Lue keskustelun säännöt.
9-luokkalaisten englannin kielen osaaminen romahtanut vuosikymmenessä
14.09.2022 |
9-luokkalaisten englannin kielen kirjoitustaidon arvosana on enemmistöllä nykyään 6.
Asiantuntija: ei syytä huoleen!
Kommentit (323)
Vierailija kirjoitti:
Äidinkielisten puhujien kieli on aina täydellistä.
Mitä? Katso nyt miten täälläkin suomalaiset kirjoittavat =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Om man har så dåligt med resurser att modersmålet, det andra inhemska samt två utländska språk är för mycket, så borde det finnas någon separat skolform för mullhuvuden. Ingen vanlig ungdom som satsar ens något på sin framtid har problem med så grundläggande saker. Utöver detta kommer givetvis biologi, geografi, historia, matematik, kemi och fysik samt några utfyllnadsämnen som slöjd, handarbete, gymnastik huslig ekonomi och religion. Även utfyllnadsämnena lär ut viktiga färdigheter för livet på egenhand.
Vill man förbättra något, skulle det vara genom att byta ut innehåll i samhällskunskap och införa en ordentlig dos grundläggande ekonomi i det.
Resultaten försämras då riktig kunskap för framtiden har bytts mot olika flumma och tycka innehåll.
Vierailija kirjoitti:
Aika monet entisaikaan oppi tosiaan koulussa ne kieliopit, mutta eivät silti saa suutaan auki englanniksi tai ruotsiksi. Tunnen ihmisiä jotka ovat kirjoittaneet ruotsista ällän, eivätkä pysty puhumaan ruotsia. Jos nykyään menee niin, että lapset oppii puhumaan, mutta on enemmän kielioppivirheitä tai käytetty kieli on yksinkertaisempaa niin tuo on silti suurimmalle osalle pienempi paha kuin se vaikeneminen kaikilla mahdollisilla kielillä.
Ja kumpi on pahempi? Se, että ei uskalla/kehtaa puhua on kokemuksen puutetta mikä on paljon helpompi korjata kun osaamisen puute, erityisesti osaamisen arvostamisen puute.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älypuhelinkulttuuri alkoi yleistyä just 10 vuotta sitten.
Voisiko vaikuttaa? Ehkä nuo oppii somesta huonompaa/virheellistä englantia, näin olen kuullut? Slangihan (siis englanninkielinen) on kans mennyt yksinkertasempaan suuntaan, tästä on memejäkin.
Jospa ne nuoret kokee ettei sitä kielioppia tarvii opiskella ollenkaan kun jo "osaa" kieltä. Tai ovat kyllästyneet ja se opittu kieli tulee esim. lähinnä peleistä
Pitää myös huomioda että 2.asteen opetusta on vähennetty (ainakin ammattikoulussa) ja tahti voi olla nopeahko entiseen verrattuna. Ainakin aikuisopiskelijana huomannut että pienikin poissaolo niin heti on jäljessä opinnoissa.
Lisäksi nykyisin kun opettajat eivät voi puuttua häiriköintiin kunnolla, ehkä se vaikuttaa? Työrauha ei ole enää sama kuin ennen?
Jaksaako nuoret tehdä nykyisin läksyjä kunnolla? Älypuhelimien ja somen vaikutus aivoihin voi olla keskittymistä häiritsevä. Näin nuorisotyönkin näkökulmasta mietin näitä, elämä pyörii nykyisin liikaa älypuhelinten ja netin/somen ympärillä niin aikuisilla kuin lapsilla ja nuorillakin. Työpaikat ja koulut vielä yrittävät sitten hyödyntää sitä, mutta itse arvelisin että siinä mennään metsään jos me yritetään kannustaa nuoria someen ja älylaitteisiin vielä lisää kun muutenkin ovat osa nuorista (jopa lapsista) aivan koukussa tuohon jatkuvaan "jos ei kiinnosta, voin klikata jotain muuta tilalle"-kulttuuriin. Siis oikeasti, mitä tekee nuorille (ja lapsille) jatkuva valinnanmahdollisuus ja ikävien/tylsien asioiden välttely? Missä pitkäjänteisyys ja tylsyydensieto? Missä palkinto kovasta työstä? Miten pohtia vastauksia ilman että googlettaa ja ne on nenän edessä? Tekeekö ne enkun tehtävät suoraan google-kääntäjällä?
