Lokakuiset 2006 viikkoon 44
Kommentit (84)
Ei meinaa ehtiä nettiinkään enää. Arki alkaa sujua vauvan ja taaperon kanssa muuten, mutta taaperon päikkäriaika on mulle vielä ongelma. En ymmärrä, että mitenkä organisoin asian. Taapero on nukkunut vaunuissa päikkärinsä tähän asti ja vaatii yleensä muutaman tutin nosto kerran, kun ei saa itse hanskat kädessä tuttia suuhunsa. Olisi pitänyt vierottaa tutista aiemmin, mutta ei vaan tullut sitä tehtyä. Tai sitten olisi pitänyt opettaa nukkumaan sisällä päikkärit... No joo, ehkä se tästä lutviutuu. Taapero on ottanut vauvan muuten hienosti vastaan, ainoastaan vauvan itku on hänelle vielä kamala paikka, eli yleensä alkaa itkeä itsekin, jos vauva itkee. Ja todellakin herää helposti vauvan itkuun aamusella.
Vauva on ihana ja todellakin osaan nauttia nyt eritavalla vauvasta, kuin esikoisen aikana. Muistan, miten välillä ihan pelotti hetki, kun vauva on hereillä, että mitä jos hän taas itkee ja miten saan hänet taas nukkumaan (erityisesti illat hankalia). Nyt ei ole mitään tällaisia tuntemuksia. Vauva vaikuttaa ainakin vielä melko tyytyväiseltä ja viihtyy jopa vaunun kopassa itsekseen, eikä aina tarvitse olla sylissä. Katsotaan, miten käy. Esikoisella isommat iltahuudot alkoivat kahden viikon iässä, katsotaan, mitenkä nyt käy. Yöt menevät melko hyvin, iltaisin tankkaa ja vähän kitistää kahdeksasasta puolilleöin, mutta sen jälkeen nukkuu ja herää vaan kahdesti syömään noin kolmen tunnin välein. Vaihdan vaippaa vain kerran yössä, kun yleensä on ollut vain pissaa vaipassa. Päivisin en ole rytmiä mitenkään tarkasti tullut seuranneeksi, melko vähän on vielä hereillä. Iltaisin on pisin hereilläolo hetki.
Kantoliinoista; itselläni on trikoinen pitkäliina ja kudottu rengasliina. Ajattelin, että rengasliinassa olisin pitänyt nyt ihan vauvana kehtoasennossa, mutta en mielestäni saa vauvaa hyvään asentoon, jotta uskaltaisin häntä siinä kauemmin pitää. Onko kellään muulla rengasliinaa käytössä?
Imetys sujuu hyvin, selkeästi on apua siitä, että on jo kokemusta yhden lapsen imettämisestä. Mutta kaikille imettämistä haluaville, joilla on ongelmia, jaksamista, sillä todellakaan imettäminen ei ole aluksi ihan niin yksinkertainen juttu, kuin luulisi.
Meillä on sellainen turvakaukalopussukka, ostin sen kirpparilta, eikä vielä ole käyttökokemusta, mutta vaikuttaa näppärältä.
Ulkoilemaan mennään vasta viikonloppuna, kun kahden viikon mikä tulee täyteen.
Mukavaa keskiviikkoa kaikille!
K kera pikku-Pipsan 11vrk
Me ollaan käyty jo aika monta kertaa ihmisten ilmoilla myös vauvan kanssa. Ekaa kertaa oltiin ulkona kävelyllä kun pienellä oli ikää 4vrk. Mittari näytti silloin kymmentä lämpöastetta ja th:n mukaan ei ollut mitään esteitä ulkoilulle. Nyt kun tyttösellä on ikää huomenna 2 viikkoa niin ollan ehditty olla ulkona useamman kerran (myös vähän viileämmällä kelillä), ruokakaupassa on käyty pari kertaa, Stockalla kahdesti, kylässä naapurissa kerran ja oltiinpa maanantaina avoimessa päiväkodissakin. Mä en yksinkertaisesti kestä täyspäisenä neljän seinän sisällä kovinkaan montaa päivää putkeen, joten mun lapset tottuu pienestä pitäen olemaan paljon liikenteessä:)
Ihan pikkusen ärsytti tuolla perhekerhossa, kun jotkut äidit antoivat taaperoidensa tulla ihan liki vauvaa, paijailemaan ja koskettelemaan. Mä en pelkää hullun lailla mitään pöpöjä sun muuta, mutta jotain rajaa toivoisin kuitenkin vieraiden pienten lasten koskettelulle. Siinä on niin paha mennä ihan vieraalle lapselle sanomaan että äläs nyt, jos äiti seisoo vieressä lässyttämässä jotain...
Huomenna pitäis sitten aloittaa Jekovit. Toistan vielä kysymykseni että eikös se ollutkin kahden viikon iässä kun pitää aloitta D-VITAMIINI? Toivottavasti ei tule vatsanpuruja.
Ihanan rauhallinen tunnelma kun molemmat tytöt nukkuvat. Olen kohta jo tunnin verran nautiskellut:)
-L-
Vauvakuumeesta! Haluaisin heti kolmannen muksun ;D
Siis tämän täytyy johtua jostakin hormooneista tms, eihän nyt oikeasti voi tehdä vauvaa mieli kun meillä on jo kaksi vauvaa, 1kk vanha ja 1v1kk vanha ;)
Olen tosi väsynyt enkä ole siksi kirjoitellut, vauva herää yhä 1-2 h välein yöllä.
