Mies osti salaa kitaran
Otsikko kuulostaa omasta mielestänikin provolta, mutta totta se on. Eilen tavaroita siirrellessäni löysin sähkökitaran. Mies vältteli puhumasta asiasta, mutta sen verran sain irti, että kesällä osti ja ei kertonut, koska minua ei kiinnosta hänen kitaran soittonsa. Ei kiinnostakaan, mutta iso ostos yhteisistä rahoista kiinnostaa.
Olemme molemmat keskituloisia, meillä on suunnilleen sama palkka (minulla aavistuksen parempi), mutta ylimääräistä ei jää ollenkaan lasten kalliin harrastuksen takia. Minä maksoin kesälomarahoistani lasten kesäleirit (pari tuhatta), mies sitten ilmeisesti osti kitaran. Minulle hän kesällä sanoi maksavansa Visan tyhjäksi.
Eihän tässä mitään ongelmaa olisi, jos molemmat voisivat tehdä isoja hankintoja ILMAN, että ollaan ihmeissään laskujen kanssa. Ja lisäksi harmittaa tuo salailu. Koska mies ei muistanut kitaran hintaa, niin mikään halpa ja käytetty se ei ole ollut. Miten sinä suhtautuisit?
Kommentit (237)
Vierailija kirjoitti:
Kitaran saa reilulla satasella.
Paljonko ap ostat meikkejä vuodessa?
Menisikö 30€ vuodessa? Ostan halvan ripsivärin ja meikkivoiteen. Sama huulipuna on ollut varmaan 15 vuotta ja luomikynä ja puuteri kestää vuosia. Siinäpä ne minun meikit olikin.
Vierailija kirjoitti:
Täällä moni tuntuu tuttuun AV-tyyliin tuntevan perheemme ja mieheni minua paremmin. Kuitenkin olemme yhdessä sopineet, että käytämme nyt sen aikaa rahaa lasten (lapsia on muuten enemmän kuin yksi tai kaksi, mutta kaikilla ei ole tätä kallista harrastusta) harrastuksiin, kun siihen on vielä tarvetta. En ole painostanut miestä, vaan tämä on ihan yhdessä sovittu. Kyllä lapsille on puhuttu harrastuksen kalleudesta ihan avoimesti, emme esitä, ettei se olisi mistään muusta pois. Jos harrastaa SM-tasolla, ei harjoitusten määrää voi noin vaan tiputtaa, käytännössä sitten on lopetettava kokonaan kilpailu. Ja sitä teinit eivät halua. Oletan, että vanhempi harrastaja lopettaa harrastuksen parin vuoden sisällä joka tapauksessa.
En ole kieltänyt miestä harrastamasta (molemmilla on vuosia ollut omat harrastuksensa) ja tähän saakka rahankäytöstä on sovittu yhdessä. Kyllä molemmat ovat voineet jotain hankintoja tehdä ilman lupaa, mutta tässä nyt ei ole kyseessä parin sadan tuote. Jos olisi, mies olisi sen sanonut. Selvää on, että kitara on maksanut vähintään tonnin.
En ihan ymmärrä näitä pelottelijoita, että ole tyytyväinen, ettei käytä rahoja huumeisiin tai kohta varmaan laittaa vaimon vaihtoon. Miksi minun pitäisi sellaisesta olla tyytyväinen? Mies on ihan vapaa lähtemään, jos siltä tuntuu. En elä miellyttääkseni miestäni tai kiittele häntä siitä, että on huolinut minut tai elä pelko persiissä, että jos sanon tästä niin ehkä mies suuttuu ja lähtee.
Mutta siitä olen samaa mieltä, että asiasta on puhuttava ja mietittävä näitä omia hankintoja, että miten niitä voisi mahdollistaa vaikka vuorotellen.
Minusta teillä on talouden hallinta hukassa, jos nyt jostain tonninkin hankinnasta pitää erikseen neuvotella. Mitä jos tekisitten hieman vuositallo budjettia, mitä menee asumiseen, ruokaan, lasten vaatetuksiin, harrastuksiin ja sitten varaisitte siitä pienen siivun myös itsellenne? Siitä omasta siivusta voisi sitten tarvittaessa säästää jos haluaa ostaa itselleen jotain kalliimpaa eikä se tekisi lovea sen kuukauden käytössä olevaan rahaan.
