Miten pärjätä masennuksen kanssa, kun päättänyt ettei enää halua lääkkeitä syödä?
Miten ylipäänsä pärjätä täällä? Minulla on masennus ja lääkkeistä johtuva PSSD, joka siis laimentaa tunteet entisestään. En näe iloa enkä syytä täällä ololle. Mikään kun ei tuota hyvää oloa. Ei mikään. Ei helpotusta tai iloa. En ole itsetuhoinen, mutta koen että aikani on pian lähteä. Ei minkäänlaista itsekunnioitusta enää edes, tai haluakaan muuttaa sitä. Ei voimia tai kiinnostusta. Missä se nuoruus on kun ei näy.
Kommentit (32)
Miten pärjätä syövän kanssa, kun kieltäytyy lääkkeistä?
Vierailija kirjoitti:
Ottaa lääkkeet
Sitten en varmasti pääse PSSD:stä eroon, jos jatkan niiden syömistä, enkä masennuksesta.
Tulit sitte taas satuilemaan tänne.
Vierailija kirjoitti:
Miten pärjätä syövän kanssa, kun kieltäytyy lääkkeistä?
Ei ole täysin sama asia. Masennus johtuu ehkä enemmän kokemuksista ja olosuhteista.
Vierailija kirjoitti:
Tulit sitte taas satuilemaan tänne.
Kuvitteletko sä todella että ne masennuslääkkeet oikeesti auttais?
Vierailija kirjoitti:
Tulit sitte taas satuilemaan tänne.
Olisikin satua. Ei palstailu ainakaan auta, tiedän sen.
hahhhhh kirjoitti:
Kuvitteletko sä todella että ne masennuslääkkeet oikeesti auttais?
Ei auta, vie loputkin tunteet, tutkittu asia.
Niinpä. Kuinka pärjätä katkenneen jalan kanssa, jos ei anna kipsata sitä. Miten pärjätä hammassäryn kanssa, jos ei halua lääkärin paikkaavan sitä hammasta.
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Kuinka pärjätä katkenneen jalan kanssa, jos ei anna kipsata sitä. Miten pärjätä hammassäryn kanssa, jos ei halua lääkärin paikkaavan sitä hammasta.
Mielialalääkkeet eivät ole hyvä asia pidemmän päälle. Laittaa aivokemiat sekaisin.
Oletko lukenut kirjoja missä käsitellään masennuksen hoitoa ilman lääkkeitä?
Vierailija kirjoitti:
Oletko lukenut kirjoja missä käsitellään masennuksen hoitoa ilman lääkkeitä?
En itseasiassa ole kyllä. Tuntuu että tämä yhteiskunta ja some syövyttää monien aivot, ainakin omani on syöpyneet, eikä sitä oikein pääse karkuun, toki somessa ei tarvitse olla enkä ole, mutta yhteiskuntaa ei oikein voi paeta. Tänne vain pitäisi sopeutua tai huonosti käy. Ei tässä ole mitään mieltä oikeastaan.
En syytä pelkästään yhteiskuntaa tästä. On muitakin asioita mitkä vaikuttavat.
Minä hyödyin Aku Kopakkalan kirjasta Masennus - suuri serotoniinihuijaus.
Suosittelen lämpimästi katsomaan elämää hetken kerrallaan.
1. Pue vaatteet ja kävele ulkona. Pieni lenkki, katsele miltä näyttää.
2. Osta kaupasta valmis ruoka ja syö se. Maistele miltä ruoka maistuu
3. Mene kirjastoon. Istu ja katsele ihmisiä, lainaa yksi kirja
Pieniä asioita päivässä. Jaa joka päivälle yksi tekeminen. Värit voi palautua kun alat näkemään niitä pienissä hetkissä.
Itsellä auttoi kun tein muutaman tunnin päivässä vapaaehtoistöitä löytöeläinten hoitollassa.
Ylitin itseni ilmoittautumalla sinne töihin.
Pari tuntia eläinten kanssa auttoi mielialan nostossa.
Vetis 20 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Kuinka pärjätä katkenneen jalan kanssa, jos ei anna kipsata sitä. Miten pärjätä hammassäryn kanssa, jos ei halua lääkärin paikkaavan sitä hammasta.
Mielialalääkkeet eivät ole hyvä asia pidemmän päälle. Laittaa aivokemiat sekaisin.
Jaa, minulla oli aivokemiat sekaisin ennen kuin aloin käyttää lääkkeitä.
LSD trippi. Tunnetusti voi parantaa masennusta jo kertakokeilusta. Kunhan vedät sopivan määrän, ei minimäärää mutta ei myöskään liikaa. Netistä voi katsoa sun painolles sopivan määrän.
Jos sulla on lievä masennus, voit keskustella lääkärin kanssa lääkkeiden lopettamisesta ja katsoa, jos paranisi ilman lääkkeitä. Voit kokeilla lääkevaihtoa. Toisen sukupolven mt-lääkkeillä on vähemmän haittavaikutuksia.
Jos oot ujo, niin kysy moklobemidi nimistä lääkettä. Lisää aloite- ja keskittymiskykyä ja on hyvä lääke. Itselläni toimii estolääkkeenä. Oikeasti masennus johtuu aivojen neuroplastisuuden heikentymisestä. Tähän tarvitaan positiivisia kokemuksia muovaamaan aivoja oppimalla uutta.
En tiedä. Ei ole masentanut sen jälkeen kun lopetin masennuslääkkeet.
Ottaa lääkkeet