Ja päivällä en voi nukkua kun jompikumpi lapsi on koko ajan tietty hereillä. En valita, kun on ne kuitenkin niin ihania ja kyllä se päivä vielä koittaa kun saan taas nukkua, lapset kun kasvaa niin nopsasti.
Siis kuka se sanoi ettei halua toisten lapsia vauvan lähelle? Miksi? Minusta on ihana kun puistossa lapset käy kurkkimassa vaunuun ja kyselee että kuka täällä on :)
Meidän pienellä tytöllä on huomenna eka neuvola, ikää jo melkein 1,5 kk. Kiva nähdä kuinka kasvanut.
Nyt kuuluu kutsu!
-Lupis ja ihana pikkuinen tytteli
Minä se olin jota ärsytti pienten lasten tuleminen liian lähelle vauvaa. Siksi että a) pienet lapset eivät osaa olla kovin varovaisia liikkeissään kun eivät tajua että vauva on pieni ihminen ja b) ovat varsinkin tähän aikaan kovin nuhaisia yms. Siis kyllä mustakin on kiva kun meidän vauva huomataan ja häntä ihaillaan, mutta pienen välimatkan päästä, kiitos:)
Meillä on ollut havaittavissa myös tuota, että kakkosen syntymää ei samalla tavalla ole noteerattu tuttavapiirissä. Melkein tulee paha mieli toisen puolesta, mutta onneksi me vanhemmat ja kaikki läheiset rakastamme tätä pientä ihan yhtä lailla kuin esikoistakin. Meillä on tytöillä se tilanne, että he ovat sekä mun että miehen puolelta toistaiseksi ainoat lapsenlapset ja sen vuoksi erittäin huomioituja:)
Hiljaista täällä tänään...
Älyttömän nopeaan menee aika, kun eihän siitä ole kuin hetki vasta kun tuskailin vielä ison mahan kanssa. Ensimmäisestä kuukaudesta nyt selvitty ja vissiinkin voisi huokaista, että ei saatu tällä kertaa koliikkivauvaa. Esikoinen huusikin kaikki illat, joten ihan kiva :)
NEUVOLASSA käytiin tänään. Elmo on nyt tasan 5kg (syntyessään 3730g) ja pituutta on 55cm (51cm). Hyvin on maito maittanut pojalle. Ja toinen kiveskin löytyi :) Sairaalan lääkäri jo pelotteli kaikenmaailman leikkauksilla kun ei sairaalan tarkastuksessa toista kivestä vielä tuntunut. Mutta nyt kaikki hyvin.
FIIKUNA: Voi hittolainen mitä öitä, kaikki sympatiat täältä sinne. Voimahaleja lähettelen, toivottavasti seuraavat yöt menee paremmin. Sinä olet kyllä joutunut kärsimään huonosti nukutuista öistä ihan liikaa. Tuntuuko, että heräily voisi johtua vatsavaivoista? Me nimittäin käytiin Elmon kanssa viime viikolla vyöhyketerapiassa ja poika nukkuikin sen jälkeen 6,5 tuntia putkeen. Edelliset yöt oli menneet tunnin välein heräillessä. Paljon meillä yöt vielä vaihtelee ja ihan alussa oli kanssa tuota valvomista keskellä yötä. Se on kyllä tosi raskasta. Koita jaksaa!
KETSUP: En muista enää kirjoitinko jo viime viestissä, mutta siis piti vielä lähettää isot onnittelut teille terveestä vauvasta! Ihana kuulla, että sydän on kunnossa. Muistan kyllä kun asiaa murehdit tuolla odotuspuolella.
Onnittelut vielä MIANNILLE pojasta! Ja muillekin lapsensa saaneille. Minä jatkan miehen synttärikakun leipomista. Lapset nukkumassa ja kämppä hiljaisena, ihanaa.
S-I ja Elmo 1kk
Pakko kirjoittaa kuulumisia tänne kun niin ahdistaa;)
Siis tuon meidän pikkuneidin nukuttamissessiot ovat aina vaan pidentyneet. EIlen hehkutin että jee kun kun kuitenkin yöt nukkuu kuin unelma sitten kun nukahtaa niin eiköhän sitten viime yönä päättänyt heräillä 2 tunnin välein (mikä meille on usein kun olen tottunut siihen 3-4 tuntiin vähintään..). 20.00 vietiin jo tyttö kylpyyn kun oli väsyneen tuntuinen ja 20.30 aloitti iltatankkauksen, jota siis taas kesti puoleen yöhön. Nukahti varmaan 5 kertaa tuossa välillä mutta aina 10 min päästä alkoi ähinät ja kitinät.
Vaikka neuvolassa sanottiin ettei tarvi missään nimessä antaa korviketta että ei tyttö nälkäänsä kasvusta päätellen ainakaan ähise, mutta herranjumala kun on tissit kipeät tuollaisten aina vaan pitenevien nukuttamissessioiden takia! Kysymykseni kuuluukin, että voisikohan neiti kuintkein rauhoittua jos antaisin hänelle korviketta imetyksen jälkeen siinä 21.oo maissa jos kyse onkin siitä että tyttö saa kyllä tarvitsemansa määrän mun tisseistä mutta jos sen saamisen tosiaan tarvitaan 3 tuntia tai yli eli jos kerralla maitoa ei heru tarpeeksi??
Auttakaa joku viisaampi? Olen niin hemmetin arka antamaan korviketta kun esikoinen ei sitä juurikaan saanut (vasta lähempänä vuotta) joten en oikein tiedä millaisesta pullosta, miten paljon ja missä asennossa noin pienelle vauvalle sitä tulisi antaa?
