Lue keskustelun säännöt.
9-luokkalaisten englannin kielen osaaminen romahtanut vuosikymmenessä
14.09.2022 |
9-luokkalaisten englannin kielen kirjoitustaidon arvosana on enemmistöllä nykyään 6.
Asiantuntija: ei syytä huoleen!
Kommentit (323)
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä vaan, koska et ymmärtäisi niitä kuiteskaan, eikä niitä kiinnostaisi kuunnella jarruenglantiasi.
Miksi pitää olla noin hyökkäävä? Kyllä tuossa alkuperäinen väite oli oikea, ja muutenkin, eikai kukaan vakavasti usko, että VAIN pelaamalla ja youtubea katsomalla voisi kieltä oppia riittävästi. Varmasti pelaaminenkin auttaa, mutta lisäksi tarvitaan paljon muitakin juttuja, esimerkiksi laadukkaan kirjallisuuden lukeminen on hyvin hyödyllistä. Voisin jopa epäillä, että kirjoja lukemalla aika tulee käytettyä tehokkaammin, mutta siihen ei taida vain enää monen nykynuoren keskittymiskyky ja motivaatio riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älypuhelinkulttuuri alkoi yleistyä just 10 vuotta sitten.
Voisiko vaikuttaa? Ehkä nuo oppii somesta huonompaa/virheellistä englantia, näin olen kuullut? Slangihan (siis englanninkielinen) on kans mennyt yksinkertasempaan suuntaan, tästä on memejäkin.
Jospa ne nuoret kokee ettei sitä kielioppia tarvii opiskella ollenkaan kun jo "osaa" kieltä. Tai ovat kyllästyneet ja se opittu kieli tulee esim. lähinnä peleistä
Pitää myös huomioda että 2.asteen opetusta on vähennetty (ainakin ammattikoulussa) ja tahti voi olla nopeahko entiseen verrattuna. Ainakin aikuisopiskelijana huomannut että pienikin poissaolo niin heti on jäljessä opinnoissa.
Lisäksi nykyisin kun opettajat eivät voi puuttua häiriköintiin kunnolla, ehkä se vaikuttaa? Työrauha ei ole enää sama kuin ennen?
Jaksaako nuoret tehdä nykyisin läksyjä kunnolla? Älypuhelimien ja somen vaikutus aivoihin voi olla keskittymistä häiritsevä. Näin nuorisotyönkin näkökulmasta mietin näitä, elämä pyörii nykyisin liikaa älypuhelinten ja netin/somen ympärillä niin aikuisilla kuin lapsilla ja nuorillakin. Työpaikat ja koulut vielä yrittävät sitten hyödyntää sitä, mutta itse arvelisin että siinä mennään metsään jos me yritetään kannustaa nuoria someen ja älylaitteisiin vielä lisää kun muutenkin ovat osa nuorista (jopa lapsista) aivan koukussa tuohon jatkuvaan "jos ei kiinnosta, voin klikata jotain muuta tilalle"-kulttuuriin. Siis oikeasti, mitä tekee nuorille (ja lapsille) jatkuva valinnanmahdollisuus ja ikävien/tylsien asioiden välttely? Missä pitkäjänteisyys ja tylsyydensieto? Missä palkinto kovasta työstä? Miten pohtia vastauksia ilman että googlettaa ja ne on nenän edessä? Tekeekö ne enkun tehtävät suoraan google-kääntäjällä?
En halua mitenkään moittia/väheksyä nuoria! Haluaisik vaan että tää yhteiskunta vihdoin viimein näkisi miten nuoret kärsii yhteiskunnan älylaite ym kulttuurista.
Hur är det med de andra språken? Kan barnen sina modersmål och det andra inhemska?
På basen av vad man ser i Finland kan ingen riktigt något i fråga om språk längre. Allt är på finska, myndigheternas plikt att ha allt på bägge nationalspråken struntar man i och finns det text på svenska så är den ofta undermålig, halv och full av syftningsfel. Personligen har man börjat dra nytta av det då den svenskspråkiga lagen gäller dem som yrkar på det, men det är en annan sak.
Affärernas skyltar och hemsidor är genomgående på finska och om något är på svenska, är fonten så liten att det närmast kan ses som en skymf.
Då detta är verkligheten som barnen växer upp i och den som deras föräldrar serverar dem, så vad annat kan ni vänta er?
Somessa oppii hirvittävän huonoa englantia, esim. there, their, they're menee iloisesti sekaisin. Jopa natiivit (teinit) käyttää niitä ihan väärin.
Vierailija kirjoitti:
Englanti päätti juuri lähteä EU:sta. Enää pikku puolikas Irlantia puhuu englantia EU:ssa.
