Miksi jotain kivaa ihmistä vältellään?
Miksi jotain kilttiä ja kivaa ihmistä vältellään? Ei esim. töissä pyydetä lounaalle ja hän joutuu aina syömään yksin. Ymmärtävätkö ihmiset, miten masentavaa on tulla jätetyksi yksin ja hylätyksi yhteisöstä?
Kommentit (46)
Ei jaksa vetää jotain riippakiveä mukana, jos hän ei itse ole yhtään aloitteellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylipirteitä p.rseennuolijoita ei jaksa kuunnella. Mukavampi syödä rauhassa.
Tämä! Ylipirteyttä esiintyy lähinnä naisilla. Ollaan niin iloisen nauravaisia, puhutaan vain ihania juttuja eikä kestetä mitään muuta poikkeavaa mielipidettä. Keskustelu on ylipirteää ja tyhjää. Ei kiinnosta. Mielummin vietän taukoni yksin, kuin kuuntelen sitä loputtoman tekopirteää kaakatusta.
Olen introvertti kiva nainen enkä itsekään jaksa tuollaista yltiöpositiivisuutta ja jatkuvaa nauramista. Yritän hymyillä mukana, mutta se on oikeasti tosi kuluttavaa. Minä olen se, jota vältellään. Ehkä siksi, kun en kykene nauramaan mukana..?
Miksi et lähde mukaan vaan? Oletko joku arvokas leidi, jonka pitää erikseen pyytää mukaan ja tarvitse erityishuomiota. Tule messiin vaan ihan pyytämättä.
Vierailija kirjoitti:
Ei jaksa vetää jotain riippakiveä mukana, jos hän ei itse ole yhtään aloitteellinen.
Olen ollut myös aloitteellinen. Mutta vaikea tuntuu olevan saada lounasseuraa. Siksi ajattelen, että he eivät seuraani kaipaa ja jätän seuraavan aloitteen muille. En halua tuppautua seuraan väkisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei jaksa vetää jotain riippakiveä mukana, jos hän ei itse ole yhtään aloitteellinen.
Olen ollut myös aloitteellinen. Mutta vaikea tuntuu olevan saada lounasseuraa. Siksi ajattelen, että he eivät seuraani kaipaa ja jätän seuraavan aloitteen muille. En halua tuppautua seuraan väkisin.
No sinne sekaan vaan. Vaikutat vaikealta ihmiseltä, jos ihan erikseen pitää pyytää mukaan.
Toiset ovat avoimia myös ihmisille joita he eivät tunne. Toiset haluavat pyöriä vain omissa piireissä eikä tutustua uusiin ihmisiin. Itse tykkään jutella ja tutustua uusiin ihmisiin. Se kasvattaa omaakin ajatusmaailmaa. Ja se pätee että täytyy kohdella toista niinkuin haluaa että itseä kohdellaan. Ehkä se vuorovaikutus toimii silloin parhaiten kun samanhenkiset ihmiset kohtaavat toisensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei jaksa vetää jotain riippakiveä mukana, jos hän ei itse ole yhtään aloitteellinen.
Olen ollut myös aloitteellinen. Mutta vaikea tuntuu olevan saada lounasseuraa. Siksi ajattelen, että he eivät seuraani kaipaa ja jätän seuraavan aloitteen muille. En halua tuppautua seuraan väkisin.
No ajattelet ihan liikoja. Ei kukaan maanittele sinua sinne lounaalle. Rohkeasti porukkaan vaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et lähde mukaan vaan? Oletko joku arvokas leidi, jonka pitää erikseen pyytää mukaan ja tarvitse erityishuomiota. Tule messiin vaan ihan pyytämättä.
Olen uudessa työpaikassa niin en tiedä, kenen seuraan uskaltaa tuppautua. Tuntisin itseni enemmän tervetulleeksi, jos joku pyytäisi lounaalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei jaksa vetää jotain riippakiveä mukana, jos hän ei itse ole yhtään aloitteellinen.
Olen ollut myös aloitteellinen. Mutta vaikea tuntuu olevan saada lounasseuraa. Siksi ajattelen, että he eivät seuraani kaipaa ja jätän seuraavan aloitteen muille. En halua tuppautua seuraan väkisin.
