Hoidon tarpeessa olleet PLUSSANNEET pinoon

Varjokkaalle tsemppiä ultraan! Varmasti mahtava kokemus tulossa. Tulehan sitten kertomaan kaikki!!



Varasin neuvolan, se olisi sitten 20.12. Ultra on 2.1. Meinasimme jo, että olisimme uutena vuotena kertoneet ainakin mun siskolle tästä (on sen verran vaikeata keksiä tekosyitä selvinpäin oloon uuden vuoden aattona...), mutta taidan sittenkin odottaa vielä tuohon ultraan asti että saa taas varmuuden siitä että kaikki on ok.



Mitä kaikkea tuolla ekassa neuvolassa tapahtuu? Ilmeisesti verikokeisiin saa ainakin varautua...? Kuunnellaanko sydänääniä, vai kuuluvatko ne edes vielä (rv pitäisi silloin olla 9+1)?



Ei kummempia, pitäisi alkaa ruuanlaittoon, itselleni ei ruoka meinaa maistua edelleenkään, yök. Loistavaa viikonalkua koko porukalle!



-Lupus rv 7+6

Liian vähän lapsivettä, lähete KHKS:aan. Toivottovasti aika jo ensi viikolla, kuitenkin ennen joulua. Sikiö liikkui ja munuaiset oli kunnossa, mutta mitään hyötyä ei ollut 4Dstä, kun veden vähyyden takia ei näkynyt mitään. Sekä mulle että miehelle jäi semmoinen olo, ettei lääkäri tosiaankaan kertonut kaikkea, vaan jätti ikävien uutisten kertomisen seuraavalle lekurille. Saa nähdä.

Toivottavasti kaikki olisi kuitenkin hyvin.

Miten tuo mahtaa sitten vaikuttaa raskauden etenemiseen ja vauvaan tuo lapsiveden määrä? Puhuiko lääkäri siitä mitään?

Teillä ei ilmeisesti ole ollut tai ei edes ole rakenneultraa kunnan kautta vai kuinka?

Millonka meette sitten uudelleen tutkimuksiin? Toivottavasti pian, niin ei tarvitse kauaa vatvoa näitä asioita vaan saatte selvyyden tuohon lapsiveden vähyyteen.

Kovasti tsemppiä, että kaikki olisi tosiaan hyvin.



Lupus kyseli neuvolasta..

Eli meillä ainakin ekassa neuvolassa otettiin läjä verinäytteitä (tarttuvat taudit mm. HIV, hepatiitti... katsottiin veriryhmä..), mitattiin hemoglobiini ja verenpaine, katsottiin paino ja sitten juteltiin.

Lopuksi saatiin mukaan läjä esitteitä sun muita lippusia raskauteen liittyen ja tietysti neuvolakortti. Pyysin vielä saada sen Vau´kirjan, kun miehen sisko siitä mulle puhui, että neuvolassa on jaettu niitä (hänelläkin oli sellainen). Siinä on joka viikosta kerrottu mitä sikiölle tapahtuu ja mitä äidille tapahtuu ja sitten melkein joka viikon kohdalla on tyhjä tila, johon voi kirjotella omia tuntemuksiaan.

Toisella puolella on isälle " omapuoli" , jossa kerrottu samat asiat hieman lyhyemmin. Kannattaa kysyä neuvolasta, jos kiinnostaa.

Onhan niitä sitten varmaan myöhemmin kiva lukea ja muistella. =)



(.) Omassa navassa ei taida kummoisempia olla.

Perjantaina olisi taas neuvolareissu. Tällä kertaa lääkärin vuoro.

Eilen istuin lähes tulkoon koko päivän koneen äärellä täällä töissä ja se rupesikin pikkusen jo tuntumaan. Normaalisti kun kuitenkin jonkin verran liikun edes takaisin. En ole aivan varma, mutta luulen että mulla oli noita harjoitussuppareita aina silloin tällöin, kun tuntu että mahaa kiristi ja se oli jotenkin kovan oloinen.

Kerran olen varmuudella supistuksen bongannut ja silloin tuo maha meni kyllä aivan selvästi kasaan silleen hassusti.

En tiedä onko sitten jo sen verran iso ettei se näytä samalta vai oliko nuo lie sitten suppareita.. tiedä häntä.. tuntuu että on ihan pihalla niitten suhteen, kun ei oikein osaa olla varma.

