Hoidon tarpeessa olleet PLUSSANNEET pinoon

Olen vähän pitänyt hiljaiseloa kun eipä tässä ole tapahtunut mitään uutta/mielenkiintoista. Mahan kasvua odottelen kun ei tuo vielä ole näkyvissä. Turvoksissa kyllä olen, mutta tavalliset farkut menevät vielä ihan suht hyvin jalkaan. Jotenkin sitä mahaa odottaa nyt kovasti...



Jotain muljahduksia tuolla masussa silloin tällöin tuntuu varsinkin nukkumaan mennessä, mutta en tiedä ovatko ne niitä liikkeitä jo vai tuleeko tuntemukset vaan esim. suolistosta. Olisi niin ihanaa päästä kuuntelemaan sydänääniä että tietäisi taas olevansa raskaana... seuraava neuvolakäynti on vasta n. 6 viikon päästä :( Rakenneultran varasin kuitenkin ja se on sentään kahden viikon päästä, ihanaa!!



Viivillä alkaakin jo loppusuora häämöttämään!! Joko jännittää? :O



Eipä tässä kummempia, tulkaa muutkin kertomaan kuulumisia! Hyvät viikonloput!



-Lupus rv 16+3

Kyllä täällä ollaan on vaan ollut niin kiireistä ja töiden jälkeen ei pahemmin ole enää jaksanut koneen ääressä istua.



Viivillä alkaa olemaan loppu kohta käsillä. Nyt vaan odotellaan milloin pieni vauva mahtaa tähän maailmaan syntyä. Kohtahan meidän pitää perustaa oma pino tuonne vauvapuolellekin missä voidaan käydä pinoutumassa. Kaikilla on kuitenkin ollut enemmän tai vähemmän pitkä tie tähän lopputulokseen niin kiva kuulla miten menee sitten vauvan kanssa ja miten sitten suunnitellaan niitä mahdollisia sisaruksia.



Onko sulla Lupus milloin ollut viimeksi neuvolakäynti, kun seuraavaan on 6vkoa? Mulla on meinaan aika tasan aina 4vkon välein. Onneksi on kuitenkin se ultra edessä niin siellä saa taas sitten varmuutta raskaana olemiseen.



Meillä oli tänään rakenneultra ja siellä se pikkuinen oli kasvanut taas kovasti sitten viime kerran. Toinen kyllä näyttää niin suloiselta :) Kaikki oli hyvin nyt mennään vkoja 19+3 mutta kätilön mittauksien mukaan vastaisi vkoa 20+0. Eivät kuitenkaan lähde laskettuapäivää muuttelemaan. Tuolla kysyin sukupuolesta mutta kättärin kätilö vain sanoi, että hän ei siihen puutu. Mä sanoin voisko se kuitenkin näyttää meille, mutta vauvalla oli jalat niin yhdessä ettei sieltä mitään kyllä nähnyt. Meillä on helmikuun lopussa se 4d-ultra ja jospa siellä selviäisi se sukupuolikin. Mulla on istukka tuossa etuseinämässä ja siksi ei pahemmin potkut vielä tunnut. Kovasti vauva siellä potkutteli, mutta äippä ei mitään tuntenut.



Nyt on taas niin kevyt mieli, kun tietää, että toisella on siellä kaikki hyvin ja terveeltä vaikuttaa kaikin puolin.



Iloista viikonloppua kaikille! Tulkaahan nyt muutkin pinoutumaan ja mä toivotan jo näin etukäteen EmmaE:lle tervetuloa tänne, kunhan vain uskaltaudut mukaan :)



t. Joalin + aarre

Pikainen piipahdus tänne puolelle, kauaa ei uskalla vielä täällä roikkua kerrallaan vaan pitää totutella pikkuhiljaa :) Mulla on jotenkin vainoharhainen olo, että jos mä vähänkin hehkutan tätä tilannetta niin se tempaistaan multa pois hetimmiten. Eli tänään sain veritestin tulokset ja hcg oli 277 (pp15), ihan ookoo kai. Ja sen myötä lupasin itselleni, että voin rentoutua ja nauttia tilanteesta sinne alkuraskauden ultraan 26.2. asti milkäli mitään vuotoja tms. ikävää ei sitten ilmaannu. Sen ekan ultran jälkeen sitä on taas paljon viisaampi, mutta olen jo NIIIIN onnellinen siitä elämäni ekasta plussasta että nyt yritän keskittyä siitä nauttimiseen :)



Vitsit täällä on porukat jo pitkällä raskauksiensa kanssa! Tuntuu että vastahan me kaikki oltiin tuolla yläkerrassa ja itsellä tietysti onkin aivan alussa tämä polku. Erityisesti Viivin " poksahtamista" odottelen jo kärsimättömästi :) ja pitää nyt vähän koittaa perehtyä missä vaiheessa itse kukakin täällä on.



No nyt tuli aikakiintiö täyteen plussanneitten puolella (no ei sentään, mutta pitää alkaa hankkiutua nukkumaan) mutta siis aivan ihanaa päästä tänne teidän joukkoon!!



EE

Ja kiva kuulla muistaki ystäväisistä!



