Lue keskustelun säännöt.
Miksi lääkärit suosittelevat laihdutuskuureja?
24.09.2022 |
Tutkimuksissa on käynyt ilmi että kuurin jälkeen 90 prosenttia laihduttajista saa kilot takaisin korkojen kera. Miksi laihdutusta edelleen suositellaan? Onko lääkärit niin tyhmiä etteivät ymmärrä tutkimustuloksia vai ovatko he vain niin epätoivoisia että heittävät vain jotain lihaville potilaille? Miksei lihavuusepidemiaan haeta kunnon ratkaisuja?
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Eipä ne mitään laihdutuskuureja kyllä suosittelekaan vaan elämäntapamuutosta.
Ongelma on se, että laihdutukseen ei saa tukea, lääkkeisiin ei saa korvauksia, valmennuksia ei ole, ravitsemusterapeutille ei pääse. Hoito alkaa vasta kun on jo auttamattomasti liian myöhäistä, BMI 40 ja painoa oikeasti jo todella vaikea saada pois.
Ennaltaehkäisy kannattaisi mutta ei siinä mitään, mehän tykätään maksaa moninkertaisesti kun murot on jo kusessa ja talo palanut.
Sehän on ennaltaehkäisyä, kun lääkäri huomauttaa jo pienestä painonnoususta ja kertoo, että kannattaisi NYT alkaa kiinnittää vähän huomiota syömisiin ennen kuin se on tosi vaikeaa. Mutta tällaisesta toiminnastahan lääkäreitä tykätään moittia. Että mitä se nyt mua kiusaa, kun on vasta 10 kiloa ylipainoa???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minä ole lopettanut rasvan enkä sokerin syömistä, eikä ole aikomustakaan tehdä sitä. Suklaata söin koko sen parin vuoden ajan jonka kesti pudottaa elopainoa 20 kg. Poissa on ja pysyy. Juju on siinä että syö niitä rasvaisia ja makeita rajallisen määrän, esim. suklaata vaikka patukan verran per päivä, eikä kokonaista levyä.
Juuri tuollaiset jyrkät "kaikki rasvat ja sokerit pois loppuiäksi" -intoilut on se mikä saa ihmiset tympääntymään ruokaremonttiinsa kun mitään herkkua ei muka enää ikinä saisi syödä. Ei se toimi useimmille pidemmän päälle, paitsi jos on sellainen luonnonoikku joka inhoaa sokeria ja rasvaa jo alunperinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen ihmetellyt. Mulla on vaikea BED ja siitä johtuen BMI 34. Olen rampannut työterveyslääkärillä anelemassa apua, mutta ei sitä vaan saa. Aina vaan käsketään alkaa laihdutuskuurille (miten???) ja syömään vähemmän (miten???)
Ehkä lääketieteen keinot lihavien auttamiseksi oikeasti ovat olemattomat eikä lääkärit ehkä vaan pysty auttamaan.
Lihavuuden hoidossa on ihan samat ongelmat kuin päihderiippuvaisten hoidossa. Mitkään ohjeet, tuet ja hoidot eivät auta niin kauan kuin asiakas itse ei ole halukas niitä noudattamaan ja hoitamaan omaa osuuttaan.
Monilla on tunnesyömistä. Tämän vuoksi tarvittaisiin terapiaa, jotta ihmiset tunnistavat syyt, miksi tekevät pahaa itselleen. Monilla on myös hyvin kieroutunut käsitys esim siitä, että syömällä pussillisen sipsejä hemmottelevat itseään. Pitäisi löytää muitakin tapoja suoda itselleen hyvää kuin syöminen.
Ylipaino on suomen ja länsimaiden KAIKISTA SUURIN TERVEYSONGELMA.
Asian hoidossa hallinto on ollut aivan liian passiivinen.
Eli tulisikin ottaa jämptimmät otteet käyttöön.
Kansa KUNTOKUURILLE ASAP!
Ei ne mitään kuureja suosittele, vaan pudottamaan painoa ja muuttamaan elintapoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen ihmetellyt. Mulla on vaikea BED ja siitä johtuen BMI 34. Olen rampannut työterveyslääkärillä anelemassa apua, mutta ei sitä vaan saa. Aina vaan käsketään alkaa laihdutuskuurille (miten???) ja syömään vähemmän (miten???)
Ehkä lääketieteen keinot lihavien auttamiseksi oikeasti ovat olemattomat eikä lääkärit ehkä vaan pysty auttamaan.
