Kymmeniä tuhansia lukiolaisia ulkomailta. Miljoonabisnes yrittäjälle. Verovaroja kuluu satoja miljoonia. Linkki
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4c451131-a666-4398-ab20-b772610c1571
Tuo ei ole tavisten kannalta ollenkaan järkevää. Ei pidä käyttää satoja miljoonia vuodessa ulkomaalaisten lukio-opintoihin.
Tuollainen bisnes pitää kieltää.
Kunnat toki ovat onnessaan, että heidän pikkulukionsa säilyy. Opetuksen laatu kärsii ilman muuta.
Kommentit (107)
Mitähän pikkukuntien lukion opet tähän sanovat? Vaakakupissa oma virka ja toisaalta tieto siitä, että tulijat aiheuttavat hurjasti lisätyötä, jos eivät osaa vielä kunnolla suomea.
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse olla lukiota jokaisessa pikkukunnassa. Ei ennenkään ollut.
Jollei omassa kunnassa ole lukiota, pitää olla oikeus hakea lähikuntien lukioihin. ( nykyään saa hakea minne vaan lukioon)
Bussilla pääsee lähimpään lukioon toisessa kunnassa.
Jos asuu täysin korvessa, ei siellä ole lukiota nytkään.
Vaan kun se lähikunnankin lukio lakkautetaan. Samalla loppuu yläkoulun opetus. Kuinka moni haluaa asua paikkakunnalla, jossa lapset saa kulkea kohtuuttoman matkan kouluun?
Kumma kyllä, näissä kunnissa ihmiset haluavat säilyttää koulunsa. Hekö eivät tiedä, mikä on oman kansan etu kun katsovat koulun olevan tärkeä?
Vierailija kirjoitti:
Mitähän pikkukuntien lukion opet tähän sanovat? Vaakakupissa oma virka ja toisaalta tieto siitä, että tulijat aiheuttavat hurjasti lisätyötä, jos eivät osaa vielä kunnolla suomea.
Mitäpä luulet, haluaako opettaja olla työtön vai töissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Lisäksi syrjäseudun lukio saa valtionosuuden jokaisesta opiskelijasta. Sehän on ilmaista raha (eli sinun ja minun maksamia verorahoja).
Sammon ryöstö. Suomalaiset ihmettelevät mitä tapahtui.
Vierailija kirjoitti:
1. Ulkomaalainen maksaa Vesterbackalle, että tämä hoitaa sen Suomeen
2. Syrjäseudun lukio maksaa Vesterbackalle, että tämä tuo oppilaita heille
3. Suomalainen veronmaksaja maksaa oppilaiden koulutuksen, asumisen, terveydenhuollon jne.
Olenko ymmärtänyt oikein?
Syrjäseudutko ei enää ole Suomea vai miksi koulujen lakkauttaminen niissä ei ole Suomessa mikään ongelma? Ymmärrätkö, että käytännössä kunnat haluavat ulkomaalaisia siksi, ettei oman paikkakunnan nuorten määrä enää riitä koulujen pitämiseen? Vaihtoehtona on lakkauttaa koulut.
Opiskelijoita voidaan saada myös pääkaupunkiseudulta.
Niinkö? Näytä minulle helsinkiläinen, joka haluaa mennä Luumäelle lukioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse olla lukiota jokaisessa pikkukunnassa. Ei ennenkään ollut.
Jollei omassa kunnassa ole lukiota, pitää olla oikeus hakea lähikuntien lukioihin. ( nykyään saa hakea minne vaan lukioon)
Bussilla pääsee lähimpään lukioon toisessa kunnassa.
Jos asuu täysin korvessa, ei siellä ole lukiota nytkään.
Vaan kun se lähikunnankin lukio lakkautetaan. Samalla loppuu yläkoulun opetus. Kuinka moni haluaa asua paikkakunnalla, jossa lapset saa kulkea kohtuuttoman matkan kouluun?
Kumma kyllä, näissä kunnissa ihmiset haluavat säilyttää koulunsa. Hekö eivät tiedä, mikä on oman kansan etu kun katsovat koulun olevan tärkeä?
Te kuntalaiset voitte perustaa yksityiskoulun jos haluatte asua jossakin korvessa.
Toivottavasti ovat niitä fiksumpia joita valitaan, eli naisoletettuja.
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse olla lukiota jokaisessa pikkukunnassa. Ei ennenkään ollut.
Jollei omassa kunnassa ole lukiota, pitää olla oikeus hakea lähikuntien lukioihin. ( nykyään saa hakea minne vaan lukioon)
Bussilla pääsee lähimpään lukioon toisessa kunnassa.
Jos asuu täysin korvessa, ei siellä ole lukiota nytkään.
Tämä! Suomalaisten etua ei aja se että mu un ma alaisia hyysätään ja palvotaannja täytetään maa vieraskielisillä.
Jos säädettäisiin, että on pakko mennä oman paikkakunnan lukioon tai lähimpään, jollei omalla ole.