Joalinin kanssa mennään aika samassa, täällä on viikkoja kertynyt 20+5 ja kovasti Nakki siellä potkiskelee päivittäin ja pitää omaa kivaa. Isukki tunsi tänään ekaa kertaa liikkeet mahan päältä ja kyllä hymyilevältä näytti! :D



Rakenneultrassa käytiin mekin jokunen päivä sitten ja näytti oikeen normaalilta kaikki. Tosi tarkasti katseltiin sydän, aivot ja muut elimet. Olin ihan ihmeissään, kuinka tarkasti kaiken näkee... Jopa sydämen eteiset ja kammiot näky hienosti. Nakki oli kovin utelias, aina käänty sinne päin kurkistamaan mistä kohtaa painettiin sillä ultravehkeellä. :) Sukupuolikin saatiin tietää, mutta se on vielä salaisuus... lällällää! ;) Pikkutyyppi oli jo runsaat 20 senttiä pitkä ja painoi 325g, eli melkeen niinku jauhelihapaketti, heh.



Tässäpä nämä kuulumiset. Pitäis melkeen tehdä jotain päivitystä, kuka on missäkin vaiheessa...

Selailin ketjua taaksepäin ja tein tämmösen listan, joka pitäis olla oikeessa järjestyksessä. Huhuilkaa jos joku on tylysti unohtunut matkasta... ;)



Lilli

Viivi

Varjokas

Mooli

Tuupalainen

Joalin

Lupus

EmmaEmilia



Eli Lillin kuulumisia odotellaan ja seuraavaksi vuorossa Viivi! :)

EE:lle vielä tällekin puolelle onnittelut ja tervetulotoivotukset! :)



Olen täällä sairastellut ahkerasti viikon verran, eikä vielä näy loppua. Aina kun kuvittelen taudin taittuvan, alkaa iltta kohti seuraava kamala kurkkukipu ja lopulta ääni on taas tyystin kadoksissa. Aamut ovat aivan karseita. Tämä on vielä joku virusperäinen, eli mikään lääkitys ei auta. :/ N, tulipahan perjantaina sitten käytyä lääkärissä ja saatiin katsella ultralla, että lapsellakin on kaikki kunnossa.



Samalla saatiin siis rv28 lääkärikäynti hoidettua. Kohdunkaulaa oli 4cm, kiinteä ja kiinni. Kuulemma näytti oikein hyvältä. Ihan kivalta se näyttikin, lääkäri oikein ultrasi sen, vaikkei mitään ihmeempiä supistuksia olekaan ollut. Istukkaa katsottiin myös, ja sekin oli kuulemma hyvän näköinen. Pikkuneiti oli oikein touhukas, levitteli sormensakin meille näytille, kun lääkäri ultraili pitkän aikaa hänen vointiaan.Sain myös nähdä, mistä johtuu jatkuva pissatuksen tunne... :D Tyttö on raivotarjonnassa tuolla ja pää on suuntautunut suoraan virtsarakkoon. Lääkäri näytti ultralla, kuinka tyypin pään ja rakon välissä oli mahtavat 6mm seinämää. Kaikki mitat olivat keskikäyrällä ja painoksi arvioi noin 1130g -> tätä vauhtia olisi siis tulossa n 3500-3700g painava nyytti. Kuulostaa hyvältä. :) Lääkäri vielä kiitteli maltillista painonkehitystäni ja kehui, että minun synnytykseeni hän uskaltaisi epäröimättä tulla hommiin, vaikuttaa sen verran hyvältä kaikkinensa, sikiön koko. :) Että osaa ihminen olla ylpeä elimistönsä puolesta. Sentään jokin tässä mahossa raakissa toimii, vihdoin!



Parin viikon päästä on sokerirasitus edessä, mutta tuon lääkärikäynnin jälkeen suhtaudun siihen aika tyynesti. Ainakaan vielä ei ole merkkejä siitä, että sikiö saisi liikaa sokeria ja kasvaisi valtavalla vauhdilla, joten ehkäpä arvotkin voivat olla kunnossa. Toivotaan...



Vaan kyllähän tuon tyypin olisi syytä vielä vähän tuota kasvuaan kiristää, eihän tässä ole kuin kymmenen viikkoa täysiaikaisuuteen. :O 10vkox150g/vko=1500g, eli jonkin verran saa tuota painoa tulla enemmänkin viikossa tässä loppuvaiheessa. Torstaina alkaa kolmaskymmenes raskausviikko!!! Apua! Sehän syntyy ihan kohta! Olen ihan ulapalla siitä, mitä tässä nyt pitäisi tehdä ja miten valmistautua, voiko siihen ylipäätään valmistautua mitenkään.... Pientä paniikkia meinaa pukata päälle, kun ei yhtään osaa hahmottaa mitä kaikkea onkaan tulossa.



Nyt taidan lähteä ottamaan päiväunet, kun tuo aurinkokin paistaa niin houkuttelevasti. (muut saavat hoitaa ulkoilut minunkin puolestani)



-v&kääpiö28+4-

EmmaE:lle tuhannet onnittelut ja tervetuloa tälle puolelle! *rutistus* =D



Lupus on tainnut tuntea liikkeitä, kun muljahduksista puhelit.