Lihavuuden hoidossa on ihan samat ongelmat kuin päihderiippuvaisten hoidossa. Mitkään ohjeet, tuet ja hoidot eivät auta niin kauan kuin asiakas itse ei ole halukas niitä noudattamaan ja hoitamaan omaa osuuttaan.
Monilla on tunnesyömistä. Tämän vuoksi tarvittaisiin terapiaa, jotta ihmiset tunnistavat syyt, miksi tekevät pahaa itselleen. Monilla on myös hyvin kieroutunut käsitys esim siitä, että syömällä pussillisen sipsejä hemmottelevat itseään. Pitäisi löytää muitakin tapoja suoda itselleen hyvää kuin syöminen.
Itselläni oli tämä todella pitkään. Havahduin vasta, kun kerran perjantaina ruokakaupassa mietin pitkään, mitä herkkua ostan, kun mitään ei tee mieli. Oli "pakko" ostaa jotain hyvää koska muuten viikonloppu ei ala. Sitten tajusin, että eihän tässä ole mitään järkeä. Miksi syödä, kun ei edes tee mieli.
Nykyään löydän hyvää oloa liikunnasta ja musiikista. Syön kyllä herkkuja, mutta silloin kun OIKEASTI tekee mieli eikä silloin kun yritän hallita tunteita tai hemmotella itseäni. Yleensä pari palaa suklaata, pieni kakkupala tai pari keksiä riittää.
Vierailija kirjoitti:
En minä ole lopettanut rasvan enkä sokerin syömistä, eikä ole aikomustakaan tehdä sitä. Suklaata söin koko sen parin vuoden ajan jonka kesti pudottaa elopainoa 20 kg. Poissa on ja pysyy. Juju on siinä että syö niitä rasvaisia ja makeita rajallisen määrän, esim. suklaata vaikka patukan verran per päivä, eikä kokonaista levyä.
Juuri tuollaiset jyrkät "kaikki rasvat ja sokerit pois loppuiäksi" -intoilut on se mikä saa ihmiset tympääntymään ruokaremonttiinsa kun mitään herkkua ei muka enää ikinä saisi syödä. Ei se toimi useimmille pidemmän päälle, paitsi jos on sellainen luonnonoikku joka inhoaa sokeria ja rasvaa jo alunperinkin.
Mun mielestä se olisi tärkeää hoksata, että kaikkien kropat ja arki ovat erilaisia, samoin fyysinen aktiivisuus. On naurettavaa väittää, että yksi tapa hallita painoa sopii kaikille. Pitää löytää se tapa, joka toimii itselle. Mä esim en voi syödä kuin tummaa suklaata, muuten jää putki päälle. Vähän kuten alkoholisti, joka ottaa vain yhden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ylipaino on suomen ja länsimaiden KAIKISTA SUURIN TERVEYSONGELMA.
Asian hoidossa hallinto on ollut aivan liian passiivinen.
Eli tulisikin ottaa jämptimmät otteet käyttöön.
Kansa KUNTOKUURILLE ASAP!
Mitä kuntokuuria suosittelet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihoin 20kg kilpirauhasen vajaatoiminnan takia. Ramppasin lääkärissä, kun olo oli surkea huonon lääkityksen takia. Muutama heistä kehotti laihduttamaan (tämän sairauden kanssa todella vaikeaa) ja pyysin lähetettä ravintoneuvojalle jotta olisi edes mahdollista onnistua. Lähetettä ei irronnut, käski vain liikkua ja syödä terveellisemmin. Miten terveellisemmin? "Lisää kasviksia ja lopeta sokerit ja rasvat". Ok, selvähän se xD No, paino lähti itsestään laskemaan, kun viimein sain lääkityksen kuntoon. Jokainen ylipainoinen tietää kyllä, että sokerit ja rasvat vähemmälle, mutta kyllä sitä tukea pitäisi saada eikä vaan päivänselviä tokaisuja!
No lopetitko sokerit ja rasvat? Oliko päivänselvää?
Paitsi kun se ei edes toimi niin. Rasvaakin ihminen tarvitsee, ja voi että missä kaikessa on sokeria..
Se, että ihminen tarvitsee rasvaa, ei tarkoita sitä, että kaikkia rasvoja voi kiskoa napaansa mielinmäärin. Sokerin vähentäminen onnistuu helposti, kun itse tekee ruokansa ja syö muutenkin järkevästi.
Sun mielestä vaihtoehtoja on kaksi: ei ollenkaan tai sitten liikaa.
Miksi unohdat parhaan vaihtoehdon: sopivasti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä ne mitään laihdutuskuureja kyllä suosittelekaan vaan elämäntapamuutosta.
