Vietkö saikulla lapsen hoitoon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi on mennyt hoitoon, jos olen itse kipeänä, puoliso vie ja hakee yleensä. Kipeänä en todellakaan voi huolehtia kenestäkään. Kun en välttämättä jaksaa montaa minuuttia olla edes jalkeilla. Jos olisin sellaisessa kunnossa, että jaksaisin lapsia hoitaa niin silloin jaksaisin olla töissäkin.

Mitäs sitten jos lapsi on kipeänä sinun kanssa yhtäaikaa?

Anna kun arvaan,hoitoon varmaan sit vaan?

Puoliso hoitaa silloin tietenkin.

Kyllä puoliso menee töihin jos on terve....

Tai hoitaa sairasta lasta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellistä vänkäystä täällä perusasioista. Tämä on niin tyypillistä, että pitää puuttua muiden asioihin ja tekemisiin. Oikein kytätään kuin Ulla Taalasmaat konsanaan, milloin kukakin vie lapsen hoitoon ja onko se naapurin Pirjo nyt sairas vai lomalla ja miksi lapsi on siellä tai täällä. Hittoako nämä kuuluu muille niin kauan kuin ne eivät muiden elämään vaikuta. Jos lapsella on hyvä olla ja perhe voi hyvin, niin aivan se ja sama, kuka vie hoitoon kenetkin ja milloin. Keskittykää oman elämän elämiseen. 

Ei näin hoitajana kyllä ole ihan sama. Ärsyttää kun jo kolmatta kertaa sairaana tänä syksynä, kun jatkuvasti tuodaan lapsia hoitoon sairaana ja kyllä, vanhempi saattaa ihan itse avoimesti samalla kertoa olevansa saikulla! Vähemmästäkin ihminen kyynistyy.

Kun siitä ei edelleenkään ole kysymys. Ei ole kyse nyt mistään sairaan lapsen viemisestä hoitoon. Koittakaa nyt ymmärtää vai piirtääkö tämä pitää? Huh mitä pään hakkaamista seinään yksinkertaisten ihmisten kanssa. Jos vanhempi on saikulla ja lapsi on terve kuin pukki, niin minkä helvetin takia sitä lasta ei saisi silloin viedä hoitoon? Tässähän sairastaa vuorotellen koko perhe. Tällä logiikalla kukaan meistä ei olisi ikinä töissä tai hoidossa. Miten ajattelitte, että yhteiskunta oikein pyörii? En ole ennen kuullutkaan, että tarhatädeille on ongelma, jos vanhempi on sairaana ja että silloin ei saisi viedä lasta hoitoon?! Eli jos on vaikka juuri neliraajahalvaantunut ja siitä ei parane, niin lapsenkin tulee olla sitten ikuisesti kotihoidossa vaikka lapsi olisi elämänsä kunnossa? Hulluksi on mennyt maailma. Olen sanaton. Mites sitten koulunkäynti? Saako lapsi mennä kouluun, jos vaikka isällä on solisluumurtuma vai tuleeko siirtyä kotikouluun siksi aikaa, että murtuma paranee?

Tarttuuko se neliraajahalvaus tai solisluun murtuma päiväkodin työntekijöihin ja muihin lapsiin?

Nehän ne onkin ne yleisimmät sairaudet, jonka takia joutuu soittelemaan vanhempia hakemaan sairaita lapsia päivähoidosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi on mennyt hoitoon, jos olen itse kipeänä, puoliso vie ja hakee yleensä. Kipeänä en todellakaan voi huolehtia kenestäkään. Kun en välttämättä jaksaa montaa minuuttia olla edes jalkeilla. Jos olisin sellaisessa kunnossa, että jaksaisin lapsia hoitaa niin silloin jaksaisin olla töissäkin.

Mitäs sitten jos lapsi on kipeänä sinun kanssa yhtäaikaa?

Anna kun arvaan,hoitoon varmaan sit vaan?

Puoliso hoitaa silloin tietenkin.

Ai puoliso jää töistä kotiin hoitaakseen lasta kun sinä olet sairaana? Ei vitsi huh, kaikkea sitä kuulee.