En halua mitenkään moittia/väheksyä nuoria! Haluaisik vaan että tää yhteiskunta vihdoin viimein näkisi miten nuoret kärsii yhteiskunnan älylaite ym kulttuurista.
Ei vain älypuhelinkulttuuri, vaan Nokia romahti ja kansantalouden kasvua ryhdyttiin epätoivoisesti etsimään pelifirmoista. Jolloin myös noiden pelifirmojen tyypit nostettiin kaikkitietävien gurujen paikalle. Hehän noita julistivat, miten nykyään lapset oppivat ihan kaiken vain pelaamalla kännykkäpelejä säkituoleissa löhöten.
Olen seurannut tuota skeneä aika läheltä useamman vuoden, ja nuo Vesterbackat ja Järvilehdot ovat täysiä tunareita ja narsisteja. Heille vain annettiin valtaa koska heidän tai heidän kavereidensa firmat toivat miljardeja Suomeen. Mikä sinänsä ihan hyvä, mutta ei anna osaamista koulujärjestelmän uudistamiseen. Järvilehto vielä hulluudessaan epäonnistui aivan täysin opetusalan startup-firmansa kanssa, vaikka veli ja kaverit olivat antaneet miljoonia sille puuhaamiseen.
Tässä esimerkiksi yksi esimerkki:
Angry Birdsin luojat opettavat nyt lapsille hiukkasfysiikkaa – "Ehkä pelin avulla tulee pari uutta Einsteinia tai nobelisti"
Ja kukaan ei ole kuullutkaan tuosta pelistä jota ne tuossa hehkuttavat.
Ei ole, koska eivät sitä koskaan kyenneet kehittämään markkinoille. Lauri sai fyrkkaa broidiltaan ja kavereiltaan, mutta kun mitään ei tullut aikaiseksi kahteen vuoteen ja kyseessä vain täysi epäonnistuminen, niin viskasivat Laurin pellolle (tai no, suojatyöpaikkaan) ja pistivät koko homman uusiksi. Eli eivät edes yritä kehittää noita Laurin ja Peterin visioimia pelejä.
Tämähän pointtini oli, oli idioottimaista antaa täysille luusereille ilman pedagogisia taitoja tai mitään osaamista tai kokemusta valtaa vaikuttaa koulutoimintaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älypuhelinkulttuuri alkoi yleistyä just 10 vuotta sitten.
Voisiko vaikuttaa? Ehkä nuo oppii somesta huonompaa/virheellistä englantia, näin olen kuullut? Slangihan (siis englanninkielinen) on kans mennyt yksinkertasempaan suuntaan, tästä on memejäkin.
Jospa ne nuoret kokee ettei sitä kielioppia tarvii opiskella ollenkaan kun jo "osaa" kieltä. Tai ovat kyllästyneet ja se opittu kieli tulee esim. lähinnä peleistä
Pitää myös huomioda että 2.asteen opetusta on vähennetty (ainakin ammattikoulussa) ja tahti voi olla nopeahko entiseen verrattuna. Ainakin aikuisopiskelijana huomannut että pienikin poissaolo niin heti on jäljessä opinnoissa.
Lisäksi nykyisin kun opettajat eivät voi puuttua häiriköintiin kunnolla, ehkä se vaikuttaa? Työrauha ei ole enää sama kuin ennen?
Jaksaako nuoret tehdä nykyisin läksyjä kunnolla? Älypuhelimien ja somen vaikutus aivoihin voi olla keskittymistä häiritsevä. Näin nuorisotyönkin näkökulmasta mietin näitä, elämä pyörii nykyisin liikaa älypuhelinten ja netin/somen ympärillä niin aikuisilla kuin lapsilla ja nuorillakin. Työpaikat ja koulut vielä yrittävät sitten hyödyntää sitä, mutta itse arvelisin että siinä mennään metsään jos me yritetään kannustaa nuoria someen ja älylaitteisiin vielä lisää kun muutenkin ovat osa nuorista (jopa lapsista) aivan koukussa tuohon jatkuvaan "jos ei kiinnosta, voin klikata jotain muuta tilalle"-kulttuuriin. Siis oikeasti, mitä tekee nuorille (ja lapsille) jatkuva valinnanmahdollisuus ja ikävien/tylsien asioiden välttely? Missä pitkäjänteisyys ja tylsyydensieto? Missä palkinto kovasta työstä? Miten pohtia vastauksia ilman että googlettaa ja ne on nenän edessä? Tekeekö ne enkun tehtävät suoraan google-kääntäjällä?