No, eiköhän sitten viimeistään synnytystä edeltävät supparit huomaa. =D

Möttönen taitaa olla löytänyt iltarytmin, kun paukuttelee menemään ennen kuin rupean nukkumaan. =)

Onneksi toistaiseksi olen vielä saanut nukuttua. En tiedä jatkaako lie myös yöllä. Selkeästi tuossa seittämästä eteenpäin ollaan hereillä. Sitten taas puolilta päivin ja illalla.

Iltapäivällä tuntuu olevan jonkinlainen unihetki tai sitten luulen vain...

No juu..



Nyt tarttee jatkaa hommia.



-viivi ja onnimöttönen rv27+4

Varjokas, toivottavasti saatte sen ajan tutkimuksiin nopeasti! Toivon todellakin sydämeni pohjasta että kyseessä ei ole mitään vakavampaa!! Tulehan sitten kertomaan kuulumisia kun jaksat.



Hiukan omaa napaa: Ääh, aika menee taas niiiin hitaasti... onneksi se neuvola on jo ensi viikolla, mutta ultraan on taas niin pirun pitkä aika. Tuntuu että pitäisi joka päivä päästä näkemään että onko kaikki edelleen hyvin kohdun asukkaalla. Väsymystä meinaa olla.



Ei kummempia tällä kertaa. Mihin Joalin on kadonnut? Muidenkin kuulumisia olisi kiva lukea.

Hyvät viikonloput!!



-Lupus rv 8+2

Ensinnäkin Varjokkaalle paljon voimia, tuuthan kertoon heti kuulumisia kun jaksat!



Terveiset ultrasta! Oli aivan ihmeellinen kokemus, eilinen meni aivan sumussa... Tyyppi oli 6,2 senttiä ja niskaturvotusta 1,2mm, eli kaikki hyvin! :D Myös muuten näytti kaikki elimet olevan kunnossa, istukka takaseinämällä. Kaikki niin mahdollisimman hyvin! Pikkunen potki aivan hillittömästi ja kääntyili ympäri. Jalat sätki ihan kokoajan! HEH!

Hurjan iso meijän pikkunen jo oli! Vastas viikkoja 12 + 4.



Sitte niistä munasarjoista. Epäilevät nyt sitten että olis ollu kuitenki jotain pientä hyperiä punktion ja siirron jälkeen ja olihan niitä rakkuloita tosiaan 27, että ei kai ihme. Alkuraskauden ultrassa molemmat puolet oli vielä tosi stimuloituneita, turvonneita ja painavia. Nyt oli vasen puoli palautunu kokonaan, mutta oikea vielä ryppyilee... Siellä oli muutamia jo surkastuneita rakkuloita ja yks yli 3 sentin kysta. Tästä syystä ylimääräinen kontrolliultra 16.1 ja rakenneultra siitä sitten kolmen viikon päästä. Eli ainakin pääsee katsastaan tyyppiä useamman kerran. Ja painottivat vielä, että vauvalle ei oo tästä haittaa, ainoastaan mulle. Eli niitä kipuja. Mutta kyllä ne kestetään! :)

Rupesin surffailemaan netissä, kun mies lähti taas viettämään iltaa kaveriporukassa. Pitävät ns. pikkujoulut työporukkansa kanssa yhden heistä kotona, joten minä sitten viettelen yksikseni iltaa täällä kotosalla. Tai no, onhan mullat tuo koiruus seurana. =)



Lupus, mustakin tuntui tuossa vaiheessa että aika menee tooodella hitaasti ja oli todella epäileväinen olo asukista, vaikka alkuraskauden ultrassa oli kaveri nähtykin. Sitten joskus rv12 jälkeen rupesi aika menemään yhtäkkiä paljon reippaammin ja apua, nyt ollaan jo viimeisellä kolmanneksella (eikös se ala viikolla 28?).

Mihin ihmeeseen se aika on oikein mennyt..

Muistan kyllä kun tuossa vaiheessa odotti ultria ja masun kasvua, ehkäpä juuri siksi sitten aikakin tuntui menevän hitaammin.

Millonkas teillä olikaan tuo np-ultra?



Tuupalaisella oli hyviä kuulumisia ultrasta. =)

Kiva kuulla.

Toivottavasti nuo munasarjat tuosta rauhoittuisivat myös ja kystakin häviäisi pois.



Joalin on tosiaan kadonnut johonkin.. huhuu???



(.) Mulla oli tänään vapaapäivä. =)

Kauan odotettu ja melkein sekin oli peruuntua, kun töissä porukat sairastelee ja mun hommille ei oikein ollut tuuraajaa (vaikka eipä ne juuri tuuraajaa tarte).

