Miksi osa vanhemmista ei osallistu lastaan koskeviin palavareihin?
Vasu, koulupalaveri, lasu palaverit, jopa sairaaloiden hoitokokoukset, ei näy osaa vanhemmista ikinä. Eikö oman lapsen asiat kiinnosta?
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä ammatissa voi olla noin tietoinen, mihin vanhemmat osallistuvat ja mihin ei?
Palkanlaskijana ihmettelen noiden lapsellisten vasuja ja kasuja, kun vanhemmat joutuvat usein ottamaan tunteja, jopa puolipäivää palkatonta vapaata, jos työmatka on tunnin suuntaansa ja palaveri kestää vartin. Joka tietenkin lisää lapsiköyhyyttä entisestään ja kuormittaa muiden töitä.
Ja juuri tämän takia naisen euro on 80centtiä, kun se miehellä euro. Yleensä näihin osallistuvat äidit.Miksi niitä vasuja ja kasuja ei voi pitää aamu 8.00 tai klo 16. jälkeen.
Ja periaatteessa kaikki ap. mainitsemat palaverit kuuluvat niihin, joille ei ole työnantajan pakko antaa vapaata, koska ne eivät kuulu työlainsäädäntöön, kuten sairaanlapsenhoito.
Ap on sossu. Ihmetyttää vaan, kun minä istun todella monissa palavereissa niiden asiakaslasten asioissa, mutta niiden vanhemmat eivät vaan koskaan ehdi paikalle.
No sun otanta on aika suppea ja perustuu ongelmaperheisiin.
Aika monet normaalit vanhemmat kyllä käyvät.
Koska olemme hyviä vanhempia ja tahdomme viettää iltaa lasten kanssa kotona. Meillä on kymmenen lasta ja mitä siitäkin tulisi jos kävisimme jokaisen vanhempainilloissa, harrastustoimintojen vanhempainilloissa ja vielä vanhempainyhdistyksenkin? Enemmän vaikutamme kotoa käsin, maksamme osuutemme mokkapaloista ja luemme Wilmaan ja sähköpostiin saapuvat kokousmateriaalit. Käymme vanhempainvarteissa ja lasten kanssa lääkärissä ja hammashoidossa oikojalla mukana.
No siis jos vanhempi ei mene noihin niin aika herkkään siitä lasu tulee. Siis vasut tai jotkut koulun keskustelut. Tottahan siinä herää päiväkodissa ja koulussa huoli lapsesta, jos vanhemmat ei suostu lapsen asioista keskustelemaan.
Normaalit vanhemmat osallistuu tietenkin. Ap:n asiakkaat eivät ole semmoisia.
Vierailija kirjoitti:
Koska olemme hyviä vanhempia ja tahdomme viettää iltaa lasten kanssa kotona. Meillä on kymmenen lasta ja mitä siitäkin tulisi jos kävisimme jokaisen vanhempainilloissa, harrastustoimintojen vanhempainilloissa ja vielä vanhempainyhdistyksenkin? Enemmän vaikutamme kotoa käsin, maksamme osuutemme mokkapaloista ja luemme Wilmaan ja sähköpostiin saapuvat kokousmateriaalit. Käymme vanhempainvarteissa ja lasten kanssa lääkärissä ja hammashoidossa oikojalla mukana.
Luitko edes aloitusta? Ei siinä puhuttu mistään vanhempainilloista tai harrastusseuran kokouksista vaan juurikin niistä vanhempainvarteista ja muista lasta oleellisesti koskettavista palavereista.
Voisi kuvitella tämän palstan olevan lapsi- ja vanhempi myönteinen, mutta katin kontit, ei viikkoa, etteikö vanhempia ja lapsia syyllistetä ja haukuta tällä palstalla.
Mikä motiivisi mahtaa ap.llä aloituksella? Vanhempien syyllistäminen? "Eikö kiinnosta vai."
Asia ei kuulu minulle laikaan, kun ole lapseton, mutta huvittaa näiden tärkeiden ihmisten aloitukset, jotka alkavat ojentamaan muita.
