Lue keskustelun säännöt.
Lasun paikka?
24.09.2022 |
Lapsi kertoi joutuneensa syömään toisella vanhemmallaan vispipuuroa ja jotain ilmeisesti uunissa paistettuja vihanneksia pakotettuna. Ollaan niin huonoissa väleissä etten pidä keskustelua aiheesta mahdollisena. Minusta pakottaa ei saa. Mitä olette mieltä? Lapsi on 5 vuotias.
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ajattelet lasun auttavan tilanteessa? Mitä haluaisit sillä saavuttaa? Ettei isä enää jatkossa saa tavata lasta?
Jos palvelutarpeen arviointi tehdään, siinä kuullaan kaikkia osapuolia ja kartoitetaan aika laajasti perheen tilannetta; niin sinun, kuin myös isän kannalta.
Toki jos sinusta tuntuu, että jotain on pielessä ja lasta kohdellaan huonosti, toki lasu kannattaa tehdä. Mutta kannattaa huomioida, että aika isot rattaat pyörähtää ja joutuu myös itse vastaamaan kaikenlaisiin kysymyksiin.
Ihan kiusan vuoksi ei siihen välttämättä kannata lähteä.Kyse ei ole kiusasta. Suosin itse pehmeää ja kannustavaa kasvatusta. En pidä toisen vanhemman tapaa toimia oikeana. Keskustelemaan emme pysty, näkemykset poikkeaa niin vahvasti toisistaan. Syömään pakottaminen on henkistä väkivaltaa minun näkemykseni mukaan. Ap
Ei muuta kuin LYCKA till Ap:lle tulevaisuudessa!!
Kyllä Ap onnea tarvii; on meinaa niiiiiin veke pelastaa että!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä syödään mitä tarjotaan
Jaa. Minä ainakin kysyn lapselta mitä haluaa ja sitä syödään. En itsekään pidä puurosta ja lapsi ei ole siihen tottunut. Päiväkodissakin saa ottaa ainoastaan maistiaisen jos ruoka ei ole mieleistä. Ap
Mitä jos lapsi sanoo joka päivä että haluaa ranskiksia ja pitsaa ja hampurilaisia. Siitä sitten vaan niitä tekemään päivästä toiseen aamusta iltaan.
Tai jos lapsi sanoo aamulla että haluaa karkkia aamupalaksi.
Ei ole lasun paikka. Vaan kasvattavan keskustelun siitä. Ettei aina saa sitä lempiruokaa ja kaikkia ruokia pitää maistaa. Jos ei tykkää eikä syö eikä maista. Kohta sulla on lapsi joka vaatii vain yhtä ja samaa ruokaa. Koska kaikki muu on pahaa. Eronneet vanhemmat eivät päätä toistensa ruoka tarjontaa. Ainoa mikä on tärkein on ollut ruokaa. Jos kerran jättää syömättä ei lapsi nälkään kuole. Jos vähintään maistaa tai ottaa 3 lusikallista. Saa paljon monipuolisemmin syövän lapsen joka ei nirsoille joka asiassa.
Nyt haluaisin tietää, miten lapsen pystyy pakottamaan syömään. Tai siis haluaisin tietää, miten lapsen saa nielemään väkisin. Pakottamisesta nyt varmaan voisi tehdä rikosilmoituksen, jos on tyyliin hanhanmaksan kasvatus. Mutta jos on ihan vaan tarjottu ja sanottu, että SYÖ, niin ei siitä mitään lasua saa aikaiseksi. Mutta siis mikä vika noissa syötävissä on ollut? Pikemminkin sinusta voisi tehdä lasun, jos et ANNA syödä tuollaista ruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä syödään mitä tarjotaan
Jaa. Minä ainakin kysyn lapselta mitä haluaa ja sitä syödään. En itsekään pidä puurosta ja lapsi ei ole siihen tottunut. Päiväkodissakin saa ottaa ainoastaan maistiaisen jos ruoka ei ole mieleistä. Ap
Mitä jos lapsi sanoo joka päivä että haluaa ranskiksia ja pitsaa ja hampurilaisia. Siitä sitten vaan niitä tekemään päivästä toiseen aamusta iltaan.
Tai jos lapsi sanoo aamulla että haluaa karkkia aamupalaksi.
Luotan siihen, että lapsi oppii ajan kanssa sen mistä tulee hyvä olo esim. aamuisin. Ap
Sorry, mut vaikutat riidanhaluiselta ja etsit syitä, miksei lapsesi ole hyvä olla isänsä luona. Tai oikeammin hänen nykyisen puolisonsa luona. Häntä kuitenkin tästä ruokajutusta syytät, eikö niin?
Nyt sitten tarjoat lohduksi lapsellesi herkkuruokia niiden ravintosisällöstä piittaamatta ja toivot, että hän jatkossa kieltäytyy menemästä isänsä luokse.
Ymmärrätkö, ettei käytöksesi millään lailla ole aikuiselle kasvattajalle sopivaa? Katkeruudessa ryvetessäsi unohdat lapsesi edun.
