖT. Eli vaikka kuinka olisi perheellinen opiskelija, niin niiden muutaman opiskeluvuoden ajan voi varsin hyvin tehdä kesätöitä!!! Ja kun laskee neljän kuukauden täyden palkan (useimmista korkeakouluista kai on se neljä kk kesälomaa?) niiden opintotukien päälle, niin kyllä siitä ihan kohtuullinen summa vuodessa tulee.
88 täällä taas..Sen verran, että ainakin lääketieteellisessä kesäloma kesti 9 viikkoa eli 2 kuukautta. Ja kahden kuukauden " täysi palkka" voi olla verojen jälkeen esim. 2000euroa tai vähemmän (minulla edelleen 1200 euroa), josta siis jää säästöön parisataa, joilla siis pitäisi rahoittaa eläminen talvella, kun kirjatkin (niitä EI nykypäivinä juuri saa kirjastosta, koska määrärahoja tms. supistettu + vanhat painokset eivät kelpaa, koska uutta tietoa tulee niin nopeasti) maksavat vuodessa sellaiset 1000 euroa? Ja päälle sitten esim. oikeaoppiset työkengät, työssä tarvittavat välineet (stetoskooppi ym.), ylioppilaskunnan jäsenmaksut, YTHS:n vuosimaksu, pakollinen kurssimateriaalimaksu...Ei niillä kesärahoilla kateta tuosta edes puolta.
Yöllä vaan tuppaa olemaan kiivaammat mielipiteet kuin päivänvalossa ;) Nyt lueskelin näitä vastauksia enemmänkin, ja vaikuttaahan se siltä että opintotuen pienuudesta valittaminen on ihan aiheellista. Ei se minustakaan ole oikein, että työttömille maksetaan enemmän kuin opiskelijoille.
93
Opiskelijoiden pitäisi olla " kansakuntamme nuoria toivoja" , mutta opintotuella ei todellakaan elä. Opiskelu on opiskelijoiden työtä! Jos joku viisastelija tietäisi todella, että paljonko opiskelijat saavat rahaa kuukaudessa ja miten paljon tekevät hommia niska limassa, niin muuttuisi varmaan mielipide. En voi vaan ymmärtää, että kansanedustajat nostavat palkkojaan ja vähentävät opiskelijoiden opiskeluaikaa (viitaten " viiden vuoden aikarajaan" ), mutta opintotukea ei nosteta ym. Aivan hullua touhua! Miksi opiskelijan pitäisi olla jopa päälle kahdeksan vuotta elämästään (esim. lukio + yliopisto noin viisi vuotta) aivan köyhä. Ei hirveästi motivoi opiskella, kun saa kotona sohvalla makoilusta sossusta ISOMMAT rahat. Kulut ovat kymmenen vuoden aikana kasvaneet ja jo se on aivan selvä syy nostaa opintorahaa.
terveisin entinen opiskelija, toivottavasti vielä tulevakin
Aina kuuluu nurinaa, että " jos jättäisivät ne bileet ja kaljat väliin niin rahat riittäisi, kyllä minullakin silloin vuonna yksi ja kaksi" . Tiedättekö, ihminen ei jaksa esimerkiksi kahdeksaa vuotta ilman viihdykettä, iltoja ulkona, harrastuksia ym. Enkä tarkoita, että siideriä täytyy kitata, mutta realiteetit peliin, av:n naiset ja miehet! Opiskelijoillekin jonkinlainen ihmisarvoinen elämä.
Moni puhui edellä hienosti. Olen itsekin sitä mieltä, että yhteiskunta on kansaa varten, ei todellakaan niin, että kansa on yhteiskuntaa varten. Onneksi on paljon fiksujakin mielipiteitä liikkeellä.. =)
t. en muista numeroani
kun opiskelijat ja työttömät aina rinnastetaan. Mielestäni tähän keskusteluun ei työttömät kuulu. (Suurin osa on työttömänä vasten tahtoaan ja ne harvat, jotka " vaan makaa ja juhlii" valtavilla työttömyyskorvauksillaan ovat yleensä jo niin syrjääntyneitä, etteivät tajua omaa ja esim. lastensa etua.)
Ja asiaan. Olen opiskellut miltei koko ajan peruskoulusta päästyäni. Ensin opiskelin opppisopimuksella kunnalla, palkkani oli alkuun 85% oikeasta ja lisäksi kunta sai työllistämistukea (minulta vaadittiin työttömyyttä saadakseni töitä/opparin kunnalta) muistaakseni 1000-1500mk/kk liksastani. Olin siis todella " halpa" työntekijä. Valmistuttuani minulle piti olla valmiiksi vakanssi, mutta minut olisikin pistetty hakemaan työkaverini (joka myös määräaikainen) paikkaa. En suostunut tähän ja päätin lähteä lisäkouluttautumaan.
