9-luokkalaisten englannin kielen osaaminen romahtanut vuosikymmenessä

Vierailija kirjoitti:

Itse opin englantia videopeleistä. Todistuksessa seisoo 10. Lukioon en mennyt, mutta L olisi tullut, jos olisin mennyt. M27

Minäkin olisin miljardööri jos haluaisin. En vaan halunnut. Halusin mielummin olla tuhatnääri.

Ajattelin vaan että kaikki haluaa tietää. :D

Vierailija kirjoitti:

Onkohan kielten opetus edelleen yhtä surkeaa kuin ennen. Itse en oppinut koulussa juuri ollenkaan englantia, kun se oli sellaista tankkaamista.

Nykyisin puhun kuitenkin sujuvaa englantia ja teen töitä englanniksi. Päätin lukion jälkeen opetella englannin kunnolla ja aloin lukemaan ja katsomaan ohjelmia englanniksi(englanninkielisillä teksteillä). Muutamassa vuodessa opin enemmän kuin siihen mennessä koulussa.

Minä opettelin myös englannin kielen yli 2-kymppisenä samoilla metodeilla. Peruskoulu- ja lukiopohjalta osasin jotenkuten änkyttää muutamia lauseita, vaikka olin innokas engl. opiskelija. Nykyään kirjoitan erittäin hyvää englantia ja puhunkin suht sujuvasti. Puhetta vain tulee vähemmän harjoiteltua, joten mulla kirjallinen ilmaisu on reilusti vahvempi.

Väitän, että nykynuorten huono kielitaito johtuu siitä, ettei edes omaa äidinkieltä opita enää kunnolla. On kovin vaikea oppia vierasta kieltä, jos suomenkielinenkin sanasto on vajavainen ja kielioppi vaikeaa. Lapset ja nuoret eivät enää lue kirjoja, se tuossa enimmäkseen on taustalla. Kieli ei kehity, jollei sitä harjoita, eikä harjoitukseksi riitä tiktok-videoiden katselu.

Kyllä sen itsekin kouluaikana selvästi huomasi, kuka lukee ja kuka ei. Itse olen aina lukenut paljon ja vieraiden kielten oppiminen on ollut minulle suht helppoa, koska äidinkieli on ollut aina vahva. Ne, jotka eivät juuri lukeneet, eivät pärjänneet missään kielissä erityisen hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidinkielisten puhujien kieli on aina täydellistä.

Mitä? Katso nyt miten täälläkin suomalaiset kirjoittavat =)

Kirjoitus ei ole kieltä. Toistan:

Äidinkielisten puhujien kieli on aina täydellistä.

Eikä ole, kuuntelepa ketä tahansa tosi-tv-tähteä tai jopa toimittajia nykyään. Ei ymmärretä enää edes sanojen merkityksiä, vaan puhutaan lähiajoista, kun tarkoitetaan viime aikoja, nuorukaisesta, kun tarkoitetaan nuorta naista, varttuneesta, kun tarkoitetaan kokenutta, kelistä, kun tarkoitetaan säätä, sadealuieta on kaakoa myöden, vaikka pitäisi sanoa myöten jne.

Kyllä se on.

https://www.quora.com/What-grammatical-mistakes-are-made-by-native-Engl…

Joonas Vakkilainen

M.A. in Finnish, spes. in phonetics, studied many languagesUpvoted by 

Giovanni Roversi

, MA. Linguistics, University of Oslo (2017)Author has 2.1K answers and 5.8M answer views3y

Related

What grammatical mistakes are made by native English speakers?

Originally Answered: What kind of grammar mistakes would even native speakers make?

I’ll take a linguistic point here. When a native speaker speak his/her native variety of language in the system s/he has acquired from her/his environment during her/his life, s/he doesn’t make mistakes. Speaking a way that is different from a standard or prestige form of a language is not a mistake.

However, people can make spontaneous mistakes in speech. These are speech errors, in which the speaker produces a form that is not part of anybody’s dialect, not even of the speaker’s idiolect, and thus they are mistakes. One error type of this kind is morphological flaw, which can happen in languages that have heavy inflection. I’ll use Finnish as an example.

Finnish nouns belong to various declensions according to how they behave in suffixation. Many words require changes in their stem, when suffixes are added. Native speakers know intuitively which declension to use. Dialects may use another kind of declensions that standard Finnish, and sometimes standard Finnish allows some variation. I’m not however talking here about the dialects versus standard Finnish, but spontaneous errors, in which the speaker uses forms s/he would not really use and which s/he recognises as being against her/his innate system and corrects her/himself right away.