Näin ollaan tehty, aika harvinaistahan tämä on. Ei kai siinä sen kummempaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi on mennyt hoitoon, jos olen itse kipeänä, puoliso vie ja hakee yleensä. Kipeänä en todellakaan voi huolehtia kenestäkään. Kun en välttämättä jaksaa montaa minuuttia olla edes jalkeilla. Jos olisin sellaisessa kunnossa, että jaksaisin lapsia hoitaa niin silloin jaksaisin olla töissäkin.

Mitäs sitten jos lapsi on kipeänä sinun kanssa yhtäaikaa?

Anna kun arvaan,hoitoon varmaan sit vaan?

Puoliso hoitaa silloin tietenkin.

Kyllä puoliso menee töihin jos on terve....

Tai hoitaa sairasta lasta

Jos minä olen kotona, niin ei tietenkään mies voi jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta...

En koskaan vie lapsia silloin hoitoon jos ei ole ihan pakko, en missään nimessä heräisi sairaana aamulla aikaisin ja kävisi suihkussa ja pukisi, ja lähtisi kylmään ulkoilmaan viemään väsyneitä, kenties sairastumassa olevia lapsia yhtään mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi on mennyt hoitoon, jos olen itse kipeänä, puoliso vie ja hakee yleensä. Kipeänä en todellakaan voi huolehtia kenestäkään. Kun en välttämättä jaksaa montaa minuuttia olla edes jalkeilla. Jos olisin sellaisessa kunnossa, että jaksaisin lapsia hoitaa niin silloin jaksaisin olla töissäkin.

Mitäs sitten jos lapsi on kipeänä sinun kanssa yhtäaikaa?

Anna kun arvaan,hoitoon varmaan sit vaan?

Puoliso hoitaa silloin tietenkin.

Kyllä puoliso menee töihin jos on terve....

Tai hoitaa sairasta lasta

Jos minä olen kotona, niin ei tietenkään mies voi jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta...

Kyllä mun mies jäi kun kaksoset oli pieniä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi on mennyt hoitoon, jos olen itse kipeänä, puoliso vie ja hakee yleensä. Kipeänä en todellakaan voi huolehtia kenestäkään. Kun en välttämättä jaksaa montaa minuuttia olla edes jalkeilla. Jos olisin sellaisessa kunnossa, että jaksaisin lapsia hoitaa niin silloin jaksaisin olla töissäkin.

Mitäs sitten jos lapsi on kipeänä sinun kanssa yhtäaikaa?

Anna kun arvaan,hoitoon varmaan sit vaan?

Puoliso hoitaa silloin tietenkin.

Kyllä puoliso menee töihin jos on terve....

Tai hoitaa sairasta lasta

Jos minä olen kotona, niin ei tietenkään mies voi jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta...

Se että aikuinen on kotona, ei tarkoita että ko. aikuinen olisi sellaisessa kunnossa, että voisi hoitaa lasta. Työehtosopimuksessa löytyy sellainen kohta kuin pakottava perhesyy, jota voidaan soveltaa tällaisissa tilanteissa. En tajua, miten tämä asia voi aiheuttaa miksi tämä aiheuttaa ihmetystä ( ja alapeukutuksia).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vienyt. Tosin en myöskään vienyt silloin kun nuorempi sisarus syntyi, vaan olin sitten kotona molempien lasten kanssa. Minusta olisi ollut outoa viedä vanhempi lapsi hoitoon ja olla vaan kotona vauvan kanssa. Kotona oli mukavaa se muutama vuosi lasten kanssa, sisaruksilla on edelleen läheiset välit vaikka ovat jo aikuisia. Kävin heidän kanssaan pari kertaa viikossa kerhossa kun olin hoitovapaalla, että näkivät vähän muita.

Olin yh, eli jos olin kipeä, olin lasten kanssa kotona, en jaksanut lähteä viemään heitä hoitoon. Muistaakseni sai jotain alennusta hoitomaksuista, kun kuukaudessa tuli vain tietty määrä hoitopäiviä. Nämä voineet toki muuttua tässä vuosien varrella.

En koe uhriutuneeni, mitä uhriutta se on, jos omia lapsiaan hoitaa?