No, mulla oli kuitenkin neuvolalääkäri sovittu jo puolille päivin ja se ois vähän ollut hassua hyppiä edes takas töistä neuvolaan ja takasin (n. puoli tuntia bussilla suuntaansa + se aika mitä neuvolassa vielä menee odotellessa ja käynnillä) ja en muutoinkaan halunnut tuosta vapaasta luopua, kun sitä on odotettu taas..

Maanantainakin pärjättiin samaisella miehityksellä niin miksipä ei sitten tänään olisi pärjänneet ilman minua.

Sain siis pitää vapaani. =)



Tänään oli tosiaan neuvolalääkäri.

Odotin vähän jännittyneenä tuota punnitusta neuvolan tädin luona (ensin aina mennään hänen tykö ja sitten lääkärin tutkittavaksi), kun jotenkin pelottaa että noita kiloja tulee liikaa, mutta eipä sitten onneksi ollut tullutkaan kuin +275/vko. Huh.. =)

Tähän mennessä mulle on tullut kymmenisen kiloa lähtöpainosta ja suurin sallittu mulle olis se suurin n.18kg.

Saapa nähdä nyt sitten kuinka paljon tässä vielä kertyy, kun joulukin on tässä vielä.

Neuvolantäti tosin ei mun painosta ole ollut missään vaiheessa huolissaan, joten eiköhän se ainakin tähän mennessä ole sitten noussut ihan kohtuu tahtiin.

Paineet ja muutkin oli ihan ok, joten hyvillä mielin saa taas olla.

Möttönen pisti heti kunnon potkun lääkärille, kun rupesi koittamaan mun mahaa.. =D Meinas varmaan, että mitäs siellä tuupit..

Myös sydänääniä kuunnellessa koitti välillä karata doplerin alta, mutta löydettiin kaveri kuitenkin aina hetken etsinnän jälkeen.

Hassu muru.

Sukupuolesta ei ole tietoa, mutta jos noihin sykkeisiin pitäs veikkailla niin taitaa meidän nyytillä olla poikasykkeet kun n. 130-140 on aina ollut. No, eipä nuokaan uskomukset aina pidä..

Eipä täällä tämän ihmeempiä.

Taidan lopetella tän kirjottelemisen tähän ja jatkaa kohta tv:n tuijottelua. Tuntuu, että tää meiän tietokoneennäyttö käy silmiin nyt jostain syystä.



Voikaahan hyvin!



-viivi ja onnimöttönen rv28+0

Laitan tähän kopioituna kuulumiset tuolta o-puolelta. :)



Kiitos kaikille lohdun sanoista, tuesta ja muistamisesta! Huoli oli kauhea, mutta nyt jo helpottaa.



Päästiin sinne KHKS:aan tutkimuksiin jo perjantaina, pahoittelut että kuulumiset tulevat vasta nyt. Oli aika kiireinen viikonloppu, kun yritin ottaa jouluvalmisteluissa viime viikolla menetettyä aikaa kiinni... En ole myöskään koko viikolla käynyt lukemassa teidän kuulumisianne, joten olen ihan pihalla kaikesta. Yritän ottaa kiinni taas.



Eli aloituksesta voinee jo päätellä, että kaikki on kunnossa. Torstaina tuli soitto, tarjosivat aikaa ultraan. Päästiin heti seuraavalle päivälle, onneksi, ei joutunut enää pitempään kärsimään epätietoisuudessa. Perjataina kun päästiin vastaanotolle ja ultrapöydälle, oli melkein ensimmäinen toteamus ultraajalta, että vettä näyttäisi olevan ihan normaalisti! Uskomaton vuoristoratahuimaustunne, kun putosi siitä ylivirittyneestä jännityksestä saman tien helpotukseen. Ja aika paljon ihmetyttää sen yksityisen lääkärin ultraustaidot! Pitäisi kai nyt niin perustavanlaatuinen juttu osata katsoa kuin lapsiveden määrä! (Mietittiin miehen kanssa hetki että reklamoitaisiin kys. lääkäristä, mutta jätetään varmaan väliin, ei jaksa nyt hössätä koko asiasta yhtään enempää.)