Kannattaisi jo vaihtaa englannin pätemisen tilalle saksan tai ranskan päteminen.
Maailmaa on reilusti EU:n ulkopuolellakin. Saksa tai Ranska eivät koskaan tule olemaan globaaleja ratkaisuja kommunikointiin, mutta joissain maissa niillä toki pärjää oikein hyvin, englantia paremminkin.
Useamman kielen opiskelu on lähinnä resurssikysymys, joten jos aikaa ja kykyä on, niin voihan sitä eksoottisia kieliä opiskella mieltymyspohjaltakin, mutta useimmille kai kyse on kuitenkin käytännöllisyyskysymyksestä.
Väittäisin myös, että englantia tyypillisesti käytetään valtaosin ihmisen kanssa joille se on vieras kieli, joten on hyvä tottua siihen, että myös vastapuolella on tasoeroja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni tosiaankin kuulee, että meemienglannin puhuminen olisi sama asia kuin oikea englanninkielentaito. Ainakin Herttoniemessä kuulee paljon teineiltä heikkolaatuista finglishmiä mitä juttelevat keskenään. Keskustelu koostuu pääasiassa reaktioista ja heikosta äidinkielen sanavarastosta mitä kierretään selittämällä auki vielä heikommalla englannilla. Jos teini haluaa sanoa, miten kaveri varasti ravintolasta lasinalusen voisi lause kuulua jotenki näin: "Sä et niinku koskaan believe it, siis remember ku lähettii niinku Maxin ja Aishan kaa sinne niinku, what was the fu ckin name.. aa nii joo siis niinku sinne baariin ja sit Aisha siis niinku fuckin queen vaa otti niinku sen, sen you know wherebyou out the drinks niinku mikä sw nyt oli, mut sit se niinku laitto sen sinne handbagii eikä se poke ehtiny niinku nähä ja sit Max nauro sille LOL nii much et se melkein niinku pissed his pants, slayyyy".
Tämä onkin tosi mielenkiintoinen ilmiö, tämä esimerkkisi. Vaikuttaa siltä, että näillä puhujilla ei ole oikein mikään kieli täysin hallussa. Ei englanti eikä suomi.
Onhan tuosta puhuttu julkisuudessa, että ainakin luetun ja kirjoitetun tekstin suhteen kansa alkaa jakaantua kahteen. Ne, jotka osaavat, ja ne, jotka eivät kykene ymmärtämään edes alkeellista kirjoitettua tekstiä.
Tämä nyt hieman ohi tuon viestin, jossa oli kyse puhutusta kielestä. Mutta saattaa hyvin siinäkin olla uusjako meneillään, eli ne, jotka osaavat puhua hyvin useampaa kieltä ja sitten ne, jotka eivät osaa puhua kunnolla yhtään kieltä. Ja jos ei osaa edes puhua, niin tuskin lukeminen tai kirjoittaminenkaan sujuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan kielten opetus edelleen yhtä surkeaa kuin ennen. Itse en oppinut koulussa juuri ollenkaan englantia, kun se oli sellaista tankkaamista.
Nykyisin puhun kuitenkin sujuvaa englantia ja teen töitä englanniksi. Päätin lukion jälkeen opetella englannin kunnolla ja aloin lukemaan ja katsomaan ohjelmia englanniksi(englanninkielisillä teksteillä). Muutamassa vuodessa opin enemmän kuin siihen mennessä koulussa.
Pystyit oppimaan sujuvan englannin mediasta juuri siksi, että olit ensin tankannut koulussa sitä kielioppia ja sanastoa. Pelkkää mediaa katsomalla ei opi kieltä, se on tutkittu juttu, vaan tarvitaan vuorovaikutusta muiden kanssa, mieluiten livenä. Moni lapsi/nuori ajatteleekin nykyään, että englannin opiskelu koulussa on turhaa, kun sitä oppii netistä muutenkin. Sitten kuitenkin jää ammottavia aukkoja ihan peruskielioppiin, sanasto jää suppeaksi ja asiapuhetta saati tekstiä ei osata tuottaa. Mikä pahinta, mitään näistä ei nuori itse näe ongelmana. Uskon että tämä on yksi syy nykytilanteeseen.
-t. englannin kieltä yliopistossa opiskellut englanninkielisen koulun opeSamnasto on nykynuorilla niin laaja, että oikeinkirjoitus laahaa jäljessä.
Kouluenglantiin panostamalla sen suppean sanavaraston saa. Laajasta sanavarastosta ei paljon lisäpisteitä saa, mutta kirjoitusvirheiden määrän sillä moninkertaistaa.