Juuri näin toimin itsekin. Tuo on tosiaan

jännää kuinka jotkut ajattelevat sen olevan uhriutumista kun omat lapsensa hoitaa. Itsekin olin pitkään kotona lasten kanssa, enkä toki voinut heitä terveenä tai sairaanakaan minnekään viedä. Ei ollut edes isovanhempia apuna. Silti parhaita vuosia olivat nuo kotivuodet ja jos vaan rahat olisivat riittäneet, olisin niitä pidempäänkin jatkanut. En tiedä mikä siinä on, kun toiset kokee sen omien lastensa hoitamisen niin kovin raskaaksi.

Siltä kuulostaa, että parhaita vuosia ovat olleet. Ei yhtään katkeruuden häivähdystä. Edelleen on keskusteltu pääasiassa siitä, viedäänkö lapsi hoitoon, kun jompikumpi vanhemmista on sairaana. Osa täällä on sitä mieltä, että silloin ei missään nimessä voi viedä lasta hoitoon. Oikeastaan tuntuu, että nämä ihmiset eivät koskaan ole olleet oikeasti niin sairaita, ettei kykene käytännössä mihinkään. Eihän tässä puhuta mistään pikku nuhasta. Olen itsekin lukemattomat kerrat kärvistellyt lapsen kanssa kotona migreenissä, pidättänyt oksennusta ja yrittänyt olla nukahtamatta, kun täsmälääkkeet väsyttää aivan mielettömästi. Siinäkö on lapsella turvallisempaa ja kivempaa olla kuin päivähoidossa?? Tai sitten jos on toipumassa isosta leikkauksesta? Jotenkin ihmisten suhteellisuudentaju on hämärtynyt.

Meillä ainakin vietetään aina pitkät kesälomat yhdessä, järjestetään niin, että lapsella on vähintään 6 viikkoa lomaa päiväkodista. Samoin syyslomat, joululomat, talvilomat ja mitä näitä nyt on. Lisäksi kaikki mahdolliset saldovapaat ym. Kaikkemme tehdään ja järjestetään, että lapsella olisi mahdollisimman hyvä olla. En todellakaan kokisi siitä huonoa omaatuntoa, jos veisi lapsen hoitoon silloin, kun on todella sairas.

Vein. Toki vähän lyhemmäksi ajaksi. 9-15. Oli pakko levätä.

Riippuu täysin mistä kysymys jos selkeä menee niin etten voi liikkua niin todella vien. Mietin aina lähtökohtaisesti olenko todella siinä kunnossa, että voin lasta katsoa.

Vierailija kirjoitti:

En koskaan vie lapsia silloin hoitoon jos ei ole ihan pakko, en missään nimessä heräisi sairaana aamulla aikaisin ja kävisi suihkussa ja pukisi, ja lähtisi kylmään ulkoilmaan viemään väsyneitä, kenties sairastumassa olevia lapsia yhtään mihinkään.

Mahtaakohan teillä olla pieniä lapsia ensinkään? Ne nimittäin herättävät, ja aikaisin kukonlaulun aikaan. Ja mitenkäs päivittäiset ulkoilut hoidetaan, kun itse on niin kipeä, ettei pysty edes suihkussa käymään? Onhan se varmaan lapselle parempi homehtua kotona sairaan vanhemman kanssa ennemmin kuin mennä päivähoitoon leikkimään ja ulkoilemaan ikäistensä kanssa.

En muista, että omassa lapsuudessani oltaisiin jääty kotiin sen takia, että jompikumpi vanhemmista oli sairaana. En ole ennen moisesta kuullutkaan. Eiköhän sairaalle pitäisi antaa aina aika ja rauha parantua, niin toipuu nopeammin entiselleen.

