IL: Nuorien työkyky on kelvottomalla tasolla. Mistä se johtuu, miksi nykynuori ei jaksa edes nykyajan kevyitä työtehtäviä?? Ennen tehtiin raskasta työtä ja urheiltiin illalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempia sukupolvia ärsyttää se, että nuoret eivät enää uhraa koko elämäänsä pomon miellyttämiseen töissä. Onko rankkaa?

Pomon miellyttämistä on siis se, että työpaikalle saavutaan kun työvuoro alkaa ja siellä töissä tehdään ne annetut työtehtävät?

Miksi ihmiselle, joka ei jaksa raahautua töihin ja jos tulee sinne, räpeltää kännykkäänsä, pitäisi maksaa palkkaa?

Jos uusi työntekijä ei tee töitä, hänen sopimuksensa puretaan. Ei tämä ole mikään nykynuorten keksintö. Yhtä puhelinta räpläävää nuorta työntekijää kohti on tuhansia jotka tekevät työnsä kunnolla.

Jaa-a, itse olen hyvä ja älykäs työntekijä (enkä keksi tätä itse, vaan suorituksen arvioinnit aina huippuluokkaa paikasta riippumatta), mutta en minäkään uhraa itseäni työnantajalle. YT:t pyörii jatkuvasti, palkkoja ei koroteta, kulutustavarana pidetään. Työni teen hyvin, mutta jatkuviin ylitöihin en veny enkä sairaana tee töitä. Vaihdan myös säännöllisesti työpaikkaa, että pysyy kompensaatio kunnossa.

Vastaan omasta puolestani. Vanhempani eivät välittäneet meistä lapsista juuri yhtään. Hyvä kun oli edes ruokaa kaapissa. Jos kehtasimme häiritä heitä olemassaolollamme, saatiin piiskaa tai raivoamista. Ei tuollaisista oloista tule kovin itsevarmoja, pärjääviä tai henkisesti tasapainoisia ihmisiä. Ja jos joku väittää, että aiemmatkin sukupolvet kasvatettiin noin, niin ei ainakaan meidän tapauksessa. Isän kasvatti hänen mummonsa ja hän oli lellikki. Äitini taas oli omien vanhempiensa lellikki ja hyvin suojeltu. Miksi lie sitten olivat itse niin surkeita vanhempia, en osaa sanoa.

metsä vastaa kuin sinne huutaa

Nykynuoret eivät enää suostu orjatyöhön, niin kuin aikaisemmat sukupolvet, koska heillä arvomaailma erilainen, eikä raha ja materia ole se ykkösjuttu, vaan työn tulee olla mielekästä ja arvoihin pohjautuva ja tämä taas vaatii työnantajalta aivan toisenlaista johtamista, eikä se vanha tyyli ja käskyttäminen auta. Tilanne on maailmanlaajuinen, kun elintaso noussut ja ovet maailmalle avautunut. Nyt ei enää etsitä työpaikkaa läheltä, vaan maailmalta, kun suomalaisten nuorten kielitaito on huippua.

Oman havaintoni työelämästä (35v) , niin nuoret eivät suinkaan ole laiskistuneet, päinvastoin heiltä löytyy paljon enemmän osaamista esim. teknologian osaamista, kielitaitoa jne. kuin aikaisimmilta sukupolvelta, mutta johtamistaidon ja tyyli on myös Suomessa muututtava yhä kansainvälisempään suuntaan.

Kannattaisi palkata älykäs henkilö suorittamaan sitä rekrytointia, niin tällaisia ei ikinä kulkeutuisi sinne työpaikalle.

Meillä ehkä 70% tekijöistä on nuoria vellipeffoja ja valitettavasti myös rekry koostuu vellipeffoista.

Myönnän kyllä, että palkka, työskentely olosuhteet ja työajat ja kaikki on mennyt sen verran heikoksi, että kyllä se työhalut monelta syö, jopa ymmärrettävästi.

Mutta silti aika selkärangatonta porukkaa, hommat pitäisi tehdä kunnolla loppuun ja lähteä kohti seuraavia haasteita, eikä jäädä vuodesta toiseen jakamaan jotain masentuneisuutta ympäriinsä.