Kyllä se on tutkittu juttu, että missä tahansa kielessä puhekielen sanaston laajuus on huomattavasti pienempi kuin kirjoitetun kielen sanaston laajuus, joka siis löytyy lähinnä niiltä, jotka ovat lukeneet paljon tai opiskelleet pitkälle. Toki esim. tietokonepeleistä voi varmaan oppia kaikenlaista erikoissanastoa.
Aha!
Väitteesi on melko absurdi.
Sori en osaa sanoa sitä, mutta kirjoitan lapulle.
Absurdi väitteeni on tutkittu tosiasia. Ja tietenkin se on käytännön kielen käyttäjille lähinnä positiivinen asia ja myös kielen opiskelijoille, kun voit pärjätä arjen vuorovaikutustilanteissa jopa muutaman tuhannen sanan sanavarastollakin. Mutta ei niillä kyllä sanomalehtiartikkeliä lue.
Hieman ohi aiheen. Kiinassa valtaosa ihmisistä osaa vain murto-osan kielen sanoista, nimenomaan koska puhuttu kieli on loppujen lopuksi arjessa hyvin kapeaa ja yksinkertaista.
Englannin kielessä on ihan sama, sanasto on valtavan laaja ja vain korkeimmin koulutetut osaavat sen käytännössä kokonaan. Eivätkä hekään käytä sitä puhutussa kielessä.
Ihmiset, jotka kuvittelevat osaavansa englantia sitä kuitenkaan osaamatta, ovat oikeastaan aika säälittäviä. Englanti on mahtava, upea ja kiehtova kieli, saanut vaikutuksia kreikasta, latinasta ja ranskasta, sekä se on kehittynyt vuosisatojen aikana ja eri puolilla Iso-Britanniaa ja maailmaa. Sen syvällinen ymmärrys ja kunnollinen osaaminen ovat upea lahja. Sillä pystyy ilmaisemaan itseään aivan ällistyttävän hienostuneesti, mm. kirjallisuudessa, tieteellisessä kirjallisuudessa, runoudesssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Somessa oppii hirvittävän huonoa englantia, esim. there, their, they're menee iloisesti sekaisin. Jopa natiivit (teinit) käyttää niitä ihan väärin.
Natiivit tekevät valtavasti todella tökeröitä virheitä englannissa, kaikista ikäluokista. Kuten tuolla aiemmin todettiin, se kuvastaa yhteiskuntaluokkaa ja koulutustasoa. Voit olla varma, että esimerkiksi joku Cambridgen yliopiston professori ei tuollaisia virheitä tee. Näin puoliksi amerikkalaisena voin taas todeta, että kyky kirjoittaa korrektia englantia kertoo heti kaiken henkilön sosiaalisesta taustasta ja koulutuksesta (tai sen puutteesta). Tuo tuollainen mainitsemasi kirjoitustyyli sulkee esimerkiksi henkilön heti tiettyjen piirien ulkopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Älypuhelinkulttuuri alkoi yleistyä just 10 vuotta sitten.
Voisiko vaikuttaa? Ehkä nuo oppii somesta huonompaa/virheellistä englantia, näin olen kuullut? Slangihan (siis englanninkielinen) on kans mennyt yksinkertasempaan suuntaan, tästä on memejäkin.
Jospa ne nuoret kokee ettei sitä kielioppia tarvii opiskella ollenkaan kun jo "osaa" kieltä. Tai ovat kyllästyneet ja se opittu kieli tulee esim. lähinnä peleistä
Pitää myös huomioda että 2.asteen opetusta on vähennetty (ainakin ammattikoulussa) ja tahti voi olla nopeahko entiseen verrattuna. Ainakin aikuisopiskelijana huomannut että pienikin poissaolo niin heti on jäljessä opinnoissa.
Lisäksi nykyisin kun opettajat eivät voi puuttua häiriköintiin kunnolla, ehkä se vaikuttaa? Työrauha ei ole enää sama kuin ennen?
Jaksaako nuoret tehdä nykyisin läksyjä kunnolla? Älypuhelimien ja somen vaikutus aivoihin voi olla keskittymistä häiritsevä. Näin nuorisotyönkin näkökulmasta mietin näitä, elämä pyörii nykyisin liikaa älypuhelinten ja netin/somen ympärillä niin aikuisilla kuin lapsilla ja nuorillakin. Työpaikat ja koulut vielä yrittävät sitten hyödyntää sitä, mutta itse arvelisin että siinä mennään metsään jos me yritetään kannustaa nuoria someen ja älylaitteisiin vielä lisää kun muutenkin ovat osa nuorista (jopa lapsista) aivan koukussa tuohon jatkuvaan "jos ei kiinnosta, voin klikata jotain muuta tilalle"-kulttuuriin. Siis oikeasti, mitä tekee nuorille (ja lapsille) jatkuva valinnanmahdollisuus ja ikävien/tylsien asioiden välttely? Missä pitkäjänteisyys ja tylsyydensieto? Missä palkinto kovasta työstä? Miten pohtia vastauksia ilman että googlettaa ja ne on nenän edessä? Tekeekö ne enkun tehtävät suoraan google-kääntäjällä?