Pienessä flunssassa saatoin viedä jos lapset kuitenkin terveitä, mutta ihan kunnolla kipeänä ja huonovointisena oli helpompi olla lasten kanssa kotona. Eri asia tietysti jos toinen vanhempi sai lapset vietyä ja haettua, mutta aina ei ollut sitä mahdollisuutta. Joillain ei ole välttämättä koskaan. Eikö kipeänä ole kuitenkin aika raskasta nousta aikaisin laittamaan lapsia valmiiksi, sitten se vieminen ja haku? Varsinkin jos päiväkoti ei ole ihan naapurissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellistä vänkäystä täällä perusasioista. Tämä on niin tyypillistä, että pitää puuttua muiden asioihin ja tekemisiin. Oikein kytätään kuin Ulla Taalasmaat konsanaan, milloin kukakin vie lapsen hoitoon ja onko se naapurin Pirjo nyt sairas vai lomalla ja miksi lapsi on siellä tai täällä. Hittoako nämä kuuluu muille niin kauan kuin ne eivät muiden elämään vaikuta. Jos lapsella on hyvä olla ja perhe voi hyvin, niin aivan se ja sama, kuka vie hoitoon kenetkin ja milloin. Keskittykää oman elämän elämiseen. 

Ei näin hoitajana kyllä ole ihan sama. Ärsyttää kun jo kolmatta kertaa sairaana tänä syksynä, kun jatkuvasti tuodaan lapsia hoitoon sairaana ja kyllä, vanhempi saattaa ihan itse avoimesti samalla kertoa olevansa saikulla! Vähemmästäkin ihminen kyynistyy.

Kun siitä ei edelleenkään ole kysymys. Ei ole kyse nyt mistään sairaan lapsen viemisestä hoitoon. Koittakaa nyt ymmärtää vai piirtääkö tämä pitää? Huh mitä pään hakkaamista seinään yksinkertaisten ihmisten kanssa. Jos vanhempi on saikulla ja lapsi on terve kuin pukki, niin minkä helvetin takia sitä lasta ei saisi silloin viedä hoitoon? Tässähän sairastaa vuorotellen koko perhe. Tällä logiikalla kukaan meistä ei olisi ikinä töissä tai hoidossa. Miten ajattelitte, että yhteiskunta oikein pyörii? En ole ennen kuullutkaan, että tarhatädeille on ongelma, jos vanhempi on sairaana ja että silloin ei saisi viedä lasta hoitoon?! Eli jos on vaikka juuri neliraajahalvaantunut ja siitä ei parane, niin lapsenkin tulee olla sitten ikuisesti kotihoidossa vaikka lapsi olisi elämänsä kunnossa? Hulluksi on mennyt maailma. Olen sanaton. Mites sitten koulunkäynti? Saako lapsi mennä kouluun, jos vaikka isällä on solisluumurtuma vai tuleeko siirtyä kotikouluun siksi aikaa, että murtuma paranee?

Tarttuuko se neliraajahalvaus tai solisluun murtuma päiväkodin työntekijöihin ja muihin lapsiin?

Nehän ne onkin ne yleisimmät sairaudet, jonka takia joutuu soittelemaan vanhempia hakemaan sairaita lapsia päivähoidosta.

Siis häh? Kyse oli edelleenkin siitä, että viekö lapsen hoitoon, jos itse on niin sairas ettei kykene edes töihin. Neliraajahalvauksen tai solisluumurtuman tarttuvuudella tai tarttumattomuudella ei ole mitään tekemistä sen asian kanssa.

Väännetään nyt teille rautalangasta: toisella vanhemmalla on nyt vaikka se solisluumurtuma. Hän ei voi viedä lastaan hoitoon syystä x. Eli avatkaapa nyt meille tyhmille, että miksi ei? Ja miten spekulaatio solisluumurtuman tarttuvuudesta liittyy aiheeseen mitenkään? Mielenkiinnolla jään odottamaan vastauksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En koskaan vie lapsia silloin hoitoon jos ei ole ihan pakko, en missään nimessä heräisi sairaana aamulla aikaisin ja kävisi suihkussa ja pukisi, ja lähtisi kylmään ulkoilmaan viemään väsyneitä, kenties sairastumassa olevia lapsia yhtään mihinkään.

