Mitä tulee lapsesta, joka "älykkäämpi" kuin vanhempansa

Hän on saviant-ihminen.

Muita moninkertaisesti ylivoimaisempi ihmisenä.

Hän on todennäköisesti laskelmoinut matemaattisesti mahdollisuuden, että ap tekee aloituksen nettiin hänestä.

Hän on totisesti saviant-ihminen, uuden polven uusi nuoriaikuinen.

Kyllä minun lapsestani tulee kirurgi-insinööri, koska itse olen duunari.

Onpa se etevä, vääntää sonnan itse pottaan! <3

älykkyys on atomivoimaa kirjoitti:

Lapsi ei voi olla älykkäämpi vanhempiaan koska älykkyys on voimaa.

Voimakkaampi nujertaa helposti heikomman ja vain voima on elävää ja elävästä voidaan mitata älykkyys.

Tämän tiesi Aleksanteri Suurikin.

Siksi hän nujersi muut, koska vain voimakkain on älykkäin.

Onko siis simpanssi sinua älykkäämpi, jos se voittaa sinut tappelussa?

Vierailija kirjoitti:

älykkyys on atomivoimaa kirjoitti:

Lapsi ei voi olla älykkäämpi vanhempiaan koska älykkyys on voimaa.

Voimakkaampi nujertaa helposti heikomman ja vain voima on elävää ja elävästä voidaan mitata älykkyys.

Tämän tiesi Aleksanteri Suurikin.

Siksi hän nujersi muut, koska vain voimakkain on älykkäin.

Onko siis simpanssi sinua älykkäämpi, jos se voittaa sinut tappelussa?

Jos yhtälö ratkaistaan niin että tappelun toinen osapuoli on kuollut, niin kuolleesta ei tosiaan mitata älykkyyttä. Niin kyllä on.

Siksi voima on kaiken älykkyyden suurin mittari.

Älykkäät loivat ydinaseet

älykkyys on atomivoimaa kirjoitti:

Lapsi ei voi olla älykkäämpi vanhempiaan koska älykkyys on voimaa.

Voimakkaampi nujertaa helposti heikomman ja vain voima on elävää ja elävästä voidaan mitata älykkyys.

Tämän tiesi Aleksanteri Suurikin.

Siksi hän nujersi muut, koska vain voimakkain on älykkäin.

Aleksanterin kotiopettaja opetti hänelle totuuden ja rakkauden.

Voimakkain voi olla älykkäin, mutta voimakkainkin joutuu luopumaan kruunustaan joskus.

Itselläni on läpi elämän seurannut masennus, turvattomus, toivottomuus, katkeruus ja viha/suru.

Onnekkaita on ne kenellä on älykkäät vanhemmat. Mikään ei ole niin suuri etuoikeus tässä elämässä kun syntyä fiksuille ja älykkäille vanhemmille. Ei mikään.

Vastaus aloituksen kysymykseen: No esimerkiksi onneton ja itsetuhoinen tapaus, mutta voi varmaan tulla jotain muutakin, koska ei ole niin yksinkertaista ja yksioikoista.

Vierailija kirjoitti:

älykkyys on atomivoimaa kirjoitti:

Lapsi ei voi olla älykkäämpi vanhempiaan koska älykkyys on voimaa.

Voimakkaampi nujertaa helposti heikomman ja vain voima on elävää ja elävästä voidaan mitata älykkyys.

Tämän tiesi Aleksanteri Suurikin.

Siksi hän nujersi muut, koska vain voimakkain on älykkäin.

Aleksanterin kotiopettaja opetti hänelle totuuden ja rakkauden.

Voimakkain voi olla älykkäin, mutta voimakkainkin joutuu luopumaan kruunustaan joskus.

Uusi hullu, Aleksanteri - hullu.

Mun vanhemmat oli kouluttamattomia duunareita, ei tosin tyhmiä mutta lähtökohdat huonommat.

Minä olin koulussa surkea mutta työelämässä olen päässyt eteenpäin todella hyvin, älyssä ei ole mitään vikaa. Yo-merkonomin koulutus

Olen todella onnellinen että kaikki 4 lastani ovat jo koulussa olleet fiksumpia kuin äitinsä:) Amk ja yliopistokoulutukset, hyvät urat heti alusta ja tulot jo samat/korkeammat kuin mulla 40v työuran jälkeen. 

Näinhän sen pitää mennäkin, työelämän vaatimukset vaan kasvaa ja vain vahvimmat ja fiksuimmat pärjää

Ongelmia tulee viimeistään siinä vaiheessa, kun aloittaa lukion jälkeiset

opinnot.

Kaikki on vähintään yhtä fiksuja kuin tämä lapsi, monet fiksumpia. Voi olla vaikea oppia keskustelemaan, jos on vain yksin saanut olla erinomainen. Itsetunto voi romahtaa ja päätyy näkemään itsensä tyhmänä, kun kotoa on oppinut sen mallin, että joko ollaan fiksu ja ylistetty tai tyhmä ja itseä vähättelevä.

