Miten suhtautuisit ihmiseen, jonka tietäisit olevan ihastunut puolisoosi
ja jonka kanssa joutuisit olemaan tekemisissä silloin tällöin? Tämä ihminen on tehnyt miehelleni ihan suoria ehdotuksia tapaamisesta ja kertonut tunteistaan, mutta mies on ilmaissut että ei ole kiinnostunut.
Kommentit (56)
Ehkä pyrkisin olemaan asian yläpuolella ja suhtautuisin mahdollisimman neutraaalisti.
Vierailija kirjoitti:
Naureskellen. Yksi mun kaveri on ihastunut mieheeni ja selvin päin osaa kyllä pitää sen piilossa, mutta aina jos vähän otetaan niin alkaa avoimesti viekotella. Mieheni pitää häntä lihavana ja rumana, ei mitään vaaraa että kiinnostuisi.
Sun kannattaa alkaa laihduttamaan jo nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naureskellen. Yksi mun kaveri on ihastunut mieheeni ja selvin päin osaa kyllä pitää sen piilossa, mutta aina jos vähän otetaan niin alkaa avoimesti viekotella. Mieheni pitää häntä lihavana ja rumana, ei mitään vaaraa että kiinnostuisi.
Sun kannattaa alkaa laihduttamaan jo nyt.
En viitsi, 165 cm 53 kg on ihan tarpeeksi laiha. Ja tämä kaveri on siis viimeksi kun on painonsa kertonut 135 kg ei siis mikään vähän vaan pyöreä. Siitä on tullut keski-iän ja eron myötä ihan kauhean kiimainen, himoitsee vähän kaikkia miehiä.
Kai se huvittaisi mutta en antaisi sen näkyä päälleppäin.
Ei ole meillä mahdollinen. Toinen jää leskeksi, ellei tule jotain yhteiskolaria tai tulipaloa tai veneen kaatumista. .
En mitenkään erikoisesti. Ihan samalla tavalla kuin jos en tietäisi asiasta. Tuollaiset jutut ei minua hetkauta.
-Kapanteri.- kirjoitti:
Ei ole meillä mahdollinen. Toinen jää leskeksi, ellei tule jotain yhteiskolaria tai tulipaloa tai veneen kaatumista. .
Ai kukaan ei voi olla ihastunut puolisoosi?
Antaisin enemmän positiivista huomiota miehelleni ja vähentäisin turhasta napisemista. Keskustelisin miehen kanssa asiasta mutta tuskin tuon enempää välittäisin.
Osaa ihmisistä ei pidättele ehdottelemasta se tieto, että toinen on varattu. Se on minusta raskasta. Itse ihastumiselle ei voi mitään.
Säälivästi ja hieman naureskellen. Olisi aika noloa jollekin tulla esittämään miehelleni mitään ehdotuksia tietäen, että olemme olleet yhdessä kauan ja lapsemmekin ovat jo aikuisia. Mieheni ei myöskään varmasti olisi ollut häntä kohtaan kuin normaalin ystävällinen, joten tuollainen lapsekas ihastuminen olisi noloa kaikille.
Mieheni on ihana, mukava ja kivan näköinen, mutta me olemmemieheni kanssa olleet parhaita ystäviä jo 25 vuotta ja luultavasti olemme tästä eteenpäinkin.
Vierailija kirjoitti:
Antaisin enemmän positiivista huomiota miehelleni ja vähentäisin turhasta napisemista. Keskustelisin miehen kanssa asiasta mutta tuskin tuon enempää välittäisin.
Antaisit enemmän positiivista huomiota miehellesi? Olet siis epävarma miehesi suhteen. Ehkä miehesi voisi ollakin vietävissä, ehkä se olisi jopa hyväksi miehellesi.
No minä en ole ollut huomaavinani asiaa ollenkaan.
Toimin ystävän kanssa kuten tavallisestikin. Ohitan asian kokonaan.
Tämä mieheeni ihastunut nainen on itsekin naimisissa.
Mutta pettänyt miestään jo aiemmin avioliiton aikana. Hänen miehensä ei tiedä siitä.
Olen kuiten pitänyt tilannetta silmällä, että onko mieheni myös kiinnostunut naisesta?
Olemme ns. ystävä pariskunta, heidän kanssaan.
Kyllähän miehiä aina imartelee toisen naisen vahva kiinnostus ja ihailu heitä kohtaan. Aivan samoin kuin joitakin naisia miehien kiinnostus heihin.