Mahtaakohan teillä olla pieniä lapsia ensinkään? Ne nimittäin herättävät, ja aikaisin kukonlaulun aikaan. Ja mitenkäs päivittäiset ulkoilut hoidetaan, kun itse on niin kipeä, ettei pysty edes suihkussa käymään? Onhan se varmaan lapselle parempi homehtua kotona sairaan vanhemman kanssa ennemmin kuin mennä päivähoitoon leikkimään ja ulkoilemaan ikäistensä kanssa.

En muista, että omassa lapsuudessani oltaisiin jääty kotiin sen takia, että jompikumpi vanhemmista oli sairaana. En ole ennen moisesta kuullutkaan. Eiköhän sairaalle pitäisi antaa aina aika ja rauha parantua, niin toipuu nopeammin entiselleen.

Aika ankea kommentti :D on sellaisiakin lapsia jotka ihan mielellään heräilevät aamulla rauhassa, ja nauttivat jos saa vaikka katsella lastenohjelmia aamupalan jälkeen samalla kun vanhempi lepäilee. Ehkä muutenkin keksivät tekemistä itselleen. Ei normaali lapsi "homehdu" parin päivän sisälläolon aikana. Sitä paitsi lasten iästä ja asuinpaikasta riippuen voi ollakin mahdollisuus ulkoilla esim. niin että vanhempi vahtii ikkunasta tai sitten voimat ehkä riittää siihen että istuskelee hetken siellä ulkona lapsia vahtimassa. Ei kaikki lapset ole mitään sekopäisiä riiviöitä.

En vie. Saikutan ainoastaan silloin, kun olen oikeasti sairas, eli en jaksaisi lasta edes kuskata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellistä vänkäystä täällä perusasioista. Tämä on niin tyypillistä, että pitää puuttua muiden asioihin ja tekemisiin. Oikein kytätään kuin Ulla Taalasmaat konsanaan, milloin kukakin vie lapsen hoitoon ja onko se naapurin Pirjo nyt sairas vai lomalla ja miksi lapsi on siellä tai täällä. Hittoako nämä kuuluu muille niin kauan kuin ne eivät muiden elämään vaikuta. Jos lapsella on hyvä olla ja perhe voi hyvin, niin aivan se ja sama, kuka vie hoitoon kenetkin ja milloin. Keskittykää oman elämän elämiseen. 

Ei näin hoitajana kyllä ole ihan sama. Ärsyttää kun jo kolmatta kertaa sairaana tänä syksynä, kun jatkuvasti tuodaan lapsia hoitoon sairaana ja kyllä, vanhempi saattaa ihan itse avoimesti samalla kertoa olevansa saikulla! Vähemmästäkin ihminen kyynistyy.

Kun siitä ei edelleenkään ole kysymys. Ei ole kyse nyt mistään sairaan lapsen viemisestä hoitoon. Koittakaa nyt ymmärtää vai piirtääkö tämä pitää? Huh mitä pään hakkaamista seinään yksinkertaisten ihmisten kanssa. Jos vanhempi on saikulla ja lapsi on terve kuin pukki, niin minkä helvetin takia sitä lasta ei saisi silloin viedä hoitoon? Tässähän sairastaa vuorotellen koko perhe. Tällä logiikalla kukaan meistä ei olisi ikinä töissä tai hoidossa. Miten ajattelitte, että yhteiskunta oikein pyörii? En ole ennen kuullutkaan, että tarhatädeille on ongelma, jos vanhempi on sairaana ja että silloin ei saisi viedä lasta hoitoon?! Eli jos on vaikka juuri neliraajahalvaantunut ja siitä ei parane, niin lapsenkin tulee olla sitten ikuisesti kotihoidossa vaikka lapsi olisi elämänsä kunnossa? Hulluksi on mennyt maailma. Olen sanaton. Mites sitten koulunkäynti? Saako lapsi mennä kouluun, jos vaikka isällä on solisluumurtuma vai tuleeko siirtyä kotikouluun siksi aikaa, että murtuma paranee?

Tarttuuko se neliraajahalvaus tai solisluun murtuma päiväkodin työntekijöihin ja muihin lapsiin?

Nehän ne onkin ne yleisimmät sairaudet, jonka takia joutuu soittelemaan vanhempia hakemaan sairaita lapsia päivähoidosta.