Lapset eivät synny työkykyisinä, vaan työelämätaidot pitää opettaa. Vastuu on ensisijaisesti vanhemmilla. Lapset pitää ottaa mukaan kotitöiden tekoon jo pienestä pitäen ja lapsilta pitää uskaltaa vaatia kotitöiden tekoa ikä- ja kehitystason mukaisesti. Pitää opettaa, että viikkoraha ei tule taikaseinästä, vaan sen eteen täytty tehdä töitä. Nykyään monet vanhemmat tekevät kaiken lapsen puolesta, lapsilta ei uskalleta eikä haluta vaatia yhtään mitään. Ei ne itsenäistymisen ja työelämän taidot sillä kartu, että äiti ja isi tekee kaiken puolesta.

Ei ole mikään ihme, että työelämätaidot puuttuvat monilta.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempia sukupolvia ärsyttää se, että nuoret eivät enää uhraa koko elämäänsä pomon miellyttämiseen töissä. Onko rankkaa?

Enemmän se taitaa kaikenikäisiä työkavereita ärsyttää, jos janipetteri ei tule ajoissa töihin jolloin muut joutuvat hoitamaan janipetterinkin työt. 

Vierailija kirjoitti:

Nykynuoret eivät enää suostu orjatyöhön, niin kuin aikaisemmat sukupolvet, koska heillä arvomaailma erilainen, eikä raha ja materia ole se ykkösjuttu, vaan työn tulee olla mielekästä ja arvoihin pohjautuva ja tämä taas vaatii työnantajalta aivan toisenlaista johtamista, eikä se vanha tyyli ja käskyttäminen auta. Tilanne on maailmanlaajuinen, kun elintaso noussut ja ovet maailmalle avautunut. Nyt ei enää etsitä työpaikkaa läheltä, vaan maailmalta, kun suomalaisten nuorten kielitaito on huippua.

Oman havaintoni työelämästä (35v) , niin nuoret eivät suinkaan ole laiskistuneet, päinvastoin heiltä löytyy paljon enemmän osaamista esim. teknologian osaamista, kielitaitoa jne. kuin aikaisimmilta sukupolvelta, mutta johtamistaidon ja tyyli on myös Suomessa muututtava yhä kansainvälisempään suuntaan.

Ja sä meinaat, että jokaikiselle nuorelle on heti ekan työpaikan oltava "mielekästä ja arvoihin pohjautuvaa" paikka jossa on hyvä "pöhinä" ja palkka tietty ilman työkokemusta vähintään 5k/kk?

Eli käytännössä kaikki suorittava työ häviää maailmasta? Koska nuoret eivät pysty siis sitoutumaan eikä palkka kiinnosta, jos työ ei oo superkliffaa?

Kerro miten joku ravintolatyö tai siivoustyö on johtamisella "mielekästä ja arvoihin pohjautuvaa"?

Kannattaisi suunnata se syyttävä sormi nykyisiin kasvatusohjeisiin, joiden mukaan lasta ei saa enää kasvattaa vaan hankalatkin tilanteet hoidetaan haleilla ja lässytyksellä. Vanhemmuus on kohdannut inflaation.

Ja ei, en tarkoita tällä toivetta lasten pahoinpitelemisen palauttamisesta.

Reaalinen tulotaso laskee kuin lehmän häntä, mutta työntekijöiltä odotetaan aina vaan enemmän, isommin ja tehokkaammin. Kuitenkin kaikki tietävät ettei työnantajia työntekijä yleensä kiinnosta muuten kuin hyödyllisen alihintaisena tomppelina.

Ei ennen asiat täydellisesti olleet, mutta lähes kaikilta osin paremmin kuitenkin. Tämä nykyinen vauraus, johon koko puhallus perustuu, perustuu vain velanotolle. Kaikki on tehty niin päin perseitä jo vuosikymmeniä, ettei tämä mikään voi olla.

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö. Suurin osa nuorista on mukavia ja reippaita. Olen itse töissä kahvilaketjussa ja paljon ollut perehdyttämässä. Meillä on paljon lukiolaisia ja yliopisto-opiskelijoita töissä, monille tämä on ensimmäinen työpaikka. Alkukankeuden jälkeen 90% on fiksuja työntekijöitä. Noita myöhästelijöitä ja puhelimen näprääjiä on ehkä yksi kymmenestä eivätkä meillä kauaa pysy. Eniten ongelmia tuottaa luonteva asiakaspalvelu, moni ujostelee aluksi mutta ajan myötä itsevarmuus kasvaa.