Uskaltaisin ainakin epäillä näin. Sellaisilta jänniltä muljahteluilta ja elohiiren nykäisyjen tapaisilta ne mustakin alkuun tuntui.

Siitä se sitten konkretisoituu vain enemmän, kun rupeaa tuntemaan liikkeitä ja tietää vauvan todella olevan siellä masussa.



Joalin ja tuupalainen oli käyneet rakenneultrassakin jo. =)

Kiva kuulla, että kaikki siellä on hyvin, molemmilla. Puolivälissä jo meette, hienoa!



Varjokkaallakin pyörähtää viimeinen kolmannes.

Niin se vain aika vierii.

Eipä siihen synnytykseen oikein varmaan voi milläänlailla valmistautua, mutta toki aiheesta voi lukea, jos tuntuu että on tiedon janoa. Kaikkia juttuja ei tietenkään kannata lukea ihan kovin " tosissaan" , koska noita juttujakin on kyllä moneen junaan. Itselle tuli vauvalehti jo kauan ennen kuin edes oikeastaan oltiin puhuttu lasta yrittävämme, joten siitä tuli kyllä tarkkaan ahmittua kaikki raskauteen ja synnytykseen liittyvä. Ylipäätään olen aina ollut kiinnostunut aiheesta. Nyt ei sitten enää ole tarvinnut hirveästi aiheesta lukea, kun tuntuu ettei ole kamalasti mitään uutta tarjolla. Paitsi tietysti ihmisten omat kokemukset aiheesta, ne kiinnostaa aina.

Hyvin se varmasti menee, kun sen aika koittaa. =)



Itsellä ei tosiaan ole mitään kummoisempia fiiliksiä synnytyksen suhteen. Välillä kyllä jännittää paljonkin, mutta suurimman osan ajasta osaan kyllä olla ihmeen tyyni asian suhteen. Saapa sitten nähdä kun se päivä koittaa, että mitenkä sitten suu pannaan. Koitan kuitenkin luottaa siihen, että kaikki menee omalla painollaan ja katsotaan sitten tarkemmin miten toimitaan. Tosiaan, eihän tässä ole enää kuin kolmisen viikkoa laskettuunaikaan.

Oonkohan oikeesti tajunnut, että vauva on sieltä joku päivä tulossa uloskin. =)

Sairaalakassiakaan kun en ole saanut pakattua, vaikka se on ollut mulla aikomuksena jo ties kuinka monetta päivää ellei peräti viikkoa. Tänäänkin se piti tehdä, mutta eipä ole vieläkään pakattu.

No, jospa tässä ehtis..



Ei täällä kummempia.

Olo on hyvä, mutta eilen huomasin kolmisen tuntia liikenteessä olleena, että kyllä sitä väsähtää jo nopeammin kuin ei-raskaana ollessa. Kierreltiin kaverin kanssa pari kauppaa ja käytiin syömässä. Sen jälkeen viiletin kodin kautta ja perhevalmennukseen pariksi tunniksi. Siinäpä se ilta sitten olikin.

Jotain ennakoivaa varmaan tuolla alakerrassa koittaa tapahtua, kun menkkajomotuksia on ristiselän puolella ollut muutamana yönä ja masunkin puolella vähän. Mutta, tosiaan tämä vain yöaikaan ja hetken.

No, kahtellaan.



Toivottavasti saadaan pian lisää porukkaa tälle puolelle, niin saadaan tuo hoidokkivauvatkin sitten perustettua tuonne vauvapuolelle. =)



Lillillä tosiaan saattaa nyytti olla jo kainalossa.

Ei ole kuulunut mitään sieltä suunnalta.



No, nyt tarttee livetä tästä koneelta pikku hiljaa.

Alkaa olla tarpeeksi istuskelua tälle päivälle tässä koneen äärellä.



-viivi ja onnimöttönen rv36+5

Hoidokit taitaa olla lomilla ja jossain muissa puuhissa, kun ei ole näkynyt eikä kuulunut.

Nyt en ehdi tämän kummemmin kirjuutella, mutta tulkaahan välillä kertomaan kuulumisianne. =)

..ei viittis yksikseen jutustella..



-viivi ja onnimöttönen rv37+4

Tulin kirjoittamaan muutaman rivin terapiamielessä, kun tuntuu että hermoheikko minussa nostelee taas aktiivisesti päätään. En ois kyllä uskonu, että oon tosiaan tällanen stressierkki (vaikka mun lapsuudenystävä on sitä mulle iänkaiken hokenutkin :)) Ei siis mitään muuta muuta kuin että mua hirvittää ja jännittää jo tosissaan se alkuraskauden ultra, johon on vielä ihan ärsyttävän monta päivää. Ens maanantaina eli siis 26.2. se vihdoin ois, mutta nyt jo pyörii yötä päivää mielessä että mitäköhän sieltä paljastuu. En jaksa keskittyä mihinkään työjuttuihin eikä mikään oikein innosta, haluaisin vaan saada tietää että onko kaikki normaalia ja olenko ylipäätään oikeasti raskaana ja miten tähän omaan tilanteeseen pitäisi tosiaankin suhtautua. Tuntuu vaan, että heti jos antaa itsensä iloita tilanteesta niin sitä varmemmin se paljastuu ultrassa tuulimunaksi tai jotain muuta kamalaa. Argh. Ja sitten kun tietää, että nyt nimenomaan pitäisi ottaa rennosti eikä stressata turhia... Mieskin vaan hokee, että katotaan nyt se eka ultra ennen kuin innostutaan, mikä ei tietenkään helpota tilannetta yhtään! No, onneksi nämä päivät nyt pikkuhiljaa tässä kuluu (vaikkakin niin toivottoman hitaasti) ja ens viikolla tähän aikaan ollaan jo paljon viisaampia. Kiitos taas jos jaksoitte lukea :)