Ainakin meillä töissä on lounaspöytä, jonne tullaan ihan kutsumatta kuka sitten tuleekin. Ei sinne ketään erikseen kutsuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et lähde mukaan vaan? Oletko joku arvokas leidi, jonka pitää erikseen pyytää mukaan ja tarvitse erityishuomiota. Tule messiin vaan ihan pyytämättä.
Olen uudessa työpaikassa niin en tiedä, kenen seuraan uskaltaa tuppautua. Tuntisin itseni enemmän tervetulleeksi, jos joku pyytäisi lounaalle.
No sinne vaan tuppaudut joukkoon mukaan. Ei porukat ajattele, että pitäisi nyt erikseen kutsua sinne lounaalle.
Vierailija kirjoitti:
Ei jaksa vetää jotain riippakiveä mukana, jos hän ei itse ole yhtään aloitteellinen.
No nää ihmiset, jotka pitää toisia riippakivinä on jotain duracelpupuja, myöhännäisherännäisiä ja yläasteelle jääneitä, jotka hyppää kaiken maailman baarikierroksilla ja miesten perässä (tyyliin pääministeri Sanna).
Itseä kun tällaiset jutut ei ajankohtaisesti enää kiinnosta ja olen bileeni juhlinut jo 20-vuotiaana, niin saatan vaikuttaa riippakiveltä. En siis innostu samoista asioista. Onneksi nää riippakiveksi toisia kutsuvat äkkiä vaihtaa kaltaiseensa seuraan, eikä heille tarvitse jäädä enää pitämään seuraa. Käyttävät vain hyväkseen sen aikaa, kun ovat yksinäisiä. Mutta jos sitä bileporukkaa löytyy niin siirtyvät heti sinne. Se on soronnoo, en jää kaipaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei jaksa vetää jotain riippakiveä mukana, jos hän ei itse ole yhtään aloitteellinen.
No nää ihmiset, jotka pitää toisia riippakivinä on jotain duracelpupuja, myöhännäisherännäisiä ja yläasteelle jääneitä, jotka hyppää kaiken maailman baarikierroksilla ja miesten perässä (tyyliin pääministeri Sanna).
Itseä kun tällaiset jutut ei ajankohtaisesti enää kiinnosta ja olen bileeni juhlinut jo 20-vuotiaana, niin saatan vaikuttaa riippakiveltä. En siis innostu samoista asioista. Onneksi nää riippakiveksi toisia kutsuvat äkkiä vaihtaa kaltaiseensa seuraan, eikä heille tarvitse jäädä enää pitämään seuraa. Käyttävät vain hyväkseen sen aikaa, kun ovat yksinäisiä. Mutta jos sitä bileporukkaa löytyy niin siirtyvät heti sinne. Se on soronnoo, en jää kaipaamaan.
Minunkin mielestä toisen haukkuminen riippakiveksi kertoo enemmän sanojan omasta asenteesta kuin sen kohteesta. Mutta en myöskään pidä siitä, miten pääministeri Marinille ilkeillään. Eikö vaan voida olla kaikki mukavia ja ymmärtäväisiä toisiamme kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et lähde mukaan vaan? Oletko joku arvokas leidi, jonka pitää erikseen pyytää mukaan ja tarvitse erityishuomiota. Tule messiin vaan ihan pyytämättä.
Olen uudessa työpaikassa niin en tiedä, kenen seuraan uskaltaa tuppautua. Tuntisin itseni enemmän tervetulleeksi, jos joku pyytäisi lounaalle.
No sinne vaan tuppaudut joukkoon mukaan. Ei porukat ajattele, että pitäisi nyt erikseen kutsua sinne lounaalle.
Nokun usein he lähtevät syömään keskenään vaivihkaa niin, etten edes huomaa. Ei ole mitään yhtä isoa porukkaa, vaan ihmiset menevät usein kahdestaan tai pienissä kuppikunnissa. Jotkut jopa mieluummin yksin kuin että kysyisivät minua mukaan. Olen kyllä heitä pyytänyt syömään. Mutta näen ihmisten ilmeistä ja eleistä, etten ole haluttua seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et lähde mukaan vaan? Oletko joku arvokas leidi, jonka pitää erikseen pyytää mukaan ja tarvitse erityishuomiota. Tule messiin vaan ihan pyytämättä.