Pääsin AMK:hon, johon on todella vaikea päästä (vain noin 7,5 % hakijoista otetaan) ja opiskelemaan omaa alaani (jonka alempitasoinen tutkinto minulla jo on). Ajattelin, että nyt on hyvä tehdä lapsia, ettei ole sitten tulevaisuudessa työnantajaa rasittamassa ja ikääkin alkaa olla.
Tällä hetkellä tuloni ovat opintotuki n. 220 käteen. Toinen lapsi tulossa, joten opintotuesta äitiyspäivärahalle siirryttäessä n. 2 kk. tauko opintotuessa. Mieheni tulot estävät asumistuen saamisen. Koulumatkoihin menee n. 400 euroa/kk, jotta perheemme voi asua yhdessä samalla paikkakunnalla. Päivähoitomaksut n. 200 euroa. Asumiskustannukset n. 1000 euroa (Helsingin kaukaisimmassa lähiössä). Miehen palkka n. 1800 käteen. Ja koska opintotuessa tauko ei voi myöskään lainaa ottaa. Perheen käytettävissä olevat rahat n. 500 euroa/kk (ruoka, vaatteet, terveys, hygienia, HKI bussiliput...) ja nyt kun en saa opintotukea siirtyessäni äitiyslomalle jää rahaa käteen n. 280/kk. Sillä sitten eletään 2 kuukautta, kun vielä viimeisllä ollessanikin yritän raapia opintopisteitä kasaan, jotta joskus valmistuisin. Onneksi vanhempani voivat lainata rahaa.
Mielestäni opintotukijärjestelmä on todella vanhanaikainen ja siinä on ajateltu lähinnä normaaliajassa normaaliresursseilla opiskelevia. Laajamittaiset uudistukset olisivat tarpeen. Kyseessä ei esim. meidän tapauksessa ole minun etu, vaan koko perheen (ja mieheni tekee hyväliksaista duunia), etenkin lapseni. Eipä oltu ajateltu tarpeeksi pitkälle lasta tehdessä (ja nyt toista), että millä selvitään, mutta kai sitä aina jollain. Meidän tapauksessa vain minun itsepäisyyteni on syypää meidän köyhyysloukkuun. Tosin toivon, että jokupäivä olisi minulla tarjota jotain " parempaa" lapsilleni, jos maailma muuttuu vaikka vielä epäreilumpaan suuntaan.
Aikalainen vuodatus:)
Itse opiskelin vanhan opintotuen aikaan ensimmäiset kolme vuotta (1989-1992), ja silloin jouduin ottamaan täydet lainat. Viimeisten kahden vuoden (1992-1994) ajaksi tuli tämä nykyinen tukimuoto, ja silloin opintotuki tuntui todella suurelta verrattuna aikaisempaan aikaan. Lainaa ei enää tarvinnut ottaa lisää, sillä 3,5 kk kesätöissä tienasin sen verran, että palkka + opintotuki yhteensä riittyvät. Silloin oli lama-aika ja kesätyöt todella kortilla, joten tein aivan hanttihommia ja palkka oli hyvinkin pieni, mutta kuitenkin jäi jotain säästöön talvea varten. Kotoa en saanut mitään. Valitettavasti en muista summia.
Eli lähinnä ihmettelen miten rahat eivät riitä, jos tekee koko kesän töitä ja lisäksi saa opintotukea? Ei kai kesäajan työt vaikuta opintotukeen?
Itse elin tosi köyhästi koko opiskeluajan, mutta se jotenkin kuului asiaan, enkä tuntenut itseäni mitenkään huono-osaiseksi. Tietysti vaikutti se, että kouluttauduin alalle, jossa tiesin olevan hyvät palkat.
Kesällä oltiin töissä ja saatiin palkkaa samoin harjoitteluista saatiin palkkaa,eräskin harjoittelupaikkani oli niin hyvä palkanmaksaja, että valmistuttuani meni 5v ennen kuin sain saman kk-palkan. Valmistumisen jälkeeen kaikilla oli työpaikka tiedossa, luuseri oli se jolla se ei ollut vakituinen.