En halua mitenkään moittia/väheksyä nuoria! Haluaisik vaan että tää yhteiskunta vihdoin viimein näkisi miten nuoret kärsii yhteiskunnan älylaite ym kulttuurista.
Nykyäänhän lapset ja nuoret ovat syvästi jakaantuneita juuri koulumenestyksen, ja kaiken sitä tukevan, suhteen. Hyvistä, koulutetuista ja välittävistä perheistä tulevat menestyvät. Muut eivät. Eli sinänsä peruskoulu ei täytä tehtäväänsä lähtökohtien tasaajana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän nuo teinit osaa edes äidinkieltä, matikasta puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Älypuhelinkulttuuri alkoi yleistyä just 10 vuotta sitten.
Voisiko vaikuttaa? Ehkä nuo oppii somesta huonompaa/virheellistä englantia, näin olen kuullut? Slangihan (siis englanninkielinen) on kans mennyt yksinkertasempaan suuntaan, tästä on memejäkin.
Jospa ne nuoret kokee ettei sitä kielioppia tarvii opiskella ollenkaan kun jo "osaa" kieltä. Tai ovat kyllästyneet ja se opittu kieli tulee esim. lähinnä peleistä
Pitää myös huomioda että 2.asteen opetusta on vähennetty (ainakin ammattikoulussa) ja tahti voi olla nopeahko entiseen verrattuna. Ainakin aikuisopiskelijana huomannut että pienikin poissaolo niin heti on jäljessä opinnoissa.
Lisäksi nykyisin kun opettajat eivät voi puuttua häiriköintiin kunnolla, ehkä se vaikuttaa? Työrauha ei ole enää sama kuin ennen?
Jaksaako nuoret tehdä nykyisin läksyjä kunnolla? Älypuhelimien ja somen vaikutus aivoihin voi olla keskittymistä häiritsevä. Näin nuorisotyönkin näkökulmasta mietin näitä, elämä pyörii nykyisin liikaa älypuhelinten ja netin/somen ympärillä niin aikuisilla kuin lapsilla ja nuorillakin. Työpaikat ja koulut vielä yrittävät sitten hyödyntää sitä, mutta itse arvelisin että siinä mennään metsään jos me yritetään kannustaa nuoria someen ja älylaitteisiin vielä lisää kun muutenkin ovat osa nuorista (jopa lapsista) aivan koukussa tuohon jatkuvaan "jos ei kiinnosta, voin klikata jotain muuta tilalle"-kulttuuriin. Siis oikeasti, mitä tekee nuorille (ja lapsille) jatkuva valinnanmahdollisuus ja ikävien/tylsien asioiden välttely? Missä pitkäjänteisyys ja tylsyydensieto? Missä palkinto kovasta työstä? Miten pohtia vastauksia ilman että googlettaa ja ne on nenän edessä? Tekeekö ne enkun tehtävät suoraan google-kääntäjällä?
En halua mitenkään moittia/väheksyä nuoria! Haluaisik vaan että tää yhteiskunta vihdoin viimein näkisi miten nuoret kärsii yhteiskunnan älylaite ym kulttuurista.
Eikö Hesarissa ollut juuri tänään tai eilen juttu siitä, miten someriippuvaisuus keskittyy juuri alempien yhteiskuntaluokkien lapsille.
Joten kyllä, varsinkin loppulauseesi oli asiaa. Lapsia ei pidä hylätä uudestaan nousevan luokkayhteiskunnan armoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan kielten opetus edelleen yhtä surkeaa kuin ennen. Itse en oppinut koulussa juuri ollenkaan englantia, kun se oli sellaista tankkaamista.
Nykyisin puhun kuitenkin sujuvaa englantia ja teen töitä englanniksi. Päätin lukion jälkeen opetella englannin kunnolla ja aloin lukemaan ja katsomaan ohjelmia englanniksi(englanninkielisillä teksteillä). Muutamassa vuodessa opin enemmän kuin siihen mennessä koulussa.
