Ystäväni äiti ei suostu kertomaan 26-vuotiaalle ystävälleni kuka hänen isänsä on. Onko mitään keinoa saada isän henkilöllisyyttä selville, jos äiti ei suostu sitä kertomaan?

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella on oikeus saada tietoja isästään. Ymmärrän että voi olla joskus vaikea asia kerrottavaksi lapselle, mutta silti. Kerrottava on!

Mikään laki ei velvoita kertomaan. Mutta äidillä on moraalinen velvollisuus kertoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystäväsi voi pyytää kopion syntymätodistuksestaan. Jos isän nimeä ei siellä ole, niin sitten on keinot vähissä.

Ei Suomessa ole käytössä mitään syntymätodistuksia. On vain väestörekisteri.

Kyllä minulle ainakin annettiin lapsesta syntymätodistus kun synnytin!

Ilmeisesti käytäntö on muuttunut. Synnyin 50-luvulla ja syntymätodistuksessa kerrotaan vain synnyttäjä nimi ja että on synnyttänyt elävän tyttölapsen sinä ja sinä päivänä. Olen ymmärtänyt että tämä on lähinnä dokumentti jotain äitiysjuttuja varten, ehkä lapsilisää.

Voisiko joku kertoa mitä tietoja on nykyisessä syntymätodistuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Oma veljeni on eri miehen tod näk kuin isäni. Käynyt ilmi eri asioista ja en tiedä tietääkö veljeni. Raskas asia kantaa ja äitini on kuollut. Selittäisi paljon äitini salamyhkäistä käytöstä ja menneistä vaikenemista. Kysymys kuuluu, kerronko veljelleni.

No et todellakaan kerro mitään omia arvailujasi veljelle. Jos hän ryhtyy asiasta puhumaan sinulle, se on eri asia. (Ja velikin voi miettiä näitä samoja asioita, joten epäilee ehkä samaa. Mutta jos ei ole miettinyt, ei ole sinun asiasi ruveta "tietoja" levittämään.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se isähän voi olla millainen vaan

Voi olla juoppo,voi olla varattu perheenisä,voi olla raiskari tai pedofiili,voi olla linnakundi tms. Joku syy on,miksi sitä ei kerrota. Ehkä kannattaa jättää selvittämättä.

Mä en ymmärrä tällaista ajattelua. Kyllä minä aikuisena ihmisenä haluaisin tietää isäni nimen ja selvittää, kuka hän on, vaikka sitten paljastuisikin, että on ollut varattu perheenisä tai linnakundi tai jotakin muuta... Kyllähän tällaiset tiedot ovat yhtä lailla osa omaa henkilöhistoriaani ja auttaisivat varmasti paljonkin ymmärtämään tiettyjä asioita äitini käytöksestä ja valinnoista. Todella tärkeitä tietoja. Vai meinaatteko, että ihmiselle kannattaa kertoa hänen vanhempansa nimi vai siinä tapauksessa, että hän on hyvätuloinen ja kunnollinen? 

Vain ihminen jonka vanhempi ei ole joku murhaaja tai raiskaaja voi puhua noin naiivisti.

Nykyään ajatellaan ja yleisesti opetetaan, että monet asiat on perinnöllisiä. Ihminen kokee olevansa sitten huono ja kelvoton ja tuomittu olemaan yhtä kamala, pelkää ettei voi perimälleen mitään.

Omat vanhempani olivat tunnettuja juoppoja, ja olen koko ikäni pelännyt että minustakin tulee joku juoppo ja nisti, varsinkin kun oikein mainostetaan, että alkoholismi on perinnöllistä. Ei ole kuitenkaan ollut mitään merkkiä sellaisesta, joten olisi parempi itsetunto, kun ei olisi tarvinnut tietää olevansa juoppojen lapsi.

Et taida ihan ymmärtää sitä, että on eri asia jos joku ominaisuus on periytyvä tai jos alttius periytyy? Sinunkin kohdallasi luultavasti suurin ongelma on ollut siinä miten sinua on koko ikäsi peloteltu ja itsetuntoasi lytätty, ei siinä mitä geeneihisi on koodattu alkoholismialttiuden suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystäväsi voi pyytää kopion syntymätodistuksestaan. Jos isän nimeä ei siellä ole, niin sitten on keinot vähissä.

Ei Suomessa ole käytössä mitään syntymätodistuksia. On vain väestörekisteri.