Mieltä onneksi helpottaa, kun käy täällä aina välillä lukemassa noita teidän aikaisempia ja nykysiä hyviä kuulumisia :) Viivin puolesta mua jännittää jo kovasti, se on tosiaan vain päivien kysymys milloin onnimöttönen päättää putkahtaa maailmaan :) Hengessä mukana siis! Ja Varjokkaallakin on kaikki niin ihanasti ja tosi pitkällä jo, että melkein tippa tulee silmään. Aivan mieletöntä, että kaikkien koettelemusten jälkeen teilläkin on nyt noin onnellinen tilanne! Tuupalle, Lupukselle, Joalinille, Lillille ja Moolillekin kovasti huiskutuksia! Ois tosi kiva, jos laittaisitte kaikki lasketun ajan niin vois päivittää tuota listausta senkin merkeissä ja tietäisi paremmin missä mennään. Ja toivottavasti tuolta L-puolelta tupsahtaisi taas pian lisää väkeä tänne (osin itsekkäistäkin syistä kaipaisin muita alkuraskauden epävarmuuden parissa kamppailevia, kun teillä muilla murusilla ne huolet on jo kaukana takana!)



Jokatapauksessa mukavaa viikon jatkoa kaikille!



EE (hyvin, hyvin varovaisesti rv 6+1)

Nostetaan taas vähän tätä meidän pinoa, ettei tipu toiselle sivulle...



Ihan ensiksi omaa (.) viime perjantaina oli neuvola ja kaikki arvot olivat kunnossa. Vauvankin sydänäänet pääsi kuuntelemaan. Tosin nyt on jo silleen helpottavaa, kun joka päivä tuntee liikkeitä niin ei sen puolesta tarvitse olla huolissaan. Mun massun kasvu onkin sitten toinen juttu. Nyt siis mitattiin ekaa kertaa sf-mitta ja täällä mennää sitten yläkäyrän yläpuolella, mikä on kuulemma ihan ok kun olen niin pieni, ettei vauvalla ole tilaa oikeastaan kasvaa muualle kuin eteenpäin.



Viivillä se loppu jo häämöttää, voi kuinka mahtaa olla jo jännät paikat. Kohta saat pienen nyytin syliisi:)



EmmaE kaikilla meillä on ollut sama huoli alussa kuin sinulla. Mutta enää sinulla on 4pvää " piina-aikaa" ennen ekaa ultraa. Eiköhän siellä kaikki ole oikein hyvin. Yritä nyt vain nauttia tämän hetkisestä tilanteesta. Mulla alkoi pahoinvointi heti tuon ekan ultran jälkeen ja sitä kestikin sen 10vkoa mikä meni sitten siinä kun vain yritti selvitä yhdestä päivästä kerrallaan. Aina ennen jokaista ultraa on ollut huoli " mitä jos" , mutta turha murehtia vielä olemattomia asioita, koska mitään murehtimisen aiheita tuskin tulee. Vielä ennen rakenneultraa tuli paniikki, jos kaikki ei olekaan kunnossa. Meillä on maanantaina 4d-ultra ja silti sitä miettii " mitä jos" , vaikka rakenneultrassa kaikki olikin kunnossa. Musta tuntuu, että meillä lapsettomuuden kokeneilla sitä pelkoa ja paniikkia riittää ihan loppuun asti ja vauvan synnyttyä tulevat sitten uudet pelot esiin. Itse olen yrittänyt miettiä asian niin, että nyt on nautittava siitä ensimmäisestä plussatestistä minkä ikinä olen saanut aikaiseksi ja olen onnellinen siitä, että olen edes tullut raskaaksi ja tietysti nyt että ollaan jo näinkin " pitkällä" vaikka taivaltaa on vielä paljon jäljellä.



Iloista odotuksen jatkoa kaikille



t. joalin ja aarre la 3.7.

Kylläpä on ollutkin viime päivinä kiirettä, palasin töihin ja kun yritän opiskella samaan aikaan niin vapaa-aikaa ei juurikaan ole. Nyt kyllä päätin vähentää koulunkäyntiä että saa vähän levättyäkin välillä...



EmmaE:n ultra lähenee, nuo ajatuksesi ovat kyllä hyvin tuttuja. Itse olin ihan varma ennen sitä ekaa ultraa, ettei siellä masussa mitään voi olla. Niin monta kertaa oli saanut pettyä enkä osannut yhtään uskoa että voisin oikeasti olla joskus raskaana... mutta niin siellä vaan pieni sydän löi. Uskomaton tunne oli kyllä. Eiköhän se sama näky odota teitä maanantaina :)

Tulehan sitten heti kertomaan kuulumiset, samoin Joalinin ultrakuulumisia odotellaan sitten heti!