Nyt mua oikein pelottaa että muuttuvatko yöt rauhattomiksi kun tähän asti ollaan saatu nukkua NIIN superhyvin;)
Taitaa vanhuus iskeä kun yhden valvotun yön jälkeen on tälläinen väsy;)
Mä taas justiin illalla ajattelin, että haluan kyllä lisää lapsia mutta en kolmatta näin pienellä ikäerolla. Toisaalta en pidä suunnitelmallisuudesta, mutta ei uskalleta jättää ehkäisyä pois kokonaan, koska tämä pikkukakkonen sai alkunsa heti kun menkat alkoi imetyksen jälkeen... josta pääsenkin galluppiin?
G: JOKO OLETTE EHKÄISYN MIETTINEET?
Nyt hampaiden pesuun!
Täällä muuten pakkasta 10 astetta - hui!
Nazu ja papupata 1v9kk ja nuppuvauva 1kk 3pvää
PS: S-I , meidän vauvat on aika lailla samankokoiset;) Kasvavat samaa tahtia!
Meillä on nämä ensimmäiset päivät (ja YÖT!) olleet semmoista hurlumheitä, ettei oo pahemmin minun persus koneen penkkiin kerennyt istahtamaan.
Nyt jos kuitenki muutama sananen.
Meillä valvottiin viime yönä KOKO yö. Siis vauva ei varsinaisesti valvonut, mutta ei myöskään alkanu kopassaan nukkumaan, vaan rauhottui vain sylissä. Mahaa kai kipristi ja en tiedä oliko muuta syytä. Olis niin helppo, kun vois vieressä imettää ja nukuttaa, mutta kun KAKSI pientä isosiskoa oli taas viime yönä hiippaillut meidän sänkyyn, niin oli ahdasta jo muutenki. En nyt tiedä, mitä tekisin tuon imetyksen kans. Maitoa tulee hyvin ja vauva imee rintaa hyvin. MUTTA, se iso mutta. Sama juttu kuin nuoremman tytön kohdalla, että 5min imetyksen lopettamisesta alkaa kauhea itku ja mahasta oikein kuuluu kauhea lorina ja vauva kipristelee, piereskelee ja rauhottuu vain, kun antaa olla pystyssä tuossa olkaa vasten. Kun taa syöttää pullosta, niin tuota ongelmaa ei ole, vaan röyhtäisyn jälkeen vauva on tyytyväinen. Tekis NIIN mieli lopettaa koko imetys tähän paikkaan ja ihan vaan antaa Nania pullosta, mutta mikähän siinä on,että siihen kuitenki on isompi kynnys kuin luulin. Ja se on just se, että mitä ne kaikki aattelee. Perhana! Aattelin soittaa neuvolan th:lle soittotunnilla ja kysyä tuosta syöttöhommasta. Lypsämään en ala, siihen mulla ei todella ole aikaa eikä energiaa.
Meidän TAAPERO on aivan mahdoton nyt, kun vauva on viimein syntynyt. AINA niin hyvin yönsä nukkunut heräilee nyt itkemään äitiä jotain 4-6x yössä ja ei meinaa millään rauhottua. Päivisin kiukuttelee / istuu sylissä / härppii vauvaa.. Ja tähän voiki sitten sanoa, kuinka tavattoman " iloinen" olen siitä, että mies menikin eilen ja tänään töihin ja lähtee ensyönä 3 päivän reissuun.. No, ite olen luvannut mennä, mutta oikeesti hirvittää, että miten noiden kans jaksan. Onneksi äitini aiko hakea huomenna isomman tytön viikonlopuksi niille. Helpottaa edes iltoja, kun ei tarvi nukuttaa tyttöä. Muut kun alkaa itsekseen nukkumaan.
Nyt siis vauva rauhottui nukkumaan, vihdoinki. Nenäkin on raasulla tukossa, me ollaan kaikki vähän flunssassa. Onneksi keittosuolatipat auttaa.
NAZU mietti tuota korvikkeen antoa. Meillä annetaan ihan tavallisesta Ainun pullosta sylissä, aika pystyssä asennossa. Ja kerralla pikkumies vetää vaihdellen 40-60ml Nania.
EHKÄISY: Synnytyssalissa aattelin moneen otteeseen, että menen ihan heti sterilisaatioon, ettei enää ikinä, todellakaan, milloinkaan. No mutta, kun ikää on se 26v niin pakko unohtaa moinen ja siis hormonikierukka laitetaan jälkitarkastuksessa. Sitten on 5v huoleton olo ja sen jälkeen voi miettiä, että haluuko iltatähden vai oisko jo valmis siihen lopulliseen ehkäisyyn. Nyt kuitenki lapsiluku on EHDOTTOMASTI täynnä ainakin MONESKI vuodeksi, 4 lasta 7v aikana on kuitenki ainaki mulle tarpeeksi.
NIMI: Meillä sitten isompi tyttö vahingossa kuuli vauva nimen ja on nyt huudellut sitä jokapaikkaan, eli se siitä salaisuudesta. Elikäs Tuomas Viljo Petteri on meidän pikkumiehen nimi. Ja aivan on nimensä näköinen :) Viljo tulee miehen papalta, joka siis kuoli tässä syksyllä ja Petteri on miehen toinen nimi. Tuomas oli AINOA kaikista kalenterin nimistä, joka kuulosti hyvältä sekä minun että miehen mielestä. Minä ehdottelin kovasti Leeviä ja Niiloa, mutta mies ei niille lämmennyt ja samoin kävi esikoisen suosikille Kallelle :) Mutta siis, Tuomas on just hyvä enkä osaa enää edes kuvitella poikaa minkään muun nimiseksi.