Kyllä minulle ainakin annettiin lapsesta syntymätodistus kun synnytin!

Ilmeisesti käytäntö on muuttunut. Synnyin 50-luvulla ja syntymätodistuksessa kerrotaan vain synnyttäjä nimi ja että on synnyttänyt elävän tyttölapsen sinä ja sinä päivänä. Olen ymmärtänyt että tämä on lähinnä dokumentti jotain äitiysjuttuja varten, ehkä lapsilisää.

Voisiko joku kertoa mitä tietoja on nykyisessä syntymätodistuksessa.

Näin oli käytäntö myös Helsingissä Naistenklinikalla vuosina 1986 ja 1991, kun synnytin omat lapseni. 

Syntymätodistus on sama asia kuin virkatodistus. Sen saa maistraatista tilaamalla.

Vierailija kirjoitti:

Yksi keino on tehdä DNA-testi kaikilla palveluntarjoajilla ja katsoa, josko tärppää. Kyllä ne isän ja äidin tunnistavat.

Tätä kannattaa kokeilla, löytää isänsä sukua sieltä. Itsekin olen teettänyt sukututkimusta varten dna-testin, oli todella helppoa ja vastaus tuli nopeasti. Useampaa palveluntarjoajaa kannattaa käyttää.

Tiedän naisen joka ei tiedä kuka hänen lapsensa isä on. Kiva varmasti se joskus kertoa lapselle. Oli 2 isävaihtoehtoa. Yllätys oli kun testit tehty ettei kumpikaan ollut isä. Eli oli joku muukin tai muita mutta ei tietoa kuka...

Vierailija kirjoitti:

Siinä voi olla syynsä, ettei äiti kerro mitään. Isä raiskasi, vankilatyyppi, psykopaatti, narsisti, umpijuoppo tms.

Tai äidin siskon mies...

Vierailija kirjoitti:

Siinä voi olla syynsä, ettei äiti kerro mitään. Isä raiskasi, vankilatyyppi, psykopaatti, narsisti, umpijuoppo tms.

Normaali syy isän henkilöllisyyden salaamiselle on se että ei jostain syystä halua pakottaa tätä maksamaan elatusmaksuja vaan ottaa ne kunnalta. Vaikka rikos on jo vanhentunut, niin äiti ilmeisesti haluaa pitää kiinni tarinastaan. Yleensä sen ajan lähipiiri tietää kuka isä on, näin ainakin minun tuntemissani tapauksissa (kummipoikani on tällainen tapaus, eli isän henkilöllisyys salattiin).

Vierailija kirjoitti:

Jospa äiti ei tiedä, kuka useammasta ehdokkaasta on ystävättäresi isä? Olisi todella karmea  virhe, jos täysin väärä mies nimettäisi nyt isäksi. Toisaalta on paljon ihmisiä, jotka luulevat/uskovat äitinsä silloisen aviomiehen olevan myös  biologinen isänsä.

Jo vaan uskaltaisin sanoa lapselle, että olin kahden eri miehen kanssa niillä main kun olet saanut alkusi, mutta en tiedä kumpi on isäsi.

Jos nimet olisi tiedossa, voisi alkaa selvittämään. Etsiä miehet käsiin ja kysyä suoraan. Ei enää tuossa iässä tule elatusasiat esiin ja vaateisiin joten vois selvitä. Jos miehistä löytyy hiukankaan " uteliaisuutta " mahdolliseen jälkikasvuun niin voi selvitä. Testiin vaan.

Kun näkee miehet voi aika hyvin päätellä ulkonäöstäkin kumpi mahtais olla isä. Tietyt piirteet kasvoissa , ruumiinrakenne, korvalehtien muoto, silmien väri, hiusten väri on hyvä tarkastella, kummalla ovat osuvammat.

Äiti on kiusaaja jos ei lainkaan avaudu asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jospa äiti ei tiedä, kuka useammasta ehdokkaasta on ystävättäresi isä? Olisi todella karmea  virhe, jos täysin väärä mies nimettäisi nyt isäksi. Toisaalta on paljon ihmisiä, jotka luulevat/uskovat äitinsä silloisen aviomiehen olevan myös  biologinen isänsä.

Jo vaan uskaltaisin sanoa lapselle, että olin kahden eri miehen kanssa niillä main kun olet saanut alkusi, mutta en tiedä kumpi on isäsi.

