Lue keskustelun säännöt.
Kymmeniä tuhansia lukiolaisia ulkomailta. Miljoonabisnes yrittäjälle. Verovaroja kuluu satoja miljoonia. Linkki
26.09.2022 |
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4c451131-a666-4398-ab20-b772610c1571
Tuo ei ole tavisten kannalta ollenkaan järkevää. Ei pidä käyttää satoja miljoonia vuodessa ulkomaalaisten lukio-opintoihin.
Tuollainen bisnes pitää kieltää.
Kunnat toki ovat onnessaan, että heidän pikkulukionsa säilyy. Opetuksen laatu kärsii ilman muuta.
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten käy jatkokoulutuksen. Moni lukion käynyt ei mahdu minnekään haluamaansa paikkaan.
Nyt tulisi valtava lisäkilpailu. Toki jokainen tulija alkaa haaveilla niistä parhaista jatkokoulutuksista.
Mitä horiset? Suomessa korkeakouluihin on enemmän aloituspaikkoja mitä nykyään on syntyvien ikäluokissa lapsia.
Korkeakouluverkkoakin uhkaa joko harvennus tai sitten opiskelijoita pitää houkutella jatkossa ulkomailta.
Taidat sekoittaa 2. asteen ja korkea-asteen.
En sekoita. Nykyään korkeakoulujen aloituspaikkoja on enemmän mitä nykyisin syntyy lapsia.
Kuvitteletko, että korkeakouluihin hakee vain yksi ikäluokka kerrallaan vai miksi jankutat tuota samaa? Kevään 2022 yhteishaussa oli 18 501 opiskelupaikkaa ja 53 586 ensisijaista hakijaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitähän pikkukuntien lukion opet tähän sanovat? Vaakakupissa oma virka ja toisaalta tieto siitä, että tulijat aiheuttavat hurjasti lisätyötä, jos eivät osaa vielä kunnolla suomea.
Ei ne opettajat palkatonta lisätyötä tee. Oppimistuloksista sitten vain tingitään monikulttuurisuuden nimissä. Tarkoitus pyhittää keinot.
Niin, opettajilla on vaihtoehtona olla töissä tai työttömiä. Jos pienen kunnan lukio lakkautetaan, opettajalta loppuu palkkatyö. Siksi ne kunnat haluavat niitä ulkomaalaisia. Ne ovat ihan itse tajunneet, että vaihtoehto on koulun lakkautus.
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse olla lukiota jokaisessa pikkukunnassa. Ei ennenkään ollut.
Jollei omassa kunnassa ole lukiota, pitää olla oikeus hakea lähikuntien lukioihin. ( nykyään saa hakea minne vaan lukioon)
Bussilla pääsee lähimpään lukioon toisessa kunnassa.
Jos asuu täysin korvessa, ei siellä ole lukiota nytkään.
Juurikin näin, kannattavampaa olisi panostaa julkisen liikenteen toimivuuteen sekä matkakustannusten parempaan korvaamiseen. Etänäkin voi opiskella vaikka kuinka paljon, onko se nyt unohdettu ja sen kehittäminen pysäytetty kokonaan pandemian jälkeen?
Tuo johtaisi silti siihen, että pikkupaikkakunnilta lukiolaiset lähtisivät muualle, koska opetuksen tasoa olisi ihan pakko madaltaa, jotta muualta tulleet pysyisivät mukana, mikä on ihan ymmärrettävää.
Ei verorahoja toisten bisneksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten käy jatkokoulutuksen. Moni lukion käynyt ei mahdu minnekään haluamaansa paikkaan.
Nyt tulisi valtava lisäkilpailu. Toki jokainen tulija alkaa haaveilla niistä parhaista jatkokoulutuksista.
Mitä horiset? Suomessa korkeakouluihin on enemmän aloituspaikkoja mitä nykyään on syntyvien ikäluokissa lapsia.
Korkeakouluverkkoakin uhkaa joko harvennus tai sitten opiskelijoita pitää houkutella jatkossa ulkomailta.
Taidat sekoittaa 2. asteen ja korkea-asteen.
En sekoita. Nykyään korkeakoulujen aloituspaikkoja on enemmän mitä nykyisin syntyy lapsia.
Kuvitteletko, että korkeakouluihin hakee vain yksi ikäluokka kerrallaan vai miksi jankutat tuota samaa? Kevään 2022 yhteishaussa oli 18 501 opiskelupaikkaa ja 53 586 ensisijaista hakijaa.
Mistä noita lukuja keksit? Korkeakouluihin oli yli 50 000 aloituspaikkaa, hakijamäärä putosi lähes 20 000:lla yhdessä vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä ei auttaisi syrjäseudun lukioon haluavaa yhtään mitenkään.