Nainen on soittanut miehelleni, jonkin asian tiimoilta, ja pyytänyt sen pohjalta kahville.
Tekemällä tehtyä asiaa, muka halusi tietoa jostain, kun mieheni toimii asiantuntija tehtävissä.
Mies ei kuitenkaan ole koskaan öitä pois kotoa ja hänen harrastusmenonsakin tiedän.
Sitä en tiedä varmasti, onko heidän välillään todellisuudessa jotain säpinää. Enkä kysy.
En ala kyttäilemään miestäni.
Vaikka pysyttelen ajan tasalla,noin sivussa.
Kylläpähän mies itse sitten kertoo, jos se ruoho todellakin hänestä näyttää vihreämmältä muualla, ja haluaisi erota.
Mutta enpä usko, että tämän avioliitossa olevan ystävä naisen takia, meille koskaan ero tulisi.
No jaa, en osallistuisi asiaan millään tavoin, mies saisi itse hoitaa asian parhaaksi katsomallaan tavalla.
Varmaan riippuisi henkilöstä. En arvostaisi, mutta tuskin antaisin näkyä kanssakäymisessä. Ehkä olisin piruuttani aivan erityisen mukava, kääntäisin veistä haavassa sillä tavalla. Pelkkä ihastuminen ei aiheuttaisi pirullisuutta, enkä ajattelisi muuta kuin että ihmisellä on käynyt huono tuuri ja olisin varmaan myötätuntoinen. Treffipyynnöt kyllä laskisi osakkeita silmissäni. En viittailisi mitenkään puolisooni ja mitä kivaa ollaan taas tekemässä, vaan tosiaan olisin niin ärsyttävän mukava ihminen, että hän kokisi alemmuutta jo siitä.
Olisin alkuun ehkä vähän huvittunut. Ihastuksiahan saa ihmisillä olla enkä mitenkään voi kontrolloida sitä etteikö se joskus kohdistuisi mieheeni. En jaksaisi ajatella asiaa enempää. Mies saisi itse hoitaa tilanteen.
Riippuu miten se käyttäytyy. Jos asiallisesti, niin ei haittaa, eihän ihminen ihastukselleen mitään voi. Mutta jos yrittää jotenkin flirttailla tai saada miestäni, niin en toki katso hyvällä. Tätä esiintyy välillä, koska olen itse lihava ja ruma ja mies on varsin ok näköinen ja hoikka, että naiset kuvittelee että minusta ei tarvi välittää kyllä se mies varmasti haluaa tuosta vaan vaihtaa nätimpään ja. hoikempaan jos vähän vihjaa että kiinnostaa.
Noin kävi kerran kun nuorena olin pidemmän aikaa seurustellut silloisen avopuolison kanssa.
Minua tilanne aluksi huvitti, mutta sitten kun tämän ihastuneen henkilön käytös alkoi muuttua aggressiivisemmaksi minua kohtaan, koin järkevämmäksi olla kuin häntä ei olisi ollut olemassakaan.
Erosin tuosta avopuolisosta myöhemmin, eikä sillä ollut mitään tekemistä tämän ihmisen kanssa. Ex ja minä molemmat löysimme tahoillamme uudet puolisot joista myöhemmin tuli aviopuolisoita. Vuosia myöhemmin sain kuulla tuon ihastuneen ihmisen jatkaneen jonkin asteista piinaamista siihen asti kun itse löysi seurustelukumppanin.
Törmäsin tähän ihmiseen hyvin kiusallisessa tilanteessa sitten myöhemmin elämässäni, mutta molemmat näyteltiin, että emme tunne toisiamme entuudestaan.
Mielenkiinnolla seuraan. Tavallaan on niin surullista, kun tunteet menee hukkaan. Tuo toinen nainen kohtelisi miestäni kuin jumalaa. Pitäisikö minun ehkä arvostaa miestäni hieman enemmän.
Eikö ole hyvä, jos puoliso kelpaisi jollekin toisellekin? Sellainen tilanne voisi lähentääkin.
Naureskellen. Yksi mun kaveri on ihastunut mieheeni ja selvin päin osaa kyllä pitää sen piilossa, mutta aina jos vähän otetaan niin alkaa avoimesti viekotella. Mieheni pitää häntä lihavana ja rumana, ei mitään vaaraa että kiinnostuisi.