Siis häh? Kyse oli edelleenkin siitä, että viekö lapsen hoitoon, jos itse on niin sairas ettei kykene edes töihin. Neliraajahalvauksen tai solisluumurtuman tarttuvuudella tai tarttumattomuudella ei ole mitään tekemistä sen asian kanssa.

Väännetään nyt teille rautalangasta: toisella vanhemmalla on nyt vaikka se solisluumurtuma. Hän ei voi viedä lastaan hoitoon syystä x. Eli avatkaapa nyt meille tyhmille, että miksi ei? Ja miten spekulaatio solisluumurtuman tarttuvuudesta liittyy aiheeseen mitenkään? Mielenkiinnolla jään odottamaan vastauksia.

Tuntuu, että tässä puhutaan nyt kahdesta eri asiasta. Siitä, viekö lapsen hoitoon, jos on itse sairas ja siitä, viekö lapsen hoitoon, jos lapsi on sairas. Ehkä ihmiset ovat ymmärtäneet kysymyksen eri tavoin. Ei kukaan voi olla niin tyhmä, että inttää ja jankuttaa samasta asiasta koko ajan kuulematta yhtään, mikä jutun punainen lanka on. Tai näin haluan ainakin uskoa näiden "sairas lapsi päiväkodissa" inttäjien suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellistä vänkäystä täällä perusasioista. Tämä on niin tyypillistä, että pitää puuttua muiden asioihin ja tekemisiin. Oikein kytätään kuin Ulla Taalasmaat konsanaan, milloin kukakin vie lapsen hoitoon ja onko se naapurin Pirjo nyt sairas vai lomalla ja miksi lapsi on siellä tai täällä. Hittoako nämä kuuluu muille niin kauan kuin ne eivät muiden elämään vaikuta. Jos lapsella on hyvä olla ja perhe voi hyvin, niin aivan se ja sama, kuka vie hoitoon kenetkin ja milloin. Keskittykää oman elämän elämiseen. 

Ei näin hoitajana kyllä ole ihan sama. Ärsyttää kun jo kolmatta kertaa sairaana tänä syksynä, kun jatkuvasti tuodaan lapsia hoitoon sairaana ja kyllä, vanhempi saattaa ihan itse avoimesti samalla kertoa olevansa saikulla! Vähemmästäkin ihminen kyynistyy.

Kun siitä ei edelleenkään ole kysymys. Ei ole kyse nyt mistään sairaan lapsen viemisestä hoitoon. Koittakaa nyt ymmärtää vai piirtääkö tämä pitää? Huh mitä pään hakkaamista seinään yksinkertaisten ihmisten kanssa. Jos vanhempi on saikulla ja lapsi on terve kuin pukki, niin minkä helvetin takia sitä lasta ei saisi silloin viedä hoitoon? Tässähän sairastaa vuorotellen koko perhe. Tällä logiikalla kukaan meistä ei olisi ikinä töissä tai hoidossa. Miten ajattelitte, että yhteiskunta oikein pyörii? En ole ennen kuullutkaan, että tarhatädeille on ongelma, jos vanhempi on sairaana ja että silloin ei saisi viedä lasta hoitoon?! Eli jos on vaikka juuri neliraajahalvaantunut ja siitä ei parane, niin lapsenkin tulee olla sitten ikuisesti kotihoidossa vaikka lapsi olisi elämänsä kunnossa? Hulluksi on mennyt maailma. Olen sanaton. Mites sitten koulunkäynti? Saako lapsi mennä kouluun, jos vaikka isällä on solisluumurtuma vai tuleeko siirtyä kotikouluun siksi aikaa, että murtuma paranee?

Tarttuuko se neliraajahalvaus tai solisluun murtuma päiväkodin työntekijöihin ja muihin lapsiin?

Nehän ne onkin ne yleisimmät sairaudet, jonka takia joutuu soittelemaan vanhempia hakemaan sairaita lapsia päivähoidosta.

Siis häh? Kyse oli edelleenkin siitä, että viekö lapsen hoitoon, jos itse on niin sairas ettei kykene edes töihin. Neliraajahalvauksen tai solisluumurtuman tarttuvuudella tai tarttumattomuudella ei ole mitään tekemistä sen asian kanssa.