Jos nimet olisi tiedossa, voisi alkaa selvittämään. Etsiä miehet käsiin ja kysyä suoraan. Ei enää tuossa iässä tule elatusasiat esiin ja vaateisiin joten vois selvitä. Jos miehistä löytyy hiukankaan " uteliaisuutta " mahdolliseen jälkikasvuun niin voi selvitä. Testiin vaan.

Kun näkee miehet voi aika hyvin päätellä ulkonäöstäkin kumpi mahtais olla isä. Tietyt piirteet kasvoissa , ruumiinrakenne, korvalehtien muoto, silmien väri, hiusten väri on hyvä tarkastella, kummalla ovat osuvammat.

Äiti on kiusaaja jos ei lainkaan avaudu asiasta.

Helppo tuomita äiti kiusaajaksi, kun ei tiedetä, mikä on tarina vaikenemisen takana.

Jos olisin tullut rais kauk se sta raskaaksi, olisi se niin kova paikka kertoa lapselle, etten ainakaan minä siihen pystyisi. 

"Joo, en mä tiedä kuka sun isäs oli, kun se  rai.s.kasi minut ja sen seurauksena sinä synnyit."

Parempi olisi lapselle, kun ei tietäisi.

Emme voi tuomita tuota äitiä, koska emme vo tietää. 

Moni arveli, että isä ehdokkaita olisi ollut niin paljon, ettei kehtaa kertoa, mutta tuo nyt tuskin on monenkaan kohdalla oikea ongelma ja vaikka olisikin, kyllä sen kehtaa sanoa.

Harvoin nainen 10 miestä kerralla pyörittää. Yleensä tahtoo siinä yhdessäkin olla liikaa ;D

MyHeritage tai vastaavan DNA-testi ja matchien kautta selvittää että kenelle olet kummankin puolelta sukua. Isä ei välttämättä ole tehnyt testiä, mutta esim. serkku siltä puolelta on voinut tehdä. Itsekin tässä parhaillaan etsin isääni samalla keinolla. Ongelmana on että äiti ei suostu tekemään testiä, että saisin eroteltua hänen puolen sukulaiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystäväsi voi pyytää kopion syntymätodistuksestaan. Jos isän nimeä ei siellä ole, niin sitten on keinot vähissä.

Ei Suomessa ole käytössä mitään syntymätodistuksia. On vain väestörekisteri.

Kyllä minulle ainakin annettiin lapsesta syntymätodistus kun synnytin!

Ilmeisesti käytäntö on muuttunut. Synnyin 50-luvulla ja syntymätodistuksessa kerrotaan vain synnyttäjä nimi ja että on synnyttänyt elävän tyttölapsen sinä ja sinä päivänä. Olen ymmärtänyt että tämä on lähinnä dokumentti jotain äitiysjuttuja varten, ehkä lapsilisää.

Voisiko joku kertoa mitä tietoja on nykyisessä syntymätodistuksessa.

Näin oli käytäntö myös Helsingissä Naistenklinikalla vuosina 1986 ja 1991, kun synnytin omat lapseni. 

Kiitos kommentista. Jos täällä on naisia jotka ovat synnyttäneet viime aikoina niin olisi mielenkiintoista tietää onko syntymätodistus nykyisin erilainen. Tuossa 50-luvun todistuksessa minkä mainitsin aiemmassa kommentissa ei esim ole lapsen nimeä joten sellaista todistusta lapsi ei voi käyttää omiin tarkoituksiinsa.

Aiheesta oli eilen tv ja sinä myös kerrotin miten nainen sai tietää isänsä.Joten katsokaa asia ohjelmat , tietäisitte paremmin laajalti asioista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä voi olla syynsä, ettei äiti kerro mitään. Isä raiskasi, vankilatyyppi, psykopaatti, narsisti, umpijuoppo tms.

Tai varattu perheenisä, joku merkittävässä asemassa oleva henkilö jne.

Tai serkku.

Up

Ylös!

Isyyttä ei saa IKINÄ salata, etenkin jos lapsi ilmoittaa haluavansa tiedon ja on valmis kuulemaan totuuden, olipa se mikä tahansa.

Ihmeen paljon täälläkin on kommentteja, että ei kannata edes selvittää. Jos tuo olisi oma tilanne, niin totta hemmetissä haluaisin sen selvittää. Sen verran tärkeä osa identiteettiä ja itseä että en ihmettele, että kiinnostaa.