Kirjaton alakoulu tuottaa järkyttävän huonoja tuloksia.
" Asiatekstissä yhden lauseen lukeminen saa vitosluokkalaisen lapsen purskahtamaan itkuun, sillä koskaan mitään niin vaikeaa ei ole tarvinnut koulussa vielä tehdä.
Tälle lapselle on luettu ääneen iltasatuja parin päivän ikäisestä lähtien. Ruutuaikaa pitäisi ilmeisesti antaa rajattomasti, jotta lapsi voisi googlettaa riittävästi kaikkia kouluasioita." Hesari tänään.
Näinkö alas on touhu alakouluissa mennyt. Ei ihme, että nuoret järkyttyvät yläkoulun (normaalista) vaatimustasosta.
Kommentit (141)
Ja outoa on että koululaisten arvosanat nousee koko ajan vaikka osaamistaso laskee koko ajan.
Lukemaan ei opi jos ei lue. Heittäkää ne älypuhelimet hevon ******n.
Vierailija kirjoitti:
Lukemaan ei opi jos ei lue. Heittäkää ne älypuhelimet hevon ******n.
Sano se Helsingin kaupungin päättäjille, joiden mielestä koulussa ei tarvita kirjoja.
En tiennyt, että tilanne on mennyt noin pahaksi. Ja haastateltu päättäjä oli sitä mieltä, ettei entiseen voi palata. Miksi ei?
Meille on lapselle hankittu kirjat kotiin. Kouluun niitä ei kannata viedä, jotta ei erottuisi joukosta.
Onhan se aivan sairasta, että tokaluokkalainen joutuu nyt jäljentämään ison osan kirjan tekstistä vihkoonsa, josta se sitten pitää lukea kokeisiin. Tunti menee siihen, että opettaja näyttää kirjan tekstiä lause lauseelta, oppilaat kirjoittavat sen ja varsinainen opettaminen jää tekemättä. Osa ei osaa kirjoittaa - tai viitsi, jaksa, pysty keskittymään - heillä ei ole mahdollisuutta lukea mistään myöhemmin.
Opettaja on turhautunut, oppilaat ovat turhautuneita ja rahasta päättävät toteavat, että onhan niillä älypuhelimet, oppimateriaali voi olla siellä.
Näin meillä maksuton peruskoulu muuttui kouluksi, jossa edellytetään kuukaudessa noin 20 euron maksua palveluntarjoajalle sekä panostusta muutaman satasen älykapulaan.
Se tasapäistää parhaiten, kun ei kukaan osaa lukea tai kirjoittaa. Tulee mieleen eräskin Helsingin kauppakeskus, jossa ei edes hissien tai kerrosten merkitsemiseen käytetty kirjaimia tai numeroita, vaan oli lokki- ja oravahissiä. Siinä sitten abcd1234 -logiikkaan tottuneet olivat ihmeissään. Ei taida ko. kauppakeskuksella ihan niin hyvin mennä.
Mitä hemmettiä?? Aivan uskomatonta ja törkeää. Tätä se on, kun pitää mennä väkisin muuttamaan hyviä opetuskäytäntöjä. Itse luin ekalla luokalla Neiti Etsiviä, joita kävin lainaamassa koulun kirjastosta. Sain luettua kaikki sarjan kirjat aika pian. Ja vitosluokkalaiset ei osaa lukea yhtä lausetta?
Vierailija kirjoitti:
Ja outoa on että koululaisten arvosanat nousee koko ajan vaikka osaamistaso laskee koko ajan.
Vaatimustaso on aivan onneton. Näin bonuslapseni enkun sanakokeen ja ennen vanhaan hän olisi saanut arvosanaksi ehkä 5+. Nyt oli saanut 9+. Jokaisessa sanassa oli virhe...
Helsinki on valmis maksamaan kymmeniä miljoonia uusien koulujen ns. avoimista oppimisympäristöistä, joissa meteli kohoaa korkealle eikä luokkatiloja ole, mutta kirjat ovat kuluerä, johon ei olla valmiita. Mitä lapset niillä tekevät, yhteisöllisessä oppimisessa opitaan muilta! Tehdään yhdessä paperipalloja, ripustellaan niitä ikkunoihin ja annetaan niille nimeksi Kamala ilmastonmuutos, ei kukaan enää jotain lukutaitoa tarvitse, kun äänikirjat on keksitty.
Tässä linkki vielä juttuun:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009045229.html
Näillä nuorilla ei aikuistuttuaan ole mitään mahdollisuutta pärjätä maailmanlaajuisilla työmarkkinoilla. Aasialaiset menevät vauhdilla ohi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukemaan ei opi jos ei lue. Heittäkää ne älypuhelimet hevon ******n.