Väännetään nyt teille rautalangasta: toisella vanhemmalla on nyt vaikka se solisluumurtuma. Hän ei voi viedä lastaan hoitoon syystä x. Eli avatkaapa nyt meille tyhmille, että miksi ei? Ja miten spekulaatio solisluumurtuman tarttuvuudesta liittyy aiheeseen mitenkään? Mielenkiinnolla jään odottamaan vastauksia.

Väännetään nyt sinulle rautalangasta: jos päiväkotiin viedyn lapsen vanhemmalla on solisluu murtunut, se ei vaikuta muiden ryhmän lasten ja aikuisten elämään. Jos sen sijaan vanhemmalla onkin norovirus, niin se voi äkkiä tarttua siltä näennäisesti terveeltä lapselta (tai vähän kipeältä, kuten ap ilmaisi) kymmenille muille ihmisille. Siksi siinä on eroa, milloin on ok viedä lapsi päiväkotiin, vaikka vanhempi itse olisi sairauslomalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En koskaan vie lapsia silloin hoitoon jos ei ole ihan pakko, en missään nimessä heräisi sairaana aamulla aikaisin ja kävisi suihkussa ja pukisi, ja lähtisi kylmään ulkoilmaan viemään väsyneitä, kenties sairastumassa olevia lapsia yhtään mihinkään.

Mahtaakohan teillä olla pieniä lapsia ensinkään? Ne nimittäin herättävät, ja aikaisin kukonlaulun aikaan. Ja mitenkäs päivittäiset ulkoilut hoidetaan, kun itse on niin kipeä, ettei pysty edes suihkussa käymään? Onhan se varmaan lapselle parempi homehtua kotona sairaan vanhemman kanssa ennemmin kuin mennä päivähoitoon leikkimään ja ulkoilemaan ikäistensä kanssa.

En muista, että omassa lapsuudessani oltaisiin jääty kotiin sen takia, että jompikumpi vanhemmista oli sairaana. En ole ennen moisesta kuullutkaan. Eiköhän sairaalle pitäisi antaa aina aika ja rauha parantua, niin toipuu nopeammin entiselleen.

Aika ankea kommentti :D on sellaisiakin lapsia jotka ihan mielellään heräilevät aamulla rauhassa, ja nauttivat jos saa vaikka katsella lastenohjelmia aamupalan jälkeen samalla kun vanhempi lepäilee. Ehkä muutenkin keksivät tekemistä itselleen. Ei normaali lapsi "homehdu" parin päivän sisälläolon aikana. Sitä paitsi lasten iästä ja asuinpaikasta riippuen voi ollakin mahdollisuus ulkoilla esim. niin että vanhempi vahtii ikkunasta tai sitten voimat ehkä riittää siihen että istuskelee hetken siellä ulkona lapsia vahtimassa. Ei kaikki lapset ole mitään sekopäisiä riiviöitä.

Juu no eiköhän selväksi ole käynyt se, ketkä niitä sekopäisiä riiviöitä on. Hyvää illanjatkoa mussukat!

Mies vei lapsen hoitoon aina päiväksi, kun toivuin jalkaleikkauksesta ja myöhemmin käsileikkauksesta kotona. En olis voinut vahtia alle kouluikäistä raaja paketissa ja pää kipulääkkeissä.

Toki silloin jos olisin kotona mahataudissa tai koronassa tms kulkutaudissa, lapsikin olisi kotona juurikin siksi, että saattaisi tartuttaa päikyssä. Yleensä se kyllä menee niin päin, että lapsi tuo taudin tuliaisena hoidosta ja on jo taas päiväkotikuntoinen, kun minä sairastan tautia hänen jälkeensä. Silloin saa kyllä mennä sinne päikkyyn ja minä sairastan kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellistä vänkäystä täällä perusasioista. Tämä on niin tyypillistä, että pitää puuttua muiden asioihin ja tekemisiin. Oikein kytätään kuin Ulla Taalasmaat konsanaan, milloin kukakin vie lapsen hoitoon ja onko se naapurin Pirjo nyt sairas vai lomalla ja miksi lapsi on siellä tai täällä. Hittoako nämä kuuluu muille niin kauan kuin ne eivät muiden elämään vaikuta. Jos lapsella on hyvä olla ja perhe voi hyvin, niin aivan se ja sama, kuka vie hoitoon kenetkin ja milloin. Keskittykää oman elämän elämiseen. 