Nyt täytys kaivella vaatekaappeja ja tehdä joulupukille listaa mitä kukanenki lapsi tarvis joululahjaksi :)
Touhukasta Torstaita kaikille!
Mianni ja Tuomas 4vrk
Kirjoittelenpa minäkin vihdoinkin tälle puolelle. Tuonne vauvapuolelle jo kuulumisia olen muutamaan otteeseen laittanut, mutta kovasti ei ole aikaa ollut koneella olla. Ei malta kauaa olla poissa vauvan viereltä. Tulee ihan ikävä välillä, jos tekee kauan omia hommia tai vauva nukkuu oikein kauan :)
Elikkä meille syntyi sitten hieman yllättäen poika viikolla 39+1 eli viime viikon keskiviikkona. Illalla vielä kirjoittelin tosi pitkän viestin vauvasivuillekin, jossa ilmoittauduin niiden joukkoon, jotka odottelevat vielä tovin :) Mutta niin vaan lähtö tuli yllättäen seuraavana yönä lapsivesien menon jälkeen. Ehkä sillä tosissaan oli merkitystä, että kävi katsomassa Je_Ni:n IHANAA pojua sinä edellisenä iltana!! :) Lisäksi ehkä normaalia enemmän touhusin kaikkea niinä viimesinä päivinä, näin jälkeenpäin ajatellen. Kait sitä jotenkin henkisesti aavisti lähdön olevan lähellä vaikka fyysisesti ei mitään kovin erityisiä oireita ollutkaan. Hieman oli ehkä maha laskeutunut, mutta edelleenkään ei mitenkään selvästi. Yölliset vessareissut olivat lisääntyneet, mutta jo reilun viikon ajan. Vauva ehkä päivisin rauhallisempi, mutta viimeisinä iltoina piti todellista iltajumppaa siinä 21-23!
Ihan niin nopeasti ei synnytys sujunut, mitä täällä sivuilla jo arveltiin :) Mutta ei siinä mennyt myöskään niin kauaa, mitä kait olisi voinut. Eli lapsivesien menosta 13 h ja säännöllisistä supistuksista joku 9-10 h (en huomannut laitttaa sitä ylös, minkä ajan ne lopulta papereihin merkkasi). Mun mielestä jo autossa oli kyllä säännöllisiä supistuksia (tulivat säännöllisesti 4-5 min välein), mutta mua vastaanottanut kätilö sanoi, että ne eivät ole vielä kunnollisia avaavia supistuksia. Ilmeisesti olin liian kivuttoman oloinen. Lapsivettä kylläkin tuli lähes joka supistuksen mukana. Mutt viimeistään sitt kasin jälkeen, kun lääkäri oli käynyt tutkimassa tilanteen, alkoi lapsivettä tulemaan joka supistuksen jälkeen ja kipu hieman lisääntyi. Keinutuolissa ja jumppapallolla ja seistessä meni ensimmäiset tunnit ja sitt iltapäivällä laitettiin supistuksia vauhdittava tippa. Aloin myös hengittelemään ilokaasua, jonka tehosta en aluksi ollut kyllä ihan varma. Parin tunnin päästä tilanne oli suht sama, josta tietty masennuin ja aloin vaatimaan kivunlievitystä, kun supistukset olivat olleen jo kivuliaampia hetken aikaa. Epiduraalin sain vartin yli kolme ja ehdin jo epäilemään kuinka hyvin se auttaa, sillä tunne supistuksista säilyi alavatsalla, ainakin osittain. MUTTA reilun puolentoista tunnin päästä, kun tarkistettiin tilanne, olikin kohdunsuu täysin auki. Sitten haettiin mies kahvilta ja alettiin harjoittelemaan ponnistamista. Pari tuntia meni loppuvaiheessa, ponnistusvaiheeksi kirjattiin joku 40 min, ja imukuppiin jouduttiin turvautumaan, koska vauva oli tulossa kasvot ylöspäin - eikä siksi koko aikana laskeutunut kunnolla. Vasta imukupilla saatiin vauvaa alaspäin niin, että VIHDOINKIN itsekin tunsin missä hän oli tulossa ja miten ponnistaa yms. yms. Se oli ihanaa, eikä ponnistusvaihe sattunut, epiduraali + ilokaasu pöhnän ansiota kait :)
Kolmella tai korkeintaan neljällä supistuksella hän oli ulkona. Mikä ihana tunne!! Hetken kesti ensi-itku, mutta tuli se sieltä ja hänet nostettiin rinnalle. Pian kuitenkin vietiin pois ja kävi hetken lämpökaapissakin ym. jäntevyyden ja ihon takia. Pisteet olivat 8-8-7.
Sitten tuotiin takaisin ja hän söikin molemmista tisseistä heti tunnin verran :)
Hyvin poju alkoi heti syömään sairaalassa ja vain kahtena eka yönä annettiin hieman lisämaitoa. Rintakumiin turvauduin toisena päivänä, kun ilman sitä tuntui niin hankalalta - vauva kun oli alkuun kovin unelias ja saattoi myös imeä väärästä paikkaa...kerran imi vartin verran ja sitt vasta itse tajusin ett imi nännin vierestä. Siinä sitt oli tississä sellainen " fritsu" muutaman päivän :-)
Täytyy nyt kotosalla kokeilla taas ilman.