Samalla voisi alkaa aineenopetuksen jo viidennellä (kuten oppikouluaikaan oli)
Tällöin aineenopettajilla riittäisi töitä yläkoulun ylläpitoon.
Ja kaikkien kulujen jälkeen lopputulos: osa lopettaa koulutuksen kesken, osaa jää muutoin vain istumaan kotiin, osa ei ehkä läpäise koulutusta ja kustannukset sen kun jatkuvat ja jatkuvat, osa lähtee töihin muualle kun ei ole sidoksissa suomeen jne...
Miten menestyvät lukio-opinnoissa. Mitä tapahtuu menestymättömille tai keskeyttäneille.
Aika outoa tuoda tänne alaikäisiä ihan bisnesten takia.
Hei, jos saadaan tuhat lukiota pidettyä väkisin auki, niin saadaan näihinkin tuhlattua sähköä oikein kunnolla!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten käy jatkokoulutuksen. Moni lukion käynyt ei mahdu minnekään haluamaansa paikkaan.
Nyt tulisi valtava lisäkilpailu. Toki jokainen tulija alkaa haaveilla niistä parhaista jatkokoulutuksista.
Mitä horiset? Suomessa korkeakouluihin on enemmän aloituspaikkoja mitä nykyään on syntyvien ikäluokissa lapsia.
Korkeakouluverkkoakin uhkaa joko harvennus tai sitten opiskelijoita pitää houkutella jatkossa ulkomailta.
Taidat sekoittaa 2. asteen ja korkea-asteen.
Opettajat joutuisivat aikamoiseen vaikeuteen, kun tulleet ei osaisi kunnolla kieltä ja pohjatiedot olisivat täysin erilaiset.
Afrikassa korostetaan peruskoulussa luonnollisesti afrikkalaisille tärkeitä asioita. Suomalaiset ovat oppineet täysin toisin eli eurooppalaisten kannalta. Esim historia ja yhteiskuntaoppi olisi heille täysin käsittämätöntä. Samoin luultavasti uskonto (Vaikka saisikin valita et:n). Entä terveystieto tai biologia. Ihan erilaista. Liikunnassa jouduttaisiin joustamaan. Lapseni lukiossa oli pakollisena 2 luistelukertaa, 2 hiihtokertaa ja 2 uintikertaa. Niitä ei voinut korvata muilla kuin kyseisellä tavalla. Entä äidinkieli, joka on pakollinen kirjoituksissa.
Osaisivatko niin hyvin, että pääsisivät läpi. Siitä ei pääse kaikki suomalaisetkaan, kun gaussin käyrän perusteella menee arvosanat yo-kitjoituksissa. Omalleni se oli vaikein aine. Sai aan. Koululla kuulin muiden oppilaiden puheesta, että yksi jutteli tulleensa hylätyksi ja aikoi uusia.
Onko vanhemmat tulossa perässä sitten, kun lapsensa on saatu tänne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten käy jatkokoulutuksen. Moni lukion käynyt ei mahdu minnekään haluamaansa paikkaan.
Nyt tulisi valtava lisäkilpailu. Toki jokainen tulija alkaa haaveilla niistä parhaista jatkokoulutuksista.
Mitä horiset? Suomessa korkeakouluihin on enemmän aloituspaikkoja mitä nykyään on syntyvien ikäluokissa lapsia.
Korkeakouluverkkoakin uhkaa joko harvennus tai sitten opiskelijoita pitää houkutella jatkossa ulkomailta.
Taidat sekoittaa 2. asteen ja korkea-asteen.
En sekoita. Nykyään korkeakoulujen aloituspaikkoja on enemmän mitä nykyisin syntyy lapsia.
Oisko nuo opiskelijat sitten siis alaikäisiä? Jos, niin jonkunhan pitäisi myös heistä olla vastuussa ja huolehtia asuminen ym. Pitäisikö nämäkin huolehtia verovaroin?
Tällaiset bisneksen pitää estää! Että tehdään bisnestä verovaroilla.
Ihan eri juttu olisi, jos tulijat maksaisivat koulutuskustannuksensa itse tai heidän lähtömaassa maksaisi.
Mutta että satoja tuhansia euroja valtion rahaa siihen, että koulutamme muiden maiden tyyppejä. Hulluutta.
Vierailija kirjoitti:
Mitähän pikkukuntien lukion opet tähän sanovat? Vaakakupissa oma virka ja toisaalta tieto siitä, että tulijat aiheuttavat hurjasti lisätyötä, jos eivät osaa vielä kunnolla suomea.
Ei ne opettajat palkatonta lisätyötä tee. Oppimistuloksista sitten vain tingitään monikulttuurisuuden nimissä. Tarkoitus pyhittää keinot.
Vierailija kirjoitti:
Oisko nuo opiskelijat sitten siis alaikäisiä? Jos, niin jonkunhan pitäisi myös heistä olla vastuussa ja huolehtia asuminen ym. Pitäisikö nämäkin huolehtia verovaroin?
Tietysti. Verovaroin koulutus, asunnot ja sosiaalipalvelut alaikäisille.
Opiskelijoita voidaan saada myös pääkaupunkiseudulta.