Kun tuo tärkein juttu oli saatu katsottua ultrassa, siirsi meitä tutkinut sairaanhoitaja meidät odottelemaan vielä hetkeksi paremman ultran vapautumista, ja sillä sitten jatkettiin. Tekivät perusteellisen rakenneultran, katsoivat sydämen (kaikki hienosti), muut elimet (kunnossa), mitat (keskikäyrällä) ja istukan paikan (etuseinämässä, kuulemma aiheuttanut suurimman osan huonosta näkyvyydestä...)



Tunnelma tutkimushuoneessa oli todella mukava ja rento, vaikka paikalle kömpi aloittaneen sairaanhoitajan lisäksi vielä toinen hoitsu ja kätilö. Minullakaan ei ollut jälkeäkään siitä ahdistuksesta, jonka se neuvolaharjoittelija sai aikaiseksi. Tädit olivat olleet jossain ultratutkimuskoulutuksessa ja käyttivät meitä opitun kertauksessa. Samalla sitten selostivat toisilleen ja meille ummet&lammet näkymistä. Yli puoli tuntia siinä kääpiötä ihasteltiin.



Perjantai-ilta meni ihmetellessä olotiloja, saunoeassa ja rentoutuessa. Lauantaina joutui ryhtymään toimeen joulun valmistelujen kanssa. Sain tallin siivottua ja koristeltua lauantaina, eilen keskityttiin sitten kodin kunnostukseen. (Asiat tärkeysjärjestyksessä!) Yläkerta odottaa vielä imuria, mutta muuten on kämppä kuusta vajaa valmis. Tänään olen yksin kotona ja ajattelin pitää huilipäivän. Lonkissa ja ristiselässä tuntee, että on viikonloppuna paaleja heitelty ja muutenkin heiluttu. Odotan kovasti tallin pikkujouluja/glögi-iltaa. :) Istutaan olkipaaleilla lyhdyn valossa ja nautiskellaan torttuja ynnä muuta jouluisaa. Mistään muualta ei saa niin ihanaa joulun tuntua kuin olkikoristein, havuin ja omenoin koristellusta tallista.



Eli tässä nämä, nyt voi taas keskittyä tähän odotukseen eikä hermoiluun. Ehkäpä tuon pudotuksen tarvitsi, ettei ottaisi niin itsestään selvyytenä tätä lasta ja muistaisi olla onnellinen tästä ihmeestä.



Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!



-v&kääpiö 20+4-

Kivaa täällä oli kaipailtu. Mä olin Thaimaassa matkalla ja olikin aikamoinen kokemus. Mullahan oli alkuunsa aika kova pahoinvointi, mikä kyllä sitten helpotti matkan aikana ja yhtenä päivänä en oksentanut kertaakaan. Sairastuin sitten kuumeeseen ja sen jälkeen alkoi aivan kauhea oksentelu. Siis mikään ei pysynyt sisällä. Viime viikon tiistain aamupala oli ainoa minkä sain loppulomalla pysymään sisällä. Kotiin lähdönaika oli lauantaina ja olin ihan valmista kamaa pääsemään kotiin. Oksentelin lentokentällä ja lentokoneessa, tuli jo verta kun tuolta sisältä kaikki oli niin tulessa. Hyvä, että mä edes pääsin takasin kotiin, koska lentoemännät ja kapteeni olisi olleet valmiita jättämään mut thaimaaseen. Onneksi meidän lennolla oli kaks lääkäriä ja toinen niistä sai vakuutettua, että ne hoitaa mua kyllä lennolla. Olin sitten koko 15h lennonajan tipassa ja lentokentällä oli vastassa ambulanssi ja se vei mut sairaalan missä olin 13h tipassa. Nyt alkaa jo elämä voittamaan ja ruokakin on pysynyt sisällä ja tänään olen oksentanut vain kerran.



Tänään olin neuvolalääkärissä ja sydänäänet kuului hyvin ja muutenki kaikki oli hyvin. Mä olen laihtunut nyt vkon aikana 6kg. Lääkäri kyllä sanoi, että paino alkaa kyllä pikkuhiljaa nousta, vaikka se on paljon nyt laskenut, että siitä ei tarvitse olla huolissaan, nyt pitää vaan levätä.



t. joalin + aarre rv12+0



ps. np-ultra on 28.12. kauhean myöhälle menee

Joalinilla on ollu raskasta! Hyvä kuitenkin, että kaikki on nyt hyvin!! Onnea ultraan!