Lapsen harrastus on mitä on, jos te haluatte kustantaa lapsen kilpaurheilua sm-tasolle asti niin mikäs siinä. Mites ne muut lapset? Ovatko he tyytyväisiä omiin harrastuksiin vai joutuvatko karsimaan omasta kulutuksesta nyt tämän yhden lapsen takia?
Vierailija kirjoitti:
Täällä moni tuntuu tuttuun AV-tyyliin tuntevan perheemme ja mieheni minua paremmin. Kuitenkin olemme yhdessä sopineet, että käytämme nyt sen aikaa rahaa lasten (lapsia on muuten enemmän kuin yksi tai kaksi, mutta kaikilla ei ole tätä kallista harrastusta) harrastuksiin, kun siihen on vielä tarvetta. En ole painostanut miestä, vaan tämä on ihan yhdessä sovittu. Kyllä lapsille on puhuttu harrastuksen kalleudesta ihan avoimesti, emme esitä, ettei se olisi mistään muusta pois. Jos harrastaa SM-tasolla, ei harjoitusten määrää voi noin vaan tiputtaa, käytännössä sitten on lopetettava kokonaan kilpailu. Ja sitä teinit eivät halua. Oletan, että vanhempi harrastaja lopettaa harrastuksen parin vuoden sisällä joka tapauksessa.
En ole kieltänyt miestä harrastamasta (molemmilla on vuosia ollut omat harrastuksensa) ja tähän saakka rahankäytöstä on sovittu yhdessä. Kyllä molemmat ovat voineet jotain hankintoja tehdä ilman lupaa, mutta tässä nyt ei ole kyseessä parin sadan tuote. Jos olisi, mies olisi sen sanonut. Selvää on, että kitara on maksanut vähintään tonnin.
En ihan ymmärrä näitä pelottelijoita, että ole tyytyväinen, ettei käytä rahoja huumeisiin tai kohta varmaan laittaa vaimon vaihtoon. Miksi minun pitäisi sellaisesta olla tyytyväinen? Mies on ihan vapaa lähtemään, jos siltä tuntuu. En elä miellyttääkseni miestäni tai kiittele häntä siitä, että on huolinut minut tai elä pelko persiissä, että jos sanon tästä niin ehkä mies suuttuu ja lähtee.
Mutta siitä olen samaa mieltä, että asiasta on puhuttava ja mietittävä näitä omia hankintoja, että miten niitä voisi mahdollistaa vaikka vuorotellen.
Jospa olisit selittänyt tämän heti ensimmäisessä viestissä? Vähentää kummasti vääriä olettamuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä moni tuntuu tuttuun AV-tyyliin tuntevan perheemme ja mieheni minua paremmin. Kuitenkin olemme yhdessä sopineet, että käytämme nyt sen aikaa rahaa lasten (lapsia on muuten enemmän kuin yksi tai kaksi, mutta kaikilla ei ole tätä kallista harrastusta) harrastuksiin, kun siihen on vielä tarvetta. En ole painostanut miestä, vaan tämä on ihan yhdessä sovittu. Kyllä lapsille on puhuttu harrastuksen kalleudesta ihan avoimesti, emme esitä, ettei se olisi mistään muusta pois. Jos harrastaa SM-tasolla, ei harjoitusten määrää voi noin vaan tiputtaa, käytännössä sitten on lopetettava kokonaan kilpailu. Ja sitä teinit eivät halua. Oletan, että vanhempi harrastaja lopettaa harrastuksen parin vuoden sisällä joka tapauksessa.
En ole kieltänyt miestä harrastamasta (molemmilla on vuosia ollut omat harrastuksensa) ja tähän saakka rahankäytöstä on sovittu yhdessä. Kyllä molemmat ovat voineet jotain hankintoja tehdä ilman lupaa, mutta tässä nyt ei ole kyseessä parin sadan tuote. Jos olisi, mies olisi sen sanonut. Selvää on, että kitara on maksanut vähintään tonnin.
En ihan ymmärrä näitä pelottelijoita, että ole tyytyväinen, ettei käytä rahoja huumeisiin tai kohta varmaan laittaa vaimon vaihtoon. Miksi minun pitäisi sellaisesta olla tyytyväinen? Mies on ihan vapaa lähtemään, jos siltä tuntuu. En elä miellyttääkseni miestäni tai kiittele häntä siitä, että on huolinut minut tai elä pelko persiissä, että jos sanon tästä niin ehkä mies suuttuu ja lähtee.