For example, the partitive case of lumi (‘snow’) is lunta. It requires a consonant stem. Consonant stems are much less frequent than vowel stems, as in the genitive lumen or the inessive lumessa. This causes easily a speaker to use the vowel stem in the partitive as well and therefore saying lumea (or lumee with the dialectical phonology) instead of lunta. The form lumea is not used in any dialect as far as I know, and the speaker who would produce the vowel stem in the partitive usually realises right away that s/he has said something funny.

These kind of errors are the kind of mistakes that native speakers can make. If the form lumea becomes frequent and a part of native speakers system, then it is not a mistake anymore, even though standard Finnish wouldn’t accept it. Now it is, because it most likely doesn’t belong to anybody’s dialect.

Joku random Quoran vastaaja on sulle auktoriteetti? Onko sulla kaikki ihan kunnossa? Sinnehän voi kuka tahansa satuilla mitä tahansa.

Mä aloitin ekan luokan vuonna 1997. Englanti alkoi 1999, kun olin kolmannella... osasin silloin jo alkeet, olin oppinut englantia jonkin verran koska olin innokas tietokoneilla harrastaja. 

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitus ei ole kieltä. Toistan:

Äidinkielisten puhujien kieli on aina täydellistä.

Kyllä kirjoitettukin kieli on kieltä. Ja puhutussa kielessä on ihan samalla tavalla ongelmia, esimerkkejä ei ole vaikea keksiä.  Perinteisempien ketä/kuka-juttujen ohella oikeakielisyyttä myrkyttää nykyään vieraista kielistä omaksutut sanonnat ja rakenteet, vaikkapa "isossa kuvassa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidinkielisten puhujien kieli on aina täydellistä.

Mitä? Katso nyt miten täälläkin suomalaiset kirjoittavat =)

Kirjoitus ei ole kieltä. Toistan:

Äidinkielisten puhujien kieli on aina täydellistä.

Eikä ole, kuuntelepa ketä tahansa tosi-tv-tähteä tai jopa toimittajia nykyään. Ei ymmärretä enää edes sanojen merkityksiä, vaan puhutaan lähiajoista, kun tarkoitetaan viime aikoja, nuorukaisesta, kun tarkoitetaan nuorta naista, varttuneesta, kun tarkoitetaan kokenutta, kelistä, kun tarkoitetaan säätä, sadealuieta on kaakoa myöden, vaikka pitäisi sanoa myöten jne.

Kyllä se on.

https://www.quora.com/What-grammatical-mistakes-are-made-by-native-Engl…

Joonas Vakkilainen

M.A. in Finnish, spes. in phonetics, studied many languagesUpvoted by 

Giovanni Roversi

, MA. Linguistics, University of Oslo (2017)Author has 2.1K answers and 5.8M answer views3y

Related

What grammatical mistakes are made by native English speakers?

Originally Answered: What kind of grammar mistakes would even native speakers make?

I’ll take a linguistic point here. When a native speaker speak his/her native variety of language in the system s/he has acquired from her/his environment during her/his life, s/he doesn’t make mistakes. Speaking a way that is different from a standard or prestige form of a language is not a mistake.

However, people can make spontaneous mistakes in speech. These are speech errors, in which the speaker produces a form that is not part of anybody’s dialect, not even of the speaker’s idiolect, and thus they are mistakes. One error type of this kind is morphological flaw, which can happen in languages that have heavy inflection. I’ll use Finnish as an example.

Finnish nouns belong to various declensions according to how they behave in suffixation. Many words require changes in their stem, when suffixes are added. Native speakers know intuitively which declension to use. Dialects may use another kind of declensions that standard Finnish, and sometimes standard Finnish allows some variation. I’m not however talking here about the dialects versus standard Finnish, but spontaneous errors, in which the speaker uses forms s/he would not really use and which s/he recognises as being against her/his innate system and corrects her/himself right away.

For example, the partitive case of lumi (‘snow’) is lunta. It requires a consonant stem. Consonant stems are much less frequent than vowel stems, as in the genitive lumen or the inessive lumessa. This causes easily a speaker to use the vowel stem in the partitive as well and therefore saying lumea (or lumee with the dialectical phonology) instead of lunta. The form lumea is not used in any dialect as far as I know, and the speaker who would produce the vowel stem in the partitive usually realises right away that s/he has said something funny.

These kind of errors are the kind of mistakes that native speakers can make. If the form lumea becomes frequent and a part of native speakers system, then it is not a mistake anymore, even though standard Finnish wouldn’t accept it. Now it is, because it most likely doesn’t belong to anybody’s dialect.

Joku random Quoran vastaaja on sulle auktoriteetti? Onko sulla kaikki ihan kunnossa? Sinnehän voi kuka tahansa satuilla mitä tahansa.