Nyt vanhin lapsistani opiskelee AMK:ssa toista vuotta, opintotuki ei riitä edes vuokraan saati elämiseen. Harjoittelut ovat ilmaista orjatyötä kaiken lisäksi kesästä meni 5viikkoa ilmaisessa harjoittelussa. Kelaan saa lähettää lippua ja lappua opinnoiden etenemisestä ja työssä käynti tai vanhempien sponsorointi on ruuassa ja vaatteissa pysymisen elinehto. Mielestäni nuoren ihmisen elämässä pitäisi olla myös huvituksia, eikä pelkää opiskelua ja työssä käyntiä.
Esim. tässä ketjussa tuo yksi joka kertoi; " Minäkin olen alkoholisti perheestä, vanhemmat eivät tukeneet ja töitä tekemällä maksoin opiskeluni"
Miksi pitää evätä muilta hiukan helpompi tie valmistumiseen? Miksi se, että jotkut ovat kärsineet, on muka hyvä syy siihen että kaikkien muidenkin tulisi tulla toimeen yhtä vähällä?
Itselläni on tuollainen tapaus lähipiirissäni. Hän on selvinnyt hienosti elämässään, vaikka vanhemmiltaa ei ole koskaan mitään tukea (henkistä/taloudellista) saanut, he ovat työttömiä alkoholisteja. Mutta hän ei ymmärrä sitä, että harva on niin vahva...! Ja minusta ei kuulukkaan olla... Hänen siskonsa ja veljensä esim. eivät ole menestyneet elämässään lähellekkään yhtä hyvin, veli alkoholisoitunut, siskolla joka yh koulut jääneet kesken ja lapsia parin eri miehen kanssa nuoresta iästään huolimatta... Vain tämä tuttuni on selvinnyt!
Ja suoraan sanottuna, monestihan noissa alkoholisti perheissä se yksi lapsi on vastuun kantaja, joka huolehtii koko perheestä. Hän ottaa sen " aikuisen" roolin, helppo kai tuollaisen jälkeen on lähteä opiskelemaan, kun ei tarvitse pelätä hakkaako isä tänä yönä äidin vai ei tmv. riittää kun huolehtii itsestään. Ei tarvitse pestä pikkusisarusten vaatteita ja lakanoita, miettiä onko kotona mitään ruokaa loppuviikkona jne. jne. On varmasti helpotyus, kun voi huolehtia VAIN itsestään...
Mutta ns. normaalit lapset saavat kotoaan tukea, heidän ei tarvitse olla " aikuisia" lapsina, vaan he voivat olla huolettomia lapsia. He saavat rahaa vanhemmiltaan, ja ennen kaikkea tukea, heidän ei tarvitse tukea vanhempiaan. He tietävät että jääkaapissa on aina ruokaa, usein herkkujakin.
Tälläiselle normaalille lapselle kotoa lähtö EI ole helpotus, vaan usein pieni shokki jopa. Pyykit pitääkin yht´äkkiä pestä itse, ruoka ostaa kaupasta ja vessapaperikin paljastuu yllättävän kalliiksi. Nettilasku pitää myös maksaa itse ja muut menot... Kaikki nuo vievät nuoren energiaa, vaikka kotona olisikin tehnyt osan kotitöistä, niin vaati paljon olla 100% vastuussa itsestään...! Ja opiskelu myös on vaativampaa mitä kotona asuessa (esim. yliopisto/AMK), päivät monesti pidempiä, ja sitten pitäsi vielä viettää kaikki illat ja viikonloput töissä...!?
Ja elää askeettisesti kun munkki, ilman uusia vaatteita, leffassa käymistä, keikkoja, kaljaa...
Jokaisen lapsen tulisi saada kotoa tukea vielä omilleen muuton jälkeenkin, ruokakassi toisinaan, tai esim. rahaa talvitakkiin/kenkiin... Ne jotka ovat joutuneet tulemaan toimeen ilman tuota, älkööt olko katkeria, sillä tuskin tekään tahdotte että lapsennen joutuu käymään läpi yhtä raskaan tien...? Eikö olisi kiva, että oma lpsenne pääsisi hiukan helpommalla kun te...? Joten liittykää siihen rintamaan, joka koittaa saada opintotuen hilattua edes hiukan paremmalle tasolle...!:)
Työttömät saavat kaiken huipuksi olla tekemättä mitään halutessaan, opiskelijoiden on opiskeltava, tai tippuu sekin tuki. Toimeentulotukea ei saa, ellei ensin käytä lainoja pois => velkaantuminen.
