Miten suhtautuisit ihmiseen, jonka tietäisit olevan ihastunut puolisoosi
ja jonka kanssa joutuisit olemaan tekemisissä silloin tällöin? Tämä ihminen on tehnyt miehelleni ihan suoria ehdotuksia tapaamisesta ja kertonut tunteistaan, mutta mies on ilmaissut että ei ole kiinnostunut.
Kommentit (56)
Ihastumiselle ei mitään voi. Flirttikin saattaa välillä tulla tahattomasti. Mutta sitä aina ihmettelen, että ihan suoraan yritetään pokata toista, kun hänellä on puoliso vieressä. Mikä tässä on ideana?
Vierailija kirjoitti:
Eikö ole hyvä, jos puoliso kelpaisi jollekin toisellekin? Sellainen tilanne voisi lähentääkin.
Tai sitten ei. Minulta hävisi mies sellaisen matkaan.
Se auttaisi varmasti itseäni arvostamaan miestäni enemmän, näkemään hänen viehätysvoimansa vielä paremmin yli 20 yhteisen vuoden jälkeenkin. Mutta sitä naista en voisi sietää silmissäni. Ei ole millään tavalla oikein ehdotella mitään varatulle ja yrittää rikkoa toisten suhdetta/perhettä.
Ei oikeasti haittaa, siinähän yrittää ja ihan normaalisti suhtaudun tällaisiin henkilöihin, jotka moista yrittää. Ehkä tiettyä huvittuneisuutta on ilmassa aina silloin, kun joku yrittää tuota lämpätä ihan suoraan minun nähteni. Suomalaiset on yleensä kuitenkin aika pidättyväisiä näissä, enemmänkin on ollut sitä, että minulta tullaan kysymään, että oonko henkilön x seuralainen/tyttöystävä ja kun myönnän, niin homma jää siihen.
En voi omistaa toista ihmistä, jos on jonkun muun mukaan lähteäkseen, niin sitten lähtee. Tuossa se on kuitenkin jo viitisentoista vuotta roikkunut mukana, niin en nyt kovin huolissani ole.
Ei haittaa. Vaimoa on yrittänyt yksittäiset miehet vikitellä ja minua on muutamat hänen tuntemat naiset.
Suhtautuisin säälivästi tietenkin. Olisinhan itse samassa asemassa, jos puolisoni ei sattuisi olemaan kiinnostunut juuri minusta.
Olisiko puolisoosi parempi kuin kokosoosi?
Onhan näitä yrittäjiä vuosien varrella ollut useitakin.
Vierailija kirjoitti:
Säälivästi ja hieman naureskellen. Olisi aika noloa jollekin tulla esittämään miehelleni mitään ehdotuksia tietäen, että olemme olleet yhdessä kauan ja lapsemmekin ovat jo aikuisia. Mieheni ei myöskään varmasti olisi ollut häntä kohtaan kuin normaalin ystävällinen, joten tuollainen lapsekas ihastuminen olisi noloa kaikille.
Mieheni on ihana, mukava ja kivan näköinen, mutta me olemmemieheni kanssa olleet parhaita ystäviä jo 25 vuotta ja luultavasti olemme tästä eteenpäinkin.
Noin vahva usko on jo melkein liikuttavaa.
Vai olette parhaita ystäviä? Miehesi saattaa kaivata muutakin vuosikymmenten jälkeen...
Riippuisi siitä, tietääkö tuo nainen että minä tiedän ja miten hän suhtautuisi minuun.
Pyrkisin varmaan nolaamaan hänet jotenkin, jos hän esittäisi kaveria ja olisi mielin kielin kun luulisi etten tiedä mitä on yrittänyt selkäni takana.
Kannattaa muistaa, että usein varsinkin naiset kuvittelevat muiden naisten olevan jatkuvasti ihastuneita omaan puolisoonsa. Jos oma puoliso ei näytä miesmallilta, niin todennäköisesti kukaan muu nainen ei ole mieheen ihastunut.