Miten tuo sf-mitta muuten mitataan ja mitä se käytännössä tarkoittaa? Mulla ei semmoista ole vielä mitattu...



Viivillä alkaa olla jakautuminen todella lähellä!! Mahtava juttu... aika on kyllä mennyt todella nopeasti, vastahan sä plussasit! Teillä taitaa olla jo kaikki vauvaa varten valmiina?



Me käytiin tänään rakenneultrassa. Kaikki oli ok, kyllä oli jälleen kerran valtava helpotus nähdä sykkivä sydän ja kuulla että kaikki näytti normaalilta. Sukupuolikin saatiin tietää melko varmaksi, mutta se jääkööt vielä salaisuudeksi, ei sitä aiota kertoa kenellekkään :)

Maha on vihdoin ilmestynyt näkyviin, tuntuu että se pullahti esiin ihan parissa päivässä. Täytyy lähteä ostamaan jo isompia housuja pikku hiljaa! Liikkeitäkin tunnen jo hyvin, aikamoinen riehuja siellä mahassa asustaa :)



Nyt taidan häipyä saunomaan, onneksi huomenna saa nukkua niin pitkään kun haluaa eikä tarvitse herätä klo 4.30 töihin!!! :)

Hyvää viikonloppua koko porukalle!



-Lupus rv 18+3

eli tänään siis sydän pamppaillen käytiin ekassa ultrassa ja suureksi onneksi kaikki vaikutti olevan oikein hyvin. Murunen vastasi kooltaan viikkoja 7+0 eli juuri niin kuin pitikin ja pieni sydän siellä vinhasti pamppaili. Kyyneleet silmissä vain tuijotin sitä ja vaikka sen näki itsekin siellä ruudussa, niin koko ajan vaan odotin että lääkäri sanoisi jotain ja se hiljaisuus tuntui kestävän ikuisuuden. Sitten kuitenkin totesi aikansa sopivaa ¿kuvakulmaa¿ etsittyään, että kuten kuvasta näkyy niin kaikki on niin kuin pitääkin ja siellä se sydän läpättelee. Ihan uskomaton helpotus ja onnen kyyneleitä oli mahdoton pidätellä. Ja on vieläkin, vaikka tyynenä yritän olla täällä töissä niin kuin ei mitään :) Kai se on nyt sitten uskottava ja alettava totuttelemaan tähän tilanteeseen, vaikka olin jo yhdessä vaiheessa ihan varma ettei se koskaan tule omalle kohdalle. Pitää vain toivoa, että kaikki menisi hyvin loppuun asti, mutta tästä on kuitenkin hyvä jatkaa eteenpäin.



Kiitos vielä teille kannustavista sanoista, helpottaa ihan hirveästi kun tietää että toisetkin on olleet tässä samassa ihanassa, mutta niin epävarmassa ja pelottavassakin tilanteessa ja kaikki on kuitenkin mennyt hyvin! Tää ultra oli vaan jotenkin niin isolta tuntuva askel asian sisäistämisessä, että nyt vasta alkaa vähitellen tuntumaan, että oikeasti olen raskaana :)



Ja aivan huippua, että Tuittu ja Mancokin ovat tulossa runsastuttamaan plussanneiden joukkoa, etten ole aivan ainoa alkuraskauden jännittäjä teidän pitkälle edenneiden joukossa :)



Miten Joalinilla meni 4D-ultra, tulehan kertomaan kaikki mahdollinen! Itsekin olen miettinyt, että haluaisin käydä mahd. monessa ultrassa varmistamassa tilannetta, joten on mielenkiintoista lukea teidän kokemuksia niistä.



No nyt on pakko alkaa töihin tällekin päivää, mutta paljon vilkutuksia kaikille ja Viivin puolesta jännitys tiivistyy...!



EE

Loistavia uutisia :) nyt sitten vaan täysillä nauttimaan raskaudesta!!



Hyvää alkanutta viikkoa koko porukalle, ja tervetuloa Tuittu ja Manco vaan palstailemaan tännekin puolelle jo!! :)



-Lupus rv 18+6

Tänne vaan jo plussanneet tuolta toiselta puolelta. Tosi kiva kun plussia tulee niin saadaan pistää pinoa pystyyn sitten tuonne vauva puolella kanssa. Huomasin muuten, että Q:kin suunnittelee jo pikku q:lle sisarusta:)



Tänään nähtiin sitten meidän pieni prinsessa. Ja pitää kyllä sanoa, että on kyllä mieletön kokemus ja koko rahan väärtti. Oltiin siis Felicitaksessa ja voin suositella paikkaa. Se kuva on niiiin erilainen verrattuna 2d ultraan ettei tosikaan. Pääasia on tietysti se, että pikkuinen voi hyvin ja kaikki on hänellä kohdallaan. Ei ole huulihalkiota eikä selässä halkioita tms. Ne jotka eivät halua etukäteen sukupuolta selvittää niin ei se siinä ultrassa mitenkään näy ellei sitä oikeasti tarkastella. Me haluttiin se tietää ja nyt olo on hyvin epätodellinen. Siis nyt massussa on pieni tyttö ei pelkästään vauva. Se on niin erilainen fiilis kuin mitä olisin uskonut etten osaa edes selittää. Mieletön kokemus ja nyt hän on jotain todellista isin nenän ja leuan kanssa:)



t. joalin + prinsessa rv 21+6

Hienoja uutisia EE:llä! =D

Mahtava juttu! Nyt sitten vain koitat nauttia odotuksesta etkä turhia murehdi, eiks vaan.