Ongelma on se, että laihdutukseen ei saa tukea, lääkkeisiin ei saa korvauksia, valmennuksia ei ole, ravitsemusterapeutille ei pääse. Hoito alkaa vasta kun on jo auttamattomasti liian myöhäistä, BMI 40 ja painoa oikeasti jo todella vaikea saada pois.
Ennaltaehkäisy kannattaisi mutta ei siinä mitään, mehän tykätään maksaa moninkertaisesti kun murot on jo kusessa ja talo palanut.
Sehän on ennaltaehkäisyä, kun lääkäri huomauttaa jo pienestä painonnoususta ja kertoo, että kannattaisi NYT alkaa kiinnittää vähän huomiota syömisiin ennen kuin se on tosi vaikeaa. Mutta tällaisesta toiminnastahan lääkäreitä tykätään moittia. Että mitä se nyt mua kiusaa, kun on vasta 10 kiloa ylipainoa???
Lääkärien pitäisi tässä miettiä myös sitä, että miten asian tuovat esille. Ja tarjota apua. Kyllä sun pitäis nyt vähän laihduttaa -lause ei auta ketään.
Olen itse yrittänyt laihduttaa eri keinoilla. Ainoa toimiva on ollut jättää viljat pois/minimiin ja sokerit myös. Sitten alkoi tapahtua ja olo parani ja jopa lihavat reiteni sulivat kapeammiksi, mitä en persjalkaisena olisi uskonut. Liikuntaa en lisännyt, joten siitä ei ollut kiinni. Nyt hoikempana on miellyttävää jo käydä kävelyilläkin. Suosittelen tätä kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä ne mitään laihdutuskuureja kyllä suosittelekaan vaan elämäntapamuutosta.
Ongelma on se, että laihdutukseen ei saa tukea, lääkkeisiin ei saa korvauksia, valmennuksia ei ole, ravitsemusterapeutille ei pääse. Hoito alkaa vasta kun on jo auttamattomasti liian myöhäistä, BMI 40 ja painoa oikeasti jo todella vaikea saada pois.
Ennaltaehkäisy kannattaisi mutta ei siinä mitään, mehän tykätään maksaa moninkertaisesti kun murot on jo kusessa ja talo palanut.
Sehän on ennaltaehkäisyä, kun lääkäri huomauttaa jo pienestä painonnoususta ja kertoo, että kannattaisi NYT alkaa kiinnittää vähän huomiota syömisiin ennen kuin se on tosi vaikeaa. Mutta tällaisesta toiminnastahan lääkäreitä tykätään moittia. Että mitä se nyt mua kiusaa, kun on vasta 10 kiloa ylipainoa???
Lääkärien pitäisi tässä miettiä myös sitä, että miten asian tuovat esille. Ja tarjota apua. Kyllä sun pitäis nyt vähän laihduttaa -lause ei auta ketään.
Minkälaista apua sinä kaipaisit? Siis, mikä olisi se apu, joka sinua auttaisi?
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen ihmetellyt. Mulla on vaikea BED ja siitä johtuen BMI 34. Olen rampannut työterveyslääkärillä anelemassa apua, mutta ei sitä vaan saa. Aina vaan käsketään alkaa laihdutuskuurille (miten???) ja syömään vähemmän (miten???)
Ehkä lääketieteen keinot lihavien auttamiseksi oikeasti ovat olemattomat eikä lääkärit ehkä vaan pysty auttamaan.
Nyt on itse asiassa todella hyviä uusia lääkkeitä mutta niitä on lähes mahdoton saada. Samoin esim tterv huollon laihdutusryhmään pääsee vasta kun on hyvin sairas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Lihavuuden hoidossa on ihan samat ongelmat kuin päihderiippuvaisten hoidossa."
Täsmälleen näin! Olenkin omalla kohdallani miettinyt, että lihavuus johtuu minulla jonkinlaisesta ruoka-/syömisriippuvuudesta. Monta päivää saattaa mennä tosi hyvin terveellisellä ja vähäkalorisella dieetillä kunnes "sekoan" menen ihme tiloihin jolloin on pakko saada seuraava fixi eli syödä 7 pakastepizzaa, 16 munkkia, kilo karkkia, 4 pussia sipsiä, naapurin kissa ja puolet olohuoneen seinästä. Jälkeenpäin olo on järkyttynyt, ihan kuin olisin kokenut jonkin läskistä ruumiistani irtautumisen.