Niinpä niin. Lukiolaisia ja yliopisto-opiskelijoita. Ehkä alkuaan jo yritteliäämpiä kuin vain peruskouluun jääneet.

Vierailija kirjoitti:

Lapset eivät synny työkykyisinä, vaan työelämätaidot pitää opettaa. Vastuu on ensisijaisesti vanhemmilla. Lapset pitää ottaa mukaan kotitöiden tekoon jo pienestä pitäen ja lapsilta pitää uskaltaa vaatia kotitöiden tekoa ikä- ja kehitystason mukaisesti.

Toisaalta omassa lapsuudenkodissa äiti hoiti kaikki kotityöt mm. vaatteeni tulivat puhtaina viikattuna kaappiin. En osallistunut mihinkään, mutta silti ekasta työpaikasta alkaen ymmärsin miten hyvä työkaveri toimii. 

Jos minulle maksetaan surkea palkka niin työpanokseni on sen mukainen.

https://www.etk.fi/ajankohtaista/tyokyvyttomyyselakkeelle-siirtyi-ennat…

Olisi kiva puhu amuustakin kuin mututuntumasta.

Faktaa toki on, että nuorilla mielenterveyshaasteet korostuvat työkyvyttömyyden syynä ja siihen tulisi tarttua. Uskon, että muutos lähtee lapsuudesta ja kouluvuosista, mutta myös työnantaja ja työyhteisö kantavat isoa vastuuta mm. perehdytyksessä ja nuoren uran ensiaskelilla. 

Vierailija kirjoitti:

Monien nuorten työelämätaidot eivät ole samalla tasolla kuin aiemmilla sukupolvilla. Kun itse olin nuori 15 v sitten, niin vielä silloin osattiin soittaa pomolle, töissä tehtiin annetut tehtävät ja kysyttiin, mitäs sitten tehdään jne. Kännykkä ei räplätty töissä ja työpaikalle mentiin ajoissa. Oli itsestäänselvää, että töissä tehdään töitä ja työnantaja määrää. Nykyään odotetaan jo todella nuorilta itseohjautuvuutta, mutta enää ei opeteta monia asioita ja koulussa vaatimustaso on laskenut. Iso osa nuorista ei ole tottunut soittamaan vaikka työpaikan pomolle tai hoitamaan muuten virallisia asioita puhelimessa. Jos ei kouluaikoinakaan ole opittu työelämätaitoja, niin eivät ne mystisesti tipahda syliin töissä. Ja kaikki nuoret eivät ole tällaisia. Sanoisin, että viisaiden ja kypsien nuorten määrä on kasvanut, mutta sitten on entistä suurempi joukko, jolla ei ole ihan perus työelämätaitoja.

Oon tollanen, jolle oikea elämä on vaikeaa. Olin kympintyttö, osaisin lukea kirjoja ja kirjoittaa oppimani kokeeseen ja sain hyviä numeroita. Mutta eipä siellä koulussa muuta tuntunut oppivan. Opin lukemaan ja opiskelemaan. Mutta käytännön elämää ei kukaan opettanut.

Kukaan ei opettanut kuinka saada hyvä itsetunto tai miten sosiaalisissa tilanteissa käyttäydytään. Juurikin sosiaalisiin tilanteisiin tuntuu, että olisin tarvinnut ihan konkreettista harjoittelua, olen aina ollut sairaalloisen ujo ja nykyisin olenkin syrjäytynyt toimeentulotuella elävä mielenterveyskuntoutuja.

Olen lukenut, että autismin kirjon häiriöisille kuntoutuksessa ihan järjestämällä järjestetään sellaisia "oppimistilanteita", jossa käydään erilaisia sosiaalisia tilanteita läpi, siis ihan harjoitellaan ja näytellään autistin kanssa tilanteita läpi uudestaan ja uudestaan. Tollasesta olisin varmaan itekin hyötynyt, vaikka autismin kirjolla en olekaan.