Tuo kertoo vain siitä, mikä nykyään on osaamisen ja ymmärryksen taso. Eli ei ymmärretä edes lähteiden luotettavuutta, vaan googletetaan netistä joku kiva sivu ja luetaan sieltä jotain, joka melkein ymmärretään ja sitten kuvitellaan, että kyllä asia on niin, kun kerran joku niin netissä sanoi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan kielten opetus edelleen yhtä surkeaa kuin ennen. Itse en oppinut koulussa juuri ollenkaan englantia, kun se oli sellaista tankkaamista.

Nykyisin puhun kuitenkin sujuvaa englantia ja teen töitä englanniksi. Päätin lukion jälkeen opetella englannin kunnolla ja aloin lukemaan ja katsomaan ohjelmia englanniksi(englanninkielisillä teksteillä). Muutamassa vuodessa opin enemmän kuin siihen mennessä koulussa.

Minä opettelin myös englannin kielen yli 2-kymppisenä samoilla metodeilla. Peruskoulu- ja lukiopohjalta osasin jotenkuten änkyttää muutamia lauseita, vaikka olin innokas engl. opiskelija. Nykyään kirjoitan erittäin hyvää englantia ja puhunkin suht sujuvasti. Puhetta vain tulee vähemmän harjoiteltua, joten mulla kirjallinen ilmaisu on reilusti vahvempi.

Väitän, että nykynuorten huono kielitaito johtuu siitä, ettei edes omaa äidinkieltä opita enää kunnolla. On kovin vaikea oppia vierasta kieltä, jos suomenkielinenkin sanasto on vajavainen ja kielioppi vaikeaa. Lapset ja nuoret eivät enää lue kirjoja, se tuossa enimmäkseen on taustalla. Kieli ei kehity, jollei sitä harjoita, eikä harjoitukseksi riitä tiktok-videoiden katselu.

Kyllä sen itsekin kouluaikana selvästi huomasi, kuka lukee ja kuka ei. Itse olen aina lukenut paljon ja vieraiden kielten oppiminen on ollut minulle suht helppoa, koska äidinkieli on ollut aina vahva. Ne, jotka eivät juuri lukeneet, eivät pärjänneet missään kielissä erityisen hyvin.

Hieman ehkä ohi aiheen, mutta englantia toisena äidinkielenä puhuvana ja sillä kaiken koulutuksen saaneena tohtorintutkintoon asti, sekä tietysti sen jälkeen post-doc ja sitten yritysmaailma, niin minusta oli paljon kunnioitettavampaa vielä joku 10 vuotta sitten, kun esimerkiksi jotkut tutkijat myönsivät, etteivät osaa englantia täydellisesti. Osasivat kuitenkin huippuhyvin normaaleihin ihmisiin verrattuina. Lauseissa saattoi olla kömpelöitä rakenteita ja puheessa piti joskus hakea oikeaa sanaa, mutta se jo loi käsityksen älykkyydestä ja koulutuksesta, että tunnistettiin ettei osattu samalla tasolla kuin vaikkapa brittiläiset akateemikot. Eikä kukaan sitä heiltä odottanutkaan, ei se ollut häpeä.

Paljon nolompaa on nyt viimeisen 10 vuoden aikana ilmestyneet kolmekymppiset, jotka molottavat kovalla äänellä ja suurella itsevarmuudella ihan hirveää scheisse-englantia. Mutta ehkä tämä liittyy yleiseen koulutustason laskuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidinkielisten puhujien kieli on aina täydellistä.

Mitä? Katso nyt miten täälläkin suomalaiset kirjoittavat =)

Kirjoitus ei ole kieltä. Toistan:

Äidinkielisten puhujien kieli on aina täydellistä.

Eikä ole, kuuntelepa ketä tahansa tosi-tv-tähteä tai jopa toimittajia nykyään. Ei ymmärretä enää edes sanojen merkityksiä, vaan puhutaan lähiajoista, kun tarkoitetaan viime aikoja, nuorukaisesta, kun tarkoitetaan nuorta naista, varttuneesta, kun tarkoitetaan kokenutta, kelistä, kun tarkoitetaan säätä, sadealuieta on kaakoa myöden, vaikka pitäisi sanoa myöten jne.

Kyllä se on.

https://www.quora.com/What-grammatical-mistakes-are-made-by-native-Engl…

Joonas Vakkilainen

M.A. in Finnish, spes. in phonetics, studied many languagesUpvoted by 

Giovanni Roversi

, MA. Linguistics, University of Oslo (2017)Author has 2.1K answers and 5.8M answer views3y

Related

What grammatical mistakes are made by native English speakers?

Originally Answered: What kind of grammar mistakes would even native speakers make?

I’ll take a linguistic point here. When a native speaker speak his/her native variety of language in the system s/he has acquired from her/his environment during her/his life, s/he doesn’t make mistakes. Speaking a way that is different from a standard or prestige form of a language is not a mistake.