Kasvapa aikuiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä syödään mitä tarjotaan
Jaa. Minä ainakin kysyn lapselta mitä haluaa ja sitä syödään. En itsekään pidä puurosta ja lapsi ei ole siihen tottunut. Päiväkodissakin saa ottaa ainoastaan maistiaisen jos ruoka ei ole mieleistä. Ap
Mitä jos lapsi sanoo joka päivä että haluaa ranskiksia ja pitsaa ja hampurilaisia. Siitä sitten vaan niitä tekemään päivästä toiseen aamusta iltaan.
Tai jos lapsi sanoo aamulla että haluaa karkkia aamupalaksi.
Luotan siihen, että lapsi oppii ajan kanssa sen mistä tulee hyvä olo esim. aamuisin. Ap
Vispipuurohan on sitten loistava ruoka. Kasvikset myös mitä mainioin. Millä tavoin vähäsokerinen vispattu puolukka mannasuurimo on ruokaa. Josta ei tule hyvä olo. Ap:n tavalla lapsesta tulee nirso joka kiertää kouluruuan kaukaa ja kiertää lidlin karkkihyllyn kautta sokerimurokipon ääreen joka arkipäivä. Tulet töistä teet ruokaa ja lapsi sanoo ei ole nälkä anna rahaa. Ja sinähän annat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä syödään mitä tarjotaan
Jaa. Minä ainakin kysyn lapselta mitä haluaa ja sitä syödään. En itsekään pidä puurosta ja lapsi ei ole siihen tottunut. Päiväkodissakin saa ottaa ainoastaan maistiaisen jos ruoka ei ole mieleistä. Ap
Kasvatat siis lapsestasi hirviötä. Kuka aikuinen kysyy lapselta mitä haluaa syödä? Teetkö esim. lihapullia joka päivä jos lapsi ei haluaisi syödä muuta? Millä sun kakara on kasvatettu? Pelkällä pskaruoalla?
Hirviötä kun en pakota väkisin syömään pahaa ruokaa ja pahoita lapsen mieltä? Ap
Kyllä lapsen mielen saa pahoittaa, sinä taidat olla niitä vaikeita vanhempia jotka yrittää kasvattaa lapsen niin ettei lapsen mieltä koskaan pahoiteta, ja siitä ei hyvää seuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitettavasti et voi puuttua toisen kodin sääntöihin tai mitä ruokaa siellä tarjotaan. Sä teet niin kuin parhaaksi näet ja wx sitten omassa kodissaan kanssa.
Noin olen lapsi ei voi päättää mitä syö. Voi päättää vain ettäsyökö vai ei. Mutta eihän lapset söisi mitään jos vanhemmat ei opettaisi maistamaan kaikkea mahdollista.
Ehkä ap ois syytä tarkastella itseään kasvattajana.
Pakkosyöttäminen ei ole ok.
Jotenkin vaan sun viesteistä saa sellaisen kuvan että lapselta pitäisi aina kysyä mitä tämä haluaa syödä ja tehdä sitten just sitä mitä lapsi haluaa syödä ja ennen kaikkea tehdä kaikkensa ettei lapselle tule mistään paha mieli.
Sekin ihmetyttää että mietit lasua vaikka voit yhtä hyvin keskustella sen toisen vanhemman kanssa ja hyödyntää sellaistakin palvelua kuin kasvatus ja perheneuvola.
Ei kuitenkaan vakuuta että toisen vanhemman luona olisi paljoakaan korjattavaa sen perusteella mitä kerroit.
Lapselle tulee tietenkin paha mieli kun ei saa syödä juuri sitä mitä itse haluaa, eikä håneltä edes kysytty.
Sinä näet ongelman toisessa vanhemmassa, vaikka itse olet saanut tilanteen aikaiseksi. Se korjaantuu kyllä ainakin sen toisen vanhemman luona kun lapsi tottuu siihen että toisella vanhemmalla on rajatkin rakkautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt haluaisin tietää, miten lapsen pystyy pakottamaan syömään. Tai siis haluaisin tietää, miten lapsen saa nielemään väkisin. Pakottamisesta nyt varmaan voisi tehdä rikosilmoituksen, jos on tyyliin hanhanmaksan kasvatus. Mutta jos on ihan vaan tarjottu ja sanottu, että SYÖ, niin ei siitä mitään lasua saa aikaiseksi. Mutta siis mikä vika noissa syötävissä on ollut? Pikemminkin sinusta voisi tehdä lasun, jos et ANNA syödä tuollaista ruokaa.
Pakottaminen on helppoa. Sanoo vain lapselle, että ruokapöydästä ei pääse pois ennen kuin lautanen on syöty tyhjäksi. Ennen lasujen aikaa tätä sanomaa saatettiin myös tehostaa tukistuksella tai muulla rangaistuksella.
