Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi niin monet aikuiset eivät pysty kuuntelemaan "örinämusiikkia"? Kokevatko sen liian pelottavana tms.?
17.09.2022 |
Miksi siis niin moni aikuinen ei pysty kuuntelemaan death tai black metallia? Mielestäni hyvään yleissivistykseen kuuluu laaja musiikkimaku. Joten jos keskustelen musiikista jonkun kanssa, niin oletan, että esim. Morbid Angelin Altars of Madness tai Emperorin In the Nightside Eclipse ovat tuttuja. Ihan samaan tapaan kuin oletan, että keskustelukumppanille ovat tuttuja Vivaldin Neljä vuodenaikaa tai Miles Davisin Kind of Blue.
Kommentit (229)
Minä oletan, että keskustelukumppanin osaa luetella Gerog Philip Telemannin tuotannon ilman, että käyttää googlea. Ap tuskin osaa eli hän ei ole mielestäni sivistynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pitäisi tuntea jotain marginaalibändejä?
Itse kuuntelen välillä. Olen alle 30 v nainen. Tosin en voi sanoa, että tietäisin paljon tästä genrestä. Minusta oikeastaan silti kaikki metallimusiikki on kiinnostavaa. Jos mietin vielä niin itse kuuntelen deathcorea. Siinäkään ei meinaa saada sanoista selvää. Itseä sekään ei silti haittaa. Joku toinen rauhoittuu rauhallisesta musiikista, mutta itselle tämä "örinämusiikki" on rauhoittavaa. Muuten en esim huudosta tai kovista äänistä pidä, mutta musiikissa se ei haittaa. Oikeastaan haen musiikissa aina uusia kokemuksia. Joku pop biisi on vähän tylsän kuuloista metallin jälkeen. Laittaisin tähän erään biisin, mutta nimi ei nyt muistu mieleen.
Kertoo todella paljon ap:n sivistystasosta, että hän vertaa Vivaldin Neljää vuoden aikaa johonkin pienten piirien örinäbändeihin. Ensin mainittu kuitenkin "hieman" laajemmalla soitolla maailmanlaajuisesti :D
Raskasta mieltä aiheuttavaa.
Musiikin tarkoitus on omalla kohdallani rentouttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuuntelen mitä vaan renesanssiluutusta räppiin mutta en nauti nykyhevistä.
Tykkäsin vielä joskus 70-80-luvulla jostain deep purplesta mutta uudempi ei nappaa. Kitaran ääni on usein särjetty ihan puuroksi ja laulajan örinä samoin. Komppi ei oikein lepää vaan kiirehtii, melodiastakasn en saa kiinni. Oikeastaa ainoa joka sivuaakaan tätä tyylilajia ja on silti siedettävää on Rammstein.
Ja toisaalta - sama suuntaus flamencolaulussa. Osa vanhoista yritti laulaa kauniisti, mutta osa uusista laulaa kurkkunsa pilalle. Että kun karjuu äänensä paskaksi niin kokee ehkä ilmentävänsä sitä "duendea" jota ei pysty ilmaisemaan sanoin tai sävelin. Onko kyse samasta ilmiöstä?
Laaja musiikkimaku ei tarkoita, että pitää tykätä IHAN KAIKESTA musiikista. Se on jopa mahdotonta. Kaikesta ei voi tykätä. Eikä pidäkään voida. Sehän musiikin hienous juuri on, että jokaiselle on jotakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
. Lähtökohta on se, että eri tyylisuunnissa on lajinsa mestarit. Tärkeää olisi, että se myös osattaisiin esitellä minulle sekä kertoa mihin pitäisi kiinnittää huomionsa.
Aikuisuus ei rajaa, mitä musiikkia voi kuunnella
Voin mä kuunnella soittoa mutta sitä örinää mä en kyllä jaksa kuunnella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enemmän se örinä lapsia pelottaa kuin aikuisia. Aikuisista monille lähinnä sattuu korviin.
Vierailija kirjoitti:
Raskasta mieltä aiheuttavaa.
Musiikin tarkoitus on omalla kohdallani rentouttaa.
Pitää tähän vastata (olen tuo alle 30 v nainen ja kirjoitin jo viestin ketjuun), että itseä taas metallimusiikki on rentouttavaa musiikkia. Vaikka metallimusiikki on usein synkkää niin itse en taas pidä mistään ylipirteästäkään. Metalli genrenä itselle aina tärkein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se jatkuva örinä nyt vaan käy hermoille.