Ei näin hoitajana kyllä ole ihan sama. Ärsyttää kun jo kolmatta kertaa sairaana tänä syksynä, kun jatkuvasti tuodaan lapsia hoitoon sairaana ja kyllä, vanhempi saattaa ihan itse avoimesti samalla kertoa olevansa saikulla! Vähemmästäkin ihminen kyynistyy.

Kun siitä ei edelleenkään ole kysymys. Ei ole kyse nyt mistään sairaan lapsen viemisestä hoitoon. Koittakaa nyt ymmärtää vai piirtääkö tämä pitää? Huh mitä pään hakkaamista seinään yksinkertaisten ihmisten kanssa. Jos vanhempi on saikulla ja lapsi on terve kuin pukki, niin minkä helvetin takia sitä lasta ei saisi silloin viedä hoitoon? Tässähän sairastaa vuorotellen koko perhe. Tällä logiikalla kukaan meistä ei olisi ikinä töissä tai hoidossa. Miten ajattelitte, että yhteiskunta oikein pyörii? En ole ennen kuullutkaan, että tarhatädeille on ongelma, jos vanhempi on sairaana ja että silloin ei saisi viedä lasta hoitoon?! Eli jos on vaikka juuri neliraajahalvaantunut ja siitä ei parane, niin lapsenkin tulee olla sitten ikuisesti kotihoidossa vaikka lapsi olisi elämänsä kunnossa? Hulluksi on mennyt maailma. Olen sanaton. Mites sitten koulunkäynti? Saako lapsi mennä kouluun, jos vaikka isällä on solisluumurtuma vai tuleeko siirtyä kotikouluun siksi aikaa, että murtuma paranee?

Tarttuuko se neliraajahalvaus tai solisluun murtuma päiväkodin työntekijöihin ja muihin lapsiin?

Nehän ne onkin ne yleisimmät sairaudet, jonka takia joutuu soittelemaan vanhempia hakemaan sairaita lapsia päivähoidosta.

Siis häh? Kyse oli edelleenkin siitä, että viekö lapsen hoitoon, jos itse on niin sairas ettei kykene edes töihin. Neliraajahalvauksen tai solisluumurtuman tarttuvuudella tai tarttumattomuudella ei ole mitään tekemistä sen asian kanssa.

Väännetään nyt teille rautalangasta: toisella vanhemmalla on nyt vaikka se solisluumurtuma. Hän ei voi viedä lastaan hoitoon syystä x. Eli avatkaapa nyt meille tyhmille, että miksi ei? Ja miten spekulaatio solisluumurtuman tarttuvuudesta liittyy aiheeseen mitenkään? Mielenkiinnolla jään odottamaan vastauksia.

Väännetään nyt sinulle rautalangasta: jos päiväkotiin viedyn lapsen vanhemmalla on solisluu murtunut, se ei vaikuta muiden ryhmän lasten ja aikuisten elämään. Jos sen sijaan vanhemmalla onkin norovirus, niin se voi äkkiä tarttua siltä näennäisesti terveeltä lapselta (tai vähän kipeältä, kuten ap ilmaisi) kymmenille muille ihmisille. Siksi siinä on eroa, milloin on ok viedä lapsi päiväkotiin, vaikka vanhempi itse olisi sairauslomalla.

Tietysti on väliä. Johan tässä on moneen kertaan se asia todettu, ettei viedä hoitoon, jos vanhemmalla on joku kuppa tai ebola tai vesikauhu. Tuo mistä nyt jauhat ei liittynyt käytyyn keskusteluun millään muotoa. Kritisoitiin ajatusta siitä, että lasta ei voisi viedä hoitoon, jos itse on niin sairas ettei kykene lasta hoitamaan. Mikä tässä yhtälössä on niin ylitsepääsemätöntä ymmärtää?