Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsi lähti suuttuneena kouluun
27.09.2022 |
Ei tehnyt läksyjä, ei ottanut takkia mukaan. Myöhästyi.
Olen joka aamu vienyt sen kouluun, jotta ehtii aikaisin. Laittanut vaatejonoja. Uhkaillut ja kiristänyt tekemään läksyjä.
Nyt en enää jaksa.
Ei kannettu vesi pysy kaivossa.
Takuull tulee Wilmaan viesti. Ties vaikka lasu.
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi lapsesi on vielä pieni. Koulu on rankkaa hälyineen ja paljon uutta opeteltavaa. Noin pieni vielä harjoittelee asioiden huolehtimista ja tarvitsee siinä aikuisen tukea ja ohjausta. Aikuisena sinun tehtävä on asettaa rajat ja huolehtia että läksyt tulee ajoissa tehdyksi. Jos on väsynyt koulun jälkeen, on hyvä ensin hetki levähtää ja muutenkin syödä rauhassa välipala. Mitä jos istuisit lapsesi viereen ja ehdottaisit, että katsotaanko yhdessä läksyt ja sitten teette jotain kivaa yhdessä? Pieni palkkio voisi motivoida.
Käy kaupassa ostamassa sipsejä viikkorahoillaan. Menee kavereiden kanssa, ei tule kotiin suoraan.
Ei suostu tekemään minun kanssani läksyjä.
Palkintoja on, paljon harrastuksia.
Sinä olet ap tässä se pikkulapsi. Ostat sipisiä , viet harrastuksiin ja palkitset koko ajan. Sitten syytät isältä perittyä luonnetta vaikka itse kasvatit. Rsjoja ja rakkautta, lapsi on vielä pieni. Voisitko mennä perheneuvolaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minuakin masentaa lapsen käytös. Melkein joka aamu alkaa huonosti tai kiireellä.
Minulla on elämä myös.
Haluan aloittaa päiväni mukavasti ja kiireettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rajat myös, esim ruuduilla ei notkuta ennen kuin läksyt on tehty.
Kännykkä sillä on kuitenkin koulussa mukana. Haluan, että voin soittaa sille.
Ei auta, ei tee läksyjä, kun tulee koulusta.
Lapsella ei ole hyvä olla, ja osoittaa mieltään. Haluaa vahingoittaa itseään. Pukee liian vähän päälle, jotta tulisi kipeäksi.
Kuuleppas, nyt kissa pöydälle. Ota "valkoinen valhe" avuksi.
Sanot tänään että sait tietää että häntä kiusataan koulussa ja että olet itse sitä jo epäillytkin. Alappas puhumaan!
Sain asian itse ratkottua tuolla tavalla. Kaikki kääntyi hyväksi, koulussa oli jo tehty asioita, ei vaan kerrottu meille. Kiusaaja joutui vaihtamaan koulua, ja vaihtoikin kauas.
Ootko ihan hullu?! Tuo lapsi ei tule koskaan luottamaan enää vanhempaansa jos tuosta ei ole kyse. Asiat pahentuu potenssiin sata.
ÄLKÄÄ valehdelko lapsille ja vaatiko heiltä rehellisyyttä. Tuo ei ole edes mikään pieni valkoinen valhe, vaan täyttä sontaa 100% ja kieroilua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi lapsesi on vielä pieni. Koulu on rankkaa hälyineen ja paljon uutta opeteltavaa. Noin pieni vielä harjoittelee asioiden huolehtimista ja tarvitsee siinä aikuisen tukea ja ohjausta. Aikuisena sinun tehtävä on asettaa rajat ja huolehtia että läksyt tulee ajoissa tehdyksi. Jos on väsynyt koulun jälkeen, on hyvä ensin hetki levähtää ja muutenkin syödä rauhassa välipala. Mitä jos istuisit lapsesi viereen ja ehdottaisit, että katsotaanko yhdessä läksyt ja sitten teette jotain kivaa yhdessä? Pieni palkkio voisi motivoida.
Käy kaupassa ostamassa sipsejä viikkorahoillaan. Menee kavereiden kanssa, ei tule kotiin suoraan.
Ei suostu tekemään minun kanssani läksyjä.
Palkintoja on, paljon harrastuksia.Sinä olet ap tässä se pikkulapsi. Ostat sipisiä , viet harrastuksiin ja palkitset koko ajan. Sitten syytät isältä perittyä luonnetta vaikka itse kasvatit. Rsjoja ja rakkautta, lapsi on vielä pieni. Voisitko mennä perheneuvolaan?
