Kirjaton alakoulu tuottaa järkyttävän huonoja tuloksia.
" Asiatekstissä yhden lauseen lukeminen saa vitosluokkalaisen lapsen purskahtamaan itkuun, sillä koskaan mitään niin vaikeaa ei ole tarvinnut koulussa vielä tehdä.
Tälle lapselle on luettu ääneen iltasatuja parin päivän ikäisestä lähtien. Ruutuaikaa pitäisi ilmeisesti antaa rajattomasti, jotta lapsi voisi googlettaa riittävästi kaikkia kouluasioita." Hesari tänään.
Näinkö alas on touhu alakouluissa mennyt. Ei ihme, että nuoret järkyttyvät yläkoulun (normaalista) vaatimustasosta.
Kommentit (141)
Vierailija kirjoitti:
Mitä hemmettiä?? Aivan uskomatonta ja törkeää. Tätä se on, kun pitää mennä väkisin muuttamaan hyviä opetuskäytäntöjä. Itse luin ekalla luokalla Neiti Etsiviä, joita kävin lainaamassa koulun kirjastosta. Sain luettua kaikki sarjan kirjat aika pian. Ja vitosluokkalaiset ei osaa lukea yhtä lausetta?
Nyt ei ensisijaisesti ole kysymys opetustapojen muutoksesta, vaan siitä, ettei Helsingin kaupungilla ole muka varaa ostaa oppi-ja harjoituskirjoja kaikille alakoululaisille.
Jotkut vanhemmat ovat ostaneet itse.
Samaa oppikirjaa käyttää kaksi oppilasta. Kirjaa ei saa viedä kotiin.
Jotta miten opit läksyt sun muut asiat.
Oppilaiden pitää jäljentää ja piirtää käsin harjoitusvihkojen tehtävät, omaan vihkoonsa.
Mitä siinä oppii, kun pitää ensin jäljentää osa tunnista tehtäviä, että pääsee niitä tekemään?
Vierailija kirjoitti:
Osaaminen on heikkoa myös niissä kouluissa ja kunnissa joissa kirjoja on tarjolla. Ongelman juurisyyt ovat paljon syvemmällä.
Ei ole.
Ei todellakaan ole. Sitäpaitsi maaseuduilla kunnissa ja kyläkouluissa on rauhallisempia luokkia, kiusaamista vähemmän.
Siinä tulee pakostakin oppineeksi edes perusasioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukemaan ei opi jos ei lue. Heittäkää ne älypuhelimet hevon ******n.
Sano se Helsingin kaupungin päättäjille, joiden mielestä koulussa ei tarvita kirjoja.
Mitäs jos ostaisit kotiin kirjan ja opettaisit itse lapsen lukemaan? Vai eikö jaksa?
Kyllä vanhempi voi vaikuttaa lapsen lukutaitoon merkittävästi. On laiskuutta osoittaa "joku muu" vastaamaan lapsen oppimisesta, kun asialle voi itsekin tehdä paljon.
Voi vi tun nuija. Miksi opetussektori vie toiseksi eniten verovaroistamme, jos sillä rahalla ei ole oikeus vaatia tuloksia. Ei vaan voi, kun joku mölönaama vi ttu ilee, että opeta itse.
Se on sitten sinullakin se lukutaito jäänyt aika kapeaksi. Huonohan se on opettaa mitään, jos ei itsekään osaa. Sinä heität lapsen systeemin läpi ja valitat.
Koita ajatella, jos siihen sattumalta kykenet. Sinulla on mahdollisuus nostaa lapsesi peruskoulun tasapäistämistavoitteen yläpuolelle. Miksi sinä et tee mitään sinun lapsesi tulevaisuuden hyväksi?
Ja katso peiliin, se laiska mölönaama v***upää löytyy siitä.
r/swoosh
Turha suuttua siitä, että haukkumasanani osuivat sinuun kohdalleen. Pointtini, joka viuhahti sinulta ohi, on että meillä on rahojemme vastineeksi vaatia opetussektorilta tuloksia. Sinun vastauksesi siihen on, että jatketaan vaan tuhlaamista ja opetetaan samalla itse. Se on mölönaaman reaktio ongelmaan.
Kyse on lukemisesta tai siis lukemattomuudesta. Kirjoja voi lukea myös digimuodossa.