Lähdetään tästä joulun viettoon pohojammaalle. Oikein hyvää ja rauhallista joulua kaikille ihanille palstasiskoille! :)

Huh, onneksi Varjokkaan masussa oli kaikki kunnossa! Varmasti aikamoinen helpotus... ihmeellistä tosiaan ettei yksityisellä puolella lääkäri osannut katsoa veden määrää oikein! Mutta pääasia että selvisitte pelkällä säikähdyksellä.



Joalinin Thaimaan reissu on kyllä ollut melkoinen!! Olikohan kyseessä jokin pöpö? Harmi kun lomalla tulee tuollainen, et varmaan montaa päivää ehtinyt lomasta nauttia :(



Meillä oli eilen eka neuvola. Nyt odotellaan sitten sitä seuraavaa (ja ainoaa kaupungin tarjoamaa) ultraa joka on 2.1. Meillä ei täällä ole ollenkaan np-ultraa, sen saavat vain yli 35-vuotiaat, eli meillä seulonta tapahtuu vaan pelkällä verikokeella. Seuraava neuvola-aikakin on vasta rv 22!! On tuossa välissä sentään neuvolalääkäri joskus tammikuun aikana. Kaupunki näköjään säästää oikein urakalla...



Eipä kummempia, pahoinvointikin on vihdoinkin helpottanut. Vielä kun löytäisi sen kadonneen ruokahalun jostain...

Oikein ihanaa joulua kaikille!!!



-Lupus rv 9+2

Pikaisesti tulin toivottamaan hyvät joulut kaikille, jos olette reissuun menossa/nettipimennossa.



Hyvä että Varjokkaan massussa kaikki hyvin.

Erikoista vain, että yksityisellä on tuollaisia lääkäreitä..



Joalinin ulkomaanreissu on ollut aikamoinen.

=(

Onneksi elämä jo voittaa.

Koitahan jaksaa.



Lupuksella on kyllä tosiaan pitkä väli seuraavaan neuvolaan.

Aika erikoista.

Mulla on korkeintaan ollut 5 viikkoa väliä (kuukauden väleinhän sitä yleisimmin käydään) noissa neuvolakäynneissä ja nyt on pariin otteeseen ollut vain 3 viikkoa ja tästä eteenpäin nuo tiheneekin eli saan juosta neuvolassa 2-3 viikon välein.

Ootteko aatellu käydä rakenneultrassa sitten yksityisellä? Tai 3 tai 4D:ssä?



Nyt tarttee mennä pötkölleen.

Saikulla vielä tämän päivän, kun flunssa koittaa pukata, mutta kuume ei onneksi ole noussut ja huomenna tarttis taas jaksaa mennä töihin.



Voikaahan paksusti ja syökää hyvin. =)



-viivi ja onnimöttönen rv28+6

Ponkaisen täältä taustalta toivottelemaan teille kaikille tutuille oikein hyvää uutta vuotta! Kohta siis pyörähtää käyntiin Se Vuosi, jolloin teidän ihanat vauvat syntyy!!!! :)



-Q- ja -q- himpun vajaa 5kk

Voi kamala, millainen reissu joalinilla on ollut. :O Onneksi on helpottanut jo kun viestiäsi luin näin myöhään...



Minkäslaisia kuulumisia Lupuksella on ultrasta? Tulehan kertomaan. :)



Quierolle ja pikkukuulle vilkutuksia. :) Muille myös hurjasti toivotuksia uuteen vuoteen.



-v&kääpiö 22+5-

Olin tänään ultrassa, kaikki ok. Kyllä taas jännitti niin h*lvetisti, aikamoinen helpotus oli nähdä että edelleen se sydän sykki. Tyyppi jumppasi ja heilui ympäriinsä :) nyt ehkä uskaltaa jo miettiä että joko alkaisi kertomaan tästä. Missä vaiheessa te olette kertoneet?



Mihinköhän mun ruokahalu on kadonnut, edelleen ruoka ällöttää! Suuria määriä en pysty syömään. Huono olo on oikeastaan jo hävinnyt, mutta jostain syystä vaan ruuan syönti ällöttää. Pelkään jo saavani tästä jonkun trauman, sillä mulle syöminen oli lapsena tosi vaikeaa, vasta teini-iän jälkeen " opin" nauttimaan syömisestä ja ruuasta. Viime vuodet olenkin ollut varsinainen suursyömäri, siis ennen raskautta... täytynee puhua tästä neuvolassa jos ongelma jatkuu (niin sitten joskus kun seuraava neuvola on, eli vasta rv 22!!!). Pelottaa että en syö tarpeeksi, varsinkin kun olen edelleen alipainoinen ja olen saanut tehdä kunnolla töitä että olen saanut painoni edes lähelle normaalipainon alarajaa.