Lapsella on syömiseen liittyvä sairaus.
Minusta tuntuu, että olen antanut koko elämäni lapselle. Jokin raja on.
En mene perheneuvolaan. Kohta koulusta tulee viestiä.
Ihan oikeasti uskon, että myös ihmisen persoona vaikuttaa tekemiseen ja kohtalooon. Lapsi on todella itsepäinen, ei usko mitään.
Olkoon sitten.
Joskus ihmisen pitää näköjään itse kokea kaikki kantapään kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tulee kyllä lasu. Meidän 2 luokkalainen on myöhästynyt 4krt n. 15min ja tekivät lasun koulusta. Vaativat, että kuskaan lasta kouluun (olen töissä ja soitan lapselle kun pitää lähteä). Ei saisi kävellä itse muutama sata metriä jos myöhästyy. Vaihtoehtoisesti pitäisi olla perhetyöntekijä joka aamu laittamassa lapsen kouluun. Eli vaaditaan koulun puolesta rakentamaan lapselle järjestelmä, mikä estää häntä ikinä oppimasta itsenäisesti toimimaan.
Se on sitten. Ehkä lapsi ymmärtää paremmin.
Minä en välitä enää.
Vaatejonoja, häh??
En tajua tätä nykyaikaista hyysäystä.
Kun koulu alkaa, lapsi opettelee hoitamaan itsensä sängystä ylös (herätyskello), pukemaan, keräämään kamansa ja lähtemään kouluun.
Normaalit vanhemmat on töissä 8 tuntia päivässä + matkat.
8-vee on jo tokalla, pitäisi sujua.
Nukkumaanmenoaika on kyllä viimeistään puol yhdeksän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaatejonoja, häh??
En tajua tätä nykyaikaista hyysäystä.
Kun koulu alkaa, lapsi opettelee hoitamaan itsensä sängystä ylös (herätyskello), pukemaan, keräämään kamansa ja lähtemään kouluun.Normaalit vanhemmat on töissä 8 tuntia päivässä + matkat.
8-vee on jo tokalla, pitäisi sujua.
Nukkumaanmenoaika on kyllä viimeistään puol yhdeksän.
Sitten lapsi on joka päivä myöhässä, pukee päälle, mitä sattuu, tavaroita puuttuu, läksyt tekemättä.
Sellainen se on.
Menee nukkumaan kahdeltatoista illalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MInkä ikäisestä lapsesta on kyse? Teinin kohdalla ihan niin yksinkertainen asia kun riittävä yöuni auttaa noihin aamuihin jo paljon.
8-vuotias. Joka ikinen ilta tappelua nukkumaan menosta. Lapsi ikäänkuin kiristää sillä. Haluaakin olla väsynyt. Tekee läksyt kymmenen jälkeen illalla.
Aamuisin on niin väsynyt, että on kiire. Joka ikinen aamu.Sillä on paha olla. Olen yrittänyt, en tiedä, mitä voisin tehdä enempää.
Minä en jaksa / pysty / halua tehdä / elää näin.
Hänellä on paha olla kun hän on kroonisesti väsynyt. Eli ei tuohon auta kuin tiukka suunnan muutos, iltaisin petiin ilman kännykkää klo 22 ihan viimeistään, ylös klo 7.Joka aamu, myös vkonloppuna, lomilal voi sitten joustaa. Kunnon aamiainen joka aamu, lounas, välipalaa, päivällinen ja iltapala. Iltoihin aikataulutetaan sekä ulkoilua/harrastus että läksyt. Ja läksýt tehdään viimeistään klo 18 mennessä ja tätä toistetaan nyt sitten ainakin alakoulun loppuun, sitten tämä voi olla jo rutiini lapsellakin. Eli tämä vaatii nyt sulta vanhempana todella paljon. Tämä meidän yhteiskunta ei ole suunniteltu illanvirkuille, valitettavasti.
Minä en jaksa taistella enää nukkumaan menosta. Kiristää sillä, että valvottaa itseään.
Oma kokemukseni on, että ei lasta voi loputtomasti ohjailla. Kyllä pitää itsekin kantaa vastuuta.
En vaan jaksa enää.
