Miksi jotain kivaa ihmistä vältellään?

Vierailija kirjoitti:

Pelkäävät torjumista? Eivät ehkä halua olla tunkeilevia? Moni haluaa myös olla tauolla vaan rauhassa ja syödä äkkiä eväät ja juoda jotakin. Ei siinä välttämättä ehdi seurustella. Minua myös ahdistaisi syödä isossa seurueessa ja vielä pitäisi yrittää keksiä jotain sanomista ettei vaikuta oudolta. Tykkään syödä ennemmin yksin tai yhden työkaverin kanssa. Joten en pistä pahakseni olla vähän ulkopuolinen enkä varsinkaan kaipaa mitään työn ulkopuolella tehtäviä aktiviteetteja työkaverien kanssa. Poikkeuksia voi olla, mutta noin tunnen.

Minusta taas on mukavampi syödä isossa porukassa, jossa läppä lentää, niin voin keskittyä syömiseen eikä puhumiseen. Jos on kahden kesken niin pitää koko ajan pitää keskustelua aktiivisesti yllä, mikä on tosi kuluttavaa. Ja jos ei keksikään sanottavaa, tulee nolo hiljainen hetki. 

Mua ei ole koskaan töissä pyydetty lounaalle. Olen mennyt syömään silloin, kun mulla on ollut nälkä, ja jos lounaalla on silloin ollut oman työporukan tyyppejä, olen mennyt heidän pöytäänsä syömään. 

Olen todella masentunut ja työteho kärsii tämän takia, koska en tunne kuuluvani joukkoon. Aloitin muutama kuukausi sitten uudessa työpaikassa, mutta sain vasta tänään tietää, että porukkaa käy yhdessä kahvilla aina samaan aikaan. Miksei minua kukaan ole kertaakaan pyytänyt mukaan..? Olen jopa tiimipalaverissa ehdottanut yhteistä kahvihetkeä ja sanonut, että se loisi yhteistä tiimihenkeä, mutta kovin torjuvasti siihen suhtauduttiin :( 

Vierailija kirjoitti:

Mä välttelen muutamaa kivaa ihmistä ihan vaan siksi, että olen itse suht hiljainen enkä keksi jutusteltavaa kuin parin lauseen verran.

Nämä kivat ihmiset ovat yhtä hiljaisia, ja jos syömme töissä yhtä aikaa, olemme molemmat kiusaantuneita niiden parin lauseen jälkeen. Huokailemme sitten tyyliin "joo-o" "mmm" "jahas, tulipas keitostani kuumaa" "joo, tää työpaikan mikro on aika arvaamaton" "juu niin on, saadaankohan joskus uusi" "ainakin olis aika jo saada" "niinpä" "joo" "mmm" - - - "jaahas, jospa sitä nyt sitten jaksais loppupäivän" "niinpä, maha täynnä, tai ainakin sinnepäin, hehe" "joo hehe, näinpä" "no niin työniloa sitten vaan" "joo kiitosta, samoin"

En yritä olla ilkeä vaan kysyn ihan mielenkiinnosta, miten päässä ei voi olla yhtään ajatusta? Yleensähän ihmiset puhuvat niistä asioista, joita miettivät. Esim ajankohtaisia uutisia, oman elämän asioita, lemppari tv-ohjelman juonenkäänteet jne.

Minulla on kyllä tuttua tuo tilanne, ettei juolahda mitään puhuttavaa, varsinkin, jos on jossain tuntemattomammassa seurassa kahdestaan. Kun ei tiedä, millainen ihminen on, mistä tykkää jne. Itselläni on epävarmuutta ja jännitystä sosiaalisissa tilanteissa. 

Omassa päässäni ainakin liikkuu sellaisia ajatuksia, että tykkääköhän toi musta vai pitääkö ihan idioottina jne. Ei sellaisia viitsi ääneen sanoa.