However, people can make spontaneous mistakes in speech. These are speech errors, in which the speaker produces a form that is not part of anybody’s dialect, not even of the speaker’s idiolect, and thus they are mistakes. One error type of this kind is morphological flaw, which can happen in languages that have heavy inflection. I’ll use Finnish as an example.

Finnish nouns belong to various declensions according to how they behave in suffixation. Many words require changes in their stem, when suffixes are added. Native speakers know intuitively which declension to use. Dialects may use another kind of declensions that standard Finnish, and sometimes standard Finnish allows some variation. I’m not however talking here about the dialects versus standard Finnish, but spontaneous errors, in which the speaker uses forms s/he would not really use and which s/he recognises as being against her/his innate system and corrects her/himself right away.

For example, the partitive case of lumi (‘snow’) is lunta. It requires a consonant stem. Consonant stems are much less frequent than vowel stems, as in the genitive lumen or the inessive lumessa. This causes easily a speaker to use the vowel stem in the partitive as well and therefore saying lumea (or lumee with the dialectical phonology) instead of lunta. The form lumea is not used in any dialect as far as I know, and the speaker who would produce the vowel stem in the partitive usually realises right away that s/he has said something funny.

These kind of errors are the kind of mistakes that native speakers can make. If the form lumea becomes frequent and a part of native speakers system, then it is not a mistake anymore, even though standard Finnish wouldn’t accept it. Now it is, because it most likely doesn’t belong to anybody’s dialect.

Joku random Quoran vastaaja on sulle auktoriteetti? Onko sulla kaikki ihan kunnossa? Sinnehän voi kuka tahansa satuilla mitä tahansa.

Tyypistä:

https://researchportal.tuni.fi/en/persons/joonas-vakkilainen

https://fi.linkedin.com/in/joonas-vakkilainen-b9885388

https://twitter.com/sepelkyyhky?ref_src=twsrc%5Egoogle%7Ctwcamp%5Eserp%…

https://www.facebook.com/joonas.vakkilainen

https://fi.quora.com/profile/Joonas-Vakkilainen

Sitä paitsi se, että äidinkielisen puhujan kieli on täydellistä tulee ilmi ensimmäisellä tunnilla kurssilla Johdatus kielitieteeseen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse opin englantia videopeleistä. Todistuksessa seisoo 10. Lukioon en mennyt, mutta L olisi tullut, jos olisin mennyt. M27

Yläaste-englanti on vauvaenglantia, jolla juuri ja juuri pärjää turistina. En kehuisi sillä mitenkään.

Totta. Onneksi englannin osaamiseni ei rajoitu yläaste-englantiin (se on muuten nykyisin ylakoulu, mutta ethän sinä boomeri virhettäsi halua myöntää).

Osaan englannin ohella myös italiaa, espanjaa, katalaania, koreaa ja japania. En näe tarvetta lukiolle, kun amiksena osaan paremmin ja enemmän kuin lukion tai korkeakoulun käyneet snobit. M27

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidinkielisten puhujien kieli on aina täydellistä.

Mitä? Katso nyt miten täälläkin suomalaiset kirjoittavat =)

Kirjoitus ei ole kieltä. Toistan:

Äidinkielisten puhujien kieli on aina täydellistä.

Eikä ole, kuuntelepa ketä tahansa tosi-tv-tähteä tai jopa toimittajia nykyään. Ei ymmärretä enää edes sanojen merkityksiä, vaan puhutaan lähiajoista, kun tarkoitetaan viime aikoja, nuorukaisesta, kun tarkoitetaan nuorta naista, varttuneesta, kun tarkoitetaan kokenutta, kelistä, kun tarkoitetaan säätä, sadealuieta on kaakoa myöden, vaikka pitäisi sanoa myöten jne.

Kyllä se on.

https://www.quora.com/What-grammatical-mistakes-are-made-by-native-Engl…

Joonas Vakkilainen

M.A. in Finnish, spes. in phonetics, studied many languagesUpvoted by 

Giovanni Roversi

, MA. Linguistics, University of Oslo (2017)Author has 2.1K answers and 5.8M answer views3y

Related

What grammatical mistakes are made by native English speakers?

Originally Answered: What kind of grammar mistakes would even native speakers make?

I’ll take a linguistic point here. When a native speaker speak his/her native variety of language in the system s/he has acquired from her/his environment during her/his life, s/he doesn’t make mistakes. Speaking a way that is different from a standard or prestige form of a language is not a mistake.