Pystyit oppimaan sujuvan englannin mediasta juuri siksi, että olit ensin tankannut koulussa sitä kielioppia ja sanastoa. Pelkkää mediaa katsomalla ei opi kieltä, se on tutkittu juttu, vaan tarvitaan vuorovaikutusta muiden kanssa, mieluiten livenä. Moni lapsi/nuori ajatteleekin nykyään, että englannin opiskelu koulussa on turhaa, kun sitä oppii netistä muutenkin. Sitten kuitenkin jää ammottavia aukkoja ihan peruskielioppiin, sanasto jää suppeaksi ja asiapuhetta saati tekstiä ei osata tuottaa. Mikä pahinta, mitään näistä ei nuori itse näe ongelmana. Uskon että tämä on yksi syy nykytilanteeseen.
-t. englannin kieltä yliopistossa opiskellut englanninkielisen koulun opeSamnasto on nykynuorilla niin laaja, että oikeinkirjoitus laahaa jäljessä.
Kouluenglantiin panostamalla sen suppean sanavaraston saa. Laajasta sanavarastosta ei paljon lisäpisteitä saa, mutta kirjoitusvirheiden määrän sillä moninkertaistaa.
Kyllä se on tutkittu juttu, että missä tahansa kielessä puhekielen sanaston laajuus on huomattavasti pienempi kuin kirjoitetun kielen sanaston laajuus, joka siis löytyy lähinnä niiltä, jotka ovat lukeneet paljon tai opiskelleet pitkälle. Toki esim. tietokonepeleistä voi varmaan oppia kaikenlaista erikoissanastoa.
Aha!
Väitteesi on melko absurdi.
Sori en osaa sanoa sitä, mutta kirjoitan lapulle.
Absurdi väitteeni on tutkittu tosiasia. Ja tietenkin se on käytännön kielen käyttäjille lähinnä positiivinen asia ja myös kielen opiskelijoille, kun voit pärjätä arjen vuorovaikutustilanteissa jopa muutaman tuhannen sanan sanavarastollakin. Mutta ei niillä kyllä sanomalehtiartikkeliä lue.
Englannin kielessä on ihan sama, sanasto on valtavan laaja ja vain korkeimmin koulutetut osaavat sen käytännössä kokonaan.
Oletko aivan vauva?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Somessa oppii hirvittävän huonoa englantia, esim. there, their, they're menee iloisesti sekaisin. Jopa natiivit (teinit) käyttää niitä ihan väärin.
Natiivit tekevät valtavasti todella tökeröitä virheitä englannissa, kaikista ikäluokista. Kuten tuolla aiemmin todettiin, se kuvastaa yhteiskuntaluokkaa ja koulutustasoa. Voit olla varma, että esimerkiksi joku Cambridgen yliopiston professori ei tuollaisia virheitä tee. Näin puoliksi amerikkalaisena voin taas todeta, että kyky kirjoittaa korrektia englantia kertoo heti kaiken henkilön sosiaalisesta taustasta ja koulutuksesta (tai sen puutteesta). Tuo tuollainen mainitsemasi kirjoitustyyli sulkee esimerkiksi henkilön heti tiettyjen piirien ulkopuolelle.
Äidinkielisten puhujien kieli on aina täydellistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
I would think that autocorrect is maybe the biggest reason for that, as also increased required level.
At least that is what I feel.
I moved to UK ten years ago and think that my speaking is quite fluent but writing have lots of typos.
When I visit Finland I see that my kids are managing same way.
3 boys who are for example playing online and speaking English with fellow players.
Still English numbers for them is between 7 and 9 and test have plenty of misspelled words.Kirjoitettu ilman spellchekeriä ja varmasti puuttuu artikkeleita ja prepositiot saattaa olla väärin tai puuttuvia.
Mun fiilis aiheesta
Ai niin lukion kuielioppi aukkokokeessa ei Englantilaiset kolleegani pärjänneet kovin hyvin. Kaikki kuitenkin teknisten alojen tohtoreitaEi, ongelmasi eivät ole "typos". Vaan se, että et osaa englantia.
Laitappa vastaukseksi korjattu viesti, kun kerran osaat, ettei kommenttisi jää puskahuudoksi.
Koko tekstisi pitäisi kirjoittaa uusiksi.
Ja suomeksi ei kirjoiteta "laitaPPA" vaan laitapa. Yhdellä p:llä.
Et ole vileä opinnut käytämmään copipastea muta, sitli tulet tänne huutelemaan puskista.
Teksti on niin virheellistä, että sitä ei voi korjata kunnolliseksi. Se pitäisi kokonaan kirjoittaa uusiksi.
Vähän kuin pitäisi tehdä aikuisen paidasta lapsen paita. Ei sitä pienennetä siinä paidasta ottamalla saumoista sisään, vaan siitä leikattaisiin kokonaan uudet paitakappaleet, jotka ommeltaisiin alusta loppuun uudeksi paidaksi.
No voi lolloti.
Copytät nyt vaan sen sen viestin ja korjaat siitä virheet.