Kun noissa vanhempain illoissa käy aikansa ekan lapsen kanssa niin huomaa että ne noudattaa samaa kaavaa, ensin yleisiä kalvoja asioista jotka on lukenut jo lukuvuosioppaasta, sen jälkeen jotkut vanhemmat haluaa keskustella täysin turhista asioista kuten Maija-Petterin pettymyksiestä makkarakeittoon tai sitten siitä tehdäänkö 5 vuoden päästä retki.
Vasut on myös nähty, siinä päiväkotikaaoksessa hyvä jos nyt lähtökohtaisesti tietavat edes lapsen nimen ja suunnittaisen iän.
Koulun kasvatuskeskusteluissa pitää päättää tavoitteista, jotka on tyyliä "perhe tukee lukemisessa, lapsi lukee joka päivä kirjaa". Kukaan ei kuitenkaan seuraa tai mittaa onnistumisia tai mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, ei ole pieniä lapsia,ei edes kouluikäisiä enää.Kai heillä syynsä? Eivät jaksa mennä katselee supervanhempien teennäisyksiä juhla vaateissa .
Teennäisyyksiä juhlavaatteissa? Sairaalan hoitokokoukset tai vasukeskustelut? Ymmärrän jos ei jotkut kevätjuhlat kiinnosta, mutta ei tässä nyt siitä ollut kyse.
Jos vielä kerrot mikä on sairaalan hoitokokous, jossa käsitellään lapsen asioita ja vanhemmat mukana?
Kuulostaa eriskummalliselta?
Vierailija kirjoitti:
Kun noissa vanhempain illoissa käy aikansa ekan lapsen kanssa niin huomaa että ne noudattaa samaa kaavaa, ensin yleisiä kalvoja asioista jotka on lukenut jo lukuvuosioppaasta, sen jälkeen jotkut vanhemmat haluaa keskustella täysin turhista asioista kuten Maija-Petterin pettymyksiestä makkarakeittoon tai sitten siitä tehdäänkö 5 vuoden päästä retki.
Vasut on myös nähty, siinä päiväkotikaaoksessa hyvä jos nyt lähtökohtaisesti tietavat edes lapsen nimen ja suunnittaisen iän.
Koulun kasvatuskeskusteluissa pitää päättää tavoitteista, jotka on tyyliä "perhe tukee lukemisessa, lapsi lukee joka päivä kirjaa". Kukaan ei kuitenkaan seuraa tai mittaa onnistumisia tai mitään.
Naulan kantaan! Itse käyn ekan, seiskan ja lukion eka luokan vanhempainilloissa ja thats it.
Seiskalla jankattiin melkein puoli tuntia siitä, kun yksi äiti olisi halunnut kaiken paperilla, koska ei osaa käyttää wilmaa. Kaikki muut vanhemmat sekä ope ja rehtori vastusti lippulappusilla tiedottamista, mutta yksi vaan jatkoi jankkausta.
-se vanhempainyhdistys ja joukkueaktiivi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää muistaa, että ihmisten työt ja muut elämäntilanteet vaihtelevat. Kaikista töistä ei noin vaan pääse kaikki vanhemmat irrottautumaan kesken normaalityöpäivän. Esimerkiksi vanhempainvartit ovat usein, kun työpäivä alkaa tai iltapäivällä, kun työpäivä vielä jatkuu. Meiltä kyllä toinen järjestyy aina paikalle.
Mutta kun kyse on siitä vain omasta lapsesta. Sen oma vasu tai arviointikeskustelu tai jopa sairaalan hoitokokouksia käydään jatkuvasti ilman, että vanhemmat viitsii tulla paikalle.
Vasu on todella turha asia, siinä vakaope kertoo negatiiviset havainnot ja toteaa, että vanhempien tehtävänä on sitä ja tätä, vaikka puuttua kiusaamiseen. Kun ihmettelee, että olen töissä, kun lasta kiusataan täällä päiväkodissa ja sinä katselet vieressä ja kirjaat yksityiskohdat, niin että eikö se olisi sinun työtäsi, niin saa vastauksen, että vanhemmat on vastuussa.