Itse kuuntelen esim. industrial metallia, kun taas miesystävälle tuokin on liian raskasta kuulemma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurimman osan mielestä se kuulostaa pelkältä meteliltä.
Minun musiikkimakuuni vaikuttaa hyvin paljon se pidänkö jonkun laulajan äänestä. Sen vuoksi räppi tai örinämetalli ei iske ja omalta osalta raskaimman musiikin raja kulkee siinä AC/DC:n ja Metallican kohdalla, Jotenkin se örinämetalli kuulostaa lähinnä koomiselta ja laulun sanoista on vaikeaa saada selkoa. Esimerkiksi David Coverdale on hyvä laulaja vaikka Whitesnaken lyriikat eivät olekaan mitään Bob Dylanin tasoa.
Yleensä tykkään kuunnella laaja-alaisesti rock- ja popmusiikkia 1950-luvulta 2020-luvulla. Jotenkin huvittaa miten jotkut suhtautuvat musiikkiin lähes ideologisesti ja päättyvät kuuntelemaan vain jonkun yhden genren edustajia kuten metallia tai punkkia.
Whitesnake on sukkahousuheviä eikä örinää. Melkein enemmän poppiosastoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa räpin lisäksi olla ainoa musiikin laji, joka lähinnä vituttaa.
Vierailija kirjoitti:
Kertoo todella paljon ap:n sivistystasosta, että hän vertaa Vivaldin Neljää vuoden aikaa johonkin pienten piirien örinäbändeihin. Ensin mainittu kuitenkin "hieman" laajemmalla soitolla maailmanlaajuisesti :D
Omissa genreissään nuo mainitsemani levyt ovat kuitenkin klassikkoja. Vähän sama kuin et osaisi keskustella nykyaikaisista runokirjallisuuden merkkiteoksista, kun onhan sitä olemassa Raamatut, Koraanit ja Harry Potterit, millä "hieman" laajempi tunnettavuus maailmanlaajuisesti :D
Vierailija kirjoitti:
Itse kuuntelen välillä. Olen alle 30 v nainen. Tosin en voi sanoa, että tietäisin paljon tästä genrestä. Minusta oikeastaan silti kaikki metallimusiikki on kiinnostavaa. Jos mietin vielä niin itse kuuntelen deathcorea. Siinäkään ei meinaa saada sanoista selvää. Itseä sekään ei silti haittaa. Joku toinen rauhoittuu rauhallisesta musiikista, mutta itselle tämä "örinämusiikki" on rauhoittavaa. Muuten en esim huudosta tai kovista äänistä pidä, mutta musiikissa se ei haittaa. Oikeastaan haen musiikissa aina uusia kokemuksia. Joku pop biisi on vähän tylsän kuuloista metallin jälkeen. Laittaisin tähän erään biisin, mutta nimi ei nyt muistu mieleen.
Shadow of intent- From ruin we rise oli se mitä hain. Minusta tämä on esim vielä kiva biisi ja tykkään tästä. Sanoista saa selvää.
Vierailija kirjoitti:
Se, että ei pysty kuuntelemaan jotakin tiettyä musiikkimakua ei tarkoita, että tietämys aiheesta ei kuuluisi yleissivistykseen.
Olen täysin samaa mieltä, että aihe kuuluu yleissivistykseen. Ihan kuin esim. manga ja anime tai jalkapallo.
Miksi itse en kuuntele kyseistä musiikkia? Koen sen ahdistavana. Oma musiikkimakuni eroaa suomiämmien ja muiden suomalaisten miesten musiikkimausta todella paljon, ja osittain tästä syystä, en voi kuunella kyseistä musiikkia.
Muutama kappala on tosin tullut tutuksi harrastusten kautta, mutta on pakko myöntää, että amiksena en ole tarpeeksi sivistynyt. M27
Paljonko tiedät esim. ohjaskelkkailusta? "Örinämetalli" on verrattavissa siihen musiikkigenrenä. Jalkapallo on vähän niin kuin radiopop, koska on laajalle yleisöllekin edes jollain tasolla tuttua.
En ole löytänyt kyseisen musiikkigenren loistavuutta. En ymmärrä sitä, enkä saa siitä positiivisia elämyksiä.
Sama abstraktin taiteen kanssa.
Tylsää ja tylsää.
Synkkää musiikkia kyllä kuuntelen, mutta metallia tai heviä en taas yhtään.
En myöskään klassista tai iskelmää, mikäli joku tähän kommenttiini tarttuisi ja sitä ehdottaisi.
Alue: Aihe vapaa
Se nyt vaan on ihan hirveän kuuloista. Olen ollut samaa mieltä koko ikäni.