Kirjoja lukenut teini osaa jopa 70 000 sanaa - lukematon teinivain
15 000 sanaa
https://yle.fi/uutiset/3-8711651
Vierailija kirjoitti:
Kävin koulua 70-luvulla, silloin oli kyllä kirjat ja useimmat sai omaksi. Mutta ei kaikki niitä silloinkaan tuntuneet lukevan. Pärjäsivät sillä, että kuuntelivat tunnilla - tai sitten eivät kuunnelleet.
Itse taas en opi kuuntelemalla mitään, joten kirjattomuus olisi kauhistus. Vähintään tarvitsisin kirjallisen listan siitä, mitä kaikkia asioita on käsitelty, jotta voisin itse jostain kirjallisista lähteistä etsiä tiedot. Kouluaikaan luin asiat kirjoista ja sitten pitkästyin tunneilla. Jos olisin ollut vain oppituntien varassa, koulumenestykseni olisi kyllä romahtanut. (Vaikka samapa tuo kun ei minusta mitään kumminkaan tullut.) Olisin myös pitänyt itseäni ihan tyhmänä kun en opi mitään.
Miksei kirjan sijaan voi olla edes jotain kokonaisista lauseista koostuvia verkkomateriaaleja?
Ihmisillähän on tutkitusti eri oppimistyylejä. Jotkut oppii parhaiten kuuntelemalla, toiset visuaalisesti jne. Kai sekin pitäisi ottaa huomioon.
Vierailija kirjoitti:
Meille on lapselle hankittu kirjat kotiin. Kouluun niitä ei kannata viedä, jotta ei erottuisi joukosta.
Onhan se aivan sairasta, että tokaluokkalainen joutuu nyt jäljentämään ison osan kirjan tekstistä vihkoonsa, josta se sitten pitää lukea kokeisiin. Tunti menee siihen, että opettaja näyttää kirjan tekstiä lause lauseelta, oppilaat kirjoittavat sen ja varsinainen opettaminen jää tekemättä. Osa ei osaa kirjoittaa - tai viitsi, jaksa, pysty keskittymään - heillä ei ole mahdollisuutta lukea mistään myöhemmin.
Opettaja on turhautunut, oppilaat ovat turhautuneita ja rahasta päättävät toteavat, että onhan niillä älypuhelimet, oppimateriaali voi olla siellä.
Näin meillä maksuton peruskoulu muuttui kouluksi, jossa edellytetään kuukaudessa noin 20 euron maksua palveluntarjoajalle sekä panostusta muutaman satasen älykapulaan.
Tässä on sitten palattu ihan entiseen malliin. Ei ollut kiertokouluissa kirjoja. Ei tainnut alkuaikoina olla vihkojakaan. Miten ne Jukolan veljekset aikanaan opettelivatkaan lukemista? Aapinen oli viime vuosisadalla monelle lapselle aarre, eli ensimmäinen oikea oma kirja, josta opittiin lukemaan. Toisaalta kirjoitustaito kehittyy huimasti, kun kirjoitetaan itse vihkoon. Tulipa mieleen eräs oma koulupäivä, kun piirtoheitinrullasta mitattiin 3,7 metriä opettajan kirjoittamaa tekstiä, joka tietenkin piti myös meidän kirjoittaa. Oli muuten kestävämpiä kuulakärkikyniä siihen aikaan, kun yksi hyvä kynä kesti 3 vuoden kirjoitukset - ja niitä oli paljon!
Peruskoulu on maksuton. Jos koulu edellyttää älykapulaa, jossa on oppimateriaalit, opetuksen järjestäjä hankkii sellaiset kaikille oppilaille. Tämä fakta pitäisi hyvin toimeentulevien vanhempienkin ymmärtää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin koulua 70-luvulla, silloin oli kyllä kirjat ja useimmat sai omaksi. Mutta ei kaikki niitä silloinkaan tuntuneet lukevan. Pärjäsivät sillä, että kuuntelivat tunnilla - tai sitten eivät kuunnelleet.
Itse taas en opi kuuntelemalla mitään, joten kirjattomuus olisi kauhistus. Vähintään tarvitsisin kirjallisen listan siitä, mitä kaikkia asioita on käsitelty, jotta voisin itse jostain kirjallisista lähteistä etsiä tiedot. Kouluaikaan luin asiat kirjoista ja sitten pitkästyin tunneilla. Jos olisin ollut vain oppituntien varassa, koulumenestykseni olisi kyllä romahtanut. (Vaikka samapa tuo kun ei minusta mitään kumminkaan tullut.) Olisin myös pitänyt itseäni ihan tyhmänä kun en opi mitään.
