Minne tosi ujon, herkän ja sosiaalisesti kömpelön kannattaa hakea töihin/kouluun?
Olen tajunnut, että ainakaan omalla alallani (taide) ei paljon hommia ole. Minulla ei ole ajokorttia joka vaaditaan useaan siivoustyöhön (ainakin mitä omalla paikkakunnalla olen katsellut). Olen sellainen että väsyn herkästi kaikesta ja tämä on kai osa luonnettani, koska olen aina ollut herkkä ja ujo. En siis kestäisi mitään asiakaspalvelutöitä, sellaista kerran töin ja oli lähellä burn outtia jo. Olen huono kirjallisesti ja sanallisesti myös. Jutuista ihmisten kanssa ei tule mitään vaikka olen pian 30 vuotta. Eikä sitä enää tässä iässä harjoitella, se ei vain ole koskaan tullut luonnostaan. Minne ihmeeseen voi työllistyä, vähällä kokemuksella, edes? Tuntuu että kaikkeen vaaditaan sosiaalinen ekstrovertti jolla kokemusta useasta työpaikasta...
Kommentit (48)
Tehdastyö muuten, mutta on yleensä aika huonopalkkaista ja usein kolmivuorotyötä. Saattaa myös käydä tylsäksi aika äkkiä. Jos nuo ei haittaa, niin voisi sopia. Olen ollut makeistehtaalla itse.
Aloitus voisi olla omani. Itse tosin en omaa edes amnattia vielä. Yritän saada käsityöalan koulutuksen jotenkin loppuun. Tiedän se ettei välttämättä työllistä ja en edes usko siihen, mutta en keksinyt muutakaan ja haluaisin edes yhden ammatin. Minulla kiusaaminen vaikutti paljon kaikkeen. Muuten vaikeaa neuvoa sinua. Itse mietin välillä puutarha alaa, mutta sielläkin monesti asiakaspalvelua ja melko rankka työ. Minusta ei ehkä olisi kasvihuoneeseen koko päiväksi. Pitää se tunnustaa. Samalla kukkakauppaan ei taidot riittäisi (kimput yms) ja asiakaspalvelu vaan korostuisi. Mitään isoja työkoneita olen huono käyttämään joten ne alat eivät sovi.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki kirjastonhoitajat eivät ole suuna päänä koko ajan. Isommissa kirjastoissa on erikseen aspat ja ne, jotka antavat esim. kirjavinkkauksia koululaisille. Sitten on erikseen kokoelmahoitajat, jotka lajittelevat kirjoja hyllyyn tai päällystävät ja kirjaavat uusia kirjoja tai hoitavat nettiviestintää/kirjaston palvelusivuja. Erikoiskirjastoissa ollaan aika erillään muista ihmisistä ja palkkakin on parempi.
Myös museoiden kokoelmanhoitajana voi työskennellä kaukana muista ihmisistä. Ehkä taidealan koulutus antaisi tähän jopa suoraan pätevyyden?
Terveisiä museosta. Täällä kaikki tekee kaikkea ja museoala on hyvin sosiaalista. Alalla verkostoidutaan sekä kotimaisesti että kansainvälisesti. Ei siis istuta yksin missään varastossa hipsuttelemassa sudilla esineitä (konservaattoreita palkataan projektiluontoisesti ja heistäkin on ylitarjontaa).
Museoalalla on muutenkin vähän työpaikkoja ja homma todellakin on asiakaspalvelua (koulut, päiväkodit, matkatoimistot, erityisryhmät...), lipunmyyntiä, opastusta ja tapahtumatuotantoa. Ei siis mitään rauhaisaa hommaa, valitan.
Joku työkoneen kuljettaja (tai pakettiauton!) vaikka. Menet aikuiskoulutukseen mihin pääseekin sujuvasti keskellä vuottakin. Jotain toki täytyy kommunikoida mutta aika itseksesi saat olla. Ajokortti kyllä järjestyy.
Johonkin arkistohommiin, mutta niihinkin vaaditaan vuosien yliopistokoulutus. Museon intendentti: sama homma.
Restauroija; ainoa kontakti ihmisiin on tilasvaiheessa ja luovutuksen yhteydessä.
Eläintentäyttäjä: sama juttu.
Täällä toinen ujo ja sosiaalisesti kömpelö. Olen töissä leipomoteollisuudessa. Sosiaalisilta tilanteilta ei voi täysin välttyä, mutta otan toisiin kontaktia vasta pakon edessä.