Miksi osa vanhemmista ei osallistu lastaan koskeviin palavareihin?
Vasu, koulupalaveri, lasu palaverit, jopa sairaaloiden hoitokokoukset, ei näy osaa vanhemmista ikinä. Eikö oman lapsen asiat kiinnosta?
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko nämä palaveriajat sovittu vanhempien kanssa yhdessä? Kaikilla ei ole säännöllinen työaika ja voi olla vaikea järjestellä asioita, jos tieto palaverista tulee viime tipassa.
On se kyllä vaikeaa, vaikka on säännöllinen työaikakin. Vanhempainiltoja lukuunottamatta, hyvin harvoin palaverit ovat muulloin kuin 8-16 välillä. Eli juuri silloin, kun itsekin pitäisi olla töissä.
Kun on useampi lapsi, kaikenmaailman palavereita on sen verran paljon, että välillä joutuu priorisoimaan, kun töissäkin pitäisi ehtiä olla.
Miksi noita palavereita on jokaikinen vuosi?? Muistanko oikein, että päiväkodissa oli kaksi.. Ainakin joku aloituskeskustelu, jossa meni tunti(!!) ja sitten vielä vasu. Päiväkodissa piti näiden lisäksi juosta sadonkorjuujuhlassa, isänpäivä/äitienpäiväkahveilla (kiva ajatus, mutta hankala järjestää etenkin näitä "turhia" poissaoloja/myöhästymisiä), kevätkarnevaalissa ja missähän vielä. Ei mennyt sellaista kuukautta ettei olisi jotain ylimääräistä lippulappua lapsen mukana.
Koulu toi vähän helpotusta tähän. Vanhempainiltaan ei ole pakko mennä, koska wilmaan tulee kooste. Kerran vuodessa on opettajan tapaaminen, mutta minusta voisi hyvissä tilanteissa olla harvemmin. Vaikka 1., 3., 6., 7. ja 9.luokilla riittäisi erinomaisesti.
Montakin syytä. Päällimmäisenä se, että istut ensin 8-10 h työn puolesta palavereissa, josta joudut säntäämään jumalattomalla kiireellä johonkin koulun järjestämään (ja ajoittamaan) tapaamiseen kahdenkymmenen muun vanhemman kanssa, joista yksi tai kaksi sitten kyselevät tunnin sen oman kullannuppunsa erityisansioista, niin ei se rehellisyyden nimissä hirveästi kiinnosta.
Joku koulun/päiväkodin aloitukseen liittyvä yhteinen infotilaisuus on ok ja hyväkin asia, saadaan tehokkaasti jaettua tarvittava informaatio isolle joukolle vanhempia. Mutta mitä ihmettä hyödyn siitä, että joudun osallistumaan neljäkin kertaa vuodessa paikan päällä johonkin aivan tyhjänpäiväiseen lätinään, jonka suurin anti on, että kaikki näyttää olevan ikäluokan kehitysasteeseen nähden normaalia eikä mitään erityistä huomioitavaa ole?
Ongelmatilanteissa totta kai haluan tiedon, mutta sen voi laittaa viestilläkin ja tarvittaessa jos asiaa ei saada korjaantumaan, niin sitten f2f - tapaaminen.
Jotkut ei varmaan oikeasti edes tajua mitä varten niitä järjestetään. Toiset taas ajattelee, että toinen vanhempi riittää.
Onneksi noita aletaan järkätä myös etänä, työssäkäyvien takia olisi hyvä että myös kesto olisi etukäteen sovittu.
Meillä esim terapioita ja palavereita ja lääläri ym käyntejä oli parhaimmillaan 3x1 h per viikko. Onneksi toinen oli työttömänä, muuten olisi ollut tuskaa järkätä kuljetukset.
Jos vielä ajattelee, että lapsia olisi vaikkapa 3 kpl
Vierailija kirjoitti:
Muistan vieläkin kun äitini kävi eräänä keväänä pikkusiskoni vanhempainillassa ala-asteella, isosiskoni vastaavanlaisessa lukiossa, mutta kun oli minun vanhempainilta yläasteella ja kysyin miksi äitini ei mene sinne niin äitini vain sanoi hyvin kiukkusesti että: "se olisi vain ajanhaaskausta". Ja oli loppu illan erittäin kiukkuinen minua kohtaan varmaan siitä kun kysyin miksi se meni siskojen mutta ei minun vanhempainkokoukseen.
Kiitos äiti :(
Samma här. Ei vanhempia myöskään koskaan näkyny kevätjuhlissa eikä joulujuhlissa. Aamulla vaan potkaistiin autosta pihalle ja perävalot jo näkyivät ennen kuin pääsi koulun pihalle. Kiitos välittämisestä molemmille, sama "välittäminen" toimii myös toiseen suuntaan.
Niin paljon töitä ja pitkää päivää.
Oletan, että ovat huomanneet, ettei niistä ole mitään hyötyä. En tiedä muiden puolesta, epämiellyttäviä tapahtumia täynnä vanhempien simputusta omana kokemanani.
Paha ja ahdistunut olo vanhempainiltojen jälkeen. En enää itsekään menisi kuuntelemaan, kun opettajat kehuvat itseään, ja haukkuvat vanhempia ja oppilaita. Nykyisiä ja entisiä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki turhat palaverit pitäsi poistaa. Tuhlataan vanhempien aikaa hölisemällä kaikkea turhanpäiväistä, mutta kuitenkaan ongelmiin koulussa ei puututa ajoissa. Tuon ajan opettaja voisi käyttää siihen että selvittelisi masentuneiden/kiusattujen/oppimisvaikeuksista kärsivien oppilaiden tilannetta ja ehdottaisi tukitoimia.h
kannatetaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun noissa vanhempain illoissa käy aikansa ekan lapsen kanssa niin huomaa että ne noudattaa samaa kaavaa, ensin yleisiä kalvoja asioista jotka on lukenut jo lukuvuosioppaasta, sen jälkeen jotkut vanhemmat haluaa keskustella täysin turhista asioista kuten Maija-Petterin pettymyksiestä makkarakeittoon tai sitten siitä tehdäänkö 5 vuoden päästä retki.
Vasut on myös nähty, siinä päiväkotikaaoksessa hyvä jos nyt lähtökohtaisesti tietavat edes lapsen nimen ja suunnittaisen iän.
Koulun kasvatuskeskusteluissa pitää päättää tavoitteista, jotka on tyyliä "perhe tukee lukemisessa, lapsi lukee joka päivä kirjaa". Kukaan ei kuitenkaan seuraa tai mittaa onnistumisia tai mitään.
Meillä kävi kerran niin, että opettaja puhui ja jossain välissä kävi selväksi että hän puhuu lapsen luokkakaverista. Sitten todella vaivaantuneena mietin, että kuinka kerron hänelle asiasta niin ettei hän koe tulleensa nolatuksi tai pidä meitä häiriköinä. Lopulta annoin asian olla.
Ilmeisesti hän sitten veti pitkän miinuksen meidän kohdallemme? Ihmeellistä, ettei edes nykyään esittäydytä eikä tunneta omia opetettaviakaan edes luokanvalvojan ominaisuudessa.
Meillä samoin, sekoitti lapset keskenään - puhui oppilasaineksesta.
On se kyllä vaikeaa, vaikka on säännöllinen työaikakin. Vanhempainiltoja lukuunottamatta, hyvin harvoin palaverit ovat muulloin kuin 8-16 välillä. Eli juuri silloin, kun itsekin pitäisi olla töissä.