However, people can make spontaneous mistakes in speech. These are speech errors, in which the speaker produces a form that is not part of anybody’s dialect, not even of the speaker’s idiolect, and thus they are mistakes. One error type of this kind is morphological flaw, which can happen in languages that have heavy inflection. I’ll use Finnish as an example.

Finnish nouns belong to various declensions according to how they behave in suffixation. Many words require changes in their stem, when suffixes are added. Native speakers know intuitively which declension to use. Dialects may use another kind of declensions that standard Finnish, and sometimes standard Finnish allows some variation. I’m not however talking here about the dialects versus standard Finnish, but spontaneous errors, in which the speaker uses forms s/he would not really use and which s/he recognises as being against her/his innate system and corrects her/himself right away.

For example, the partitive case of lumi (‘snow’) is lunta. It requires a consonant stem. Consonant stems are much less frequent than vowel stems, as in the genitive lumen or the inessive lumessa. This causes easily a speaker to use the vowel stem in the partitive as well and therefore saying lumea (or lumee with the dialectical phonology) instead of lunta. The form lumea is not used in any dialect as far as I know, and the speaker who would produce the vowel stem in the partitive usually realises right away that s/he has said something funny.

These kind of errors are the kind of mistakes that native speakers can make. If the form lumea becomes frequent and a part of native speakers system, then it is not a mistake anymore, even though standard Finnish wouldn’t accept it. Now it is, because it most likely doesn’t belong to anybody’s dialect.

Joku random Quoran vastaaja on sulle auktoriteetti? Onko sulla kaikki ihan kunnossa? Sinnehän voi kuka tahansa satuilla mitä tahansa.

Tyypistä:

https://researchportal.tuni.fi/en/persons/joonas-vakkilainen

https://fi.linkedin.com/in/joonas-vakkilainen-b9885388

https://twitter.com/sepelkyyhky?ref_src=twsrc%5Egoogle%7Ctwcamp%5Eserp%…

https://www.facebook.com/joonas.vakkilainen

https://fi.quora.com/profile/Joonas-Vakkilainen

Sitä paitsi se, että äidinkielisen puhujan kieli on täydellistä tulee ilmi ensimmäisellä tunnilla kurssilla Johdatus kielitieteeseen!

Googlasin ihan itse tuon Joonaksen, ja se on väitöskirjatutkija. Mikä on nolla. Sori vaan. Ihan näin itsekin väitelleenä. Varsinkin noihin maakuntayliopistoihin otetaan kenet tahansa kirjoille. Se sitten, mitä rahoitusta, julkaisuja ja kv. tunnustusta saa, merkkaa jotain. Ei pelkkä kirjoittautuminen yliopistoon.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan kielten opetus edelleen yhtä surkeaa kuin ennen. Itse en oppinut koulussa juuri ollenkaan englantia, kun se oli sellaista tankkaamista.

Nykyisin puhun kuitenkin sujuvaa englantia ja teen töitä englanniksi. Päätin lukion jälkeen opetella englannin kunnolla ja aloin lukemaan ja katsomaan ohjelmia englanniksi(englanninkielisillä teksteillä). Muutamassa vuodessa opin enemmän kuin siihen mennessä koulussa.

Peruskoulun 3. luokalta lukion 3. luokalle englannista oppi ainakin kieliopin ja tietyn perussanaston. Oma aito kiinnostukseni englannin kieltä kohtaan syntyi aikoinaan angloamerikkalaisen rock- ja popmusiikin kuuntelusta, sillä halusin tietää niiden laulujen sanat. Luin myös englanninkielistä science fictionia, sillä joidenkin tunnettujen kirjailijoiden tuotannosta kuten Frank Herbert, Iain M. Banks ja moni muu, vain pieni osa oli suomennettuna. 

Yliopistossa totuin lukemaan englanninkielistä tietokirjallisuutta, jota piti tenttiä ja käyttää tutkimuskirjallisuutena. Oma graduni koostui varmaankin 90 %:sti englanninkielisestä aineistosta. Lisäksi tietokoneohjelmien kanssa on tottunut jo vuosikausia käyttämäään englantia ja olen kirjoittanut monille kansainvälisille nettifoorumeille englanniksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidinkielisten puhujien kieli on aina täydellistä.

Mitä? Katso nyt miten täälläkin suomalaiset kirjoittavat =)

Kirjoitus ei ole kieltä. Toistan:

Äidinkielisten puhujien kieli on aina täydellistä.

Eikä ole, kuuntelepa ketä tahansa tosi-tv-tähteä tai jopa toimittajia nykyään. Ei ymmärretä enää edes sanojen merkityksiä, vaan puhutaan lähiajoista, kun tarkoitetaan viime aikoja, nuorukaisesta, kun tarkoitetaan nuorta naista, varttuneesta, kun tarkoitetaan kokenutta, kelistä, kun tarkoitetaan säätä, sadealuieta on kaakoa myöden, vaikka pitäisi sanoa myöten jne.