En halua mitenkään moittia/väheksyä nuoria! Haluaisik vaan että tää yhteiskunta vihdoin viimein näkisi miten nuoret kärsii yhteiskunnan älylaite ym kulttuurista.
Ei vain älypuhelinkulttuuri, vaan Nokia romahti ja kansantalouden kasvua ryhdyttiin epätoivoisesti etsimään pelifirmoista. Jolloin myös noiden pelifirmojen tyypit nostettiin kaikkitietävien gurujen paikalle. Hehän noita julistivat, miten nykyään lapset oppivat ihan kaiken vain pelaamalla kännykkäpelejä säkituoleissa löhöten.
Olen seurannut tuota skeneä aika läheltä useamman vuoden, ja nuo Vesterbackat ja Järvilehdot ovat täysiä tunareita ja narsisteja. Heille vain annettiin valtaa koska heidän tai heidän kavereidensa firmat toivat miljardeja Suomeen. Mikä sinänsä ihan hyvä, mutta ei anna osaamista koulujärjestelmän uudistamiseen. Järvilehto vielä hulluudessaan epäonnistui aivan täysin opetusalan startup-firmansa kanssa, vaikka veli ja kaverit olivat antaneet miljoonia sille puuhaamiseen.
Tässä esimerkiksi yksi esimerkki:
Angry Birdsin luojat opettavat nyt lapsille hiukkasfysiikkaa – "Ehkä pelin avulla tulee pari uutta Einsteinia tai nobelisti"
Ja kukaan ei ole kuullutkaan tuosta pelistä jota ne tuossa hehkuttavat.
Mä olen pelannut sitä! Tosin se ei ollut kauhean kiinnostava, joten en pelannut sitä kovinkaan pitkään.
Saiko ne siitä jonkun proton aikaiseksi? En tiennytkään. Tiedän vain, että homma kusi pahasti ja Lauri heitettiin pellolle ja koko kehitys lopetettiin. Nyt on kavereiden hommaamassa suojatyöpaikassa Aalto-yliopistossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aiemmissa opetussuunnitelmissa kerrottiin, mitä milläkin luokka-astella tuli opettaa. Esimerkkinä nyt vaikka, että kolmannella luokalla, kun kieli alkaa, opeteltiin viikonpäiviä, värejä, numeroita, tervehdyksiä, jne jne. Sieltä oli helppo katsoa aina lukuvuoden asiat ja kun ne oli opetettu, opettaja tiesi, että mitä oppilaiden pitäisi osata. Nykyisessä opetussuunnitelmassa ei sanota mitään, mitä milläkin luokka-asteella pitäisi opettaa. Siellä on vain paljon kaikenlaista liipalaapaa oppilaasta aktiivisena oppijana, mutta ei sanaakaan siitä, mitä vaikkapa kielioppiasioita kolmasluokkalaisen pitäisi osata. Jokainen opettaja yrittää sitten parhaansa mukaan kahlata tässä viidakossa ja yksi opettaa yhtä, toinen toista asiaa. Kun saat uuden opetusryhmän, et voi oikeastaan tietää, mitä niille on opetettu. Ja seuraus tästä on se, että tietoihin jää valtavia aukkoja.
Monethan kehuskelevat miten nuoret oppivat englantia peleistä ja muusta viihteestä. Tosiasiassa se englanti on hyvin yksinkertaista ja etenkin peleissä samoja sanoja pyöritellään koko ajan. Syvempi ymmärrys ja vaikeammat sanat ovat hepreaa. Sellainen englannin taso ei välttämättä riitä edes kahvipöytäkeskusteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monet entisaikaan oppi tosiaan koulussa ne kieliopit, mutta eivät silti saa suutaan auki englanniksi tai ruotsiksi. Tunnen ihmisiä jotka ovat kirjoittaneet ruotsista ällän, eivätkä pysty puhumaan ruotsia. Jos nykyään menee niin, että lapset oppii puhumaan, mutta on enemmän kielioppivirheitä tai käytetty kieli on yksinkertaisempaa niin tuo on silti suurimmalle osalle pienempi paha kuin se vaikeneminen kaikilla mahdollisilla kielillä.
Ja kumpi on pahempi? Se, että ei uskalla/kehtaa puhua on kokemuksen puutetta mikä on paljon helpompi korjata kun osaamisen puute, erityisesti osaamisen arvostamisen puute.