Osa tajuaa että joku muu on keksinyt ne kokoukset (ei vanhempien tai lapsen toive), lapsi voi olla väkisin siellä ja osa voi ollakin turhia. Asioista halutaan puhua ihan normaalisti ja inhimillisesti (tai asia on muuten hoidossa), ei kai joka asiaan tarvitse virallista kokousta jossa joku päsmäröi ylitse muiden tai valtion lait sanellaan. Jos on oikeasti joku tärkeä asia tai joku vakava sairaus varmasti kannattaisi sukulaisen tulla paikalle, ei lasta voi yksin jättää. Aikuisten tehtävä on pitää lapsen puolia ja tukea hyvässä kodissa asumista, oli se sitten oma koti, sukulainen tai joku varaäiti.
Vierailija kirjoitti:
Koulun vanhempainillat oli ainakin aivan täysin turhia. Jos lapsella olisi jotain ongelmia, niin sitten ehkä noissa kannattaisi käydä, mutta muuten ne ovat pelkkää sanahelinää, ja noissa ei oikeasti edes mikään tieto siirry kumpaankaan suuntaan.
Kävin peruskoulun aikana kerran vuodessa vanhempainillassa kuuntelemassa, ettei vanhempien kannata puhua pahaa lapsille koulusta ja uusien asioiden oppimisesta. Tuossa ei ollut minulle ensimmäiselläkään kerralla mitään uutta.
Ei olisi tullut mieleenkään alkaa sabotoida omien lasken oppimisintoa jollain opettajien, koulun ja oppiaineiden haukkumisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää muistaa, että ihmisten työt ja muut elämäntilanteet vaihtelevat. Kaikista töistä ei noin vaan pääse kaikki vanhemmat irrottautumaan kesken normaalityöpäivän. Esimerkiksi vanhempainvartit ovat usein, kun työpäivä alkaa tai iltapäivällä, kun työpäivä vielä jatkuu. Meiltä kyllä toinen järjestyy aina paikalle.
Mutta kun kyse on siitä vain omasta lapsesta. Sen oma vasu tai arviointikeskustelu tai jopa sairaalan hoitokokouksia käydään jatkuvasti ilman, että vanhemmat viitsii tulla paikalle.
Vasu on todella turha asia, siinä vakaope kertoo negatiiviset havainnot ja toteaa, että vanhempien tehtävänä on sitä ja tätä, vaikka puuttua kiusaamiseen. Kun ihmettelee, että olen töissä, kun lasta kiusataan täällä päiväkodissa ja sinä katselet vieressä ja kirjaat yksityiskohdat, niin että eikö se olisi sinun työtäsi, niin saa vastauksen, että vanhemmat on vastuussa.
Niin tai kuulee ekan minuutin aikana, että tämä sun lapsi on tosi kiva ja suloinen ja se osaa kaiken mitä tän ikäisen kuuluisi ja vähän päällekin ja kavereitakin on ja osaa ottaa kaikki kivasti mukaan, että mistähän me nyt sitten puhuttaisiin. Vaikka onkin kiva kuulla positiivista lapsestaan, en välttämättä halua käyttää tähän toista tuntia (matkoineen se on toista tuntia) keskellä työpäivää ja järjestellä sen takia palavereita. Vanhin lapseni on jo lukiossa. En valehtele kun sanon, että meillä luki vasussa ja koulussa tavoitteena aina jatka samaan malliin. Yhden kerran luki, että tavoitteena uimaan oppiminen, kun ei muuta keksitty. Seuraavan kerran osasi uida ja sukeltaa ja hyppiä hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Kun noissa vanhempain illoissa käy aikansa ekan lapsen kanssa niin huomaa että ne noudattaa samaa kaavaa, ensin yleisiä kalvoja asioista jotka on lukenut jo lukuvuosioppaasta, sen jälkeen jotkut vanhemmat haluaa keskustella täysin turhista asioista kuten Maija-Petterin pettymyksiestä makkarakeittoon tai sitten siitä tehdäänkö 5 vuoden päästä retki.
