Monen perhettä suunnittelevan olisi hyvä ottaa ensin tuttavan vauva hoitoon muutamaksi päiväksi, että tietäisi millaista on.
Ettei ole heti kiikuttamassa lastaan vanhemmilleen. Siskoni vielä vähän aikaa sitten ihmetteli mikseivät lapsen vanhemmat itse hoida lastaan, mutta nyt kun itse odottaa lasta ja ollut univaikeuksia, on jo vähän puhunut voivansa välillä tuoda lapsen äidilleen riippuen minkä luontoinen on. Pitäisi ajatella tarkemmin ennen kuin perheen perustaa mitä lapsen hoitaminen vaatii. Aina herää kysymys, miksi sitten hankkii lapsia, jos ei jaksa itse hoitaa? Ei ole oikein sälyttää isovanhempiem harteille.
Kommentit (59)
Millaisia tuttavia sulla on, kun noin vain jakelevat vauvoja muutamaksi päiväksi hoitoon?
En ollut ikinä pitänyt edes vauvaa sylissä kun sain itse lapsen. Ei ollut tutuilla lapsia.
Koira on hyvä harjoituskaveri. Sitäkin pitää hoitaa päivittäin, eikä voi niin vain lähteä bilettää tai ulkomaille.
Höpö höpö. Lasten raskaudesta ja vaativuudesta puhutaan paljon enemmän kuin lasten tuottamasta ilosta. Ei ihmekään, etteivät ihmiset nykyään halua lapsia. Toinen asia sitten on, että joskus apua voi tarvita, ja silloin on hyvä jos on sukulaisia, jotka voivat auttaa. Ei ole edes hyvä, jos ei koskaan saa apua tai vapaata lastenhoidosta. Harva kai 'sälyttää lastenhoitoa isovanhemmille' mitenkään isosti. Paljon on ihmisiä, jotka asuvat kaukana isovanhemmista.
Jos on univaikeuksia, on hyvä jos saa apua eikä paheksuntaa.
Miten se vieraan vauvan hoitaminen pari päivää tarkalleen ottaen auttaa jaksamaan niitä univaikeuksia?
Ei toimi käytännössä. Jokainen vauva/lapsi on yksilö. Toinen voi kirkua vuorokaudet läpeensä ja toinen voi nukkua täydet yöunet alusta alkaen. Lisäksi oma lapsi, sen odotus ja syntymä, muuttaa sekä miehen, että naisen hormonitoimintaa siihen suuntaan, että vauvan hoito on miellyttävämpää.
Itsehän siis en halua lapsia. :D
Vierailija kirjoitti:
Miten se vieraan vauvan hoitaminen pari päivää tarkalleen ottaen auttaa jaksamaan niitä univaikeuksia?
Osaa paremmin varautua univaikeuksiin eikä tule ainakaan yllätyksenä.
Omaa jaksaa paremmin kuin muiden kersoja
Mutta se vieras lapsi on kumminkin vieras. Omaan lapseen syntyy side jo raskausaikana, jolloin unettomuudet yms kestää paremmin.
Muutama tuntikin voi jo riittää että lapsihaaveet kaikkoavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se vieraan vauvan hoitaminen pari päivää tarkalleen ottaen auttaa jaksamaan niitä univaikeuksia?
Osaa paremmin varautua univaikeuksiin eikä tule ainakaan yllätyksenä.
En nyt oikein näe yhteyttä muutaman päivän vauvanhoidon ja univaikeuksien välillä. Vauvaväsymys kehittyy pitemmällä aikavälillä.
Vierailija kirjoitti:
Ei toimi käytännössä. Jokainen vauva/lapsi on yksilö. Toinen voi kirkua vuorokaudet läpeensä ja toinen voi nukkua täydet yöunet alusta alkaen. Lisäksi oma lapsi, sen odotus ja syntymä, muuttaa sekä miehen, että naisen hormonitoimintaa siihen suuntaan, että vauvan hoito on miellyttävämpää.
Itsehän siis en halua lapsia. :D
Valitettavasti kaikista ei kuitenkaan ole äidiksi ja kohtelevat kaltoin lasta. Nämä ikäviä tapauksia :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se vieraan vauvan hoitaminen pari päivää tarkalleen ottaen auttaa jaksamaan niitä univaikeuksia?
Osaa paremmin varautua univaikeuksiin eikä tule ainakaan yllätyksenä.
En nyt oikein näe yhteyttä muutaman päivän vauvanhoidon ja univaikeuksien välillä. Vauvaväsymys kehittyy pitemmällä aikavälillä.
Jotain tuntumaa ainakin saisi.
Hyvä idea. Varsinkin lapsia haluavien miesten tulisi toimia näin.
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö. Lasten raskaudesta ja vaativuudesta puhutaan paljon enemmän kuin lasten tuottamasta ilosta. Ei ihmekään, etteivät ihmiset nykyään halua lapsia. Toinen asia sitten on, että joskus apua voi tarvita, ja silloin on hyvä jos on sukulaisia, jotka voivat auttaa. Ei ole edes hyvä, jos ei koskaan saa apua tai vapaata lastenhoidosta. Harva kai 'sälyttää lastenhoitoa isovanhemmille' mitenkään isosti. Paljon on ihmisiä, jotka asuvat kaukana isovanhemmista.
Olen samaa mieltä. Itse hankin lapsia vaikka minulla oli melko negatiivinen kuva lapsiarjesta. Yllätyksekseni olen huomannut tämän olevankin ihanaa aikaa, vaikeaa tätä tunnetta on kuvailla jos ei ole itse kokenut. Lisään vielä että vauvani ei suinkaan ole helpoimmasta päästä, melkoisilla univajeilla tässä mennään.
Ei lapsiperhearki tietysti kaikille sovi mutta itse odotin jotain paljon pahempaa.
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö. Lasten raskaudesta ja vaativuudesta puhutaan paljon enemmän kuin lasten tuottamasta ilosta. Ei ihmekään, etteivät ihmiset nykyään halua lapsia. Toinen asia sitten on, että joskus apua voi tarvita, ja silloin on hyvä jos on sukulaisia, jotka voivat auttaa. Ei ole edes hyvä, jos ei koskaan saa apua tai vapaata lastenhoidosta. Harva kai 'sälyttää lastenhoitoa isovanhemmille' mitenkään isosti. Paljon on ihmisiä, jotka asuvat kaukana isovanhemmista.
On niitäkin, jotka liiankin usein ovat viemässä isovanhemmilleen ja sen takia rajoittaa heidän menojaan. Mielestäni väärin, jos ei esimerkiksi usein pääse hiihtämään, kun on taas hoidettava lapsia. Käytännössä siis melkein joka viikko.
Oma maa mansikka, muu maa mustikka.
Omat lapset ja muiden kakarat.
Jne.jne.
Itse oon tarjoutunut hoitamaan kavereiden lapsia, mikäli on tarvetta hoitajalle. Kukaan ei anna alle 2-vuotiasta hoitoon yhtään minnekään.
Aivan näin!