No mun kokemus kolmen lapsen kanssa, jotka ovat jo aikuisia kaikki, on se, että lasta pitää ohjailla ihan sinne täysi-ikäisyyteen saakka ja jossain asioissa vielä omilleen muuton jälkeenkin. Esim oma poika tarvitsi apua siihen, miten tilataan uusi verokortti, ei ollut koskaan sitä tehnyt, ikää oli tuolloin 20v. Kahdeksanvuotias on aivan lapsi vielä, täysin kykenemätön kantamaan vastuuta juuri mistään. Mutta kun sun asenne on toi, toivon todella, että lasu tehdään asap ja lapsesi saa vierelleen aikuisia, joita kiinnostaa hänen hyvonvointinsa enemmän kuin oma napa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi lapsesi on vielä pieni. Koulu on rankkaa hälyineen ja paljon uutta opeteltavaa. Noin pieni vielä harjoittelee asioiden huolehtimista ja tarvitsee siinä aikuisen tukea ja ohjausta. Aikuisena sinun tehtävä on asettaa rajat ja huolehtia että läksyt tulee ajoissa tehdyksi. Jos on väsynyt koulun jälkeen, on hyvä ensin hetki levähtää ja muutenkin syödä rauhassa välipala. Mitä jos istuisit lapsesi viereen ja ehdottaisit, että katsotaanko yhdessä läksyt ja sitten teette jotain kivaa yhdessä? Pieni palkkio voisi motivoida.
Käy kaupassa ostamassa sipsejä viikkorahoillaan. Menee kavereiden kanssa, ei tule kotiin suoraan.
Ei suostu tekemään minun kanssani läksyjä.
Palkintoja on, paljon harrastuksia.Sinä olet ap tässä se pikkulapsi. Ostat sipisiä , viet harrastuksiin ja palkitset koko ajan. Sitten syytät isältä perittyä luonnetta vaikka itse kasvatit. Rsjoja ja rakkautta, lapsi on vielä pieni. Voisitko mennä perheneuvolaan?
Lapsella on syömiseen liittyvä sairaus.
Minusta tuntuu, että olen antanut koko elämäni lapselle. Jokin raja on.En mene perheneuvolaan. Kohta koulusta tulee viestiä.
Jep, sitä kutsutaan vanhemmuudeksi.
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikeasti uskon, että myös ihmisen persoona vaikuttaa tekemiseen ja kohtalooon. Lapsi on todella itsepäinen, ei usko mitään.
Olkoon sitten.Joskus ihmisen pitää näköjään itse kokea kaikki kantapään kautta.
Ootko äitihullu? Mutta eihän sun lapset asu sun vaan sen huonoluonteisen isän kanssa? Kuulostar ainakin samalta, et näe omaa osuuttasi missään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MInkä ikäisestä lapsesta on kyse? Teinin kohdalla ihan niin yksinkertainen asia kun riittävä yöuni auttaa noihin aamuihin jo paljon.
8-vuotias. Joka ikinen ilta tappelua nukkumaan menosta. Lapsi ikäänkuin kiristää sillä. Haluaakin olla väsynyt. Tekee läksyt kymmenen jälkeen illalla.
Aamuisin on niin väsynyt, että on kiire. Joka ikinen aamu.Sillä on paha olla. Olen yrittänyt, en tiedä, mitä voisin tehdä enempää.
Minä en jaksa / pysty / halua tehdä / elää näin.
Hänellä on paha olla kun hän on kroonisesti väsynyt. Eli ei tuohon auta kuin tiukka suunnan muutos, iltaisin petiin ilman kännykkää klo 22 ihan viimeistään, ylös klo 7.Joka aamu, myös vkonloppuna, lomilal voi sitten joustaa. Kunnon aamiainen joka aamu, lounas, välipalaa, päivällinen ja iltapala. Iltoihin aikataulutetaan sekä ulkoilua/harrastus että läksyt. Ja läksýt tehdään viimeistään klo 18 mennessä ja tätä toistetaan nyt sitten ainakin alakoulun loppuun, sitten tämä voi olla jo rutiini lapsellakin. Eli tämä vaatii nyt sulta vanhempana todella paljon. Tämä meidän yhteiskunta ei ole suunniteltu illanvirkuille, valitettavasti.
Minä en jaksa taistella enää nukkumaan menosta. Kiristää sillä, että valvottaa itseään.
Oma kokemukseni on, että ei lasta voi loputtomasti ohjailla. Kyllä pitää itsekin kantaa vastuuta.
En vaan jaksa enää.