Viiville piti vielä kommentoida, että tod.näk. mennään rakenneultraan yksityiselle, samaan paikkaan missä ollaan oltu hoidoissa. Ja Q:lle sekä tietysti myös kaikille muille heilutukset!! Nyt nukkumaan, ei pysy silmät enää auki...



-Lupus rv 11

Toivottavasti uusi vuosi on lähtenyt kaikilla mukavasti käyntiin.



Ainakin Lupuksella oli ollut huojentava ultra eilen.

Muistan itsekin, että jännitin sitä aikalailla, kun pelkäsin että mitäs jos vaava ei olekaan enää siellä. Mutta, siellähän se köllötteli. =)

Kyllä np-ultran jälkeen voi varmaan jo pikku hiljaa ruveta kertomaan lähimmille kavereille, jos vain siltä suinkin tuntuu. Me taidettiinkin muistaakseni niin tehdä.

Sulla on muuten aikas pitkä neuvolaväli, mitenköhän tuo on oikein mahdollista.. montako viikkoo sulla tulee neuvolakäyntien väliin?

Se lääkärihän on kans neuvolakäynti periaatteessa, vaikka menetkin tapaamaan lääkäriä.

Mulla nuo neuvolat ovat olleet suunnilleen 4-5 viikon välein. Nyt sitten mennään 2-3 viikon välein.



Mitäs muille mahtaa kuulua?



Täällä on nyt sitten viimesinä viikkoina oltu saikulla töistä muutaman päivän, kun ennen joulua meinasi iskeä flunssa (oli tosi vetämätön olo ja lämpö nousi) ja nyt sitten ennen uutta vuotta iski vatsatauti. =\

Vatsatauti ei onneksi ollut kovin raju ja kesti vain perjantai päivän, mutta sai aikaan sen että lihakset kipeytyivät aivan totaalisesti tuosta vatsanseudulta ja tuntui ettei pystyssä voi olla hetkeä kauempaa. Tuntui vaan ettei lihakset jaksa kantaa yläkroppaa ja rupesi sitten sattumaan, kun oli hetkeäkin pidempään pystyssä. Tätä kesti kaks päivää ja olo oli kyllä todella rampa. Tämän lisäksi sain jostain vielä kyljenkin kipeäksi (niin kuin lihas olisi revähtänyt) ja esim. sängyssä kyljen kääntäminen oli yhtä tuskaa. Nyt alkaa onneksi tuo kylkikin parantumaan ja pääsee liikkumaan ja nukkumaan normaalisti. =)



Onhan tässä tähän asti päästykin ilman vaivoja, joten nytkö se sitten alkaa.



Uni on nyt kadonnut jonnekkin, kun kahtena iltana peräkkäin ei oo millään meinannut saada unta ja sitten kun on nukahtanut on uni ollut aika levotonta. Aamulla kyllä sitten nukuttais, kun töihin tarttee lähteä.



Onneksi mulla on enää kaksi päivää töitä tämän päivän jälkeen ja sitten saa nukkua ihan rauhassa, toivottavasti. =)

Työsopimus päättyy enkä ole ollut aikeissa mennä enää minnekään muualle. Enpä tosin tiedä ottaisivatko ne edes mua.

Helmikuun alusta alkaa sitten varsinainen äippäloma.

Pikkusen kyllä arveluttaa mennä työkkäriin, mutta kaitpa se on pakko.



Eipä tässä tämän kummempia.

Ilmoitelkaahan itestänne, kun ehditte.

Olisi kiva kuulla teidänkin kuulumisia.



-viivi ja onnimöttönen rv30+5

[b]Lupuksella[/] olikin hyviä kuulumisia. :) Tosi mukavaa, varmaan voi (ainakin hetkeksi) huokaista helpotuksesta.Me kerrottiin tästä plussasta, kuten edellisestäkin, kuta kuinkin saman tien kun viiva piirtyi tikkuun. Mulla on muutenkin ollut ystävät ja perhe mukana hoitojen kestäessä, olisi tuntunut hassulta kertoa kaikki ikävät jutut ja pantata sitten niitä iloisia kuulumisia. :) Varmaan kaikki tutut ja naapurit saivat tietää jo ennen rv 10:tä.