Onneksi tuolta on Tuittu ja Mancokin tuloillaan tälle puolelle, niin pääsette ihan alkupääläisinä pähkäilemään näitä juttuja sitten.



Ja tosiaan, päästään sitten varmaan pikku hiljaa perustamaan pinoa ihan tuonne vauvapuolellekin, kun viimein meitä alkaa olemaan vähän suuremmassakin määrin.

Ihanaa.



Lupus kyseli tuosta sf-mitasta.

Se mitataan tuolta, hmmh.. häpyluun kohdilta kohdunkorkeimpaan kohtaan. Sitä ruvetaan varmaan sultakin piakkoin mittailemaan neuvolassa. Siinä puolen välin tienoilla se multakin on ekan kerran mitattu. Sf-mitalla seurataan tuota kohdun kasvua, että se kasvaisi suurin piirtein tasaisesti ja jos siinä on kovia heittoja, niin voi olla aihetta tarkistaa vauvan vointia. Sehän siis kertoo myös samalla vauvan kasvusta siellä masussa. Periaatteessa ne käyrät kertoo sitten minkä kokoinen vauva on mahdollisesti tulossa, mutta mitä nyt tuolta on juttuja lueskellut, niin ei se aina kyllä kuitenkaan ole yks yhteen mennyt, että jos on yläkäyrällä niin olisi iso vauva tai päin vastoin. Mutta, pääpiirteissään kertoo vauvan koosta ja kasvusta.



Joalinille onnittelut prinsessasta.

On varmasti ihan eri tunne, kun tietää kumpi siellä köllötelee. =)

Konkretisoituu ehkäpä paremmin se vauva siellä masussa.

Itsestäkin ois toisaalta ollut ihan kiva käydä, mutta ei sitten kuitenkaan jostain syystä tullut mentyä.



Mitäs Varjokkaalle ja Tuupikselle kuuluu?



Mä tulin tuossa jokunen aika sitten taas neuvolasta ja kaikki muutoin ihan ok, kuten tähän asti aiemminkin, mutta hiisi vieköön.. mistäs ihmeestä mä oon ottanut oikein loppu spurtin tuolle painon keräämiselle, kun viikon aikana oli tullut 2!!! =P

Turvotustakaan ei juuri ole, että ei se nyt ihan sitäkään voi olla.



Mitään muuta mullistavaa täällä ei sitten olekaan tapahtunut.

Viikonloppuna käytiin mun äitiä kattomassa ja kyllä tuo tunnin mittainen autossa istuminen (siis yhteen suuntaan tunti) alkaa jo pikku hiljaa tekemään tiukkaa. Rupeaa jotenkin paikkoja kivistämään ja sitten kun tarttee nousta autosta, niin ei meinaa päästä ylös. =)

Eli, ei enää kovinkaan pitkiä automatkoja viiti tehdä ennen kuin sitten nyytti on syntynyt.

Taisi olla muutoinkin rankka lauantai, kun illasta tuli sitten vielä kaveripariskunta iltaa viettämään, niin loppu illasta rupesikin jo supistelemaan vähän tiheemmin ja välillä oli ihan menkkakipuakin jo mukana. Tuota supistelua jatkui myös läpi yön, vaikkakaan yöllä se ei hirveän kivuliasta ollutkaan. Aamulla vielä jomotteli vähän selkää, mutta nyt ei sitten taas ole ollut mitään. Noita kivuttomia kovettumisia kyllä, mutta nepä nyt ei niin kamalasti vielä vaikuta.



Kyllähän täällä vähän jänskäillään jo, että milloinkas se lähtö oikein mahtaa tulla. Taitaa mieskin jo pikku hiljaa olla odottavalla kannalla. Käytiin tuossa Ikeassakin yksi ilta, niin huokasin siinä vähän reippaammin, niin kysyi heti että puuskututtaako.. =D

Luulenpa kyllä että tätä möttöstä odotellaan vielä tuon maaliskuun 9. jälkeen, mutta eihän sitä tietenkään koskaan tiedä.



Jees..

Mutta nyt tarttee jatkaa muita juttuja.

Tulkaahan kertomaan kuulumisianne.



-viivi ja onnimöttönen rv38+3

Ajattelin pikkusen kirjotella kuulumisia.



