Lasun paikka?
Lapsi kertoi joutuneensa syömään toisella vanhemmallaan vispipuuroa ja jotain ilmeisesti uunissa paistettuja vihanneksia pakotettuna. Ollaan niin huonoissa väleissä etten pidä keskustelua aiheesta mahdollisena. Minusta pakottaa ei saa. Mitä olette mieltä? Lapsi on 5 vuotias.
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Sitä syödään mitä tarjotaan
Jaa. Minä ainakin kysyn lapselta mitä haluaa ja sitä syödään. En itsekään pidä puurosta ja lapsi ei ole siihen tottunut. Päiväkodissakin saa ottaa ainoastaan maistiaisen jos ruoka ei ole mieleistä. Ap
Ei oikein ole lasun paikka.
Riita vaikeuttaa lasta vain enemmän.
Olisikohan vanhempien mahdollista mennä/päästä johonkin soviteluun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä syödään mitä tarjotaan
Jaa. Minä ainakin kysyn lapselta mitä haluaa ja sitä syödään. En itsekään pidä puurosta ja lapsi ei ole siihen tottunut. Päiväkodissakin saa ottaa ainoastaan maistiaisen jos ruoka ei ole mieleistä. Ap
Että kysyt lapselta joka päivä mitä haluaa syödä päivälliseksi jne ja teet juuri sitä? Pompit lapsen pillin mukaan. Noin lapsista kasvaa nirsoilijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä syödään mitä tarjotaan
Jaa. Minä ainakin kysyn lapselta mitä haluaa ja sitä syödään. En itsekään pidä puurosta ja lapsi ei ole siihen tottunut. Päiväkodissakin saa ottaa ainoastaan maistiaisen jos ruoka ei ole mieleistä. Ap
Että kysyt lapselta joka päivä mitä haluaa syödä päivälliseksi jne ja teet juuri sitä? Pompit lapsen pillin mukaan. Noin lapsista kasvaa nirsoilijoita.
Ei kaikki tykkää kaikista ruoista. En itsekään syö ja juo sellaista mistä en pidä. Enkä myöskään pompi kenenkään pillin mukaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei oikein ole lasun paikka.
Riita vaikeuttaa lasta vain enemmän.
Olisikohan vanhempien mahdollista mennä/päästä johonkin soviteluun?
En halua tavata ellei ole pakko. Vaihdot tapahtuu päiväkodin kautta. Auttaisiko jos puhuisin huolestani siellä? Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä syödään mitä tarjotaan
Jaa. Minä ainakin kysyn lapselta mitä haluaa ja sitä syödään. En itsekään pidä puurosta ja lapsi ei ole siihen tottunut. Päiväkodissakin saa ottaa ainoastaan maistiaisen jos ruoka ei ole mieleistä. Ap
Että kysyt lapselta joka päivä mitä haluaa syödä päivälliseksi jne ja teet juuri sitä? Pompit lapsen pillin mukaan. Noin lapsista kasvaa nirsoilijoita.
Ei kaikki tykkää kaikista ruoista. En itsekään syö ja juo sellaista mistä en pidä. Enkä myöskään pompi kenenkään pillin mukaan. Ap
No, viimeistään koulussa oppii etteivät teekään ruokaa hänen mielihalujensa mukaan.
Ja näin siirretään vastuuta lapselle, siis LAPSELLE. Onhan tollasesta ollut puhetta, että lapsen mielipiteen kysyminen (liikaa) aiheuttaa turvattomuuden tunnetta ja vastuunkantoa (joka ei tuolle ikäluokalle kuulu ihan tuossa mittakaavassa). Ap voisi miettiä omaa käytöstä ja miten se taas liittyy välirikkoon siihen toiseen vanhempaan. Näytä lapselle, että toisten kanssa on tultava toimeen vaikkei kavereita ollakaan....
Meillä lapset syö sitä mitä on tarjolla. Jos ei kelpaa niin sitten on oltava ilman. Vielä ei kuitenkaan sellaista päivää ole ollut etteikö olisi tullut nälkä ennen pitkää ja ruoka hävinnyt lautaselta.
Miten ajattelet lasun auttavan tilanteessa? Mitä haluaisit sillä saavuttaa? Ettei isä enää jatkossa saa tavata lasta?
Jos palvelutarpeen arviointi tehdään, siinä kuullaan kaikkia osapuolia ja kartoitetaan aika laajasti perheen tilannetta; niin sinun, kuin myös isän kannalta.
Toki jos sinusta tuntuu, että jotain on pielessä ja lasta kohdellaan huonosti, toki lasu kannattaa tehdä. Mutta kannattaa huomioida, että aika isot rattaat pyörähtää ja joutuu myös itse vastaamaan kaikenlaisiin kysymyksiin.