Kyllä vielä ainakin 1980-luvulla ja 1990-luvulla kun minä olin lapsi, niin meillä lapset söivät, mitä vanhemmat eteen antoivat. Ei meitä tosin pakottamalla pakotettu syömään, mutta jos tarjottu ruoka ei kelvannut, niin ruoka otettiin pois eikä muuta saanut kuin seuraavalla aterialla, jolla sitten saattoi olla sitä samaa kuin edellisellä aterialla. Väliajalla ei saatu kuin vettä juomaksi, eikä mitään syötävää. Sama oli ilmeisesti myös sukulaisperheissä ja tutuillakin. Eli siinä olisi ollut lasun paikka monissa perheissä, jos lasu pitäisi tehdä kun lapsi suostuu syömään jotain mitä ei tahdo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vielä ainakin 1980-luvulla ja 1990-luvulla kun minä olin lapsi, niin meillä lapset söivät, mitä vanhemmat eteen antoivat. Ei meitä tosin pakottamalla pakotettu syömään, mutta jos tarjottu ruoka ei kelvannut, niin ruoka otettiin pois eikä muuta saanut kuin seuraavalla aterialla, jolla sitten saattoi olla sitä samaa kuin edellisellä aterialla. Väliajalla ei saatu kuin vettä juomaksi, eikä mitään syötävää. Sama oli ilmeisesti myös sukulaisperheissä ja tutuillakin. Eli siinä olisi ollut lasun paikka monissa perheissä, jos lasu pitäisi tehdä kun lapsi suostuu syömään jotain mitä ei tahdo.
Kasvatus muuttuu. 1990-luvulla oli ihan normaalia antaa remmiäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä syödään mitä tarjotaan
Jaa. Minä ainakin kysyn lapselta mitä haluaa ja sitä syödään. En itsekään pidä puurosta ja lapsi ei ole siihen tottunut. Päiväkodissakin saa ottaa ainoastaan maistiaisen jos ruoka ei ole mieleistä. Ap
Minä lakkasin kyselemästä, kun alkoi tulla niitä päiviä, jolloin se lapsen toivoma ruoka ei lapselle sitten ruoka-aikana maistunutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vielä ainakin 1980-luvulla ja 1990-luvulla kun minä olin lapsi, niin meillä lapset söivät, mitä vanhemmat eteen antoivat. Ei meitä tosin pakottamalla pakotettu syömään, mutta jos tarjottu ruoka ei kelvannut, niin ruoka otettiin pois eikä muuta saanut kuin seuraavalla aterialla, jolla sitten saattoi olla sitä samaa kuin edellisellä aterialla. Väliajalla ei saatu kuin vettä juomaksi, eikä mitään syötävää. Sama oli ilmeisesti myös sukulaisperheissä ja tutuillakin. Eli siinä olisi ollut lasun paikka monissa perheissä, jos lasu pitäisi tehdä kun lapsi suostuu syömään jotain mitä ei tahdo.
Kasvatus muuttuu. 1990-luvulla oli ihan normaalia antaa remmiäkin.
Ja huonompaan suuntaan mennään. Alkaa jo näkymään pisa testeissä ym.
Tottakai voit tehdä tutkintapyynnön, kun tiedät pahoinpitelystä; muista kuitenkin, että samaa pahoinpitelyä tehdään monissa lastentarhoissa sekä kouluissa ensimmäisillä vuosiluokilla, eli se on hyväksytty pahoinpitelyn muoto.
Lisäksi lapsia voi pahoinpidellä monella tavalla ilman, että valtio voi siihen puuttua. Erotilanteissa voi suosia.
Voit vain tukea lasta antamalla hänen tietää, että olet hänen puolellaan. Älä kuitenkaan dramatisoi asioita!
Voithan sä tehdä lasun ja varmistaa että välinne ovat entistä huonommat. Aikuinen ihminen olisi suoraan toiseen osapuoleen yhteydessä tällaisessa asiassa, lapsellinen raukka taas pakenee tavallasi vastuuta. Älä kuormita lasua jos pystyy itse vaikuttamaan asiaan. Äly hoi!
Vierailija kirjoitti:
Sorry, mut vaikutat riidanhaluiselta ja etsit syitä, miksei lapsesi ole hyvä olla isänsä luona. Tai oikeammin hänen nykyisen puolisonsa luona. Häntä kuitenkin tästä ruokajutusta syytät, eikö niin?
Nyt sitten tarjoat lohduksi lapsellesi herkkuruokia niiden ravintosisällöstä piittaamatta ja toivot, että hän jatkossa kieltäytyy menemästä isänsä luokse.
Ymmärrätkö, ettei käytöksesi millään lailla ole aikuiselle kasvattajalle sopivaa? Katkeruudessa ryvetessäsi unohdat lapsesi edun.
Kasvapa aikuiseksi.
En halua riidellä. Siksi en häneen suoraan olekaan asiasta yhteydessä. Ja suoraan en myöskään uutta puolisoa syytä, mutta kokemuksesta tiedän, ettei lapsen isä itsekään ennen puuroa ole syönyt. Ja varmasti lapsi tulee kieltäytymään menemästä isälleen, jos siellä meno tuollaista on. Ap
Hirviötä kun en pakota väkisin syömään pahaa ruokaa ja pahoita lapsen mieltä? Ap