Miksei kirjan sijaan voi olla edes jotain kokonaisista lauseista koostuvia verkkomateriaaleja?
Ihmisillähän on tutkitusti eri oppimistyylejä. Jotkut oppii parhaiten kuuntelemalla, toiset visuaalisesti jne. Kai sekin pitäisi ottaa huomioon.
Tämä tuli ennen huomioitua siten, että opettaja puhui samaa asiaa jota kirjoitti = kuulemista ja näkemistä, ja oppilas itse vielä kirjoitti = tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat lapseni eivät käy koulua Helsingissä,
Eli luokan jokainen oppilas puhuu suomea, se jo kummasti auttaa opettajan työtä.
Olet väärässä, öyhöttäjä. Kyllä ulkomaalaistaustaisia lapsia on minunkin lapseni luokassa. Mutta meillä päin ei ole tapana syytellä heitä.
Lapsen pitäisi lukea myös itse. Suomessa on ilmaiset kirjastot hyödyntäkää niitä. Etsikää lapsia kiinnostavia kirjoja ja lukekaa niitä ääneen, kun lapsi oppii lukemaan etsikää aluksi helppolukuisia lukemaan juuri oppineelle sopivia kirjoja.
Meillä oli alakoulussa pitkään lukuläksyjä kotiin, jossa aikuinen kuunteli ja kuittasi läksyn luetuksi.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä sitä, että MIKSI Suomen maailman kärkeä ollut koululaitos piti mullistaa kokonaan ja arvailla mikä on se lopputulos. Ja MIKSI vanhemmat eivät nouse tätä vastaan ja vaadi lapsilleen kunnon opetusta?! Mikseivät lähetä Opetushallitukselle tulikivenkatkuisia kirjeitä ja mene kadulle banderollien kanssa.
Mikä ihme Suomea tänä päivänä vaivaa kun joka paikassa töhöillään jotain omaa, otetaan järkyttävästi valtionvelkaa ja kuitenkaan perustoimintoihin ei ole rahaa, mutta on kyllä esim. Italialle. Silti se etteivät omat lapset opi enää kunnolla vaan jonkun lauseen lukeminen saa lapsen itkemään. Ovatko kaikki niin lannistettuja, että ovat antaneet periksi? Että ihan sama kun kaikki murentuu ympäriltä.
Olen sen verran laiska, etten tosiaankaan jaksa lähteä mitään banderolleja heiluttelemaan. Sen sijaan opetin omat lapseni lukemaan 5-vuotiaina. Paljon helpompaa.
Nyt he ovat luokkansa parhaimmistoa, eikä heidän tarvitse itkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaaminen on heikkoa myös niissä kouluissa ja kunnissa joissa kirjoja on tarjolla. Ongelman juurisyyt ovat paljon syvemmällä.
Ei ole.
Ei todellakaan ole. Sitäpaitsi maaseuduilla kunnissa ja kyläkouluissa on rauhallisempia luokkia, kiusaamista vähemmän.
Siinä tulee pakostakin oppineeksi edes perusasioita.
Pisa-tutkimuksien mukaan huonointa osaaminen on itäsuomalaisilla pojilla.
Alakoulun perustehtäviä on opettaa lapsi lukemaan. Sieltä se on lähdettävä. Kotona tuetaan ja kannustetaan lukemaan.
Vuosi oli 2016 ja uusi opetussuunnitelma, pieleen meni inkluusioineen ja kolmiportaisine ns. tukineen. Tuo kirjojen poisjättäminen jatkaa samaa sarjaa. Huono juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat lapseni eivät käy koulua Helsingissä,
Eli luokan jokainen oppilas puhuu suomea, se jo kummasti auttaa opettajan työtä.
Olet väärässä, öyhöttäjä. Kyllä ulkomaalaistaustaisia lapsia on minunkin lapseni luokassa. Mutta meillä päin ei ole tapana syytellä heitä.
Te ette vaan uskalla katso todellisuutta silmiin. Ei se teistä punavihreistä parempia ihmisiä tee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaaminen on heikkoa myös niissä kouluissa ja kunnissa joissa kirjoja on tarjolla. Ongelman juurisyyt ovat paljon syvemmällä.
Ei ole.
Ei todellakaan ole. Sitäpaitsi maaseuduilla kunnissa ja kyläkouluissa on rauhallisempia luokkia, kiusaamista vähemmän.