AIVAN IHANA isänsä pienoiskopio poju on! Tai no, omia piirteitänikin oon löytänyt. Mukavan rauhallinen ainakin vielä toistaiseksi. Syö päivisin ehkä kolmen neljän tunnin välein ja öisin 2-3 tunnin välein. Viime päivinä jo ollut hereillä seurustelemassa muutamaan otteeseen. Tutinkin huolii, jota käytetty mm. silloin kun ollut vieraita, eikä viitsi ihan heti ensi-ininään tarjota tissiä. Hyvin hän on tutilla malttanut odottaa.
G: Missäs vaiheessa voi vielä tulla oireita koliikista / unirytmi muuttua huonoksi hyvän alun jälkeen. Eli koska voi huokaista helpotuksesta, vai voiko lainkaan :) ?
Jaahas, jos ryhtyisi aamupalalle. Poju vielä nukkuu, viimeksi syönyt tuossa viiden kieppeillä.
Ai niin, tänään tulee terkkari kotiin. Kivaa! Saa kysellä kaikkea mahdollista. Napatynkäkin muuten irtosi jo eilen, 6,5 vrk ikäisenä!
Kirjoittelen kuulumisia sitt terkkarikäynnin jälkeen. Saas nähdä paljonko on painoa tullut. Mielestäni on jo posket pyöristyneet :)
T: Peggy-75 ja poju 7 vrk
Eka miehen iltavuoro selvitty kunnialla kolmen tenavan kanssa!!! Vähän meinas jänskättää miten saan kaikki kylvetettyä ja nukkumaan mut ihan hyvinhän tuo meni.
Nazulle piti kommentoida siitä iltaähinään korvikkeesta, meillä on niin samanmoinen ähinä/tankkaus iltarituaali, about 20-24 tuhistaan siis tissillä. Itse parina iltana pulloa tarjonnut mutta ei jaksa juoda ku jotain 20 ml, eli nälkä ei pitäis olla. Ehkä kuitenkin pikkaisen helpommin nukahtaa sit rinnalle mutta sänkyyn nostaessa alkaa taas sama homma alusta, eli en tiedä onko sillä mitään merkitystä...
Tänään tulee 1 kk täyteen, pitäis neuvolantädinkin tulla käymään joten täytynee kysyä vähän neuvoja.
Jotain muutakin oli kyllä mielessä mutta imetysdementia vaivaa sen verran pahoin että unohtui jo ;o)
Mianni, sielläpäinkö saa kierukan jo jälkitarkastuksessa? Minä kyselin th:lta asiaa mutta pitäis kuulema vähintään 4 kk synnytyksestä olla, saa nähdä miten sinne asti jaksaa, meillä on nyt lapsiluku täynnä(ainakin pitkäksi aikaa;o)) joten vahinkoja ei olis tarpeen sattua...
Pitänee lukea vielä pinoa läpi ja koittaa miettiä mitä oli mielen päällä.
angie ja pipo 1kk
auttakaa tyhmää vielä, että mikä ero tuttelilla ja nanilla on?
Pitää nyt katsoa tilanne taas illalla että koittaako yhtenä iltana antaa korviketta että auttaako ähinään vai mikä on tilanne.
yks sylissä ja yks kädessä kiinni, pitää vissiin mennä...
erona on ainakin valmistaja ; ) mutta jotkut sanovat, että Nan olisi ns. lähempänä äidinmaitoa, mutta tiedä häntä. Meillä molemmat käytössä. Esikoiselta huomasin silloin että Nan kovetti kakkaa vähän enemmän...
eli esikoinen istuu tässä kainalossa tuijottaen muumia, joten nopeasti niitä näitä ja vähän muuta....
Korvikekysymykseen en valitettavasti osaa Nazulle vastata, joten joku muu viisaampi saakoon niin tehdä... Miannille nostan kyllä hattua, kun olet yksikseen siellä jo kaikkien lasten kanssa. Minulla sjujuu just ja just näiden kahden kanssa. Omaa flunssaa ei vaan nyt millään saa pois :-( TSEMPPISÄTEITÄ LÄHETÄN MYÖS KAIKILLE, JOTKA VALVOVAT öitä,.
Meilläkin yöt vaihtlevat melkoisesti. Lillis tuolla jossain aiksemmin pinossak yseli, käskettiinkö meitä herättämään tämä pieni pienimies 3h välein syömään ja näin juurin tehtiin! .Lopetin sen kuitenkin heti pianokontrollin jälkeen, ja nyt saa syödä ihan omassa rytmissään ja useimmiten herääkäin 3h välein.. Mutta Nyt pikkumies sai kaiken kukkuraksi vielä tämän muulla perheellä jyllännen flunssan. Mianni mainitsi ne keittosuolatipat, mutta jaksaisiko joku muu kerrata, MITÄ ENSIAPUKEINOJA MUITA ON PIKKUVAUVAN TUKKOISUUTEEN??
LIIKKUMISESTA on ollut juttua. Tämän flunssan takia ei olla päästy vielä yhtään minnekään. Ensi viikolla kyllä lähdetään liikkeelle! Olen myös sitä tyyppiä, että " sekoan" , jos pitää neljän seinän sisällä olla monta päivää. Stockalle on ainakin päästävä pian käymään ;-) ja ulos testaamaan tuplia ja toimivatko oikeasti käytännössä...
NIMISTÄ. Meillä nimi vielä päättämättä. Luultavasti joku perinteinen vanha suomalainen pojan nimi, joka tulee suvustamme. Tyttärellä on suomalainen nimi (kuitenkin yllättävän harvinainen), joka kuitenkin on myös kansainvälisesti käytössä ja helppo lausua ulkomaan elävienkin :-).