Sano se Helsingin kaupungin päättäjille, joiden mielestä koulussa ei tarvita kirjoja.
Mitäs jos ostaisit kotiin kirjan ja opettaisit itse lapsen lukemaan? Vai eikö jaksa?
Kyllä vanhempi voi vaikuttaa lapsen lukutaitoon merkittävästi. On laiskuutta osoittaa "joku muu" vastaamaan lapsen oppimisesta, kun asialle voi itsekin tehdä paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja outoa on että koululaisten arvosanat nousee koko ajan vaikka osaamistaso laskee koko ajan.
Vaatimustaso on aivan onneton. Näin bonuslapseni enkun sanakokeen ja ennen vanhaan hän olisi saanut arvosanaksi ehkä 5+. Nyt oli saanut 9+. Jokaisessa sanassa oli virhe...
Ei kun anteeksi, hän olisi saanut arvosanaksi 4. Ennen kokeet arviotiin niin, että hyväksytyn arvosanan sai jos 50% oli oikein. Eli esim. viisi pistettä kymmenestä oli suunnilleen vitonen, kuusi kutonen ja niin edespäin.
Muutama nykymenoon kyllästynyt opettajatuttuni harkitsee vakavissaan opetusyrityksen perustamista. Koska koulussa ei ole mahdollisuutta oppimiseen, he mahdollistaisivat sen keskiluokkaisten perheiden lapsille, varakkailla kun on mahdollisuus todelliseen koulushoppailuun. Näin syntyisi kiinalaiseen malliin pohjautuva systeemi, jossa lapsille olisi virallisen koulupäivän jälkeen iltapäiväkoulu vanhanaikaisine opetusmenetelmineen ja kirjoineen. Monet vanhemmat ovat kallistumassa siihen suuntaan, että Helsingissä tämä on ainoa mahdollisuus, koska inkluusion ansiosta luokassa ei ole opiskelurauhaa ja tavisoppilaille ei kirjojen puutteen takia selkeästi haluta edes antaa mahdollisuutta oppia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukemaan ei opi jos ei lue. Heittäkää ne älypuhelimet hevon ******n.
Sano se Helsingin kaupungin päättäjille, joiden mielestä koulussa ei tarvita kirjoja.
Mitäs jos ostaisit kotiin kirjan ja opettaisit itse lapsen lukemaan? Vai eikö jaksa?
Kyllä vanhempi voi vaikuttaa lapsen lukutaitoon merkittävästi. On laiskuutta osoittaa "joku muu" vastaamaan lapsen oppimisesta, kun asialle voi itsekin tehdä paljon.
Mainio ajatus! Miksi ihmeessä en ostaisi lapselle oppikirjoja fiktion sijaan ja muistuttaisi häntä, että tämä biologiankirja sisältää samat tiedot, jotka tänä vuonna pitäisi käydä läpi. Kirjojen hinta on maltillinen, vuoden oppikirjat maksavat vain noin 500 euroa. Koulu saisi ne huomattavasti edullisemmin, mutta kaupungin lähtökohtana on, että nykyopetuksessa kirjoja ja lukutaitoa ei tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukemaan ei opi jos ei lue. Heittäkää ne älypuhelimet hevon ******n.
Sano se Helsingin kaupungin päättäjille, joiden mielestä koulussa ei tarvita kirjoja.
Mitäs jos ostaisit kotiin kirjan ja opettaisit itse lapsen lukemaan? Vai eikö jaksa?
Kyllä vanhempi voi vaikuttaa lapsen lukutaitoon merkittävästi. On laiskuutta osoittaa "joku muu" vastaamaan lapsen oppimisesta, kun asialle voi itsekin tehdä paljon.
Voi vi tun nuija. Miksi opetussektori vie toiseksi eniten verovaroistamme, jos sillä rahalla ei ole oikeus vaatia tuloksia. Ei vaan voi, kun joku mölönaama vi ttu ilee, että opeta itse.
Vierailija kirjoitti:
Meille on lapselle hankittu kirjat kotiin. Kouluun niitä ei kannata viedä, jotta ei erottuisi joukosta.
Onhan se aivan sairasta, että tokaluokkalainen joutuu nyt jäljentämään ison osan kirjan tekstistä vihkoonsa, josta se sitten pitää lukea kokeisiin. Tunti menee siihen, että opettaja näyttää kirjan tekstiä lause lauseelta, oppilaat kirjoittavat sen ja varsinainen opettaminen jää tekemättä. Osa ei osaa kirjoittaa - tai viitsi, jaksa, pysty keskittymään - heillä ei ole mahdollisuutta lukea mistään myöhemmin.