Tai sitten jatkat jodlaamista sieltä puskasta.
Ohiksena sen verran, että jos olet sen englanninkielisen viestin kirjoittaja ja nyt jankutat muita korjaamaan virheitä suostumatta tajuamaan, että koko tekstisi oli korjauskevolton kökkö. Otan osaa, sulla on kokonaisvaltaisesti jotain ymmärtämisen ongelmaa, oli kieli mikä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englanti päätti juuri lähteä EU:sta. Enää pikku puolikas Irlantia puhuu englantia EU:ssa.
Kannattaisi jo vaihtaa englannin pätemisen tilalle saksan tai ranskan päteminen.
Maailmaa on reilusti EU:n ulkopuolellakin. Saksa tai Ranska eivät koskaan tule olemaan globaaleja ratkaisuja kommunikointiin, mutta joissain maissa niillä toki pärjää oikein hyvin, englantia paremminkin.
Useamman kielen opiskelu on lähinnä resurssikysymys, joten jos aikaa ja kykyä on, niin voihan sitä eksoottisia kieliä opiskella mieltymyspohjaltakin, mutta useimmille kai kyse on kuitenkin käytännöllisyyskysymyksestä.
Väittäisin myös, että englantia tyypillisesti käytetään valtaosin ihmisen kanssa joille se on vieras kieli, joten on hyvä tottua siihen, että myös vastapuolella on tasoeroja.
Niin, kyllä englanti on ainoa lingua franca -tyyppinen ratkaisu. Jos tietää menevänsä Kiinaan tai Etelä-Amerikkaan, kannattaa tietenkin opiskella kiinaa tai espanjaa.
Asia myös on niin surullisesti, että valtaosa ei koskaan tarvitse opettelemiaan kieliä. Broken Englishillä tai googlekääntäjällä pärjää paremmin kuin sillä ruosteisella koulusaksalla. Silti kielten opiskelu kannattaa, se on aina aivojen käyttämistä ja paikalliseen kulttuuriin tutustumista. Minä olen oikein tyytyväinen siihenkin, että koulussa opetetaan ruotsia, mutta virallisen kaksikielisyyden ja virkamiesruotsin poistaisin. Ei ole ruotsinkielisen etukaan, että saa välttävällä kielitaidolla annettua palvelua. Jos ruotsinkielisiä palveluita halutaan pitää, pitäisi niiden antajankin olla ruotsinkielisiä.
Vierailija kirjoitti:
Nyt otsikko on draattinen, kun juuri uutisissa tutkija Maarit Härmälä korostaa, ettei siitä pidä tehdä tutkimuksesta draattisia johtopäätöksiä, koska tutkimus tehtiin korona-aikana, juuri pahimpaan aikaan, jolloin lapset olivat etäopetuksessa.
Tarvittaisiin uusi tutkimus "normaaliin aikaan" jotta voidaan tehdä mitään johtopäätöksiä ysiluokkalaisten englannin kielen taidoista.
Eli väitetäänkö tässä nyt vakvalla naamalla, että se muutaman kuukauden etäopetusjakso rapautti täysin oppilaiden kielitaidon, joka sitä ennen oli hyvällä tasolla? Nyt alkaa mennä naurettavuuksiin jo tämä etäopetuksen syyttely, kun se oikeasti tosiaan oli muutaman kuukauden jakso, eikä kolmea vuotta. Jos siinä ajassa on kaikki opittu unohdettu, niin eipä niitä asioita sitten oikeasti ole opittukaan, vaan jotain on pahasti opetuksen tasossa pielessä.
Nämä asiantuntijat tekevät aivan kamaln karhunpalveluksen lapsille ja nuorille selittämällä nyt kaikki ongelmat etäopetuksella sen sijaan, että etsisivät ne oikeat syyt laskevan osaamisen ja mielenterveyden ongelmien taustalla. Sääliksi käy nämä lapset, jotka tästä valheesta joutuvat maksamaan tulevaisuutensa.
Vierailija kirjoitti:
Älypuhelinkulttuuri alkoi yleistyä just 10 vuotta sitten.
Voisiko vaikuttaa? Ehkä nuo oppii somesta huonompaa/virheellistä englantia, näin olen kuullut? Slangihan (siis englanninkielinen) on kans mennyt yksinkertasempaan suuntaan, tästä on memejäkin.
Jospa ne nuoret kokee ettei sitä kielioppia tarvii opiskella ollenkaan kun jo "osaa" kieltä. Tai ovat kyllästyneet ja se opittu kieli tulee esim. lähinnä peleistä
Pitää myös huomioda että 2.asteen opetusta on vähennetty (ainakin ammattikoulussa) ja tahti voi olla nopeahko entiseen verrattuna. Ainakin aikuisopiskelijana huomannut että pienikin poissaolo niin heti on jäljessä opinnoissa.