No mun kokemus kolmen lapsen kanssa, jotka ovat jo aikuisia kaikki, on se, että lasta pitää ohjailla ihan sinne täysi-ikäisyyteen saakka ja jossain asioissa vielä omilleen muuton jälkeenkin. Esim oma poika tarvitsi apua siihen, miten tilataan uusi verokortti, ei ollut koskaan sitä tehnyt, ikää oli tuolloin 20v. Kahdeksanvuotias on aivan lapsi vielä, täysin kykenemätön kantamaan vastuuta juuri mistään. Mutta kun sun asenne on toi, toivon todella, että lasu tehdään asap ja lapsesi saa vierelleen aikuisia, joita kiinnostaa hänen hyvonvointinsa enemmän kuin oma napa.
Niin. Minä olen läsnä lapselle. Teen puolta työpäivää, jotta voin olla lapsen kanssa kotona, kun tulee koulusta.
Maksan useammankin kalliin harrastuksen. Tehdään matkoja.
Jossain menee vain se raja, jossa lapsen pitää kokea käytöksensä seuraukset.
Lapsi on ollut sairas pienestä pitäen, joten se vaikuttaa.
Tänään jäin lepäämään kotiin, kun en jaksa lapsen huutoa.
Jos lapsella on paha olla, hyvä, että lastensuojelu puuttuu. Minulla ei ole enää keinoja paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikeasti uskon, että myös ihmisen persoona vaikuttaa tekemiseen ja kohtalooon. Lapsi on todella itsepäinen, ei usko mitään.
Olkoon sitten.Joskus ihmisen pitää näköjään itse kokea kaikki kantapään kautta.
Ootko äitihullu? Mutta eihän sun lapset asu sun vaan sen huonoluonteisen isän kanssa? Kuulostar ainakin samalta, et näe omaa osuuttasi missään.
Olen yksin lapsen kanssa. Aina ollut. Isä on vain etäinen hahmo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatejonoja, häh??
En tajua tätä nykyaikaista hyysäystä.
Kun koulu alkaa, lapsi opettelee hoitamaan itsensä sängystä ylös (herätyskello), pukemaan, keräämään kamansa ja lähtemään kouluun.Normaalit vanhemmat on töissä 8 tuntia päivässä + matkat.
8-vee on jo tokalla, pitäisi sujua.
Nukkumaanmenoaika on kyllä viimeistään puol yhdeksän.Sitten lapsi on joka päivä myöhässä, pukee päälle, mitä sattuu, tavaroita puuttuu, läksyt tekemättä.
Sellainen se on.
Menee nukkumaan kahdeltatoista illalla.
Ei kun sinä panet sen nukkumaan 20.30.
Kuka teidän perheessä on pomo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatejonoja, häh??
En tajua tätä nykyaikaista hyysäystä.
Kun koulu alkaa, lapsi opettelee hoitamaan itsensä sängystä ylös (herätyskello), pukemaan, keräämään kamansa ja lähtemään kouluun.Normaalit vanhemmat on töissä 8 tuntia päivässä + matkat.
8-vee on jo tokalla, pitäisi sujua.
Nukkumaanmenoaika on kyllä viimeistään puol yhdeksän.Sitten lapsi on joka päivä myöhässä, pukee päälle, mitä sattuu, tavaroita puuttuu, läksyt tekemättä.
Sellainen se on.
Menee nukkumaan kahdeltatoista illalla.
Ei kun sinä panet sen nukkumaan 20.30.
Kuka teidän perheessä on pomo?
Ei onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikeasti uskon, että myös ihmisen persoona vaikuttaa tekemiseen ja kohtalooon. Lapsi on todella itsepäinen, ei usko mitään.
Olkoon sitten.Joskus ihmisen pitää näköjään itse kokea kaikki kantapään kautta.
Ootko äitihullu? Mutta eihän sun lapset asu sun vaan sen huonoluonteisen isän kanssa? Kuulostar ainakin samalta, et näe omaa osuuttasi missään.
Äitihullullahan asuu lapset isällään ja ne on jo ainakin esiteinejä. Ap ei ole kukaan palstahullu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MInkä ikäisestä lapsesta on kyse? Teinin kohdalla ihan niin yksinkertainen asia kun riittävä yöuni auttaa noihin aamuihin jo paljon.
8-vuotias. Joka ikinen ilta tappelua nukkumaan menosta. Lapsi ikäänkuin kiristää sillä. Haluaakin olla väsynyt. Tekee läksyt kymmenen jälkeen illalla.