Kyllä se on.

https://www.quora.com/What-grammatical-mistakes-are-made-by-native-Engl…

Joonas Vakkilainen

M.A. in Finnish, spes. in phonetics, studied many languagesUpvoted by 

Giovanni Roversi

, MA. Linguistics, University of Oslo (2017)Author has 2.1K answers and 5.8M answer views3y

Related

What grammatical mistakes are made by native English speakers?

Originally Answered: What kind of grammar mistakes would even native speakers make?

I’ll take a linguistic point here. When a native speaker speak his/her native variety of language in the system s/he has acquired from her/his environment during her/his life, s/he doesn’t make mistakes. Speaking a way that is different from a standard or prestige form of a language is not a mistake.

However, people can make spontaneous mistakes in speech. These are speech errors, in which the speaker produces a form that is not part of anybody’s dialect, not even of the speaker’s idiolect, and thus they are mistakes. One error type of this kind is morphological flaw, which can happen in languages that have heavy inflection. I’ll use Finnish as an example.

Finnish nouns belong to various declensions according to how they behave in suffixation. Many words require changes in their stem, when suffixes are added. Native speakers know intuitively which declension to use. Dialects may use another kind of declensions that standard Finnish, and sometimes standard Finnish allows some variation. I’m not however talking here about the dialects versus standard Finnish, but spontaneous errors, in which the speaker uses forms s/he would not really use and which s/he recognises as being against her/his innate system and corrects her/himself right away.

For example, the partitive case of lumi (‘snow’) is lunta. It requires a consonant stem. Consonant stems are much less frequent than vowel stems, as in the genitive lumen or the inessive lumessa. This causes easily a speaker to use the vowel stem in the partitive as well and therefore saying lumea (or lumee with the dialectical phonology) instead of lunta. The form lumea is not used in any dialect as far as I know, and the speaker who would produce the vowel stem in the partitive usually realises right away that s/he has said something funny.

These kind of errors are the kind of mistakes that native speakers can make. If the form lumea becomes frequent and a part of native speakers system, then it is not a mistake anymore, even though standard Finnish wouldn’t accept it. Now it is, because it most likely doesn’t belong to anybody’s dialect.

Joku random Quoran vastaaja on sulle auktoriteetti? Onko sulla kaikki ihan kunnossa? Sinnehän voi kuka tahansa satuilla mitä tahansa.

Tyypistä:

https://researchportal.tuni.fi/en/persons/joonas-vakkilainen

https://fi.linkedin.com/in/joonas-vakkilainen-b9885388

https://twitter.com/sepelkyyhky?ref_src=twsrc%5Egoogle%7Ctwcamp%5Eserp%…

https://www.facebook.com/joonas.vakkilainen

https://fi.quora.com/profile/Joonas-Vakkilainen

Sitä paitsi se, että äidinkielisen puhujan kieli on täydellistä tulee ilmi ensimmäisellä tunnilla kurssilla Johdatus kielitieteeseen!

Googlasin ihan itse tuon Joonaksen, ja se on väitöskirjatutkija. Mikä on nolla. Sori vaan. Ihan näin itsekin väitelleenä. Varsinkin noihin maakuntayliopistoihin otetaan kenet tahansa kirjoille. Se sitten, mitä rahoitusta, julkaisuja ja kv. tunnustusta saa, merkkaa jotain. Ei pelkkä kirjoittautuminen yliopistoon.

Eikä Joonaksella ole mitåän tekemistä englannin kielen, tai sen opettamisen, kanssa. 

Joten nolasit itsesi pahasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika monet entisaikaan oppi tosiaan koulussa ne kieliopit, mutta eivät silti saa suutaan auki englanniksi tai ruotsiksi. Tunnen ihmisiä jotka ovat kirjoittaneet ruotsista ällän, eivätkä pysty puhumaan ruotsia. Jos nykyään menee niin, että lapset oppii puhumaan, mutta on enemmän kielioppivirheitä tai käytetty kieli on yksinkertaisempaa niin tuo on silti suurimmalle osalle pienempi paha kuin se vaikeneminen kaikilla mahdollisilla kielillä.

Ja kumpi on pahempi? Se, että ei uskalla/kehtaa puhua on kokemuksen puutetta mikä on paljon helpompi korjata kun osaamisen puute, erityisesti osaamisen arvostamisen puute.