Lisäksi nykyisin kun opettajat eivät voi puuttua häiriköintiin kunnolla, ehkä se vaikuttaa? Työrauha ei ole enää sama kuin ennen?
Jaksaako nuoret tehdä nykyisin läksyjä kunnolla? Älypuhelimien ja somen vaikutus aivoihin voi olla keskittymistä häiritsevä. Näin nuorisotyönkin näkökulmasta mietin näitä, elämä pyörii nykyisin liikaa älypuhelinten ja netin/somen ympärillä niin aikuisilla kuin lapsilla ja nuorillakin. Työpaikat ja koulut vielä yrittävät sitten hyödyntää sitä, mutta itse arvelisin että siinä mennään metsään jos me yritetään kannustaa nuoria someen ja älylaitteisiin vielä lisää kun muutenkin ovat osa nuorista (jopa lapsista) aivan koukussa tuohon jatkuvaan "jos ei kiinnosta, voin klikata jotain muuta tilalle"-kulttuuriin. Siis oikeasti, mitä tekee nuorille (ja lapsille) jatkuva valinnanmahdollisuus ja ikävien/tylsien asioiden välttely? Missä pitkäjänteisyys ja tylsyydensieto? Missä palkinto kovasta työstä? Miten pohtia vastauksia ilman että googlettaa ja ne on nenän edessä? Tekeekö ne enkun tehtävät suoraan google-kääntäjällä?
En halua mitenkään moittia/väheksyä nuoria! Haluaisik vaan että tää yhteiskunta vihdoin viimein näkisi miten nuoret kärsii yhteiskunnan älylaite ym kulttuurista.
Ei vain älypuhelinkulttuuri, vaan Nokia romahti ja kansantalouden kasvua ryhdyttiin epätoivoisesti etsimään pelifirmoista. Jolloin myös noiden pelifirmojen tyypit nostettiin kaikkitietävien gurujen paikalle. Hehän noita julistivat, miten nykyään lapset oppivat ihan kaiken vain pelaamalla kännykkäpelejä säkituoleissa löhöten.
Olen seurannut tuota skeneä aika läheltä useamman vuoden, ja nuo Vesterbackat ja Järvilehdot ovat täysiä tunareita ja narsisteja. Heille vain annettiin valtaa koska heidän tai heidän kavereidensa firmat toivat miljardeja Suomeen. Mikä sinänsä ihan hyvä, mutta ei anna osaamista koulujärjestelmän uudistamiseen. Järvilehto vielä hulluudessaan epäonnistui aivan täysin opetusalan startup-firmansa kanssa, vaikka veli ja kaverit olivat antaneet miljoonia sille puuhaamiseen.
Tässä esimerkiksi yksi esimerkki:
Angry Birdsin luojat opettavat nyt lapsille hiukkasfysiikkaa – "Ehkä pelin avulla tulee pari uutta Einsteinia tai nobelisti"
Tätähän tämä koulutuksen ideologia on ollut nyt 2010-luvulla:
Ajankohtaista Uudeltamaalta: Sitä oppii kun se on hauskaa
Lightneerin kunnianhimoinen tavoite on kehittää oppimispelejä, jotka pystyvät kilpailemaan parhaiden viihteellisten mobiilipelien kanssa. Tähän uskovat myös pääomasijoittajat ja Tekes.
Helsingin sydämessä sijaitsevan, vuonna 2015 perustetun Lightneerin ydinajatus on pelien ja oppimisen saumaton yhdistäminen. Yrityksen tausta on raskasta sarjaa maailmanluokan pelistudioista ja oppimisprojekteista, erityisesti Roviolta. Perustajat ovat Lauri Järvilehto ja Lauri Konttori sekä alun perin rahoittajina mukaan tulleet Niklas Hed ja Peter Vesterbacka, jonka tutussa punaisessa hupparissa vain logo on vaihtunut. Lightneerlaisia on tällä hetkellä tusinan verran.
Lauri Konttori on ansioitunut etenkin Rovion animaatiostudion, Kombon, perustajana ja luovana johtajana. Järvilehto oli mukana Rovion koulutuspuolella luomassa hauskan oppimisen konseptia.