Päihderiippuvaisia auttaa totaalilopettaminen: ei enää ikinä pisaraakaan alkoholia. Mutta miten voisin lopettaa syömisen kokonaan, se on kai vähän ongelmallista. Ja päihdeongelmaisille löytyy Antabusta, Nicorettea, korvaushoitoa, terapiaa, Minnesota-hoitoa, AA-kerhoa... Meille läskeille ei löydy muuta kuin lääkärin kehotus "syö vähemmän, liiku enemmän".
Ois kyl kiva löytää ratkaisu. Mä haluan ruokaa niin etten muuta osaa ajatellakkaan, kun saan makeanhimon niin se pyörii päässä nonstop, yritin sitä et tunnin odotan et menisi ohi, ei koskaan mennyt. Näen jopa unia ruuasta ja herkuttelusta, siis ihan vaan fiilistely unia missä syön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä ne mitään laihdutuskuureja kyllä suosittelekaan vaan elämäntapamuutosta.
Ongelma on se, että laihdutukseen ei saa tukea, lääkkeisiin ei saa korvauksia, valmennuksia ei ole, ravitsemusterapeutille ei pääse. Hoito alkaa vasta kun on jo auttamattomasti liian myöhäistä, BMI 40 ja painoa oikeasti jo todella vaikea saada pois.
Ennaltaehkäisy kannattaisi mutta ei siinä mitään, mehän tykätään maksaa moninkertaisesti kun murot on jo kusessa ja talo palanut.
Sehän on ennaltaehkäisyä, kun lääkäri huomauttaa jo pienestä painonnoususta ja kertoo, että kannattaisi NYT alkaa kiinnittää vähän huomiota syömisiin ennen kuin se on tosi vaikeaa. Mutta tällaisesta toiminnastahan lääkäreitä tykätään moittia. Että mitä se nyt mua kiusaa, kun on vasta 10 kiloa ylipainoa???
Lääkärien pitäisi tässä miettiä myös sitä, että miten asian tuovat esille. Ja tarjota apua. Kyllä sun pitäis nyt vähän laihduttaa -lause ei auta ketään.
Minkälaista apua sinä kaipaisit? Siis, mikä olisi se apu, joka sinua auttaisi?
Minua on auttanut terapia. Se, että olen tunnistanut omat ongelmani ja alkanut hyväksyä itseni tällaisena kuin olen. Sen jälkeen alkoi vaatteet kummasti kaapissa isontumaan. Myös vertaistuki on ollut tärkeää. Huomata, että vaikka kaikilla on erilaiset syyt, niin kaikilla on sama vahingollinen tapa käsitellä ongelmiaan.
Vierailija kirjoitti:
"Lihavuuden hoidossa on ihan samat ongelmat kuin päihderiippuvaisten hoidossa."
Täsmälleen näin! Olenkin omalla kohdallani miettinyt, että lihavuus johtuu minulla jonkinlaisesta ruoka-/syömisriippuvuudesta. Monta päivää saattaa mennä tosi hyvin terveellisellä ja vähäkalorisella dieetillä kunnes "sekoan" menen ihme tiloihin jolloin on pakko saada seuraava fixi eli syödä 7 pakastepizzaa, 16 munkkia, kilo karkkia, 4 pussia sipsiä, naapurin kissa ja puolet olohuoneen seinästä. Jälkeenpäin olo on järkyttynyt, ihan kuin olisin kokenut jonkin läskistä ruumiistani irtautumisen.
Päihderiippuvaisia auttaa totaalilopettaminen: ei enää ikinä pisaraakaan alkoholia. Mutta miten voisin lopettaa syömisen kokonaan, se on kai vähän ongelmallista. Ja päihdeongelmaisille löytyy Antabusta, Nicorettea, korvaushoitoa, terapiaa, Minnesota-hoitoa, AA-kerhoa... Meille läskeille ei löydy muuta kuin lääkärin kehotus "syö vähemmän, liiku enemmän".
Ei sitten tule mieleen, että se sun syömäsi vähäkalorinen ruoka on juurikin se, mikä aiheuttaa noi syömishimot?
Elimistösi huutaa nälissään lisää ruokaa, koska pidät sitä liian heikolla ravinnolla. Siihen ei auta syömisen lopettaminen, vaan syömisten muuttaminen elimistölle hyväksi.
Kohtuullinen syöminen löytyy juurikin ruuan sisällön kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä ne mitään laihdutuskuureja kyllä suosittelekaan vaan elämäntapamuutosta.
Ongelma on se, että laihdutukseen ei saa tukea, lääkkeisiin ei saa korvauksia, valmennuksia ei ole, ravitsemusterapeutille ei pääse. Hoito alkaa vasta kun on jo auttamattomasti liian myöhäistä, BMI 40 ja painoa oikeasti jo todella vaikea saada pois.