Voi vitsi, että näytää ihanalta tuo sää nyt ulkona. Auriko paistaa, valkoinen maa ja taustalla kuitenkin avoin meri vielä aaltojen vietävänä. Mutta pakk nyt vaan kärivstellä täällä sisällä :-(
Jolla
Ihana huomata, kun Lupicaialla on vauvakuume kolmanteen heti. Teillä vauva 1kk ja esikoinen 1v1kk.
Meillä esikoisen la oli 28.10.05 ja syntyi 9.11.06 siis ensi torstaina 1v.
Masuvauvan la oli 28.10.06 ja nyt ollaan viikoilla 40+5, aamulla alkoivat supparit ja jännittää oisko se ihan totta että syntyy samana päivänä 9.11 synttärilahjaksi esikoiselle, kun ei mitään vakavaa merkkiä vielä synnytykseen lähdöstä...
Tullaan pian tänne vauvapuolelle, kunhan saadaan nuo supparit yltymään :)
Meillä esikoinen aikoinaan sai tuttelia muutaman kerran ja peppu punoitti heti ja sai kamalia itkukohtauksia, vaikka muuten ylihelppo ja nopea vauva syömään/nukahtamaan. Nannilla ollaan menty melkein tähän saakka, se on ollu meillä hyvä korvike 4kk -)
2xlokamamma,
itseasiassa oikeasti 2xmarrasmamma
Poika 9.11.05
Masuvauva+supparit rv 40+5
Heti aluksi täytyy vähän hehkuttaa kun olen kovasti jännitänyt sitä, miten saan kaksi vanhempaa tyttöä vietyä torstaiaamuisin päiväkerhoon, missä he kovasti tykkäävät käydä. Kerho alkaa JO klo 9 ja kun me kaikki ollaan super huonoja aamuherääjiä niin on oikein kauhistuttanut nuo torstaiaamut. Hyvin ei alkanut tänäänkään kun klo soi 8 niin umpiväsyneenä painoin torkkua ja havahduin vasta kun kello soi uudelleen 8.10. No sitten äkkiä ylös herättään lapsia ja hoputtamaan pukemisessa. Vauva onneksi nukkui kun oli syönyt 6 aikoihin ja vaipankin olin jaksanut vaihtaa. Sitten tytöille aamupalaa ja siinä välillä laitoin eväät, puin itseni, lajittelin kaikki talvivaatteet kasoihin (-10 astetta pakkasta, hui), puin vauvan ja auttelin vähän hanskojen laitossa isompia. Sitten vaan kaikki autoon ja ikkunatkin piti rapata! Mutta niin me vain oltiin kerholla tasan klo 9!! Nyt on ihana rauha kun vauvakin taas nukkuu..
Kysymyksiin piti vastailla:
Miannilta piti kysymäni että oletko koittanut imettää mahdollisimman pystyssä asennossa eli reilusti tyynyjä vauvan pääpuolelle? Eli että asento muistuttas mahdollisimman paljon sitä asentoa jossa annat pullosta. Ajattelisin että ilma jäis paremmin mahalaukun yläosaan ja nousis helpommin pois, koska ilmeisesti siitä mahaan menevästä ilmasta johtuu vauvan ähellys syönnin jälkeen. Meillä on muuten ihan sama juttu. Syönnin jälkeen on pakko pitää pystyssä 15-30 min että vauva rauhottuu. Toinen mikä meillä auttaa on vatsallaan nukuttaminen (ilma tulee hyvin pois ja on ainut asento missä myös piereskelee). Yksi konsti mitä entinen vanha kokemut kätilöni ehdotti taannoin oli antaa tuttipullosta keitettyä lämpimäksi jäähdytettyä vettä vauvalle ennen syöttöä, jolloin maha ikäänkuin lähtisi käyntiin ja ottaisi sitten maidon vastaan paremmin. Itse en ole vielä koittanut tuota konstia tämän vauvan kohdalla, aikaisempien kohdalla siitä saattoi olla apua jonkin verran, en muista tarkasti. Olen ehdottomasti imettämisen jatkamisen kannalla :)
Nazu: Meidän vauva oli lastenosastolla syntymänsä jälkeen ja lisämaitoa. Siellä käytetään Tuttelin Om-Neo:ta joka on siis jauhe joka sekoitetaan keitettyyn veteen. Kysyin hoitajalta syytä juuri tuon korvikkeen käyttöön, hän sanoi että sen pitäisi olla helpoimmin " sulavaa" eli ravintoaineet imeytyisivät hyvin. Itse annoin kotona myös tuota om neota kun tarvittiin lisämaitoa.
lillis06 kuulutteli d-tippojen aloitusikää. Kyllä se suositellaan aloitettavaksi 2 viikon iässä, itse tosin en muistanut vasta kun 3 viikon iässä :) Jekovitit saatiin neuvolasta, ei ole vaivoja tullut.
Meidän vauva täyttää tänään 1kk! Lauloin hälle aamulla paljon onnea, katseli silmät suurina hämmästyksestä minua, mutta ei hymyillyt vaikka niin odotin ;) Milloinkas ne vauvat alkoivatkaan hymyillä? Jotain hymynpoikasia on tullut varsinkin unissaan mutta ne taitavat olla ilmavaivoja.