Molemmissa on omat ongelmansa kyllä. Wanha kansa osasi kyllä kaikki illatiivit ja allatiivit, mutta jos piti oikeasti puhua jotain niin sormi meni suuhun.
Nykynuorisolla tuntuu taas olevan täysin toisinpäin. Puhuta osataan (ainakin nuorten nettislangia), mutta heti jos pitäisi jotain kirjoittaa, niin päin peetä menee.
Totuus on se että jos ei kieltä käytä melkein päivittäin, niin ei sillä kouluenglannilla kovin pitkälle pärjää. Pitäisi olla oma-aloitteinen ja ylläpitää sitä kieltä. Useimmilla oli pakkoruotsikin koulussa. Silti ylivoimaisesti suurin osa ei osaa kuin muutaman sanan sitä mongertaa sillä kouluruotsilla. Jos ei sitä käytä, niin ei sitä enää vuosien jälkeen muista tai osaa.
Vierailija kirjoitti:
Aiemmissa opetussuunnitelmissa kerrottiin, mitä milläkin luokka-astella tuli opettaa. Esimerkkinä nyt vaikka, että kolmannella luokalla, kun kieli alkaa, opeteltiin viikonpäiviä, värejä, numeroita, tervehdyksiä, jne jne. Sieltä oli helppo katsoa aina lukuvuoden asiat ja kun ne oli opetettu, opettaja tiesi, että mitä oppilaiden pitäisi osata. Nykyisessä opetussuunnitelmassa ei sanota mitään, mitä milläkin luokka-asteella pitäisi opettaa. Siellä on vain paljon kaikenlaista liipalaapaa oppilaasta aktiivisena oppijana, mutta ei sanaakaan siitä, mitä vaikkapa kielioppiasioita kolmasluokkalaisen pitäisi osata. Jokainen opettaja yrittää sitten parhaansa mukaan kahlata tässä viidakossa ja yksi opettaa yhtä, toinen toista asiaa. Kun saat uuden opetusryhmän, et voi oikeastaan tietää, mitä niille on opetettu. Ja seuraus tästä on se, että tietoihin jää valtavia aukkoja.
Valtakunnallisen POPSin lisäksi kunnalta ja koululta löytyy oma OPS. On tietenkin hienoa, että on varaa itsenäiselle harkinnalle miten asiat tehdään juuri meidän koulussamme, mutta jotain isompia raameja pitäisi olla silti.
Kolme kerrosta liibalaabaa ja opettajan itsenäinen harkinta ei tuota osaavampia oppilaita ainakaan ilman sitä hintaa, että osa ei lopulta opi oikein mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidinkielisten puhujien kieli on aina täydellistä.
Mitä? Katso nyt miten täälläkin suomalaiset kirjoittavat =)
Kirjoitus ei ole kieltä. Toistan:
Äidinkielisten puhujien kieli on aina täydellistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojallani ollut aina vahva englanninkieli, kirjoitti äikästä E ja enkusta vahvan L. Pelannut tietokonepelejä jne. Gradunkin kirjoitti englanniksi Hgin yliopistolla.
Vähän vaikea uskoa, kun et itse osaa kirjoittaa suomea oikein.
Englannin kieli ei ole yhdyssana.
Luojan kiitos poikani ei tullut minuun mitä tulee älykkyyteen, sai 1000 euron stipendin pitkästä matematiikasta Teknologiasäätiöltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidinkielisten puhujien kieli on aina täydellistä.
Mitä? Katso nyt miten täälläkin suomalaiset kirjoittavat =)
Kirjoitus ei ole kieltä. Toistan:
Äidinkielisten puhujien kieli on aina täydellistä.
Eikä ole, kuuntelepa ketä tahansa tosi-tv-tähteä tai jopa toimittajia nykyään. Ei ymmärretä enää edes sanojen merkityksiä, vaan puhutaan lähiajoista, kun tarkoitetaan viime aikoja, nuorukaisesta, kun tarkoitetaan nuorta naista, varttuneesta, kun tarkoitetaan kokenutta, kelistä, kun tarkoitetaan säätä, sadealuieta on kaakoa myöden, vaikka pitäisi sanoa myöten jne.