Olen uudessa työpaikassa niin en tiedä, kenen seuraan uskaltaa tuppautua. Tuntisin itseni enemmän tervetulleeksi, jos joku pyytäisi lounaalle.
Onpas outoa, ettei kukaan ole pyytänyt syömään, vaikka olet uusi. Meillä ainakin toivotetaan uudet tervetulleiksi ja otetaan mukaan. Ei kerro kovin hyvästä ilmapiiristä, jos näin ei toimita.
Vierailija kirjoitti:
Mä välttelen muutamaa kivaa ihmistä ihan vaan siksi, että olen itse suht hiljainen enkä keksi jutusteltavaa kuin parin lauseen verran.
Nämä kivat ihmiset ovat yhtä hiljaisia, ja jos syömme töissä yhtä aikaa, olemme molemmat kiusaantuneita niiden parin lauseen jälkeen. Huokailemme sitten tyyliin "joo-o" "mmm" "jahas, tulipas keitostani kuumaa" "joo, tää työpaikan mikro on aika arvaamaton" "juu niin on, saadaankohan joskus uusi" "ainakin olis aika jo saada" "niinpä" "joo" "mmm" - - - "jaahas, jospa sitä nyt sitten jaksais loppupäivän" "niinpä, maha täynnä, tai ainakin sinnepäin, hehe" "joo hehe, näinpä" "no niin työniloa sitten vaan" "joo kiitosta, samoin"
En minäkään introverttina jaksaisi mitään väkinäistä small talkia. Mieluummin puhuisin syvällisistä ja oikeasti merkityksellisistä asioista. Mutta silti tuokin esittelemäsi dialogi tuntuisi paljon paremmalta kuin se, että joudun päivästä toiseen syömään aina yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et lähde mukaan vaan? Oletko joku arvokas leidi, jonka pitää erikseen pyytää mukaan ja tarvitse erityishuomiota. Tule messiin vaan ihan pyytämättä.
Olen uudessa työpaikassa niin en tiedä, kenen seuraan uskaltaa tuppautua. Tuntisin itseni enemmän tervetulleeksi, jos joku pyytäisi lounaalle.
Onpas outoa, ettei kukaan ole pyytänyt syömään, vaikka olet uusi. Meillä ainakin toivotetaan uudet tervetulleiksi ja otetaan mukaan. Ei kerro kovin hyvästä ilmapiiristä, jos näin ei toimita.
Ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin liika lämminhenkisyys. Meillä jätetään uudet yksin pärjäämään. Vasta pikkujouluissa tutustutaan ilmaisen viinan voimalla. Ne, jotka eivät ryyppää, saavat vastedeskin olla yksinään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei jaksa vetää jotain riippakiveä mukana, jos hän ei itse ole yhtään aloitteellinen.
Olen ollut myös aloitteellinen. Mutta vaikea tuntuu olevan saada lounasseuraa. Siksi ajattelen, että he eivät seuraani kaipaa ja jätän seuraavan aloitteen muille. En halua tuppautua seuraan väkisin.
No sinne sekaan vaan. Vaikutat vaikealta ihmiseltä, jos ihan erikseen pitää pyytää mukaan.
Ei tuo ole vaikean ihmisen merkki. Toiset meistä vaan ovat ujompia ja epävarmempia kuin toiset ja tarvitsevat enemmän rohkaisua. Suvaitaan erilaisuutta eikä jätetä ketään yksin.
Pelkäävät torjumista? Eivät ehkä halua olla tunkeilevia? Moni haluaa myös olla tauolla vaan rauhassa ja syödä äkkiä eväät ja juoda jotakin. Ei siinä välttämättä ehdi seurustella. Minua myös ahdistaisi syödä isossa seurueessa ja vielä pitäisi yrittää keksiä jotain sanomista ettei vaikuta oudolta. Tykkään syödä ennemmin yksin tai yhden työkaverin kanssa. Joten en pistä pahakseni olla vähän ulkopuolinen enkä varsinkaan kaipaa mitään työn ulkopuolella tehtäviä aktiviteetteja työkaverien kanssa. Poikkeuksia voi olla, mutta noin tunnen.
Suomalaiseen kulttuuriin myös kuuluu kainostelu ja, ettei haluta väkisin tuppaantua mukaan.
Onko hän itse aloitteellinen mihinkään vaan aina odottaa jotain pyyntöä?