Ihan sama, onko se lukio lopetettu vai onko sen tasoa jouduttu alentamaan ja muokkaamaan heikosti kieltä osaavien vuoksi. Joka tapauksessa pitää lähteä jonnekin kauemmas lukioon.
Vierailija kirjoitti:
Tässä listaa maista, jotka mainitaan:
On Malesiaa, Indonesiaa, Jenkkejä, Brasiliaa, Meksikoa, Chileä. On Iran, Myanmar, Kiina, Namibia, Kamerun, Nigeria, Kenia, Tansania ja Ruanda. Ne ainakin äkkiseltään tulevat mieleen, Vesterbacka luettelee Vietnamin ja Uzbekistanin lisäksi
Tavoite on, että 7 vuoden päästä Suomessa opiskelee 45 000 ulkomaalaista lukiolaista.
Ihmettelen, miten jatkokoulutus. Jo nyt on vaikeaa päästä monelle alalle yo-tutkinnon jälkeen.
En usko, että noista maista on nuoriso halukasta muuttamaan Suomen peräkyliin. Rohkeimmat lähtee takaisin viimeistään talvella. Täysin tuhoon tuomittu ajatus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten nämä kamerunilaiset yms. saadaan sille tieto- ja taitotasolle että pystyvät läpäisemään suomalaiset ylioppilaskirjoitukset? Eikös esimerkiksi äidinkieli ole pakollinen aine. Ja tällä tarkoitetaan nimenomaan suomen kieltä, ei oppilaan omaa äidinkieltä.
Kovin kirjavan peruskoulutustaustan omaavia tyyppejä olisi tulossa. Onko heillä vaadittavat ja tarvittavat pohjatiedot suomilukion läpäisyyn? Ja onko kielitaito todella sillä tasolla, että opetus hoituu suomeksi eikä englanniksi tai eri kieliä sekoittaen? Ei kai ylppäreissäkään saa/voi vastata englanniksi.
Entä keakiarvorajat. Pääsisikö tuollaiseen lukioon kuka tahansa suomalainen.
Mikä voi laittaa vaadituksi keskiarvoksi. Miten se on yhteismitallinen muualta tulleen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaan kun se lähikunnankin lukio lakkautetaan. Samalla loppuu yläkoulun opetus. Kuinka moni haluaa asua paikkakunnalla, jossa lapset saa kulkea kohtuuttoman matkan kouluun?
Kumma kyllä, näissä kunnissa ihmiset haluavat säilyttää koulunsa. Hekö eivät tiedä, mikä on oman kansan etu kun katsovat koulun olevan tärkeä?
No eikä lopu, ihan höpöpuhetta. Lakkautetun lukion opettajat saattavat siirtyä opettamaan samaisella paikkakunnalla sijaitsevaan yläkouluun. Perusopetuksen asema ei millään lailla ole uhattuna, vaikka lukio lakkautuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä listaa maista, jotka mainitaan:
On Malesiaa, Indonesiaa, Jenkkejä, Brasiliaa, Meksikoa, Chileä. On Iran, Myanmar, Kiina, Namibia, Kamerun, Nigeria, Kenia, Tansania ja Ruanda. Ne ainakin äkkiseltään tulevat mieleen, Vesterbacka luettelee Vietnamin ja Uzbekistanin lisäksi
Tavoite on, että 7 vuoden päästä Suomessa opiskelee 45 000 ulkomaalaista lukiolaista.
Ihmettelen, miten jatkokoulutus. Jo nyt on vaikeaa päästä monelle alalle yo-tutkinnon jälkeen.
En usko, että noista maista on nuoriso halukasta muuttamaan Suomen peräkyliin. Rohkeimmat lähtee takaisin viimeistään talvella. Täysin tuhoon tuomittu ajatus.
No jos tulee perhettä ikävä niin onhan heille alaikäisinä oikeus "perheenyhdistämiseen".
Sitten voi olla koko poppoo täällä.......
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan tosiaan tulijoiden päätavoite on se perheen yhdistäminen tänne.
Yo-kirjoituksista tulee kaikille helpommin läpäistävä, koska arvosanat menee gaussin käyrän mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä listaa maista, jotka mainitaan:
On Malesiaa, Indonesiaa, Jenkkejä, Brasiliaa, Meksikoa, Chileä. On Iran, Myanmar, Kiina, Namibia, Kamerun, Nigeria, Kenia, Tansania ja Ruanda. Ne ainakin äkkiseltään tulevat mieleen, Vesterbacka luettelee Vietnamin ja Uzbekistanin lisäksi
Tavoite on, että 7 vuoden päästä Suomessa opiskelee 45 000 ulkomaalaista lukiolaista.