Siinä tulee pakostakin oppineeksi edes perusasioita.Pisa-tutkimuksien mukaan huonointa osaaminen on itäsuomalaisilla pojilla.
Itseasiassa ymmärtääkseni pk-seudulla osaaminen on paikoitellen vielä heikompaa, vaikka alueena osaaminen näyttäytyykin korkeampana. Koulukohtaiset erot ovat siis niin suuret, että toisten tosi hyvä osaaminen nostaa keskiarvon toisten tosi heikosta osaamisesta huolimatta ylös. Ja puhun siis koulu/kaupunginosakohtaisesti, en tietenkään yksilötasolla.
Näin muistelen, kiitollisena otetaan linkki varmentavaan tietoon, jos jollain on heittää 😀
Koulurakennuksetkin on nykyään naurettavia ja sekavia. Ihmettelin harrastuspaikassa kun siellä oli koululaiset aivan eksyksissä vuosi sitten ja kävelivät jopa huoneeseen niin, että ihmettelivät hetken paikoillaan ja sitten kävelivät ulos, kun olivat tulleet väärästä ovesta väärään paikkaan. Sitten tajusin sen johtuvan viereen rakennetusta koulusta, jota mainostetaan "muuttuvilla luokkatiloilla" eli kun uusi koulurakennus oli "muuttuva labyrintti" lapset olivat kaikissa muissakin rakennuksissa ihan pihalla, minne mennä.
Kouluissa on nyt muotia keksiä kaikkia mahdollisia uudistuksia, ettei mitään tehdä vahingossakaan kuten ennen, vaikka niistä uudistuksista ei olisi yhtään mitään hyötyä.
Isäni joutui jättämään oppikoulun kesken, koska perheellä ei ollut varaa kirjoihin. Opetuksen hän olisi saanut vapaaoppilaana ilmaiseksi.
Nykyään Suomi on rikkaampi kuin koskaan, ja lasten- ja nuortenkirjoja saa kirjaston poistomyynnistä ilmaiseksi.
Jos nykyvanhemmat yrittäisivät tukea lapsiaan puoletkaan siitä minkä isäni vanhemmat, saataisiin lukutaitoasia kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat lapseni eivät käy koulua Helsingissä,
Eli luokan jokainen oppilas puhuu suomea, se jo kummasti auttaa opettajan työtä.
Olet väärässä, öyhöttäjä. Kyllä ulkomaalaistaustaisia lapsia on minunkin lapseni luokassa. Mutta meillä päin ei ole tapana syytellä heitä.
Te ette vaan uskalla katso todellisuutta silmiin. Ei se teistä punavihreistä parempia ihmisiä tee.
Minä perustan mielipiteeni siihen, mitä omin silmin lasteni koulussa näen. En siihen, mitä ideologia suuhun tuo, kuten sinä ilmeisesti teet.
Voisimmeko jättää tämän tähän ja keskittyä ketjun ydinasiaan.
Ensin sanotaan, että lapsen ruutuaika pitää olla joku muutama minuutti ja sitten 7 vee lätkästään pysyvästi kiinni näyttöön. Silmät tykkää ja silleen.
Tutkimusten mukaan ihminen oppii paremmin lukiessaan fyysistä kirjaa kuin näyttöä
Tod näk tämäkin on tehty säästösyistä. Samalla voidaan esittää että ollaan niin tulevaisuuden kehityksessä mukana.
Kävin kesällä 50-luvun luokkahuoneessa. Siellä oli määrättömästi kaikkea mielenkiintoista tavaraa: maapalloja, eläintauluja, alkuaineita, mittatikkuja, kasvistoja, erilaisia kirjoja kuvineen, kaikenlaista! Teki mieli itsekin alkaa tutkia ja kokeilla kaikkia erilaisia vempeleitä.
Sitä me tarvitsemme takaisin. Tekemistä, aitoja asioita, oikeita laitteita. Ei pelkkää pädiä ja googlea.
Ei ihme ettei lapset jaksa keskittyä ja pysyä paikoillaan.
Meidän lapsen piti tehdä esitelmä koulussa (4 lk. ) ja opettaja kehotti käyttämään lähteenä wikipediaa
Osaaminen on heikkoa myös niissä kouluissa ja kunnissa joissa kirjoja on tarjolla. Ongelman juurisyyt ovat paljon syvemmällä.