Aamuisin on niin väsynyt, että on kiire. Joka ikinen aamu.Sillä on paha olla. Olen yrittänyt, en tiedä, mitä voisin tehdä enempää.
Minä en jaksa / pysty / halua tehdä / elää näin.
Hänellä on paha olla kun hän on kroonisesti väsynyt. Eli ei tuohon auta kuin tiukka suunnan muutos, iltaisin petiin ilman kännykkää klo 22 ihan viimeistään, ylös klo 7.Joka aamu, myös vkonloppuna, lomilal voi sitten joustaa. Kunnon aamiainen joka aamu, lounas, välipalaa, päivällinen ja iltapala. Iltoihin aikataulutetaan sekä ulkoilua/harrastus että läksyt. Ja läksýt tehdään viimeistään klo 18 mennessä ja tätä toistetaan nyt sitten ainakin alakoulun loppuun, sitten tämä voi olla jo rutiini lapsellakin. Eli tämä vaatii nyt sulta vanhempana todella paljon. Tämä meidän yhteiskunta ei ole suunniteltu illanvirkuille, valitettavasti.
Minä en jaksa taistella enää nukkumaan menosta. Kiristää sillä, että valvottaa itseään.
Oma kokemukseni on, että ei lasta voi loputtomasti ohjailla. Kyllä pitää itsekin kantaa vastuuta.
En vaan jaksa enää.
No mun kokemus kolmen lapsen kanssa, jotka ovat jo aikuisia kaikki, on se, että lasta pitää ohjailla ihan sinne täysi-ikäisyyteen saakka ja jossain asioissa vielä omilleen muuton jälkeenkin. Esim oma poika tarvitsi apua siihen, miten tilataan uusi verokortti, ei ollut koskaan sitä tehnyt, ikää oli tuolloin 20v. Kahdeksanvuotias on aivan lapsi vielä, täysin kykenemätön kantamaan vastuuta juuri mistään. Mutta kun sun asenne on toi, toivon todella, että lasu tehdään asap ja lapsesi saa vierelleen aikuisia, joita kiinnostaa hänen hyvonvointinsa enemmän kuin oma napa.
Niin. Minä olen läsnä lapselle. Teen puolta työpäivää, jotta voin olla lapsen kanssa kotona, kun tulee koulusta.
Maksan useammankin kalliin harrastuksen. Tehdään matkoja.Jossain menee vain se raja, jossa lapsen pitää kokea käytöksensä seuraukset.
Lapsi on ollut sairas pienestä pitäen, joten se vaikuttaa.
Tänään jäin lepäämään kotiin, kun en jaksa lapsen huutoa.
Jos lapsella on paha olla, hyvä, että lastensuojelu puuttuu. Minulla ei ole enää keinoja paljon.
Rahallahan tätä ei ratkaista, vaan tekemisellä. Onkohan niitä "kalliita harrastuksia" liikaa? Saako sairauteensa riittävää hoitoa? Menestyisikö paremmin koulussa pienryhmässä? Olisiko parempi, että käyttäisit sitä rahaa vaikka kotiapuun mieluummin kuin niihin harrastuksiin? Esim hoitaja kotiin silloin tällöin, että sinä pääset vaikka harrastamaan jotain omaa juttua? Mutta se lapsi ei lopeta sitä huutamista, kuin vasta sitten, kun hän on tarpeeksi levännyt ja syönyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatejonoja, häh??
En tajua tätä nykyaikaista hyysäystä.
Kun koulu alkaa, lapsi opettelee hoitamaan itsensä sängystä ylös (herätyskello), pukemaan, keräämään kamansa ja lähtemään kouluun.Normaalit vanhemmat on töissä 8 tuntia päivässä + matkat.
8-vee on jo tokalla, pitäisi sujua.
Nukkumaanmenoaika on kyllä viimeistään puol yhdeksän.Sitten lapsi on joka päivä myöhässä, pukee päälle, mitä sattuu, tavaroita puuttuu, läksyt tekemättä.
Sellainen se on.
Menee nukkumaan kahdeltatoista illalla.
Ei kun sinä panet sen nukkumaan 20.30.
Kuka teidän perheessä on pomo?Ei onnistu.
Teinivuosista tulee todella mielenkiintoiset teidän perheessä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MInkä ikäisestä lapsesta on kyse? Teinin kohdalla ihan niin yksinkertainen asia kun riittävä yöuni auttaa noihin aamuihin jo paljon.