Töitä tekemällä opinnon hidastuu vuosia ja lisäksi tällöinkään ei pärjää, kun ei voi tehdä töitä kokopäiväisesti ja osapäiväisesti työskennellenkin joutuu perumaan opintotukia. (tulorajat älyttömät)
Mikä on tulos: kuka hullu jää suorittamaan tutkintonsa loppuunasti, jos on mahdollista päästä puolittaisella tutkinnolla jo alan töihin, eli yhä enemmän puolivalmiita maistereita pitkillä opintoajoilla.
Itse olen opiskellut 1999 vuodesta lähtien, opintotukikuukaudet loppuneet aikoja sitten, eikä ole varaa suorittaa tutkintoa loppuun. Koko opintojen ajan tein töitä ihan hengenpitimiksi vain. Nostin opintolainaa 13000¿, toimeentulotukea en hakenut, koska en olisi sitä saanut. Tiukimmat ajat kun elin exän kanssa, jonka kanssa jaoimme kaikki kulut tasan puoliksi, vaikka hän tienasi moninkertaisesti minuun nähden. Hänen tulojensa vuoksi en olisi saanut toimaria. En tiedä miksi suostuin siihen.
Kun töidentekeminen tarkoittaa aina sitä, että joutuu osasta opintotukia luopumaan. Ja silloin kun ei ole oikeutettu opintotukeen, ei ole oikeutettu asumislisäänkään, eikä lainaan. => se että tienaa hyvällä säkällä vaikka 1500¿/kk*3kk tarkoittaa sitä että joutuu muistaakseni 2 tukikuukautta+kesän tuet perumaan. Eli 4500¿ -verot 20% => 3900¿ pitää riittää rahoittamaan 5 täysin tuetonta kuukautta =780¿/kk. Siitä on maksettava vuokra (missä opiskelijakaupungissa maksaisi yksiön vuokra alle 400 nykyisin?), ruoka, vaatteet, puhelin, sähkö, vesi jne. Ja siitä pitäisi sinun mielestäsi jäädä rahaa talvelle? Oletko tosissasi? Et todellakaan ole tainnut perehtyä aiheeseen?
Vierailija:
Mulla ei ole nyt aikaa lukea koko ketjua ja joku on saattanutkin tuoda jo esille KESÄTYÖT. Eli vaikka kuinka olisi perheellinen opiskelija, niin niiden muutaman opiskeluvuoden ajan voi varsin hyvin tehdä kesätöitä!!! Ja kun laskee neljän kuukauden täyden palkan (useimmista korkeakouluista kai on se neljä kk kesälomaa?) niiden opintotukien päälle, niin kyllä siitä ihan kohtuullinen summa vuodessa tulee.Tiedän muutamia opiskelijoita, jotka ei viitsi kunnolla etsiä kesätöitä, eikä mikään muu kelpaa kuin oman alan hommat (joita saattaa olla lähes mahdoton saada vuoden tai parin opiskelun jälkeen) ja sitten valitetaan ainaisesta rahapulasta samalla kun lorvitaan koko kesä.
Me olemme eläneet yhden lapsen kanssa niin, että mies opiskeli ja minä olin hoitovapaalla, ja aivan hyvin pärjäsimme!
Minusta on hulluutta että toimeentulotukea saa enemmän kuin opintotukea+opintolainaa YHTEENSÄ! Missä on tasa-arvoinen kohtelu?
Nim. en saanut kesätöitä vaikka kuinka yritin ja elin kesän toimeentulotuella, vaikka en olisi halunnut.
ei onnistu. Siis ilman kaljailtojakaan ei se eläminen vaan onnistu.
Vierailija:
Nykyään kaikki pitäisi saada ilmaiseksi.
Jättää pari kaljailtaa pois kuukaudessa niin riittää rahat. Se on siinä.
Kuule, minun vanhemapani, joilla molemmilla on akateeminen
loppututkinto, ottivat molemmat aikoinaan opintolainaa.
Ei ollut vaihtoehtoja, sillä he molemmat olivat köyhistä
perheistä.
Köyhää oli minunkin lapsuudessani, kun lainat piti maksaa
pois! Isäni teki töitä ja ylitöitä, äiti myös niin paljon kuin
lasten hoitamiselta ehti. Tukea ei tullut yhteiskunnalta.
Isäni onkin sanonut, että opintolainarahoihin meni oma
asunto. Vanhemmat asuvat edelleen vuokralla, vaikka ovat
melkein eläkeläisiä.
Ja oliko tämä sitten hyvä systeemi? Ei todellakaan ollut.
Valitettavasti olemme menossa aivan samaan käytäntöön,
kun nykyisellä opintorahalla tuskin kukaan opiskelija
pystyy elämään. Jos opiskelija ei saa töitä tai ehdi/jaksa tehdä
töitä opiskelun ohella, hänen on pakko ottaa lainaa.