Varmaan kannattaa hanakasti soitella sinne neuvolaan kaikessa mieltä askarruttavassa, varsinkin kun on käyntejä vähän harvemmin. Se täti on siellä kuitenkin odottavia äitejä varten jakamassa neuvoja. Eli jos tuo ällötys jatkuu ja huolestuttaa, niin soita sinne ihmeessä ja kysy mitä asialle voisi tehdä/tarvitseeko huolehtia tms. Todella ikävältä kuulostaa tuollainen ruokahaluttomuus, varmasti aiheuttaa ylimääräistä huolta. Eipä kai väkisinkään syöminen järin mukavaa ole. :/



Minäkin ihmettelen tuota neuvolakäyntien väliä. Mulla on ollut n 5-6 vkon välein tähän asti, riippuen aina miten ovat kalenteriin osuneet. Varmaan alkavat tässä kohta puoliin tihenemään. Huomenna onkin jo seuraava neuvolakäynti, käydään läpi äitiysavustuksen hakemista ynnä muuta semmoista. Noissa päivärahoissa, lomissa ja muissa tuissa onkin melkoinen pähkäileminen, mitä rahaa milloinkin haetaan ja kuka on kotona lapsen kanssa. Uskomaton viidakko.



[b]Viivi[/b] alkaa olla jo ihan mahdottoman pitkällä, äippälomaan enää muutama viikko! :O Tuntuu kuin oltaisiin ihan vasta päästy onnittelemaan plussasta tuolla yläkerrassa. Mitä kaikkea valmisteluita olette tehneet pienen varalle? Minkälaisia tarvikkeita olette hankkineet/saaneet/haalineet?



Meille valkeni tuossa vähän aikaa sitten, että siihen lapsen syntymään pitäisi jotenkin varautuakin. :D Tosi vaikea on yrittää hahmottaa, mikä nyt olisi sitten tarpeellista ja mikä sitten pelkkää ylimääräistä. Onneksi ensimmäiset viikot lapsi tarvinnee vähiten varusteita, joten kai niitä voi sitten hankkia lennostakin jos jotain puuttuu. Vaipat pitäisi kyllä hommata jo nyt, kun housut menevät ensin esikäyttöön siskon lapselle, että ovat sitten mahdollisimman imukykyisiä. Villahousuja ja harsoja olisi siis tarkoitus käyttää. Siskoilta on meille muutenkin tulossa sellainen tavaravyöry, että en tiedä miten siitä pystyn hahmottamaan yhtään mitään. Esimerkiksi vaatteita on uskomaton määrä - miten voin ikinä arvata mitä vaatetta olisi milloinkin hyvä käyttää?



Kremppojen kanssa en osaa muuta sanoa kuin kestä ja jaksa, helpotus häämöttää jo horisontissa. Meillä on ystävän kanssa sellainen teoria, että loppuraskaus on suunniteltu niin epämukavaksi sen takia, että loppuvaiheessa sitten valitsee minkä tahansa vaihtoehdon ennemmin kuin raskautuneen olotilan jatkumisen - jopa synnytyksen. Vaan eipä taida paljoa lohduttaa siinä vaiheessa kun on itse siinä kärsimässä...



Tulen varmaan huomenissa kertomaan neuvolakuulumiset, ellei lähdetä vanhempieni luokse saunomaan.



Mitäs teille muille kuuluu? Miten meni [b]Tuupalaisen[/b] joulureissu, joko olette palailleet? Entäs [b]Joalinin[/b] joulu? Missä ihmeessä on [b]Mooli[/b]?



-v&kääpiö 23+0-

Talvi ei vaan tuu...



Joululoma meni mukavasti syöden ja sukuloiden! :) Nyt ollaan taas kotona ja kyllä kotona on paras olla!



Tunsin kuulkaas justiinsa ekat potkut, näin ainaki kuvittelisin. Oli kyllä niin selkeet. Kun mulla on se istukka takaseinämällä, niin ei vaimenna yhtään. Tuli ihan älyttömän hyvä mieli ja itkuhan siinä pääsi ja piti juosta miehen syliin! :)



Tänne ei muuten mitään erikoista, huomenna vien varmuuden vuoksi pissanäytteen labraan, ku pissittää kokoajan. Ja tiistaina on sitte neuvola.