Ehkä tuossa tilanteessa paras olisi, jos hakeutuisi alalle, joka ei ole kovin vaativa. Saisi jatkaa loistamistaan, kun muut suoriutuisivat huonommin.

En sanoisi että tuo "miten osasit noin hyvin" -ihmettely on ensisijaisesti itsensä vähättelyä, päinvastoin tarkoituksena on ihastella lapsen osaamista ja antaa hänelle hyvä mieli.

Jos lapsen on vaikea suhtautua itseään enemmän tietäviin aikuisiin, miten hän suhtautuu opettajiin jotka hänelle tietoa jakavat?

Kiinnostavinta olisi tietää, kuka on tämä kaikkitietävä kertoja ap ja mikä hänen suhteensa on tuohon älykkääseen lapseen ja hänen tyhmiin vanhempiinsa. Ja miksi hän laskee lapselle näytiksi laskuja, joita tämä ei itse osaa.

Vierailija kirjoitti:

Ongelmia tulee viimeistään siinä vaiheessa, kun aloittaa lukion jälkeiset

opinnot.

Kaikki on vähintään yhtä fiksuja kuin tämä lapsi, monet fiksumpia. Voi olla vaikea oppia keskustelemaan, jos on vain yksin saanut olla erinomainen. Itsetunto voi romahtaa ja päätyy näkemään itsensä tyhmänä, kun kotoa on oppinut sen mallin, että joko ollaan fiksu ja ylistetty tai tyhmä ja itseä vähättelevä.

Ehkä tuossa tilanteessa paras olisi, jos hakeutuisi alalle, joka ei ole kovin vaativa. Saisi jatkaa loistamistaan, kun muut suoriutuisivat huonommin.

No ei minulla ainakaan ollut mitään vaikeuksia, vaikka olen heikkolahjaisen yksinhuoltajan lapsi. Ja ihan yliopistoon menin ja siellä oikein hyvin pärjäsin. Eikä kyllä muutenkaan mitään täällä kuvattuja ongelmia. Eihän minun äidistä mitään apua tai tukea toki olisi koulunkäyntiin lapsena ollut, mutta en sitä tarvinnutkaan koska oppiminen kiinnosti minua itseäni joten hoisin sen alusta asti itse. Kurjempi osa olisi ollut sellaiselle jolle oppiminen on vaikeampaa ja/tai ei kiinnosta, jos äitikään ei ymmärrä koulutuksen arvoa eikä osaa tukiopettaa. 

Negatiiviset puolet... Ymmärsin 4 vanhana olevani älykkäämpi kuin äitini ja ajattelin että minun täytyy pitää äidistä huolta. Olihan se tavallaan surullinen oivallus. Mutta yllättävän vähän se on elämässäni haitannut, ei ole ollut mitään mt-ongelmia tms. Sitten tietysti teininä varsinkin häpesin äitiäni kauheasti, kun hän oli eläkkeellä kun muiden äitejä oli hienoissa ammateissa, ja semmoinen outo homssu. Mutta siinäpä tuli sitten siedätyttyä faktaan että ihmisiä on kaikenlaisia, eikä ne itse voi sille mitään jos on perineet ominaisuuksia joiden takia ovat omituisia, vähemmän älykkäitä tms. 

Itse olisin enemmän huolissani lapsista, joiden vanhemmat kokevat olevansa erittäin osaavia ja älykkäitä kaikessa, ja joiden kasvatuspuheeseen on pesiytynyt jatkuva oikominen, korjaaminen ja opettaminen. Olen nähnyt tällaisia vanhempi-lapsi-suhteita, syö lapsen itsetunto aika hyvin. 

Vierailija kirjoitti:

Minun lapseni on älykkäämpi kuin minä itse.

Ei se ole mitään haitannut. Ei se juurikaan näy, sillä osaanhan minä melkein kaikkea häntä enemmän silti.

Pidän huolen, että hän opiskelee kunnolla ja hakeutuu kunnon koulutukseen. Onneksi hän on kunnianhimoinen itsekin.

Kunnianhimo on sekä yksilö- että yhteiskunnan tasolla haitallinen ominaisuus. Vähemmän kunnianhimoa ja enemmän tyytymistä ja nöyryyttä ja maailmalla olisi ollut edes jokin mahdollisuus.

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostavinta olisi tietää, kuka on tämä kaikkitietävä kertoja ap ja mikä hänen suhteensa on tuohon älykkääseen lapseen ja hänen tyhmiin vanhempiinsa. Ja miksi hän laskee lapselle näytiksi laskuja, joita tämä ei itse osaa.

No olen tuntenut toisen vanhempansa lapsesta saakka, ollaan samanikäisiä ja jonkin verran sukua.