Mutta siitä olen samaa mieltä, että asiasta on puhuttava ja mietittävä näitä omia hankintoja, että miten niitä voisi mahdollistaa vaikka vuorotellen.
Minusta teillä on talouden hallinta hukassa, jos nyt jostain tonninkin hankinnasta pitää erikseen neuvotella. Mitä jos tekisitten hieman vuositallo budjettia, mitä menee asumiseen, ruokaan, lasten vaatetuksiin, harrastuksiin ja sitten varaisitte siitä pienen siivun myös itsellenne? Siitä omasta siivusta voisi sitten tarvittaessa säästää jos haluaa ostaa itselleen jotain kalliimpaa eikä se tekisi lovea sen kuukauden käytössä olevaan rahaan.
Lapsen harrastus on mitä on, jos te haluatte kustantaa lapsen kilpaurheilua sm-tasolle asti niin mikäs siinä. Mites ne muut lapset? Ovatko he tyytyväisiä omiin harrastuksiin vai joutuvatko karsimaan omasta kulutuksesta nyt tämän yhden lapsen takia?
Enemmän kuin yksi lapsi harrastaa tätä. Muut ovat harrastaneet mitä ovat, mutta ovat jo nyt täysi-ikäisiä, eivätkä samalla tavalla enää elätettäviä. Mutta toki heitäkin sponssataan ajoittain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kitaran saa reilulla satasella.
Paljonko ap ostat meikkejä vuodessa?
Menisikö 30€ vuodessa? Ostan halvan ripsivärin ja meikkivoiteen. Sama huulipuna on ollut varmaan 15 vuotta ja luomikynä ja puuteri kestää vuosia. Siinäpä ne minun meikit olikin.
Paljon menee "sisustamiseen".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies otti valjaat salaa hetkeksi pois ja eli hetken elämää. Vaimo huomasi ja nosti äläkän, kitara pitää myydä, valjaat laittaa päälle ja läpsytellä töihin tienaamaan rahaa lasten harrastuksiin. Mies saa nauttia sitten joskus haudassa omasta ajasta ja rauhasta.
Ei vaan mies ostelee mitä haluaa ja vaimo maksaa laskut ja ostaa mitä on yhdessä sovittu? Jos on yhdessä sovittu, että rahat käytetään asiaan X ja mies muuttaa suunnitelmia, niin miten siitä saa väännettyä vaimon syyn? Mies saa nauttia, mutta vaimo ei?
Mitä tiedät mitä on sovittu? Onko nainen saanut jokaiseen ostokseen miehen luvan (sovitaan asioista) eli vaikkapa mitä shampoota nainen saa ostaa? Toisesta voi säästää euroja miehen harrastukseen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kitaran saa reilulla satasella.
Paljonko ap ostat meikkejä vuodessa?
Menisikö 30€ vuodessa? Ostan halvan ripsivärin ja meikkivoiteen. Sama huulipuna on ollut varmaan 15 vuotta ja luomikynä ja puuteri kestää vuosia. Siinäpä ne minun meikit olikin.
Paljon menee "sisustamiseen".
Ei mene minulla yhtään. En ole kiinnostunut. Näet turhaan vaivaa, jos kuvittelet keksiväsi jotain turhaa mihin tuhlaan rahaa. Ainut turha asia on oma harrastukseni, mutta miehellä on omansa. En sisusta, en meikkaa ripsiväriä ja meikkivoidetta enempää, en käy hierojalla/kauneushoidoissa, en osta laukkuja/kenkiä (paitsi lenkkareita, jos entiset menee rikki). En syö ulkona enkä matkusta, paitsi yhdessä perheen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä moni tuntuu tuttuun AV-tyyliin tuntevan perheemme ja mieheni minua paremmin. Kuitenkin olemme yhdessä sopineet, että käytämme nyt sen aikaa rahaa lasten (lapsia on muuten enemmän kuin yksi tai kaksi, mutta kaikilla ei ole tätä kallista harrastusta) harrastuksiin, kun siihen on vielä tarvetta. En ole painostanut miestä, vaan tämä on ihan yhdessä sovittu. Kyllä lapsille on puhuttu harrastuksen kalleudesta ihan avoimesti, emme esitä, ettei se olisi mistään muusta pois. Jos harrastaa SM-tasolla, ei harjoitusten määrää voi noin vaan tiputtaa, käytännössä sitten on lopetettava kokonaan kilpailu. Ja sitä teinit eivät halua. Oletan, että vanhempi harrastaja lopettaa harrastuksen parin vuoden sisällä joka tapauksessa.
