Ajokortin teoriakokeen matikkapulmat...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, nää on c-kortin teoriakysymyksiä. Tässä toinen: 

"Jarrutusmatkojen pituudet ja törmäysvoimien törmäysenergiat kasvaa suhteessa; kun nopeus kaksinkertaistuu, niin matkat ja voimat nelinkertaistuvat. Kitkakerroin vaikuttaa pysähtymismatkaan. Ajoneuvo pysähtyy 80km/h nopeudesta 0.2 kitkalla 147 metrin matkalla. Keli muuttuu liukkaamaksi ja kitka tippuu 0.1:een. Mikä silloin on pysähtymismatka? 

1. 192 m.

2. 274 m.

3. 321 m."

Kuvitteleeko ne notta suppean fysiikan lukenee tuollaista osaa laskea?

Ei tartte laskea, voi päätellä. Ja tuollaisia päättelyitä pitää pystyä tekemään liikenteessä VIELÄ HUONOMMILLA tiedoilla.

Ei hyvää päivää... Ei kukaan ala liikenteessä laskemaan mitään jarrutusmatkoja. Ihan mahdoton ylipäätän arvioida etäisyyksiä metreinä. Se on se kokemus ja "perstuntuma", mikä antaa kokeneelle kuskille edun noviisia vastaan. Tuntee ajaessa kelin liukkauden ja osaa siitä arvioida suunnilleen jarrutusmatkoja ja sovittaa nopeuden sen mukaan. Ei siinä ole minkään matikan kanssa mitään tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, nää on c-kortin teoriakysymyksiä. Tässä toinen: 

"Jarrutusmatkojen pituudet ja törmäysvoimien törmäysenergiat kasvaa suhteessa; kun nopeus kaksinkertaistuu, niin matkat ja voimat nelinkertaistuvat. Kitkakerroin vaikuttaa pysähtymismatkaan. Ajoneuvo pysähtyy 80km/h nopeudesta 0.2 kitkalla 147 metrin matkalla. Keli muuttuu liukkaamaksi ja kitka tippuu 0.1:een. Mikä silloin on pysähtymismatka? 

1. 192 m.

2. 274 m.

3. 321 m."

Kuvitteleeko ne notta suppean fysiikan lukenee tuollaista osaa laskea?

Ei tartte laskea, voi päätellä. Ja tuollaisia päättelyitä pitää pystyä tekemään liikenteessä VIELÄ HUONOMMILLA tiedoilla.

Ei hyvää päivää... Ei kukaan ala liikenteessä laskemaan mitään jarrutusmatkoja. Ihan mahdoton ylipäätän arvioida etäisyyksiä metreinä. Se on se kokemus ja "perstuntuma", mikä antaa kokeneelle kuskille edun noviisia vastaan. Tuntee ajaessa kelin liukkauden ja osaa siitä arvioida suunnilleen jarrutusmatkoja ja sovittaa nopeuden sen mukaan. Ei siinä ole minkään matikan kanssa mitään tekemistä.

öö... juurihan sanoin että EI TARVITSE LASKEA -> EI TARVITSE MATIKKAA. PITÄÄ PYSTYÄ PÄÄTTELEMÄÄN JA ARVIOIMAAN SUURUUSLUOKAT.

Niin sitä teoriakokeeseen ennen luettiin, että opeteltiin ulkoa harjoitteluvaiheessa hankalimpiin kysymyksiin vastaukset. Ne asiat tajusi sitten, kun vastausten pohjalta alkoi tavallaan takaperin miettiä sitä asiaa. Eikös tää nyt jokin netin harjoituskoe kumminkin ole?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko todellakin teoriakokeen kysymys? Tuo on kyllä ihan fysiikan (kinetiikan) kysymys eikä asialla ole tekemistä ajotaidon kanssa.

AI sillä että osaa ARVIOIDA millä matkalla auto pysähtyy mistäkin vauhdista ei ole tekemistä ajotaidon kanssa. TOivottasti ei liikuta samoilla seuduilla....

Ei tuolla ole arvioimisen kanssa mitään tekemistä, vaan edellytetään täsmällistä vastausta. Vaihtoehtojen 27m ja 32m välillä on vain viiden metrin matka. Ensin täytyy tietenkin laskea kuinka paljon auto liikkuu sekunnissa vauhdilla 80 km/h ja 70 km/h, ja sitten pitää laskea tuon neliöön perustuvan annetun kaavan perusteella hidastuvuuden erot näillä vauhdeilla. Tajusitko? Et.