Vierailija kirjoitti:

Nykynuoret eivät enää suostu orjatyöhön, niin kuin aikaisemmat sukupolvet, koska heillä arvomaailma erilainen, eikä raha ja materia ole se ykkösjuttu, vaan työn tulee olla mielekästä ja arvoihin pohjautuva ja tämä taas vaatii työnantajalta aivan toisenlaista johtamista, eikä se vanha tyyli ja käskyttäminen auta. Tilanne on maailmanlaajuinen, kun elintaso noussut ja ovet maailmalle avautunut. Nyt ei enää etsitä työpaikkaa läheltä, vaan maailmalta, kun suomalaisten nuorten kielitaito on huippua.

Oman havaintoni työelämästä (35v) , niin nuoret eivät suinkaan ole laiskistuneet, päinvastoin heiltä löytyy paljon enemmän osaamista esim. teknologian osaamista, kielitaitoa jne. kuin aikaisimmilta sukupolvelta, mutta johtamistaidon ja tyyli on myös Suomessa muututtava yhä kansainvälisempään suuntaan.

Molemmat väitteet ovat totta. Osalla nuorista ei ole nykyään mitään työelämätaitoja ja tämä ryhmä on kasvanut viime vuosina. Heijastaa yleisesti tätä muuttunutta kulttuuria ja ajattelua, että lapsilta ja nuorilta ei saa vaatia missään mitään. Ne fiksut vanhemmat, jotka hoitavat hommansa ja kasvattavat nuorensa taas saavat kasvatettua entistä fiksumpia ja osaavampia jälkeläisiä, joiden taidot ovat paremmat mitä edellisillä sukupolvilla.

Ja työelämän johtaminen on surkeaa Suomessa, nuoret osaajat eivät sellaista enää katsele

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö. Suurin osa nuorista on mukavia ja reippaita. Olen itse töissä kahvilaketjussa ja paljon ollut perehdyttämässä. Meillä on paljon lukiolaisia ja yliopisto-opiskelijoita töissä, monille tämä on ensimmäinen työpaikka. Alkukankeuden jälkeen 90% on fiksuja työntekijöitä. Noita myöhästelijöitä ja puhelimen näprääjiä on ehkä yksi kymmenestä eivätkä meillä kauaa pysy. Eniten ongelmia tuottaa luonteva asiakaspalvelu, moni ujostelee aluksi mutta ajan myötä itsevarmuus kasvaa.

Työnantajan asenne heijastuu näihin nuoriin. Sinä olet varmasti heitä kunnioittava, arvostava ja asenteenakin ehkä sellainen, että ei haittaa jos mokaat. Ap sitten lienee sellainen, joka kuvittelee tekevänsä suuren palveluksen jo sillä, että ottaa nuoren töihin ja antaa nuoren kuulla siitä päivittäin. Asenne virheitä kohtaan on, että virheistä kuuluu sättiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö. Suurin osa nuorista on mukavia ja reippaita. Olen itse töissä kahvilaketjussa ja paljon ollut perehdyttämässä. Meillä on paljon lukiolaisia ja yliopisto-opiskelijoita töissä, monille tämä on ensimmäinen työpaikka. Alkukankeuden jälkeen 90% on fiksuja työntekijöitä. Noita myöhästelijöitä ja puhelimen näprääjiä on ehkä yksi kymmenestä eivätkä meillä kauaa pysy. Eniten ongelmia tuottaa luonteva asiakaspalvelu, moni ujostelee aluksi mutta ajan myötä itsevarmuus kasvaa.

Minä en puhunut mistään kahvilatyöstä vaan fyysisestä miesten työstä ja en valehdellut kirjoituksessani pätkääkään. Aines on surkeaa joka tuonne hommiin yrittää. t:se joka kertoi kumppanin työpaikasta

No ehkä ymmärrät että tarjoamasi työ on sitä alinta työelämän kastia joten et voi odottaa saavasi jotain ikäluokkien huippuja sinne töihin. Ero entisiin aikoihin on siinä että ennen vanhaan oli myös paljon fiksuja ja reippaita nuoria joilla ei ollut mahdollisuutta käydä kouluja ja he päätyivät sitten duunareiksi. Nykyään ne fiksuimmat käyvät kouluja eivätkä koskaan edes päädy teille töihin.