En ole kieltänyt miestä harrastamasta (molemmilla on vuosia ollut omat harrastuksensa) ja tähän saakka rahankäytöstä on sovittu yhdessä. Kyllä molemmat ovat voineet jotain hankintoja tehdä ilman lupaa, mutta tässä nyt ei ole kyseessä parin sadan tuote. Jos olisi, mies olisi sen sanonut. Selvää on, että kitara on maksanut vähintään tonnin.
En ihan ymmärrä näitä pelottelijoita, että ole tyytyväinen, ettei käytä rahoja huumeisiin tai kohta varmaan laittaa vaimon vaihtoon. Miksi minun pitäisi sellaisesta olla tyytyväinen? Mies on ihan vapaa lähtemään, jos siltä tuntuu. En elä miellyttääkseni miestäni tai kiittele häntä siitä, että on huolinut minut tai elä pelko persiissä, että jos sanon tästä niin ehkä mies suuttuu ja lähtee.
Mutta siitä olen samaa mieltä, että asiasta on puhuttava ja mietittävä näitä omia hankintoja, että miten niitä voisi mahdollistaa vaikka vuorotellen.
Jospa olisit selittänyt tämän heti ensimmäisessä viestissä? Vähentää kummasti vääriä olettamuksia.
Selvää on, että kitara on maksanut vähintään tonnin.
Ämmä taas mutuilee ja vetää omia johtopäätöksiään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kitaran saa reilulla satasella.
Paljonko ap ostat meikkejä vuodessa?
Menisikö 30€ vuodessa? Ostan halvan ripsivärin ja meikkivoiteen. Sama huulipuna on ollut varmaan 15 vuotta ja luomikynä ja puuteri kestää vuosia. Siinäpä ne minun meikit olikin.
Paljon menee "sisustamiseen".
Ei mene minulla yhtään. En ole kiinnostunut. Näet turhaan vaivaa, jos kuvittelet keksiväsi jotain turhaa mihin tuhlaan rahaa. Ainut turha asia on oma harrastukseni, mutta miehellä on omansa. En sisusta, en meikkaa ripsiväriä ja meikkivoidetta enempää, en käy hierojalla/kauneushoidoissa, en osta laukkuja/kenkiä (paitsi lenkkareita, jos entiset menee rikki). En syö ulkona enkä matkusta, paitsi yhdessä perheen kanssa.
Et tietenkään, elät miehen alistamana köyhyydessä miehen porsastellessa.
Mistä tiedät kauan mies säästi sukanvarteen, euron päivässä saadakseen kitaran?
Jos ap ei ole huomannut rahojen häviämistä yhteiseltä tililtä moneen kuukauteen (eikä vieläkään osaa käydä tililtä katsomassa, mitä kitara maksoi), niin mikä ongelma tässä oikein on? Ilmeisesti eivät elä kädestä suuhun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akustisen kitaran saisi halvalla, mutta sähkökitara vahvistimineen on ihan turkasen kallis kapistus.
Heh. Hyvä akustinen maksaa moninkertaisesti, verrattunu sähkikseen.
Ei akustiset ole yhtään sen kalliimpia taikka halvempia kuin sähkökitarat. Prisman 20 euron kitaralla et tee yhtään mitään ja kaikilla ei ole kiinnostusta ostaa tonnin Martin D-sarjaa. Kallein ei todellakaan ole paras, edes kitaroissa.
Vierailija kirjoitti:
Jos ap ei ole huomannut rahojen häviämistä yhteiseltä tililtä moneen kuukauteen (eikä vieläkään osaa käydä tililtä katsomassa, mitä kitara maksoi), niin mikä ongelma tässä oikein on? Ilmeisesti eivät elä kädestä suuhun.
Meillä ei ole yhteistä tiliä. Meillä on yhteiset rahat. Eli maksamme laskuja ja menoja omilta tileiltämme. Ei ole väliä kumpi maksaa mitäkin, koska molempien palkka kuluu kuitenkin. Mies sai kesällä kesälomarahat, kuten minäkin ja osti kitaran niillä. Se siis ei tavallaan ollut mistään pois, paitsi mies salasi asian ja hänen piti maksaa Visa tyhjäksi, mitä ei selvästikään tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ap ei ole huomannut rahojen häviämistä yhteiseltä tililtä moneen kuukauteen (eikä vieläkään osaa käydä tililtä katsomassa, mitä kitara maksoi), niin mikä ongelma tässä oikein on? Ilmeisesti eivät elä kädestä suuhun.