Ihan kiusan vuoksi ei siihen välttämättä kannata lähteä.
Lapsilta kysytään, vähän vai paljon että oppisivat säätelemään syömistään.
Ja saisivat onnistumisen kokemuksia, lautanen tyhjä.
Pakottaa ei saisi. Elinikäinen kompleksi koko syöminen.
Vierailija kirjoitti:
Ja näin siirretään vastuuta lapselle, siis LAPSELLE. Onhan tollasesta ollut puhetta, että lapsen mielipiteen kysyminen (liikaa) aiheuttaa turvattomuuden tunnetta ja vastuunkantoa (joka ei tuolle ikäluokalle kuulu ihan tuossa mittakaavassa). Ap voisi miettiä omaa käytöstä ja miten se taas liittyy välirikkoon siihen toiseen vanhempaan. Näytä lapselle, että toisten kanssa on tultava toimeen vaikkei kavereita ollakaan....
En ymmärtänyt. Ap
Vierailija kirjoitti:
Tarjottu vai pakkosyötetty?
Oli käsketty syödä, vaikka sanoi ettei ruoasta tykkää. Eli pakotettu. Lapselle oli tullut paha mieli kun kaikki ruoka oli ollut sellaista mistä ei pidä. Aamulla tämä vispipuuro ja lounaalla sitten kasviksia. Ap
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapset syö sitä mitä on tarjolla. Jos ei kelpaa niin sitten on oltava ilman. Vielä ei kuitenkaan sellaista päivää ole ollut etteikö olisi tullut nälkä ennen pitkää ja ruoka hävinnyt lautaselta.
Syötkö itse esimerkiksi puuroa aamuisin mistä et pidä? Tai kasviksia lounaalla? Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja näin siirretään vastuuta lapselle, siis LAPSELLE. Onhan tollasesta ollut puhetta, että lapsen mielipiteen kysyminen (liikaa) aiheuttaa turvattomuuden tunnetta ja vastuunkantoa (joka ei tuolle ikäluokalle kuulu ihan tuossa mittakaavassa). Ap voisi miettiä omaa käytöstä ja miten se taas liittyy välirikkoon siihen toiseen vanhempaan. Näytä lapselle, että toisten kanssa on tultava toimeen vaikkei kavereita ollakaan....
En ymmärtänyt. Ap
Ei yllätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä syödään mitä tarjotaan
Jaa. Minä ainakin kysyn lapselta mitä haluaa ja sitä syödään. En itsekään pidä puurosta ja lapsi ei ole siihen tottunut. Päiväkodissakin saa ottaa ainoastaan maistiaisen jos ruoka ei ole mieleistä. Ap
Kasvatat siis lapsestasi hirviötä. Kuka aikuinen kysyy lapselta mitä haluaa syödä? Teetkö esim. lihapullia joka päivä jos lapsi ei haluaisi syödä muuta? Millä sun kakara on kasvatettu? Pelkällä pskaruoalla?
Vierailija kirjoitti:
Miten ajattelet lasun auttavan tilanteessa? Mitä haluaisit sillä saavuttaa? Ettei isä enää jatkossa saa tavata lasta?
Jos palvelutarpeen arviointi tehdään, siinä kuullaan kaikkia osapuolia ja kartoitetaan aika laajasti perheen tilannetta; niin sinun, kuin myös isän kannalta.
Toki jos sinusta tuntuu, että jotain on pielessä ja lasta kohdellaan huonosti, toki lasu kannattaa tehdä. Mutta kannattaa huomioida, että aika isot rattaat pyörähtää ja joutuu myös itse vastaamaan kaikenlaisiin kysymyksiin.
Ihan kiusan vuoksi ei siihen välttämättä kannata lähteä.
Kyse ei ole kiusasta. Suosin itse pehmeää ja kannustavaa kasvatusta. En pidä toisen vanhemman tapaa toimia oikeana. Keskustelemaan emme pysty, näkemykset poikkeaa niin vahvasti toisistaan. Syömään pakottaminen on henkistä väkivaltaa minun näkemykseni mukaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Lapsilta kysytään, vähän vai paljon että oppisivat säätelemään syömistään.
Ja saisivat onnistumisen kokemuksia, lautanen tyhjä.
Pakottaa ei saisi. Elinikäinen kompleksi koko syöminen.
Minä annan lapsen ottaa itse ruokansa. Ja aina saa lisää jos haluaa. Lautasta ei ole minun luona pakko syödä tyhjäksi. Ap
Syömaan pakottamista ei ole suositeltu kasvatusmenetelmänä enää lähemmäs 20 vuoteen, joten kyllähän se on huoli ja siten lasun paikka.
Sitä syödään mitä tarjotaan