8-vuotias. Joka ikinen ilta tappelua nukkumaan menosta. Lapsi ikäänkuin kiristää sillä. Haluaakin olla väsynyt. Tekee läksyt kymmenen jälkeen illalla.
Aamuisin on niin väsynyt, että on kiire. Joka ikinen aamu.Sillä on paha olla. Olen yrittänyt, en tiedä, mitä voisin tehdä enempää.
Minä en jaksa / pysty / halua tehdä / elää näin.
Hänellä on paha olla kun hän on kroonisesti väsynyt. Eli ei tuohon auta kuin tiukka suunnan muutos, iltaisin petiin ilman kännykkää klo 22 ihan viimeistään, ylös klo 7.Joka aamu, myös vkonloppuna, lomilal voi sitten joustaa. Kunnon aamiainen joka aamu, lounas, välipalaa, päivällinen ja iltapala. Iltoihin aikataulutetaan sekä ulkoilua/harrastus että läksyt. Ja läksýt tehdään viimeistään klo 18 mennessä ja tätä toistetaan nyt sitten ainakin alakoulun loppuun, sitten tämä voi olla jo rutiini lapsellakin. Eli tämä vaatii nyt sulta vanhempana todella paljon. Tämä meidän yhteiskunta ei ole suunniteltu illanvirkuille, valitettavasti.
Minä en jaksa taistella enää nukkumaan menosta. Kiristää sillä, että valvottaa itseään.
Oma kokemukseni on, että ei lasta voi loputtomasti ohjailla. Kyllä pitää itsekin kantaa vastuuta.
En vaan jaksa enää.
No mun kokemus kolmen lapsen kanssa, jotka ovat jo aikuisia kaikki, on se, että lasta pitää ohjailla ihan sinne täysi-ikäisyyteen saakka ja jossain asioissa vielä omilleen muuton jälkeenkin. Esim oma poika tarvitsi apua siihen, miten tilataan uusi verokortti, ei ollut koskaan sitä tehnyt, ikää oli tuolloin 20v. Kahdeksanvuotias on aivan lapsi vielä, täysin kykenemätön kantamaan vastuuta juuri mistään. Mutta kun sun asenne on toi, toivon todella, että lasu tehdään asap ja lapsesi saa vierelleen aikuisia, joita kiinnostaa hänen hyvonvointinsa enemmän kuin oma napa.
Niin. Minä olen läsnä lapselle. Teen puolta työpäivää, jotta voin olla lapsen kanssa kotona, kun tulee koulusta.
Maksan useammankin kalliin harrastuksen. Tehdään matkoja.Jossain menee vain se raja, jossa lapsen pitää kokea käytöksensä seuraukset.
Lapsi on ollut sairas pienestä pitäen, joten se vaikuttaa.
Tänään jäin lepäämään kotiin, kun en jaksa lapsen huutoa.
Jos lapsella on paha olla, hyvä, että lastensuojelu puuttuu. Minulla ei ole enää keinoja paljon.Rahallahan tätä ei ratkaista, vaan tekemisellä. Onkohan niitä "kalliita harrastuksia" liikaa? Saako sairauteensa riittävää hoitoa? Menestyisikö paremmin koulussa pienryhmässä? Olisiko parempi, että käyttäisit sitä rahaa vaikka kotiapuun mieluummin kuin niihin harrastuksiin? Esim hoitaja kotiin silloin tällöin, että sinä pääset vaikka harrastamaan jotain omaa juttua? Mutta se lapsi ei lopeta sitä huutamista, kuin vasta sitten, kun hän on tarpeeksi levännyt ja syönyt.
Ei ole liikaa harrastuksia. Olen tehnyt paljon työtä etsiessäni lapselle sopivia harrastuksia. Teen neljä tuntia päivässä töitä, jotta voin viedä lapsen harrastuksiin ja olen kotona. Jään takuueläkkeelle tämän takia. !
Todellakin saa hoitoa sairauteensa. Välillä vaikeita kipukohtauksia. Soitan ambulanssin meille.
Saan harrastaa.
En ole halunnut tapailla ketään, koska ei ole aikaa ja lapsi mustasukkainen.
Alue: Aihe vapaa
Minä en jaksa taistella enää nukkumaan menosta. Kiristää sillä, että valvottaa itseään.
Oma kokemukseni on, että ei lasta voi loputtomasti ohjailla. Kyllä pitää itsekin kantaa vastuuta.
En vaan jaksa enää.