Opettaja on turhautunut, oppilaat ovat turhautuneita ja rahasta päättävät toteavat, että onhan niillä älypuhelimet, oppimateriaali voi olla siellä.
Näin meillä maksuton peruskoulu muuttui kouluksi, jossa edellytetään kuukaudessa noin 20 euron maksua palveluntarjoajalle sekä panostusta muutaman satasen älykapulaan.
Kyllä tällaisessa tapauksessa kiireempi tarve olisi opettajan täydennyskoulutukselle!
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. En ole missään vaiheessa ymmärtänyt, miten ne lapset yks kaks osaisivat sitten yläkoulussa tai toisella asteella vaaditut asiat, jos koko alakoulu on lähinnä eskarin jatke.
Sinällään kiva ajatus, että ei ole pienellä painavia kirjoja, mutta ei sitä nyt noin voi toteuttaa.
Olen ihmetellyt ihan samaa. Miten taitotaso yhtäkkiä voi ponnahtaa ylöspäin?
Lastemme koulu menee juuri niin hyvin kuin me vanhemmat jaksamme ja on aikaa valvoa tekemisiä. Läksyjä on aivan liian vähän 5-10min tai ei ollenkaan.
Matikan kirjasta tehdään puolet. Osa opettajista ei tarkasta ovatko lapset laskeneet oikein. Tärkeintä ovat wilmamerkinnät tunnilla puhumisesta ja kehitystavoitteet, joita oppilaat täyttävät ymmärtämättä kaikkia tavoitteitaan, jotka kuitenkin unohtuvat viimeistään seuraavana koulupäivänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille on lapselle hankittu kirjat kotiin. Kouluun niitä ei kannata viedä, jotta ei erottuisi joukosta.
Onhan se aivan sairasta, että tokaluokkalainen joutuu nyt jäljentämään ison osan kirjan tekstistä vihkoonsa, josta se sitten pitää lukea kokeisiin. Tunti menee siihen, että opettaja näyttää kirjan tekstiä lause lauseelta, oppilaat kirjoittavat sen ja varsinainen opettaminen jää tekemättä. Osa ei osaa kirjoittaa - tai viitsi, jaksa, pysty keskittymään - heillä ei ole mahdollisuutta lukea mistään myöhemmin.
Opettaja on turhautunut, oppilaat ovat turhautuneita ja rahasta päättävät toteavat, että onhan niillä älypuhelimet, oppimateriaali voi olla siellä.
Näin meillä maksuton peruskoulu muuttui kouluksi, jossa edellytetään kuukaudessa noin 20 euron maksua palveluntarjoajalle sekä panostusta muutaman satasen älykapulaan.
Kyllä tällaisessa tapauksessa kiireempi tarve olisi opettajan täydennyskoulutukselle!
Kerropa, miten muulla tavalla kirjat voi korvata, opetusmonisteita ei saa käyttää kuin rajallisen määrän ja kirjoittamaankin pitäisi oppia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukemaan ei opi jos ei lue. Heittäkää ne älypuhelimet hevon ******n.
Sano se Helsingin kaupungin päättäjille, joiden mielestä koulussa ei tarvita kirjoja.
Mitäs jos ostaisit kotiin kirjan ja opettaisit itse lapsen lukemaan? Vai eikö jaksa?
Kyllä vanhempi voi vaikuttaa lapsen lukutaitoon merkittävästi. On laiskuutta osoittaa "joku muu" vastaamaan lapsen oppimisesta, kun asialle voi itsekin tehdä paljon.
Mainio ajatus! Miksi ihmeessä en ostaisi lapselle oppikirjoja fiktion sijaan ja muistuttaisi häntä, että tämä biologiankirja sisältää samat tiedot, jotka tänä vuonna pitäisi käydä läpi. Kirjojen hinta on maltillinen, vuoden oppikirjat maksavat vain noin 500 euroa. Koulu saisi ne huomattavasti edullisemmin, mutta kaupungin lähtökohtana on, että nykyopetuksessa kirjoja ja lukutaitoa ei tarvita.
Missä tahansa kirjassa on kirjaimia, jotka muodostavat sanoja. Kun osaa ne, osaa lukea.
Kyse on lukutaidosta ja sen oppii lukemalla.
Niinpä. En ole missään vaiheessa ymmärtänyt, miten ne lapset yks kaks osaisivat sitten yläkoulussa tai toisella asteella vaaditut asiat, jos koko alakoulu on lähinnä eskarin jatke.
Sinällään kiva ajatus, että ei ole pienellä painavia kirjoja, mutta ei sitä nyt noin voi toteuttaa.