Vierailija kirjoitti:
Se auttaisi varmasti itseäni arvostamaan miestäni enemmän, näkemään hänen viehätysvoimansa vielä paremmin yli 20 yhteisen vuoden jälkeenkin. Mutta sitä naista en voisi sietää silmissäni. Ei ole millään tavalla oikein ehdotella mitään varatulle ja yrittää rikkoa toisten suhdetta/perhettä.
Saahan työntekijällekin esittää työtarjouksen kilpailevasta firmasta.
On työhönsä tai parisuhteeseensa tyytyväisen ihmisen vastuulla sanoa: "Ei kiitos."
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että usein varsinkin naiset kuvittelevat muiden naisten olevan jatkuvasti ihastuneita omaan puolisoonsa. Jos oma puoliso ei näytä miesmallilta, niin todennäköisesti kukaan muu nainen ei ole mieheen ihastunut.
Kannattaa muistella, ovatko kaikki ne miehet näyttäneet miesmalleilta joihin itse olet ollut ihastunut? Tai näytätkö ehkä mallilta itse vai onko sinuun ehkä joku joskus ihastunut vaikket näytäkään?
Kaikki on kuule mahdollista.
Onpas täällä itsevarmoja naisia olevinaa, todellisuudessahan te järjestäisitte niin ettei tämä ihastunut nainen ja miehenne koskaan enää tapaisi.
Vierailija kirjoitti:
Säälivästi ja hieman naureskellen. Olisi aika noloa jollekin tulla esittämään miehelleni mitään ehdotuksia tietäen, että olemme olleet yhdessä kauan ja lapsemmekin ovat jo aikuisia. Mieheni ei myöskään varmasti olisi ollut häntä kohtaan kuin normaalin ystävällinen, joten tuollainen lapsekas ihastuminen olisi noloa kaikille.
Mieheni on ihana, mukava ja kivan näköinen, mutta me olemmemieheni kanssa olleet parhaita ystäviä jo 25 vuotta ja luultavasti olemme tästä eteenpäinkin.
Pitäisikö tämän siis tehdä epätodennäköisempää siitä, että miehesi saattaisi pettää? :D
M32 kirjoitti:
Onpas täällä itsevarmoja naisia olevinaa, todellisuudessahan te järjestäisitte niin ettei tämä ihastunut nainen ja miehenne koskaan enää tapaisi.
Itsevarmuutta (tai mitä lienee) piisaa, juu:
"Säälittävää, ei varmasti meidän ukko katsoisikaan toista naista, ollaan sentään oltu jo ikuisuus yhdessä!"
Sanoisin, että *tuollainen* sinisilmäisyys on säälittävää jos joku :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että usein varsinkin naiset kuvittelevat muiden naisten olevan jatkuvasti ihastuneita omaan puolisoonsa. Jos oma puoliso ei näytä miesmallilta, niin todennäköisesti kukaan muu nainen ei ole mieheen ihastunut.
Kannattaa muistella, ovatko kaikki ne miehet näyttäneet miesmalleilta joihin itse olet ollut ihastunut? Tai näytätkö ehkä mallilta itse vai onko sinuun ehkä joku joskus ihastunut vaikket näytäkään?
Kaikki on kuule mahdollista.
Ei ole mahdollista. Jos muut naiset ovat toistuvasti muka ihastuneita omaan puolisoon, niin siinä tapauksessa mies on nuori miesmalli.
No enpä välittäisi olla tekemisissä ja todennäköisesti pakolliset asiat hoituisivat melko jäätävissä merkeissä. En arvosta pätkääkään varattuja yrittäviä. Ihastus on eri asia. Jos on ihastunut mutta kunnioittaa toisen parisuhdetta, niin tällöin pyrin käyttäytymään neutraalisti ko. hlöä kohtaan.
Yrittäisin suhtautua neutraalisti, mutta voisihan se olla aika vaikeaa. Pystyisin käyttäytyä kyllä ystävällisesti, mutta pääni sisällä en ehkä ajattelisi ihan yhtä ystävällisiä ajatuksia. Eihän siinä mitään, jos on ihastunut, mutta se, että yrittää saada vastakaikua ja ehdottelee (toistuvasti?) tapaamisia.
Voi, voi, noin minäkin sanoin vaimolle, että panokumppanini on lihava ja ruma. Akka ei tietysti tiedä, että me pannaan.