Vasut on myös nähty, siinä päiväkotikaaoksessa hyvä jos nyt lähtökohtaisesti tietavat edes lapsen nimen ja suunnittaisen iän.
Koulun kasvatuskeskusteluissa pitää päättää tavoitteista, jotka on tyyliä "perhe tukee lukemisessa, lapsi lukee joka päivä kirjaa". Kukaan ei kuitenkaan seuraa tai mittaa onnistumisia tai mitään.
Meillä kävi kerran niin, että opettaja puhui ja jossain välissä kävi selväksi että hän puhuu lapsen luokkakaverista. Sitten todella vaivaantuneena mietin, että kuinka kerron hänelle asiasta niin ettei hän koe tulleensa nolatuksi tai pidä meitä häiriköinä. Lopulta annoin asian olla.
Ilmeisesti hän sitten veti pitkän miinuksen meidän kohdallemme? Ihmeellistä, ettei edes nykyään esittäydytä eikä tunneta omia opetettaviakaan edes luokanvalvojan ominaisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, ei ole pieniä lapsia,ei edes kouluikäisiä enää.Kai heillä syynsä? Eivät jaksa mennä katselee supervanhempien teennäisyksiä juhla vaateissa .
Teennäisyyksiä juhlavaatteissa? Sairaalan hoitokokoukset tai vasukeskustelut? Ymmärrän jos ei jotkut kevätjuhlat kiinnosta, mutta ei tässä nyt siitä ollut kyse.
Jos vielä kerrot mikä on sairaalan hoitokokous, jossa käsitellään lapsen asioita ja vanhemmat mukana?
Kuulostaa eriskummalliselta?
Jos lapsi tarvii koulutaksia niin täälläpäin on kokouksessa myös sairaalan lääkäri. En tiedä miksi.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempainillat alkaa 18.30 joten en pääse koska lapsia ei voi jättää keskenään.
Käytkö koskaan vanhempainvarteissa, jossa opettaja tapaa vanhemman ja oppilaan?
Olen introvertti ja pelkään sosiaalisia tilanteita. Ihmekös, että lapsellakin on ongelmia..
Muut ymmärrän, mutta nuo vasu-keskustelut ihan pienten lasten kohdalla ovat kaikkien ajanhukkaa. Mitään sanomaa niiltä tietysti pikkulapsen kohdalla on aivan turha odottaa.
Vanhempainillat on jäänne ajalta, jolloin ei ollut meiliä. Joten, lähettäkää meiliä jos on jotain asiaa. Luen sen kun ehdin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää muistaa, että ihmisten työt ja muut elämäntilanteet vaihtelevat. Kaikista töistä ei noin vaan pääse kaikki vanhemmat irrottautumaan kesken normaalityöpäivän. Esimerkiksi vanhempainvartit ovat usein, kun työpäivä alkaa tai iltapäivällä, kun työpäivä vielä jatkuu. Meiltä kyllä toinen järjestyy aina paikalle.
Mutta kun kyse on siitä vain omasta lapsesta. Sen oma vasu tai arviointikeskustelu tai jopa sairaalan hoitokokouksia käydään jatkuvasti ilman, että vanhemmat viitsii tulla paikalle.
No, mehän emme tiedä, onko kyse siitä, ettei viitsi vai ettei pääse.
Sinä ap tapaat sossuna niitä perheitä joilla on ongelmia. Normaalivanhemmat eivät asioi sossun kanssa, siis ne joita lasten asiat kiinnostaa ja hoitavat asiansa niinkuin kuuluu. Miksi nuo vanhemmat ei tule? No niillä on varmaan jotain elämänhallintaongelmaa muutenkin, tai asenneongelmaa, päihdeongelmaa tai jotain muuta minkä takia ei onnistu.