Meillä ei ole yhteistä tiliä. Meillä on yhteiset rahat. Eli maksamme laskuja ja menoja omilta tileiltämme. Ei ole väliä kumpi maksaa mitäkin, koska molempien palkka kuluu kuitenkin. Mies sai kesällä kesälomarahat, kuten minäkin ja osti kitaran niillä. Se siis ei tavallaan ollut mistään pois, paitsi mies salasi asian ja hänen piti maksaa Visa tyhjäksi, mitä ei selvästikään tehnyt.
Enpä ole ennen kuullut, että yhteiseksi kutsutaan asiaa, johon vain toisella on mahdollisuus koskea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen niin kateellinen nuorille miehille, kun heidän on hyväksyttävää olla vapaaehtoisesti sinkkuna. Meidän vanhempien miesten täytyy kärvistellä suomiämmien kanssa. AP on tyypillinen suomiämmä. Miehellä ei ole vapautta parisuhteessa suomiämmän kanssa. Fakta.
Kuka ihme sua on pakottanut kärvistelemään "suomiämmän" kanssa?
Varmaan samat tyypit jotka pakottaa tän palstan ulìmammat parisuhteeseen paskojen miestensä kanssa.
Ap tulee nyt nopeasti mieleen että se vois kertoa kuka hänet pakotti tuon kitaroita hamstraavan paskan kanssa yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ap ei ole huomannut rahojen häviämistä yhteiseltä tililtä moneen kuukauteen (eikä vieläkään osaa käydä tililtä katsomassa, mitä kitara maksoi), niin mikä ongelma tässä oikein on? Ilmeisesti eivät elä kädestä suuhun.
Mies sai kesällä kesälomarahat, kuten minäkin ja osti kitaran niillä. Se siis ei tavallaan ollut mistään pois.
Mies sai lomarahan, osti itselleen jotain eikä se ole mistään pois. Eli mikä nyt oli se varsinainen ongelma? Sekö että ei kertonut mihin aikoo omat rahansa käyttää vai täh?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ap ei ole huomannut rahojen häviämistä yhteiseltä tililtä moneen kuukauteen (eikä vieläkään osaa käydä tililtä katsomassa, mitä kitara maksoi), niin mikä ongelma tässä oikein on? Ilmeisesti eivät elä kädestä suuhun.
Mies sai kesällä kesälomarahat, kuten minäkin ja osti kitaran niillä. Se siis ei tavallaan ollut mistään pois.
Mies sai lomarahan, osti itselleen jotain eikä se ole mistään pois. Eli mikä nyt oli se varsinainen ongelma? Sekö että ei kertonut mihin aikoo omat rahansa käyttää vai täh?
Perus...
on naisen rahat ja yhteiset rahat joiden käytöstä nainen päättää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ap ei ole huomannut rahojen häviämistä yhteiseltä tililtä moneen kuukauteen (eikä vieläkään osaa käydä tililtä katsomassa, mitä kitara maksoi), niin mikä ongelma tässä oikein on? Ilmeisesti eivät elä kädestä suuhun.
Mies sai kesällä kesälomarahat, kuten minäkin ja osti kitaran niillä. Se siis ei tavallaan ollut mistään pois.
Mies sai lomarahan, osti itselleen jotain eikä se ole mistään pois. Eli mikä nyt oli se varsinainen ongelma? Sekö että ei kertonut mihin aikoo omat rahansa käyttää vai täh?
Ensinnäkin hän valehteli omien rahojensa käytöstä. Minä käytin omat rahani yhteisiin menoihin (leireihin) ja mies omaan. Olisi ollut reilua edes kertoa asiasta eikä piilotella kitaraa. Ehkä minäkin ostan jotain itselleni ensi kesänä ja mies maksaa vuorostaan omillaan leirit.
Kitaroita ei ole koskaan liikaa ja kitara on aina hyvä ja järkevä ostos.
Miksi olisivat? Ei ihminen kuole ilman huulipunaa, ripsiväriä tai muita maaleja ja pulvereita.