5 metrin matkaan vaikuttaa myös tienpinta, renkaiden ja jarrulevyjen kunto sekä se, et painetaanko jarru ihan pohjaan vai vähän sinnepäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, nää on c-kortin teoriakysymyksiä. Tässä toinen: 

"Jarrutusmatkojen pituudet ja törmäysvoimien törmäysenergiat kasvaa suhteessa; kun nopeus kaksinkertaistuu, niin matkat ja voimat nelinkertaistuvat. Kitkakerroin vaikuttaa pysähtymismatkaan. Ajoneuvo pysähtyy 80km/h nopeudesta 0.2 kitkalla 147 metrin matkalla. Keli muuttuu liukkaamaksi ja kitka tippuu 0.1:een. Mikä silloin on pysähtymismatka? 

1. 192 m.

2. 274 m.

3. 321 m."

Kuvitteleeko ne notta suppean fysiikan lukenee tuollaista osaa laskea?

Ei tartte laskea, voi päätellä. Ja tuollaisia päättelyitä pitää pystyä tekemään liikenteessä VIELÄ HUONOMMILLA tiedoilla.

Ei hyvää päivää... Ei kukaan ala liikenteessä laskemaan mitään jarrutusmatkoja. Ihan mahdoton ylipäätän arvioida etäisyyksiä metreinä. Se on se kokemus ja "perstuntuma", mikä antaa kokeneelle kuskille edun noviisia vastaan. Tuntee ajaessa kelin liukkauden ja osaa siitä arvioida suunnilleen jarrutusmatkoja ja sovittaa nopeuden sen mukaan. Ei siinä ole minkään matikan kanssa mitään tekemistä.

öö... juurihan sanoin että EI TARVITSE LASKEA -> EI TARVITSE MATIKKAA. PITÄÄ PYSTYÄ PÄÄTTELEMÄÄN JA ARVIOIMAAN SUURUUSLUOKAT.

Pitäs kanssa ihmisten osata arvioida ja päätellä paremmin se kokonaisajomatka, ettei tarvii ylinopeutta painaa, kun taas lähdettiin niin myöhässä. Tai sit ihmiset vaan niin innoissaan aamulla ajaa vauhdikkaasti töihin, kun tuntuu olevan: Jee, maanantai, äkkiä töihin!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, nää on c-kortin teoriakysymyksiä. Tässä toinen: 

"Jarrutusmatkojen pituudet ja törmäysvoimien törmäysenergiat kasvaa suhteessa; kun nopeus kaksinkertaistuu, niin matkat ja voimat nelinkertaistuvat. Kitkakerroin vaikuttaa pysähtymismatkaan. Ajoneuvo pysähtyy 80km/h nopeudesta 0.2 kitkalla 147 metrin matkalla. Keli muuttuu liukkaamaksi ja kitka tippuu 0.1:een. Mikä silloin on pysähtymismatka? 

1. 192 m.

2. 274 m.

3. 321 m."

Kuvitteleeko ne notta suppean fysiikan lukenee tuollaista osaa laskea?

Ei tartte laskea, voi päätellä. Ja tuollaisia päättelyitä pitää pystyä tekemään liikenteessä VIELÄ HUONOMMILLA tiedoilla.

Ei hyvää päivää... Ei kukaan ala liikenteessä laskemaan mitään jarrutusmatkoja. Ihan mahdoton ylipäätän arvioida etäisyyksiä metreinä. Se on se kokemus ja "perstuntuma", mikä antaa kokeneelle kuskille edun noviisia vastaan. Tuntee ajaessa kelin liukkauden ja osaa siitä arvioida suunnilleen jarrutusmatkoja ja sovittaa nopeuden sen mukaan. Ei siinä ole minkään matikan kanssa mitään tekemistä.

öö... juurihan sanoin että EI TARVITSE LASKEA -> EI TARVITSE MATIKKAA. PITÄÄ PYSTYÄ PÄÄTTELEMÄÄN JA ARVIOIMAAN SUURUUSLUOKAT.

Ei siinä päätellä mitään, vaan sen vaan tuntee. Vähän niin kuin vaikka tikanheitto. Ei siinä kukaan laske tai päättele mitään, vaan ihan lihasmuistista tulee oikea voima ja kulma. 

Sen takia tuollaiset metrimääräkysymykset ovat ihan älyttömiä (tuskin ovat aitoja kysymyksiä..).