Ihmettelen, miten jatkokoulutus. Jo nyt on vaikeaa päästä monelle alalle yo-tutkinnon jälkeen.
En usko, että noista maista on nuoriso halukasta muuttamaan Suomen peräkyliin. Rohkeimmat lähtee takaisin viimeistään talvella. Täysin tuhoon tuomittu ajatus.
Kai ne siellä peräkylässä voi lukioajan asua ja sitten suurempaan kaupunkiin.
Kuka kustantaa kotimaanmatkat lomilla. Nehän on alaikäisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän on ratkaisu helppo. Opiskelu ilmaista vain suomen kansalaisille.
Näin tosiaan pitäisi olla. Poikkeuksena
ehkä vuoden vaihto-opiskelu.Silloin pikkukunnat sulkevat lukiot. Oletko tyytyväinen?
Jos pikkukunnan koululaiset velvoitettaisiin hakemaan oman kunnan lukioon, asia ratkeaisi helposti.
Ellei kunnassa ole lukiota, niin sitten lähimpään.
Eli poistat pienten kuntien asukkailta valinnan mahdollisuudet? Sekö houkuttelee niihin asukkaita? Minkä lain mukaista olisi kohdella nuoria eri tavoin eri paikkakunnilla?
Ideasi ei edes poista perusongelmaa eli sitä, että lukiolaisten määrä tässä maassa romahtaa. Se tarkoittaa valtavaa määrää lakkautettavia lukioita. Moni seutu jää ilman toisen asteen koulutusta ja koulumatkat venyvät kohtuuttomiksi. Tämä kiihdyttää väestökatoa.
Kyllähän se väestökato loppuu kun otetaan ja maksetaan muutaman miljoonan ulkomaalaisen elämä. Miksi emme ottaisi vaikka Romanian romaneita tai eläkeläisiä tänne syrjäkyliä täyttämään? Onhan meillä vielä varaa ottaa velkaakin lisää!
Milloin tulee oppi, että jatkuva kasvunodotus on täysin kestämätöntä.
Ei suomen kansankaan tarvitse koko ajan kasvaa. Saa vähetäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä listaa maista, jotka mainitaan:
On Malesiaa, Indonesiaa, Jenkkejä, Brasiliaa, Meksikoa, Chileä. On Iran, Myanmar, Kiina, Namibia, Kamerun, Nigeria, Kenia, Tansania ja Ruanda. Ne ainakin äkkiseltään tulevat mieleen, Vesterbacka luettelee Vietnamin ja Uzbekistanin lisäksi
Tavoite on, että 7 vuoden päästä Suomessa opiskelee 45 000 ulkomaalaista lukiolaista.
Ihmettelen, miten jatkokoulutus. Jo nyt on vaikeaa päästä monelle alalle yo-tutkinnon jälkeen.
En usko, että noista maista on nuoriso halukasta muuttamaan Suomen peräkyliin. Rohkeimmat lähtee takaisin viimeistään talvella. Täysin tuhoon tuomittu ajatus.
Kai ne siellä peräkylässä voi lukioajan asua ja sitten suurempaan kaupunkiin.
Kuka kustantaa kotimaanmatkat lomilla. Nehän on alaikäisiä.
Saavat varmaan alennuslippuja siiihen Vesterbackan Tallinnan tunneliin 😂 😂 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä listaa maista, jotka mainitaan:
On Malesiaa, Indonesiaa, Jenkkejä, Brasiliaa, Meksikoa, Chileä. On Iran, Myanmar, Kiina, Namibia, Kamerun, Nigeria, Kenia, Tansania ja Ruanda. Ne ainakin äkkiseltään tulevat mieleen, Vesterbacka luettelee Vietnamin ja Uzbekistanin lisäksi
Tavoite on, että 7 vuoden päästä Suomessa opiskelee 45 000 ulkomaalaista lukiolaista.
Ihmettelen, miten jatkokoulutus. Jo nyt on vaikeaa päästä monelle alalle yo-tutkinnon jälkeen.
En usko, että noista maista on nuoriso halukasta muuttamaan Suomen peräkyliin. Rohkeimmat lähtee takaisin viimeistään talvella. Täysin tuhoon tuomittu ajatus.
No jos tulee perhettä ikävä niin onhan heille alaikäisinä oikeus "perheenyhdistämiseen".
Sitten voi olla koko poppoo täällä.......
Tämäkin tietysti. Lopulta menee siihen, että kaipaavat enemmän virikkeitä. Keräävät kimpsut ja kampsut ja muuttavat isolle kirkolle.
Ei riittäisi. Lukioikäisten ikäluokat romahtavat lukuisissa kunnissa. Sen lisäksi minkään kunnan houkuttelevuutta ei lisää valinnanvapauden lakkauttaminen.