Suomi on digitaalisen oppimisen kehityksen vetäjä
"Oppimispeleille on tarvetta joka puolella maailmaa. Mobiilikäyttö sekä pelaaminen jatkavat kasvamistaan ja koulutus digitalisoituu. Etenkin kehittyvillä markkinoilla kännyköillä on erittäin tärkeä rooli. Oppimispeleillä kohderyhmiäkin on useita: on tavallisia mobiilipelaajia, mutta myös kouluja, opettajia ja vanhempia. Valitettavasti oppimisaiheita sisältävät pelit ovat usein vakavia, jopa kuivia. Niihin pelaaja ei mielellään tartu vapaa-ajallaan, vaan pelaaminen tuntuu opiskelulta. Laadukkaita ja hauskoja pelejä, joista myös saa inspiraatiota oppimiseen, on reippaasti vähemmän."
https://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/ajankohtaista-uudeltamaalta…
Ja BTW, tuo Lauri ajoi firmansa konkkaan kahdessa vuodessa. Voin hänet henkilökohtaisesti tuntevana kertoa, että on täysin kyvytön, hullu, valehteleva narsisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älypuhelinkulttuuri alkoi yleistyä just 10 vuotta sitten.
Voisiko vaikuttaa? Ehkä nuo oppii somesta huonompaa/virheellistä englantia, näin olen kuullut? Slangihan (siis englanninkielinen) on kans mennyt yksinkertasempaan suuntaan, tästä on memejäkin.
Jospa ne nuoret kokee ettei sitä kielioppia tarvii opiskella ollenkaan kun jo "osaa" kieltä. Tai ovat kyllästyneet ja se opittu kieli tulee esim. lähinnä peleistä
Pitää myös huomioda että 2.asteen opetusta on vähennetty (ainakin ammattikoulussa) ja tahti voi olla nopeahko entiseen verrattuna. Ainakin aikuisopiskelijana huomannut että pienikin poissaolo niin heti on jäljessä opinnoissa.
Lisäksi nykyisin kun opettajat eivät voi puuttua häiriköintiin kunnolla, ehkä se vaikuttaa? Työrauha ei ole enää sama kuin ennen?
Jaksaako nuoret tehdä nykyisin läksyjä kunnolla? Älypuhelimien ja somen vaikutus aivoihin voi olla keskittymistä häiritsevä. Näin nuorisotyönkin näkökulmasta mietin näitä, elämä pyörii nykyisin liikaa älypuhelinten ja netin/somen ympärillä niin aikuisilla kuin lapsilla ja nuorillakin. Työpaikat ja koulut vielä yrittävät sitten hyödyntää sitä, mutta itse arvelisin että siinä mennään metsään jos me yritetään kannustaa nuoria someen ja älylaitteisiin vielä lisää kun muutenkin ovat osa nuorista (jopa lapsista) aivan koukussa tuohon jatkuvaan "jos ei kiinnosta, voin klikata jotain muuta tilalle"-kulttuuriin. Siis oikeasti, mitä tekee nuorille (ja lapsille) jatkuva valinnanmahdollisuus ja ikävien/tylsien asioiden välttely? Missä pitkäjänteisyys ja tylsyydensieto? Missä palkinto kovasta työstä? Miten pohtia vastauksia ilman että googlettaa ja ne on nenän edessä? Tekeekö ne enkun tehtävät suoraan google-kääntäjällä?
En halua mitenkään moittia/väheksyä nuoria! Haluaisik vaan että tää yhteiskunta vihdoin viimein näkisi miten nuoret kärsii yhteiskunnan älylaite ym kulttuurista.
Ei vain älypuhelinkulttuuri, vaan Nokia romahti ja kansantalouden kasvua ryhdyttiin epätoivoisesti etsimään pelifirmoista. Jolloin myös noiden pelifirmojen tyypit nostettiin kaikkitietävien gurujen paikalle. Hehän noita julistivat, miten nykyään lapset oppivat ihan kaiken vain pelaamalla kännykkäpelejä säkituoleissa löhöten.
Olen seurannut tuota skeneä aika läheltä useamman vuoden, ja nuo Vesterbackat ja Järvilehdot ovat täysiä tunareita ja narsisteja. Heille vain annettiin valtaa koska heidän tai heidän kavereidensa firmat toivat miljardeja Suomeen. Mikä sinänsä ihan hyvä, mutta ei anna osaamista koulujärjestelmän uudistamiseen. Järvilehto vielä hulluudessaan epäonnistui aivan täysin opetusalan startup-firmansa kanssa, vaikka veli ja kaverit olivat antaneet miljoonia sille puuhaamiseen.
Tässä esimerkiksi yksi esimerkki:
Angry Birdsin luojat opettavat nyt lapsille hiukkasfysiikkaa – "Ehkä pelin avulla tulee pari uutta Einsteinia tai nobelisti"
Ja kukaan ei ole kuullutkaan tuosta pelistä jota ne tuossa hehkuttavat.
Niin. Kaikkein tärkeintä on osata:
heksa-hydro-metudili-dioksididi