Tuupa ja nakki rv 15+2

Ja Onnellista alkanutta vuotta! Kiva varjokas, kun olit kaipaillut:=)

En ole " varsinaisesti" liittynyt mihinkään odotuspinoon, vaikka enskoissa olenkin - siellä kun on niin vähän vanhoja tuttuja niin olen joskus skrivaillut l-puolen enskoihin sitten:=)



Joo, Varjokkaan tapaan moolikin on alkanut miettiä, että jotakin hankintoja pitäisi tehdä:=) ja ihan sama on ollut mielessä, että millaisia kuteita se nyytti tarvitsee...:=0 meille ei ole tulossa minkläänlaista tavaravyöryä, mutta ajattelin, että emme ottaisi äippäpakkaustakaan, kun olen vähän tavaran ystävä. Tosin mies on vielä eri mieltä, mutta käännytystyö on käynnissä! Eikö jollain kärryilläkin ole pitkiä tilausaikoja - joku on kertonut ihan 10 viikostakin? Aattelin esim. vaatteiden suhteen kanssa, että kaipa sitä nyt aluksi, varsinkin kesää vasten, muutamalla nutulla pärjää ja kai sitä joskus pääsee kauppaankin... jos on niinku kotivaatteet ja sitten vaikka yksi siistimpi vaatekerta:=) Saatteko Varjokas sängynkin jostain? Kiva, että teillä kaikki hyvin - jossain vaiheissa luin, että epävarmuuksia oli...



Lupuksella ihania ultrakuulumisia! Ja Viivi jo ihan älyttömän pitkällä! Mäkin odottelen kolmeakymppiä, vaikka matkaa vielä on:=) Motivaatio on töissä melko nollassa vaikka tekemistä kyllä riittää liiaksikin.



Kiva, jos jaksatte tänne(kin) kuulumisia kirjoitella! ja toivottavasti saadaan pian lisää seuraa!



Mukavaa viikonloppua ja onnellista odotusta:=)



-mooli, rv 22+

toiv. näyte on puhdas ja pissittäminen laantuu:=)

Eilen oli neuvola, saatiin äp-rahahakemukset ja miehille suunnattu " yksinkertainen" sarjakuva tuista ja vapaista. Herramunjee kuinka monimutkaista! Laskettiin ainakin seitsemän erityyppistä vapaata, jotka kaikki pitäisi ymmärtää että tietäisi mikä sopii itselle, mitkä menee lomittain minkäkin kanssa ja mistä saa mitäkin tukea... Huh. Mittaustulokset oli kaikki hyviä: hemppa 139, painoa tullut n 3kg lähtöpainoon (yli kahdessakymmenessä viikossa, aika hyvin mun mielestä. :) Mulla kun on ihan päinvastainen tilanne Lupukseen verrattuna, alkupainoa liikaakin omiksi tarpeiksi eikä lisää saisi tulla kovin paljoa.) SF-mitta 21 cm, kaverin syke 145/min ja verenpaineet kohdallaan.



Oltaisiin lähdetty tänään leffaan, mutta nykyään ei tehdä semmoisia elokuvia, joita meidän tekisi mieli katsoa. Ainoat edes harkitsemisen arvoiset ovat lasten animaatioita, joten ne on esitetty jo muutama tunti sitten. Lioput onkin sitten jotain hölönpölön suomalaisleffoja tai sitten *yök* James Pondia. (ei tarkoituksena loukata kenenkään leffamakua, mie vaan olen kovin nirso... :P) Vaikka tuota uusinta 007:ää suositteli jopa siskoni, joten se saattaisi olla semmoinen että voisi vuokrata sitten kun tulee vuokraamoihin, en kyllä suostu maksamaan kahtakymppiä sen näkemisestä kuitenkaan. Jos vaikka saisin tuon miehen suostuteltua lähtemään kaupungille syömään sen sijaan. Täytyy nyt katsoa. Jotain olisi kiva tehdä.



Kiva kuulla Moolinkin kuulumisia, en tajunnutkaan että ollaan menossa niin samoissa. Sullakin on siis LA toukokuussa. :) Olen itse jonkunverran pinoutunut tuolla o-puolen toukokuisissa, mutta hurjan paljon luontevammin tulee kirjoiteltua kuulumiset tänne puolelle, kun kaikki on niin tuttuja täällä.



Toivottavasti Tuupan pissatus olisi vain kohdun kasvusta johtuvaa rakon puristusta.



Vilkutuksia Viiville ja Joalinille. :) Onko meitä tosiaan vain viisi plussannutta odotusvaiheessa? Quierohan on jo tyytyväisesti haljennut aikaa sitten. Täytyykin käydä lunttaamassa tuolta yläkerrasta plussanneiden pinoa.



-v&kääpiö 23+2- (enää 117 päivää laskettuun aikaan)