Ei kyllä vaikuta että se kokemuksen puute olisi helppo korjata. Ja kun sitä kokemusta ei tule, opittu kieli unohtuu. Ma a h a n muuttajat opettelevat kieltä siten, että siinä painottuu sellainen kieli mitä käytännössä tarvitaan. Ja niillä vähilläkin sanoilla puhutaan koko ajan. Ja oppivat puhumaan nopeasti. Ja käytetty kieli paranee käytössä koko ajan. Peruskoulun kielten opettaminen on ihmeellistä pers edellä puuhun kiipeämistä.

Vierailija kirjoitti:

Onpa jännä. Tuon ajan sisällä on myös alettu opiskella englantia jo ekalla luokalla entisen kolmannen luokan sijaan. Onko siis parempi oppia englantia silloin, kun kirjoitus- sekä lukutaito on jo hallussa? Nythän ekaluokkalaisten englannin opetus on lähinnä suullista.

Ekaluokalle on annettu lisätunti englantiin mutta kakkosluokan englannintunnit on otettu kasiluokan englannista eli kasiluokan tunneista 1/3 on siirretty kakkosluokalle.

Ja vastaus kysymykseesi on kyllä. Kieltä pitää opiskella kun kirjoitus - ja lukutaito on hyvä. Kasiluokka on paras ikä oppia vierasta kieltä mutta tuntimäärä on nykyään englannissa liian pieni.

Ehkä tässä tapauksessa voitais katsoa Ruotsista mallia koska tässä tapauksessa he ovat onnistuneet.

Englannin opiskelu aloitetaan jo seitsemän vanhana.

Englanti on ainoa pakollinen kieli. Myöhemmin voi valita joko toisen vieraan kielen englannin lisäksi tai englannin syventäviä lisäkursseja tai englannin preppauskursseja, mutta englannista ei tingitä.

Opetusministeriö on todennut, että kaiken tavoitteena on, että "medel-svensson" puhuisi peruskoulun jälkeen, yhtä hyvää englantia kuin äidinkieltään. Englanti kuuluu, heidän mukaansa, olennaisena osana pohjoismaiseen yleissivistykseen.

70-80% nykyruotsalaisista hallitsee englannin kielen niin, että he selviytyisivät arkielämästä englanniksi.

Englanti on kaikissa muissa Pohjoismaissa kouluissa pakollinen paitsi Suomessa.

Suomessa englantiin on suhtauduttu ylimielisesti toisin kuin muissa pohjoismaissa.

Meillä on jopa yritetty hillitä intoa opiskella englantia ja nähty jopa negatiivisena se, että englanti jatkaa voittokulkuaan "globaalina yleiskielenä".

Meillä yritetään saada lapset valitsemaan esim. ranskan ja saksan englannin sijaan, kun muualla Pohjoismaissa on strategia, että englanti on ykkönen ja jos panokset riittää, niin sitten muita kieliä. Heillä onkin paradoksaalista kyllä, enemmän ranskan, saksan ja espanjanosaajia kun meillä.

Vierailija kirjoitti:

Ei kyllä vaikuta että se kokemuksen puute olisi helppo korjata. Ja kun sitä kokemusta ei tule, opittu kieli unohtuu. Ma a h a n muuttajat opettelevat kieltä siten, että siinä painottuu sellainen kieli mitä käytännössä tarvitaan. Ja niillä vähilläkin sanoilla puhutaan koko ajan. Ja oppivat puhumaan nopeasti. Ja käytetty kieli paranee käytössä koko ajan. Peruskoulun kielten opettaminen on ihmeellistä pers edellä puuhun kiipeämistä.

Maailmassa on paljon helppoja asioita joita ihmiset silti eivät tee, syystä tai toisesta. Tästäkin lyhyestä keskusteluketjusta näkee, että moni osallistuja on "herännyt" vasta lukion jälkeen ja alkanut soveltamaan siellä oppimaansa oikeassa elämässä ja saanut näin kielitaitonsa toimivaan kuntoon. Ja vaikka se on helppoa ja järkevää, moni jättää sen silti tekemättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitus ei ole kieltä. Toistan:

Äidinkielisten puhujien kieli on aina täydellistä.

Kyllä kirjoitettukin kieli on kieltä. Ja puhutussa kielessä on ihan samalla tavalla ongelmia, esimerkkejä ei ole vaikea keksiä.  Perinteisempien ketä/kuka-juttujen ohella oikeakielisyyttä myrkyttää nykyään vieraista kielistä omaksutut sanonnat ja rakenteet, vaikkapa "isossa kuvassa".

Kirjoitettu kieli ei ole kieltä. Kuten tuossa videossakin sanotaan ensimmäisen 35 sekunnin aikana:

- kirjoitus on kieliteknologiaa

- teknologia, joka esittää kieltä

- kirjoitus ei määrittele kieltä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidinkielisten puhujien kieli on aina täydellistä.