Juu ja nuo tilanteet on olleet ihan arkisia, lapsi on vaikka tullut esittelemään mulle koettaan ja mä olen kehunut häntä. Lapsen vanhempi on sitten saattanut alkaa päivittelemään miten vaikeita oli ne tehtävät, mitä ei osannut ja miten hänkään ei osaa... siis aikuinen ihminen ei osaisi yläkoulun laskuja? Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostavinta olisi tietää, kuka on tämä kaikkitietävä kertoja ap ja mikä hänen suhteensa on tuohon älykkääseen lapseen ja hänen tyhmiin vanhempiinsa. Ja miksi hän laskee lapselle näytiksi laskuja, joita tämä ei itse osaa.

No olen tuntenut toisen vanhempansa lapsesta saakka, ollaan samanikäisiä ja jonkin verran sukua.

Juu ja nuo tilanteet on olleet ihan arkisia, lapsi on vaikka tullut esittelemään mulle koettaan ja mä olen kehunut häntä. Lapsen vanhempi on sitten saattanut alkaa päivittelemään miten vaikeita oli ne tehtävät, mitä ei osannut ja miten hänkään ei osaa... siis aikuinen ihminen ei osaisi yläkoulun laskuja? Ap

En mä ainakaan osaa. Enää. Olen aikanani kirjottanut pitkästä matikasta L: n ja tehnyt pakollisen appron matikassa yliopistossa ja silti en yhtään muista miten jotkut laskut yläkoulussa lasketaan.

Hanki elämä.

Onko ap:n ajatus, että ihmislajin kuuluu tyhmentyä ja lasten olla aina tyhmempiä kuin vanhempansa?

Uskoisin, että toinen lapsistamme on älykkäämpi (perinteisestä älykkyydestä puhuttaessa) kuin me vanhemmat. Voin joskus ihmetellä, miten hänellä voi olla niin uskomaton muisti. Poika taisi olla jo lukiossa, kun vasta tajusi, että muut eivät opi kuin hän. Siihen asti luuli muistinsa olevan "normaali".

Hienoahan se on, että lapsi on fiksu. En mä näe tässä olevan mitään erityistä ongelmaa. Mielestäni olemme tukeneet lapsemme kehitystä monipuolisesti ja samalla näyttäneet, että ei kaikessa tarvitse olla hyvä tai paras, mutta jos on, niin siitä saa ilota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostavinta olisi tietää, kuka on tämä kaikkitietävä kertoja ap ja mikä hänen suhteensa on tuohon älykkääseen lapseen ja hänen tyhmiin vanhempiinsa. Ja miksi hän laskee lapselle näytiksi laskuja, joita tämä ei itse osaa.

No olen tuntenut toisen vanhempansa lapsesta saakka, ollaan samanikäisiä ja jonkin verran sukua.

Juu ja nuo tilanteet on olleet ihan arkisia, lapsi on vaikka tullut esittelemään mulle koettaan ja mä olen kehunut häntä. Lapsen vanhempi on sitten saattanut alkaa päivittelemään miten vaikeita oli ne tehtävät, mitä ei osannut ja miten hänkään ei osaa... siis aikuinen ihminen ei osaisi yläkoulun laskuja? Ap

En mä ainakaan osaa. Enää. Olen aikanani kirjottanut pitkästä matikasta L: n ja tehnyt pakollisen appron matikassa yliopistossa ja silti en yhtään muista miten jotkut laskut yläkoulussa lasketaan.

Yksittäisenä juttuna se menee, ettei jotain laskua osaa, mutta kun tuo toistuu kaikessa... kirjallisuus : lapsi tiesi, kenen kirjoittama on Vanhus ja meri, vanhempi ei. Kuvataide : lapsi tiesi mitä taidesuuntausta van Gogh edustaa, vanhempi ei. Historia :lapsi tietää, missä Pähkinäsaaren rauhan raja kulki, vanhempi ei.

Eli jatkuvasti päivitellään ihan aikuisen ihmisen yleissivistykseen kuuluvia asioita, että miten tuo lapsi kaiken tuon tietää.

Vierailija kirjoitti:

Onko ap:n ajatus, että ihmislajin kuuluu tyhmentyä ja lasten olla aina tyhmempiä kuin vanhempansa?

Uskoisin, että toinen lapsistamme on älykkäämpi (perinteisestä älykkyydestä puhuttaessa) kuin me vanhemmat. Voin joskus ihmetellä, miten hänellä voi olla niin uskomaton muisti. Poika taisi olla jo lukiossa, kun vasta tajusi, että muut eivät opi kuin hän. Siihen asti luuli muistinsa olevan "normaali".

Hienoahan se on, että lapsi on fiksu. En mä näe tässä olevan mitään erityistä ongelmaa. Mielestäni olemme tukeneet lapsemme kehitystä monipuolisesti ja samalla näyttäneet, että ei kaikessa tarvitse olla hyvä tai paras, mutta jos on, niin siitä saa ilota.

Ap:n ajatus on, että lapsi voi olla vanhempaansa tietävämpi aikuisena, mutta jos lapsi tietää jo lapsena enemmän suurimmasta osasta asioita kuin vanhempansa, niin onhan se outoa. Itse olisin huolissani, jos yleissivistykseni olisi heikompi kuin yläkoululaisella. Ap