Saikulla oltu nyt kolmatta viikkoa ja ollaan vielä ainakin 15. päivään asti. Supistuksia on aika paljon. Tänään kävin lääkärillä ja jo tutkimuspöydälle kiipeäminen sai aikaan kivikovan masun. Onneksi kuitenkin kohdunsuu kiinni! Päivät vaan meinaa olla toinen toistaan tylsempiä, kaks tuotantokautta Gilmoren tyttöjä jo katottu... ;)



Nakki-vauva on kovin vilkas pikkukaveri! Muksii äiskää minkä ehtii ja vaihtelee asentoa vähän väliä. Eilen illalla potkas iskää korvaan! :D



Ei täällä kummempaa. Mukavaa, kun saadaan lisää odottavia hoidokkeja! :)



Tuupis ja Nakki rv23+1

Mies totesi tänä aamuna, että tässä kuussa sitten meillä onkin jo vauva. Oma pieni rääpäle. =)

Näinhän se on. Möttösen eräpäivä on jo ens viikolla, uskomatonta, niin se aika vain menee.



Kävin eilen kaverin kanssa Ompussa kahvittelemassa ja menin sitten vielä kauppaan ruokaostoksille ja mies tuli hakemaan. Mies olisi kovasti halunnut kierrellä vähän enemmänkin, mutta itsellä alkoi jo pikku hiljaa olemaan riittävästi tuota jalkeilla oloa ja tuntui että on kamala paine alapäässä molemmin puolin ja tuntui että istumaan, tai mieluummin makaamaan, ois päästävä piakkoin.

Käytiin sitten kuitenkin matkan varrella vielä kodin ykkösessä. =)

No, eipä tuo eilinen omppureissu kuitenkaan onneksi mikään kamalan rankka ollut, kun ei kolotellut yöllä paikkoja tms. niin kuin viikonloppuna, kun käytiin Porvoossa ja illalla vielä kestitsin tuttavapariskuntaa.

Jonkinnäköinen menkkajomotus oli kyllä selässä aamuyöstä, mutta nukahdin kuitenkin ja aamulla ei sitten enää mitään ollutkaan.



Tuupalaiselle kovasti toivottelen jaksuja levätä. Vielä ei oo teidän nakin aika tulla, joten otahan iisisti vaan. =)

Maaliskuistenkin puolella eräs nicki sai vauvansa jo joulun aikoihin ja se oli kyllä varsin aikaista. Onneksi kuitenkin vauva selviytyi ja voi nyt hyvin. On jo päässyt kotiinkin muutama viikko sitten. =)



Jaksuja kaikille hoidokeille ja tuoreille plussanneille tervetuloa tälle puolellekin kirjoittelemaan.

Täällä kaivataan kovasti kuulumisia. =)



-viivi ja onnimöttönen rv38+6

Kiitos vielä onnitteluista kaikille murusille :) Vähitellen alkaa omaankin päähän iskostua, että tässä tosiaan ollaan raskaana vaikka se ihan hassulta vielä tuntuukin! Toivon totisesti, että sitten kun tähän ajatukseen on vähän paremmin ehtinyt tottua niin muutkin asiat läpäisisivät aivokuoren pitkästä aikaa ja pystyisi keskittymään sellaisiin pikkuseikkoihin kuten esim. työntekoon. Ja sitten tämä aikakin lähtisi toivon mukaan kulkemaan vähän nopeammin ja alkuviikot hupenisivat kuin huomaamatta :) Varasin jo ekan neuvolakäynninkin, ens maanantaina pitäisi sinne suunnistaa, jännää :)



Ihania uutisia oli Joalinilla, mä jotenkin aina oon kuvitellutkin että teille on pikkuinen prinsessa tulossa :) Ja mahtavaa varmasti nähdä vaavi oikein " kunnolla" ensimmäistä kertaa ja tietää, että siellä on kaikki kunnossa.



Tuupalle jaksuja sairasloman viettämiseen ja ajan kulutteluun! Itselläni on työt niin pahasti rästissä näiden vauva-asioiden takia, että jokainen lepohetki aiheuttaa syyllisyydentunteita vaikka eniten maailmassa haluaisin nyt vain nukkua, katsella välillä vähän leffoja ja taas nukkua. Eli koita nauttia oikeutetusta levosta, vaikka se varmasti välillä tylsältä tuntuukin :)



Viiviä ajattelen joka päivä ja mietin, että jokohan nyt on Se Aika käsillä. Toivotaan että Möttönen pian intoutuisi putkahtamaan maailmaan ja pääsisitte aloittamaan sen meidän kaikkien haaveileman vauva-arjen. Pidähän meidät ajan tasalla!



Kaikille muillekin tasapuolisesti vilkutuksia ja Tuitulle & Mancolle sydämellisesti tervetuloa tälle puolelle! Nyt taas yrittämään sitä työntekoa...



EE (7+3)

EE:lle kovasti onnea ultrakuulumisista (taitaa tulla toivottoman myöhässä..:)) Alku- ja loppuviikot taitaa olla ne, kun aika tuntuu matelevan uskomattoman hitaasti. Tämä väliaika tosiaan hurahtaa ohitse ihan silmissä ja tuntuu, että pikkaisen voisi jarrutella että ehtisi tosissaan sopeutua ajatukseen uudesta perheenjäsenestä. Äläkä huoli, ajan mittaan ne työajatukset alkavat tuntua entistä kaukaisemmilta... ;)



Joalinillekin onnittelut pikkuprinsessasta! Meilläkin odotellaan tyttöä tulevaksi. Kummaa, kun alusta asti oli ihan poikafiilis, niin hillitön onnentunne iski, kus siellä ultrassa näki pikkuisen tytön. :) Onko teillä nimiä jo mietinnöissä?