Mitä? Katso nyt miten täälläkin suomalaiset kirjoittavat =)

Kirjoitus ei ole kieltä. Toistan:

Äidinkielisten puhujien kieli on aina täydellistä.

Se oli typerä slogan jo ekalla kerralla. Vähänkö olet kujalla.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä tässä tapauksessa voitais katsoa Ruotsista mallia koska tässä tapauksessa he ovat onnistuneet.

Englannin opiskelu aloitetaan jo seitsemän vanhana.

Englanti on ainoa pakollinen kieli. Myöhemmin voi valita joko toisen vieraan kielen englannin lisäksi tai englannin syventäviä lisäkursseja tai englannin preppauskursseja, mutta englannista ei tingitä.

Opetusministeriö on todennut, että kaiken tavoitteena on, että "medel-svensson" puhuisi peruskoulun jälkeen, yhtä hyvää englantia kuin äidinkieltään. Englanti kuuluu, heidän mukaansa, olennaisena osana pohjoismaiseen yleissivistykseen.

70-80% nykyruotsalaisista hallitsee englannin kielen niin, että he selviytyisivät arkielämästä englanniksi.

Englanti on kaikissa muissa Pohjoismaissa kouluissa pakollinen paitsi Suomessa.

Suomessa englantiin on suhtauduttu ylimielisesti toisin kuin muissa pohjoismaissa.

Meillä on jopa yritetty hillitä intoa opiskella englantia ja nähty jopa negatiivisena se, että englanti jatkaa voittokulkuaan "globaalina yleiskielenä".

Meillä yritetään saada lapset valitsemaan esim. ranskan ja saksan englannin sijaan, kun muualla Pohjoismaissa on strategia, että englanti on ykkönen ja jos panokset riittää, niin sitten muita kieliä. Heillä onkin paradoksaalista kyllä, enemmän ranskan, saksan ja espanjanosaajia kun meillä.

Ruotsalaisia helpottaa ehkä ruotsin ja englannin rakenteellinen samankaltaisuus. Tosin olen itse asunut Ruotsissa ja lapseni kävivät siellä alakoulua ja opettaminen painottuu kyllä enemmän puhumiseen kuin sääntöjen opetteluun. Mutta ehkä heidän ei tarvitse niin paljon niitä sääntöjä tankata, kun tulevat ehkä helpommin luonnostaan. Muutenkin kyllä ruotsalaisessa koulussa kannustetaan opiskelijoita ilmaisemaan itseään. Esitelmiä on koko ajan kaikilla kielillä ja opettajat ovat tuttavallisempia, heille saa puhua kuin tavalliselle ihmiselle ilman pokkurointia. Vaikka ruotsalaiset koulut ovatkin levottomampia, niin tuossa on paljon hyvää. Auttaa lasten ujouteen oman kokemukseni mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika monet entisaikaan oppi tosiaan koulussa ne kieliopit, mutta eivät silti saa suutaan auki englanniksi tai ruotsiksi. Tunnen ihmisiä jotka ovat kirjoittaneet ruotsista ällän, eivätkä pysty puhumaan ruotsia. Jos nykyään menee niin, että lapset oppii puhumaan, mutta on enemmän kielioppivirheitä tai käytetty kieli on yksinkertaisempaa niin tuo on silti suurimmalle osalle pienempi paha kuin se vaikeneminen kaikilla mahdollisilla kielillä.

Ja kumpi on pahempi? Se, että ei uskalla/kehtaa puhua on kokemuksen puutetta mikä on paljon helpompi korjata kun osaamisen puute, erityisesti osaamisen arvostamisen puute.

Ei kyllä vaikuta että se kokemuksen puute olisi helppo korjata. Ja kun sitä kokemusta ei tule, opittu kieli unohtuu. Ma a h a n muuttajat opettelevat kieltä siten, että siinä painottuu sellainen kieli mitä käytännössä tarvitaan. Ja niillä vähilläkin sanoilla puhutaan koko ajan. Ja oppivat puhumaan nopeasti. Ja käytetty kieli paranee käytössä koko ajan. Peruskoulun kielten opettaminen on ihmeellistä pers edellä puuhun kiipeämistä.

Maamuja ajaa pakko. Siksi kielen oppiikin lähinnä ne karvakädet, joilla ei ole mitään mahdollisuutta selvitä täällä, ellei pääse töihin.

Valmiiksi työn perässä tulevat koulutetut ihmiset eivät vaivaudu kieltä opettelemaan, kun ei ole pakko.

Tulijoista muuten venäläiset oppivat kielen keskivertoa nopeammin siksi, että heillä on samantyyppinen kielioppi kuin meillä. Verbit taipuvat persoonamuodoissa, substantiivit sijamuodoissa. Nämä ovat ihan tosi erikoisia juttuja englanninkieliselle.