Ennaltaehkäisy kannattaisi mutta ei siinä mitään, mehän tykätään maksaa moninkertaisesti kun murot on jo kusessa ja talo palanut.
Sehän on ennaltaehkäisyä, kun lääkäri huomauttaa jo pienestä painonnoususta ja kertoo, että kannattaisi NYT alkaa kiinnittää vähän huomiota syömisiin ennen kuin se on tosi vaikeaa. Mutta tällaisesta toiminnastahan lääkäreitä tykätään moittia. Että mitä se nyt mua kiusaa, kun on vasta 10 kiloa ylipainoa???
Lääkärien pitäisi tässä miettiä myös sitä, että miten asian tuovat esille. Ja tarjota apua. Kyllä sun pitäis nyt vähän laihduttaa -lause ei auta ketään.
Minkälaista apua sinä kaipaisit? Siis, mikä olisi se apu, joka sinua auttaisi?
En ole tuo jolle vastasit, mutta itse toivoisin lääkäriltä:
- Lähetteen ravitsemusterapeutille.
- Lähetteen psykologille tai muulle ammattilaiselle jonka kanssa voisin purkaa epätervettä ruokasuhdettani ja muita mielenterveysongelmiani.
-Lääkereseptin, koska nykyään on käsittääkseni saatavilla todella tehokkaita laihdutuslääkkeitä.
- Ohjausta tai tietoa siitä, onko maakunnassani olemassa jonkinlaista läskien elämäntapamuuttajien vertaistukiryhmää, sellaista ihan oikean ammattilaisen vetämää eli ei mitään Facebookin Rantakuntoon2023-ryhmää. Ja osaan kyllä käyttää Googlea, mutta se ei osannut tässä auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Lihavuuden hoidossa on ihan samat ongelmat kuin päihderiippuvaisten hoidossa."
Täsmälleen näin! Olenkin omalla kohdallani miettinyt, että lihavuus johtuu minulla jonkinlaisesta ruoka-/syömisriippuvuudesta. Monta päivää saattaa mennä tosi hyvin terveellisellä ja vähäkalorisella dieetillä kunnes "sekoan" menen ihme tiloihin jolloin on pakko saada seuraava fixi eli syödä 7 pakastepizzaa, 16 munkkia, kilo karkkia, 4 pussia sipsiä, naapurin kissa ja puolet olohuoneen seinästä. Jälkeenpäin olo on järkyttynyt, ihan kuin olisin kokenut jonkin läskistä ruumiistani irtautumisen.
Päihderiippuvaisia auttaa totaalilopettaminen: ei enää ikinä pisaraakaan alkoholia. Mutta miten voisin lopettaa syömisen kokonaan, se on kai vähän ongelmallista. Ja päihdeongelmaisille löytyy Antabusta, Nicorettea, korvaushoitoa, terapiaa, Minnesota-hoitoa, AA-kerhoa... Meille läskeille ei löydy muuta kuin lääkärin kehotus "syö vähemmän, liiku enemmän".
Ei sitten tule mieleen, että se sun syömäsi vähäkalorinen ruoka on juurikin se, mikä aiheuttaa noi syömishimot?
Elimistösi huutaa nälissään lisää ruokaa, koska pidät sitä liian heikolla ravinnolla. Siihen ei auta syömisen lopettaminen, vaan syömisten muuttaminen elimistölle hyväksi.
Kohtuullinen syöminen löytyy juurikin ruuan sisällön kautta.
Juu kiitos vain huolenpidosta, olen tämänkin asian ottanut huomioon :) Ja oli ehkä väärä termi tämä "vähäkalorinen" tähän yhteyteen. En ole millään Nutrilett-kuurilla tai ENE-dieetillä, vaan PT:ni on laatinut minulle tavallista, ravitsevaa, "normaalia kotiruokaa" sisältävän ruokavalion. Kalorimäärät on siellä parintuhannen kieppeillä per päivä ja aterioita on viisi päivässä, joten näillä kyllä pitäisi ahmintahimon pysyä kurissa. Mutta ehkä minulta vain puuttuu sitä kuuluisaa itsekuria ;)
- sama
Ei tietenkään ole lääkärin syy. Mutta ei hänellä ollut tietämystä edes siitä, mistä kannattaisi aloittaa painon pudotus. Jos lääkärin osaaminen on nutrilett-tasoa ja "vaihda kevytmaito rasvattomaan", niin hänen tulisi pidättäytyä laihdutusneuvojen antamisesta.