Meillä tahtoo olla sellaista ongelmaa että vauva nukahtaa rinnalle ja en saa häntä millään röyhtäisemään vaikka kuinka kantelen. Sitten kun panen nukkumaan (yleensä vaunuissa päivällä kun vintissä on sänky) niin herään vartin päästä äheltämään ja usein pulauttelee reilusti. Onko muilla tällaista? Oletteko keksineet konsteja röyhtäisyyn unessa?
Aika rientää, täytyy lähteä hakemaan lapsukaisia kerhosta! Hyvää päiväjatkoa!
olivia-s ja " ella" 1kk
meillä neiti myös pulauttaa PALJON jos ei syönnin jälkeen röyhtäytä. Monesti jos neiti nukahtaa helposti ilman sitä nukuttamisrumbaa niin herää n. 15 vartin päästä siihen kun pulautusta on joka paikassa.
Joten samojen asioiden kanssa painiskellaan. Pitää nyt miettiä tuota korvikkeen antoa iltasella. Täällä meillä tuttelin hinta on pompsahtanut viime syksystä 25sentistä 45 senttiin eli melkoinen hinnan nousu!!!
nazu
Mies kaupassa ja molemmat lapset nukkuu.
Meillä ei ole ollut erityistä kiirettä eikä mitään kaameetakaan, ihan hyvin on soljuneet ekat päivät. Eiköhän ole tulossa vasta ne vaikeudet :) Eilen käytiin vielä varhaisen kotiutujan kontrollissa Kättärillä, painoa oli tullut jotain 50 g lisää kotiutumisen jälkeen eli ihan hyvin, taisi olla jotain 3770 g nyt.
YÖT on meidän mittapuun mukaan menneet vielä hyvin: viime yönä menin tytön kanssa sänkyyn klo 23 maissa ja heräsi noin 5-6 krt yön aikana, nukkui pari kertaa noin 2 h pätkät. Enkä siis missään nimessä valita :) Tuohon olisin oikein tyytyväinen. Jaksamisia kaikille joilla on huonoja öitä! Varsinkin tuolla Kuusamon taloudessa kuulosti aika hurjalta, kun lapsia on sen verran monta " häiriköimässä" ...
IMETYS sujuu hyvin, paitsi että nyt sattuu aina aloittaessa. On selvästi rinnanpäät sen verran kuivat. Ahkerasti oon rasvaillut että auttaisi, tuntuu jo vähän helpottavankin. Ainakin esikoisen kohdalla Bepanthen teki ihmeitä.
ESIKOISELLA ei ole vielä mitään mustasukkaisuuden oiretta tai muutakaan, on ihan terhakka oma itsensä. Tai no aika usein hän on mennyt makaamaan maahan, ajattelin että tulisko se vauvasta :) Mutta luulen että tässä asiassa totuus valaistuu vasta ensi viikolla kun mies menee töihin.
Kauheesti oli muitakin asioita käsitelty, mutta unohdin matkan varrella mitä, laitan joihinkin mitä vielä muistan:
NIMESTÄ: Anja tosiaan oli valittu nimeksi jo aiemmin, en muista edes mistä sen keksimme :) Oli joskus aiemmin sitä kuitenkin pyöritelty ja nyt syksyllä panikoin, kun ei nimeä MILLÄÄN löytynyt. Sitten se vaan iski silmään kalenterista, ja sinetin taisi lyödä se, että Anjan nimipäivä oli LA:na 22.10. Ei sitten muutakaan enää osattu valita. Toiset nimet tulevat olemaan Maria Anneli, molempien mummojen toiset nimet siis. Esikoisen nimi on Helena, eli samaa 1950-luvulla syntyneiden naisten nimisarjaa ovat molemmat.
VAUVAKUUMEESTA: Heh heh, mä just eilen miehelle sanoin että on tämä naisen lisääntymisvietti _ihmeellinen_, kun 3 vrk sitten tuli vauva maailmaan ihan karmean raskaan raskauden jälkeen, ja nyt jo mietin että olispas ihanaa kun taas olisi vauva mahassa. Että saattaapi noilla hormoneilla jotain vaikutusta olla :) Meillä kun vielä olisi tarkoitus pari vuotta tässä odotella ennen kuin seuraavaa alettaisiin toivoa - pitäisi saada molempien ainakin tutkinnot kokoon. Mutta oikeesti on tuo vietti kummallinen :)
EHKÄISYSTÄ: Keskusteltiin siitä eilen noin puoli lausetta tyyliin " niin... sitäkin pitäs miettiä" . Mullehan ei tullut yhtään repeämiä ja paikat tuntuukin jo ihan täysin normaaleilta, ja kun iskias- ja liitoskivutkin alkaa olla lähtemään päin niin uskomatonta mutta totta, vähän pyörii nuokin asiat mielessä! Meillä on vaan ollut vähän vaikeutta miettiä sitä sopivaa ehkäisykeinoa, kun hormoneja minä en enää halua, kuparikierukasta pelkään menkkakipujen ja -vuodon lisääntymistä, ja mies puolestaan ei oikein innostu kondomin käytöstä (enkä minäkään). En oikein siis tiedä että mihin suuntaan lähdettäs.
Jaha, nyt kuuluu ähinää ja taitaa olla ruoka-aikakin 1,5 h tauon jälkeen. Palailen myöhemmin, pitää varmaan sähköpostit tänään kuitenkin tarkastaa - oon nyt miehen koneella.
Hyvää ja aurinkoista torstaita kaikille, ainakin lumista taitaa olla kaikkialla!
