Mitä ihmettä lähtisin opiskelemaan? Alanvaihto edessä
Olen niin solmussa ajatusteni kanssa, että kaipaisin ulkopuolisten näkemyksiä.
Nykyinen työ on humanistiselta alalta, mutta en halua sitä enää jatkaa.
En halua hoitoalalle, opettajaksi, kirjastotyöntekijäksi, toimittajaksi, tutkijaksi tai sossuksi. Mikään tekninen tai IT-ala ei tule kyseeseen, sillä luin lukiossa vain pakolliset kurssit lyhyttä matikkaa, fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa enkä muutenkaan ole mikään tietokonenero.
En ole mikään pirtsakka pöhinätyyppi, joka tykkää tuoda itseään esille, vaan hiljainen ja itsenäinen, omatoiminen puurtaja. Asiakaspalvelua jaksan vain pienissä määrin.
Olen ammatillisessa mielessä kiinnostunut taidehistoriasta, kuvataiteista, ravitsemustieteistä, museologiasta, mutta noilla aloilla ei työllisyys päätä huimaa.
Ammattikoulun puolella ei oikein ole mitään kiinnostavaa tutkintoa. Putki- ja sähköasentajat ja jotkut rakennusalan ihmiset työllistyvät kyllä hyvin ja saavat kai ihan hyvää palkkaakin, mutta en tunne mitään vetoa noita aloja kohtaan.
Olen jokseenkin luova, kätevä käsistäni, kiinnostunut yksityiskohdista, tarkka. Mikä sellainen ala, joka myös työllistää, voisi sopia minulle?
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Puheterapeutti
Olen kyllä tätäkin miettinyt, mutta en varmaan jaksaisi jatkuvaa asiakaskontaktia. ap
Aika tiukkaan olet rajannut pois kaikki ne vaihtoehdot, joilla voi elättää itsensä...
Kirjanpitäjistä ja palkanlaskijoista on pulaa.
Ala geologiksi tai metsä asiantuntijaksi.
Vierailija kirjoitti:
Aika tiukkaan olet rajannut pois kaikki ne vaihtoehdot, joilla voi elättää itsensä...
Siksi tämä onkin niin vaikeaa. Stressaava tilanne. En usko, että minusta mitään koodaria enää leivotaan. Insinöörijutut tyssäävät matikkaan. Elintarviketieteet vaikuttavat ihan kiinnostavilta, mutta matikka, kemia ym. nousevat esteeksi. ap
Hätäkeskuspäivystäjä. Asiakaspalvelutyötä sinällään joo, mutta niitä soittajia ei tarvitse nähdä. Ja häkessä tehdään muutakin, kuin vastataan hätälinjaan. On itsenäistä, tarkkaa työtä ja vaatii nopeaa päätöksentekokykyä. 1,5 vuoden koulutus, ok palkka (50000+/vuosi), mutta vuorotyötä pitää jaksaa.
Unohdin mainita, että yksityisetsivän työ olisi aika ihanteellista minulle. Saisi työskennellä lähinnä yksin ja omatoimisesti, lisäksi olen erittäin hyvä etsimään ja hakemaan tietoa sekä tykkään ratkoa ongelmia ja "mysteerejä". Eikä haittaisi istua kytiksellä pitkiäkin aikoja.
Mutta riittääkö etsiville töitä Suomessa? Ja sitten pitäisi varmaan ruveta yrittäjäksi, mikä vähän stressaa jo ajatuksena... ap
Lähtisin ensin miettimään, että miten haluat tehdä töitä, missä mittasuhteissa ja miten yhdistäen. Pääaine on sitten sivuseikka. Tarkoitan, että haluatko upottaa kädet johonkin, koskea ihmiseen/ eläimeen, olla ulkona, istua, liikkua, piirtää taulukoita, tehdä tekstiä, laulaa/ laulattaa neuvoa ihmisiä yms.. Olen myös sitä mieltä, että rajaat tehokkaasti asioita pois. Esimerkiksi geronomin ei tarvitse pestä pyllyjä, mutta voivat hyödyntää lähihistorian tuntemusta biografiatyössä. Kaikkea ei voi saada yhdessä paketissa. Tai jos et jaksa tällä hetkellä ihmisiä, niin tarvitsetko yksinkertaisesti lomaa? Kysyn vakavasti.
Palkanlaskentaan pääsee nopealla koulutuksella
Luin lukiossa vain pakolliset matikat, kemiat ja fysiikat. Aikuisena hain lukemaan bio- ja elintarviketekniikan insinööriksi, nyt olen laatupäällikkö isolla elintarviketehtaalla. Totta kai kouluaikoina matemaattiset aineet olivat ne haastavimmat, mutta ala kokonaisuudessaan niin mielenkiintoinen että kannatti nähdä vaivaa.
Joku materiaali ja prosessitekniikan tutkinto?
Vierailija kirjoitti:
Lähtisin ensin miettimään, että miten haluat tehdä töitä, missä mittasuhteissa ja miten yhdistäen. Pääaine on sitten sivuseikka. Tarkoitan, että haluatko upottaa kädet johonkin, koskea ihmiseen/ eläimeen, olla ulkona, istua, liikkua, piirtää taulukoita, tehdä tekstiä, laulaa/ laulattaa neuvoa ihmisiä yms.. Olen myös sitä mieltä, että rajaat tehokkaasti asioita pois. Esimerkiksi geronomin ei tarvitse pestä pyllyjä, mutta voivat hyödyntää lähihistorian tuntemusta biografiatyössä. Kaikkea ei voi saada yhdessä paketissa. Tai jos et jaksa tällä hetkellä ihmisiä, niin tarvitsetko yksinkertaisesti lomaa? Kysyn vakavasti.
En halua koskea ihmisiin. En tykkää olla huomion keskipisteenä. En halua älyttömän vastuullista työtä, esim. tuo hätäkeskuspäivystäjän homma varmaan tapppaisi minut stressiin.
Ihmiskontaktit väsyttävät (kaikkein eniten lapset, nuoret ja vanhukset). Pidän kyllä sinänsä auttamisesta ja neuvomisesta, mutta turhaudun ja petyn hieman, kun ihmiset aika harvoin kuitenkaan jaksavat noudattaa neuvoja... :)
En halua hirveän fyysistä työtä, esim. nostelua, kantamista, kyykistelyä tai ryömimistä. Käveleminen ja ulkona oleminen on ok. Kirjoittaminen ja ylipäätään kirjallinen viestintä sujuu minulta hyvin (vaikka ei ehkä välity vastauksistani...). Vuorotyö ei ole ongelma.
En tiedä. Pitääkö tässä mennä vain johonkin tehtaaseen yksinkertaisiin linjastohommiin. Mutta kun potentiaalia voisi olla johonkin muuhunkin... Olen tosiaan ihan hukassa, siksi tänne kirjoitinkin. ap
Et tunnu tykkäävän oikein mistään!
Mitä sä nyt oikeastaan teet työksesi?
Ympäristöinsinööri.
Maanmittausinsinööri.
Se museologia! On niitä töitä aina joillekin, sen oon tajunnut.
Jääkiekkovaimo, missi, rikkaan miehen heila tms. Vaikuttaa siltä että haluat menestyä, mutta et tehdä sen eteen töitä. Hankalalta kuulostaa.
AMK: konservaattori, apuvälineteknikko, bioanalyytikko
Puheterapeutti