Meidän luokioluokalla oli poika, joka oli ruotsinkielisestä perheestä. Puhui sujuvasti, mutta sai surkeita arvosanoja kielioppikokeissa. Ehkä nykynuorten englanti on vastaavaa 🤔.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse opin englantia videopeleistä. Todistuksessa seisoo 10. Lukioon en mennyt, mutta L olisi tullut, jos olisin mennyt. M27
Vierailija kirjoitti:
Itse opin englantia videopeleistä. Todistuksessa seisoo 10. Lukioon en mennyt, mutta L olisi tullut, jos olisin mennyt. M27
Joo, minustakin olisi tullut olympiavoittaja jos olisin vain mennyt.
Ja heti alkoi boomerien alapeukutus... -.- M27
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidinkielisten puhujien kieli on aina täydellistä.
Mitä? Katso nyt miten täälläkin suomalaiset kirjoittavat =)
Kirjoitus ei ole kieltä. Toistan:
Äidinkielisten puhujien kieli on aina täydellistä.
Eikä ole, kuuntelepa ketä tahansa tosi-tv-tähteä tai jopa toimittajia nykyään. Ei ymmärretä enää edes sanojen merkityksiä, vaan puhutaan lähiajoista, kun tarkoitetaan viime aikoja, nuorukaisesta, kun tarkoitetaan nuorta naista, varttuneesta, kun tarkoitetaan kokenutta, kelistä, kun tarkoitetaan säätä, sadealuieta on kaakoa myöden, vaikka pitäisi sanoa myöten jne.
Kyllä se on.
https://www.quora.com/What-grammatical-mistakes-are-made-by-native-Engl…
Joonas Vakkilainen
M.A. in Finnish, spes. in phonetics, studied many languagesUpvoted by
Giovanni Roversi
, MA. Linguistics, University of Oslo (2017)Author has 2.1K answers and 5.8M answer views3y
Related
What grammatical mistakes are made by native English speakers?
Originally Answered: What kind of grammar mistakes would even native speakers make?
I’ll take a linguistic point here. When a native speaker speak his/her native variety of language in the system s/he has acquired from her/his environment during her/his life, s/he doesn’t make mistakes. Speaking a way that is different from a standard or prestige form of a language is not a mistake.
However, people can make spontaneous mistakes in speech. These are speech errors, in which the speaker produces a form that is not part of anybody’s dialect, not even of the speaker’s idiolect, and thus they are mistakes. One error type of this kind is morphological flaw, which can happen in languages that have heavy inflection. I’ll use Finnish as an example.
Finnish nouns belong to various declensions according to how they behave in suffixation. Many words require changes in their stem, when suffixes are added. Native speakers know intuitively which declension to use. Dialects may use another kind of declensions that standard Finnish, and sometimes standard Finnish allows some variation. I’m not however talking here about the dialects versus standard Finnish, but spontaneous errors, in which the speaker uses forms s/he would not really use and which s/he recognises as being against her/his innate system and corrects her/himself right away.
For example, the partitive case of lumi (‘snow’) is lunta. It requires a consonant stem. Consonant stems are much less frequent than vowel stems, as in the genitive lumen or the inessive lumessa. This causes easily a speaker to use the vowel stem in the partitive as well and therefore saying lumea (or lumee with the dialectical phonology) instead of lunta. The form lumea is not used in any dialect as far as I know, and the speaker who would produce the vowel stem in the partitive usually realises right away that s/he has said something funny.
These kind of errors are the kind of mistakes that native speakers can make. If the form lumea becomes frequent and a part of native speakers system, then it is not a mistake anymore, even though standard Finnish wouldn’t accept it. Now it is, because it most likely doesn’t belong to anybody’s dialect.
Vierailija kirjoitti:
Meidän luokioluokalla oli poika, joka oli ruotsinkielisestä perheestä. Puhui sujuvasti, mutta sai surkeita arvosanoja kielioppikokeissa. Ehkä nykynuorten englanti on vastaavaa 🤔.
Ei, kyllä se niiden puhekin on kaikkea muuta kuin sujuvaa, jos pitää keskustella muusta kuin pelitilanteista tai meemeistä. Ja niissäkin se kielenkäyttö on vähän sinne päin.
Vierailija kirjoitti:
Itse opin englantia videopeleistä. Todistuksessa seisoo 10. Lukioon en mennyt, mutta L olisi tullut, jos olisin mennyt. M27
Yläaste-englanti on vauvaenglantia, jolla juuri ja juuri pärjää turistina. En kehuisi sillä mitenkään.
Mä olen pelannut sitä! Tosin se ei ollut kauhean kiinnostava, joten en pelannut sitä kovinkaan pitkään.