Tuupalaiselle kovasti rauhaa ja lepoa, onneksi alakerta oli vielä umpinainen, niin ei tarvitse kauheasti pelätä niitä supistuksia.



Tuitulle ja Mancolle tervetulotoivotukset tänne puolelle, jahka uskaltaudutte kurkistelemaan tänne. ;)



Viivillä alkaa olla tosi jännät paikat. :) Parin viikon päästä teillä on jo oma nyytti kainalossa.



( . ) Tällä viikolla oli taas neuvola. Kaikki oli muuten hyvin, mutta paineet olivat turhan korkealla. Sain mittarin kotiin ja kotona mittaillessa oli sitten jo ihan sallitun rajoissa. Pelätyn sokerirasituksen jälkeen paineet sitten tippuivat ihan huimasti, eli olen stressaillut sitä ihan tosissani. Tuloksia en ole vielä saanut, saa nähdä joutuuko tässä loppumetreillä kunnon pyöritykseen. Painoakin oli ensimmäistä kertaa tullut ihan tosissaan, n 800g/vko. :O No, eipä ihme kun sairastin pari viikkoa ja vielä toivuin viikon verran, enkä sinä aikana tehnyt muuta kuin löhösin sohvalla ja lohtusyöpöttelin... Shame on me. Jos ei enää sitten keräisikään niin kamalasti, kyllä tämä +7kg alkaa olla ihan riittävästi. SF-mitta kulkee tasaisesti hieman keskikäyrän alla ja neiti kasvaa täsmällisesti keksikäyrällä. Joten vaikka sokerit olisivatkin koholla, eivät ne ole ainakaan vielä ehtineet vaikuttaa kaverin kasvuun.



Muuten ihan leppoisissa tunnelmissa mennään. Huomenna alkaa äitiysloma ja ensi viikolla on eka perhevalmennus. Ensi viikon keskiviikkona lähdetään pariksi päiväksi Eedeniin (vaihdettiin Kyproksen matka kylpylässä löhöilyyn, kyllä oli ihan fiksu valinta kun tämän mahan takaa sitä tarkastelee...) Maha on tosiaan aika massiivinen, vaikka kohtu kasvaakin maltillisesti. Mahan päällä oli sen verran alkupääomaa, joten pienikin pullistuma näyttää aika valtavalta. :)



Hauskaa viikonloppua kaikille.



-v&kääpiö31+0-

EmmaE: Alussa tosiaan tuo aika tuntui kuluvan todella hitaasti, mutta nyt kun on selvinnyt vähän pitemmälle niin aika tuntuu menevän todella nopeasti... varsinkin kun ei tätä asiaa tunnu vieläkään tajuavan kunnolla. Onko muuten ollut pahoinvointia? Toivottavasti selviät ilman...



Joalinille onnittelut hienoista ultranäkymistä!! Meilläkin tuon sukupuolen kuuleminen toi ihan erilaisen tunteen tähän odotukseen. Itse kyllä hämmästyin niin paljon kun olin kokoajan kuvitellut odottavani poikaa, mutta tyttö se taitaa olla meillekkin tulossa, paljastettakoot se nyt sitten tässä :) (en siis missään tapauksessa pettynyt tuosta tiedosta, olin vaan niin varma jostain syystä pojasta).



Viivillä on kyllä todella jännät paikat jo! Joko on sairaalakassi pakattuna? :)



Maltahan Tuupis nyt vaan lepäillä, vaikka onhan se sohvalla löhöily pitemmän päälle tylsää. Ihana tuo Nakki-vauvan nimi, hymyilyttää aina kun kirjoitat Nakista :) Mistä tuo nimi on peräisin? Meillä vauvan epävirallisena nimenä on Käsi, koska mies näki pari viikkoa sitten painajaista että rakenneultrassa paljastui että odotinkin pelkkää kättä, joka eli ja kasvoi kohdussani!! Unessa päätimme sitten vielä että haluamme pitää tuon käden... :D



Varjokkaalle onnittelut äippäloman alkamisesta! Hyvä että verenpaineet ovat normaalit, toivotaan nyt että sokeritkin olisivat normaalit!



(.) Kahden viikon päästä olisi vihdoinkin se neuvola taas. Hurjaa ajatella, että ensi viikolla ollaankin sitten jo raskauden puolessa välissä! Aika on kulunut todella nopeasti sen alun tuskailun ja odottelun jälkeen. Pitäisi kai alkaa pikkuhiljaa jo hankkimaan vauvantarvikkeita ja -vaatteita sun muuta tarpeellista... ei vaan tiedä mistä alottaisi, ostettavaa on niin paljon. Jokin lista pitänee etsiä netistä, enhän mä edes tiedä mitä kaikkea pitää ostaa... :O



-Lupus + Käsi 19+2