Coe + typy 4 vrk
Eikös Nestle ostanut Valion=Tuttelin? Eli ei eroa valmistajassa;) Mun käsittääkseni Nanin " rakenne" on jotenkin erilainen, niin että ei aiheuta vauvalle niin helposti mahavaivoja. En sitten tiedä, kun ei ole kokemusta, en ole systemaattisesti joutunut vertailemaan näitä tuotteita. Mä muuten suosin vauvanruoissa ja korvikkeissa ennemmin Semperin tuotteita, periaatteesta en osta Nestlen tuotteita jos ei ole pakko. Semperhän on tosin ruotsalainen, mutta mieluummin ostan niitä, kuin ylikansallisen Nestlen Tuttelia ja Pilttiä. Ja nyt loppui paasaus:)
NAZUlle tsemppiä iltoihin. Meillä ei vielä ole niin selkeää rytmiä, että vauva laittettaisiin joka ilta yöunille samaan aikaan. Pääasiassa tyttö nukkuu vielä lähes kaiken aikaa ja usein on juuri myöhään illalla hereillä, tavallaan silloin kun äiti jo voisi mennä nukkumaan (klo 22 jälkeen) mutta toistaiseksi en ole ottanut asiasta stressiä, vaan kiltisti valvonut vauvan kanssa (tai pistänyt isin valvomaan) ja vauva on sitten laitettu yöunille kun on itse simahtanut. Meillä ainakin esikoisen kanssa meni pari-kolme kuukautta ennen kuin vuorokauteen tuli edes jonkinlainen rytmi ja annan tälle kakkosellekin saman verran " armon aikaa" . Luulen sitä paitsi, että kun esikoisen puisto- ym. menojen takia päivissä on enemmän rytmiä kuin oli vain yhden vauvan kanssa, niin toinen lapsi rytmittyy nopeammin tiettyyn rytmiin, kun päivät toistuvat kuta kuinkin samanlaisina. Saa nähdä, toistaiseksi kakkonen on osoittautunut kaikin puolin sopeutuvaisemmaksi ja " helpommaksi" tapaukseksi kuin isosiskonsa. Tai sitten syynä on yksinkertaisesti se, että kyseessa on nimenomaan TOINEN lapsi, ei esikoinen. On tässä siis edes jotain kai opittu äitinä olemisesta ja arjen pyörittämisestä;)
Vihdoinkin saatiin tänne eteläänkin oikea talvikeli, oli ihanaa aamupäivällä ulkoilla. Aika kova tuuli tosin oli, taisi tuulla ihan pohjoisesta ja kyllä tuntuikin välillä tooosi kylmältä. Mutta ei kun vaan riittävästi vaatetta päälle, niin kivaa on! JOLLAlle pikaista paranemista, toivottavasti tekin pääsette pian ulkoilemaan -ja Stockalle;)- ja testaamaan uusia kärryjä. Me ollaan toistaiseksi oltu erittäin tyytyväisiä!
Nyt jos pienempikin neiti rauhoittuisi tuohon Koalaansa, niin äitinkin voisi hetkeksi oikaista soffalle...
Lillis ja pieni 2vkoa JO!!!
Meillä esikoisella oli sisäinen rytmi ihan päälaellaan kun tultiin sairaalasta aikanaan, eli nukui päivät ja valvoi yöt läpeensä ja silloin kysyttiin ammattilaisilta apua. Meitä opetettin tekemään vauvalle minuutin tarkka rytmi eli samat rutiinit tuli toistaa illasta toiseen ihan samaan aikaan niin kauan että vauva oppii ne. En uskonut tuohon aiemmin, mutta parin viikon jälkeen esikoistyttö alkoi nuikkua kuin unelma. Nyt otimme saman käyttöön heti vaikka tämä toinen tyttö nukkui muutenkin jo hyvin yöllä. JOka ilta klo 20 vauvahieronta, kylpy taikka pesut, valojen himmeys ja kapaloon ja tissittely alkaa. Mut näähän on tosiaan just niitä missä vois säästyä stressiltä mutta meille rytmin muodostuminen ob tärkeä juttu ja uskon että vauva oppii pian saman rytmin kuin esikoinen ja nämä iltakähinät unohtuu;) Ja meille isin kanssa jää illat omaaikaa kuten nytkin on jäänyt jo 1v8kk!
nyt tissihuuto alkoi...
Tiistaina 31.10 syntyi iltapäivällä ihana esikoistyttäremme mitoin 3680g ja 50cm. Synnytys oli todella pitkä ja kivulias, mutta palkinto sitäkin mahtavampi... Aivan mieletöntä!
Tuolla se nyt tuhisee sängyssä ja pitäisi mennä pian perässä, että jaksaa :)
Tsemppiä vielä omiaan odottaville!
Susuliini ja neiti 3vrk
CAMELOT; mä olen harmitellut ihan samaa. Esikoisen aikana jo sairaalaan tuli jos jonkinnäköistä sähkettä ja korttia ja onnitteluja, mutta nyt toisen aikana ihmiset ovat muistaneet paljon vähemmän. Ja sama pätee vieraiden kanssa. esikoiseeen verrattuna ei ole käynyt juuri kukaan. Ajattelevatko ihmiset tosiaan niin, että asia ei ole enää niin uusi ja että toinen vaan " tulee" . Mua on ainakin harmittanut suuresti se, että nyt onnitteluja ja muistamisia on tullut niin vähän. Meille tämä toinen on ollut esikoistakin isompi juttu sen takia, että silloin kaikki oli niin uutta eikä vauva-arjesta osannut nauttia tai siitä ei saanut kiinni niin nopeaan.