Ai, niin unohdin nämä " kultalusikka suussa syntyneet" ,
joiden vanhemmat voivat maksaa kaiken! Onneksi olkoon
teille. Kaikki meistä eivät ole yhtä onnekkaita. Ihmiset
eriarvoistuvat: rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät.
Valitettavasti tuo " Sita vartenhan opiskellaan, etta paastaan sitten paremmin palkatuihin hommiin ' aikuisena' " ei pidä paikkaansa,
ainakaan Suomessa. Monet akateemisen loppututkinnon
suorittaneet saavat aivan surkeaa palkkaa. :(
Voi olla, että Englannissa on toisin. Siitä en tiedä. Sen tiedän
kuitenkin, että vain harvalla Englannissa on akateeminen
loppututkinto. Suurin osa menee heti peruskoulutuksen jälkeen
töihin. Heillä ei ole vara valita, kun ei ole rahaa opiskella.
Vierailija:
taalla saa tukea vain tosi huonotuloisten vanhempien lapsi. Kaikki
Miksi valtion pitaisi niin ylenpalttisesti tukea opiskelijoita? Sita vartenhan opiskellaan, etta paastaan sitten paremmin palkatuihin hommiin ' aikuisena' . Taalla kestaakin yliopisto-opiskelu joko 3 tai 4 vuotta, eika taalla voi olla ikuisena opiskelijana. Nuoret silti pystyvat kaymaan opiskelun ohella osapaivatoissa. Jos vanhemmat ei pysty yhtaan avustamaan, on pakkokin tehda jatkuvasti toita ja ottaa maksimilainat etta yleensa voi opiskella.
Vierailija:
Kun töidentekeminen tarkoittaa aina sitä, että joutuu osasta opintotukia luopumaan. Ja silloin kun ei ole oikeutettu opintotukeen, ei ole oikeutettu asumislisäänkään, eikä lainaan. => se että tienaa hyvällä säkällä vaikka 1500¿/kk*3kk tarkoittaa sitä että joutuu muistaakseni 2 tukikuukautta+kesän tuet perumaan. Eli 4500¿ -verot 20% => 3900¿ pitää riittää rahoittamaan 5 täysin tuetonta kuukautta =780¿/kk. Siitä on maksettava vuokra (missä opiskelijakaupungissa maksaisi yksiön vuokra alle 400 nykyisin?), ruoka, vaatteet, puhelin, sähkö, vesi jne. Ja siitä pitäisi sinun mielestäsi jäädä rahaa talvelle? Oletko tosissasi? Et todellakaan ole tainnut perehtyä aiheeseen?
Sen päälle saisi itse kukin tienata palkkatyöllään niin paljon kuin haluaa/pystyy tai jos ei halua tienata, niin sitten saisi köyhäillä vapaasti. Yksinkertaista, eikä kenenkään tarvitsisi rutista.
Opiskelen julkiseen virkaan tähtäävää tutkintoa yliopistossa. Kuudes vuosi menossa. Opintotuella olen elänyt, ja nuukasti. Eipä ole haitannut, sillä olenhan todella saanut opiskella alaa, josta olen kiinnostunut.
Suostuisin käymään töissä elintasoni kohentamiseksi. Itseasiassa, se on ollutkin opintojeni itsekäs motiivi, päästä töihin. Arvatkaa onnistuuko? Arvatkaa olenko hakenut pitkin Suomea? Ei vaan palkkaa valtio, ei kunta, ei ole rahaa. Kokeneita ja hyviä työntekijöitä kyllä halutaan, mutta ensimmäistä työpaikkaa harjoittelumielessä ei voida tarjota. Palkkatoive on alle kaikkien taulukoiden.
Onneksi olen kituuttanut sillä opintotuella, enkä uskonut niitä hyviä puheita, että valmistuttua saa koulutustaan vastaavan työn ja opintolainat maksaa helposti pois.
Ja hän saa opiskeluajan työttömyyskorvauksen suuruista tukea? Sellainen, joka opiskelee omaehtoisesti, saa pienempää tukea ja silti siivoaa työttömyystilastoja samalla tavalla kuin työllistämiskoulutksessa oleva. Ero on vain siinä, mikä on opiskelun syy.
Eli opiskele, käy töissä ja tee lapsia samaan aikaan! OK. Helppoa kuin mikä!! Jo nyt teettää tiukkaa kun teen n. 10 h-15 viikossa töitä ja päivät opiskelen, jotta rahat riittää elämiseen. Ei siihen enää lapsia kaivata.