IL: Nuorien työkyky on kelvottomalla tasolla. Mistä se johtuu, miksi nykynuori ei jaksa edes nykyajan kevyitä työtehtäviä?? Ennen tehtiin raskasta työtä ja urheiltiin illalla.
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/3d889e2b-8ef7-498a-82c5-4647764dbe30
Töissä on ollut näitä nykyajan nuoria, mutta työsuhteet on pitänyt päättää mikä on ollut molempien osapuolien etu.
Yksi nuori oli sellainen, että ei koskaan ymmärtänyt tulla ajallaan töihin. Oli helpottunut, kun purin työsuhteen ja minulle jäi se käsitys, ettei hän alunperin edes halunnut olla töissä. Elämänhallinta täysin retuperällä, 25 v sivari siis.
Toisella oli niin pahat mielenterveyden ongelmat, ettei niiden kanssa voinut olla työelämässä.
Kaksi oli niin ylipainoisia ja fyysisesti nollakunnossa, että eivät voineet seisten tehdä töitä ja toinen vaati toimiakseen energiajuomaa muutaman minuutin välein. Nämäkin lähetin kortistoon.
Sitten on ollut näitä jotka yks kaks saavat jonkun hullun idean ja lähtevät sitä toteuttamaan ennen kuin edes ehtivät oppimaan työtään.
Miksi nuoret ovat tuhonneet maineensa??
Kommentit (252)
Itse olin reipas nuori mutta silti oli aina vaikea saada töitä. Kaikkiin oli paljon hakijoita. Ehkä vika on siis työpaikkailmoituksissa. Vaaditaan liikaakin kokemusta yksikertaiseen hommaan niin sitten sinne ei hae kukaan osaava eikä vastuuntuntoinen vaan pelkästään työkkärin pakottamat.
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö. Suurin osa nuorista on mukavia ja reippaita. Olen itse töissä kahvilaketjussa ja paljon ollut perehdyttämässä. Meillä on paljon lukiolaisia ja yliopisto-opiskelijoita töissä, monille tämä on ensimmäinen työpaikka. Alkukankeuden jälkeen 90% on fiksuja työntekijöitä. Noita myöhästelijöitä ja puhelimen näprääjiä on ehkä yksi kymmenestä eivätkä meillä kauaa pysy. Eniten ongelmia tuottaa luonteva asiakaspalvelu, moni ujostelee aluksi mutta ajan myötä itsevarmuus kasvaa.
No lukiossa ja yliopistossa opiskelevatkin ne ahkerimmat ja tunnollisimmat tyypit.
Mites nuorten työt tänä kesänä?
Ihmettelen, mutta voisiko olla, että ennen panostettiin työpäivään. Nuorenakin meni aikaisin nukkumaan ja sitten himaan. Baariin mentiin vasta lauantaina. Ehkä elämä on nykyään enemmän pirstaloitunutta.
Lukiossa onkin keskimäärin ne vastuullisemmat oppilaat mutta Varsinkin pojista 50-60% käy amiksen Eli yli puolet nykyisistä miespuolisista nuorista. Tytöistä taas puolet jopa yli menee lukioon. Amiksista kuullut että enemmän motivaatio ongelmia työelämässä kuin lukiossa käyvillä. Kuitenkin aloitajan mainitsemat ns miesten työt miesvaltaisilla alat on Amis ja ammattikorkeakoulu ei lukio ja yliopisto puolen aloja. Voi olla että Amis aloilla on enemmän näitä ongelmia kuin lukio puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempia sukupolvia ärsyttää se, että nuoret eivät enää uhraa koko elämäänsä pomon miellyttämiseen töissä. Onko rankkaa?
On kai kun jonkun ne työt on kuitenkin tehtävä ja ne jää sen vanhan hommaksi sitten
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen, mutta voisiko olla, että ennen panostettiin työpäivään. Nuorenakin meni aikaisin nukkumaan ja sitten himaan. Baariin mentiin vasta lauantaina. Ehkä elämä on nykyään enemmän pirstaloitunutta.
Tansseissa käytiin keskiviikkona, perjantaina ja lauantaina.
Itse myös huomannut että lukiolaiset ehkä vähän ahkerampia mitta amiksissa paljon näitä joilla ei ole motivaatiota. Kuitenkin monet ammatit on Amis pohjaisiakin hitsarit kirvesmiehet rakennusmiehet parturit kuorma auto ja rekka kuskit puusepät siivoojat ne joilla on siis koulutus osa ns paremmista siivous alan firmoista alkanut vaatia koulutusta siivoojillekkin. Hammashoitajat lähihoitajat. Kymmeniä ammatteja jotka Amis pohjaisia mainitsin vain osan. Ja amiksessa valtaosa pojista.
Palkat Romanian tasolla, hinnat Norjan. Itselläkin motivaatio rakoilee jo pahasti, vaikka palkka ihan ok.
Kuntosalilla ja ryhmäliikunnassa ei saa käydä, mutta silti pitäisi olla huippukunnossa.
Siksi, että vanhemmuus on monilla hukassa. Lasten kanssa ei olla tarpeeksi vuorovaikutuksessa. Heidän kanssaan ei touhuta ja puuhata, eikä heitä kannusteta oppimaan ja kiinnostumaan asioista. Heitä ei ohjata harrastusten pariin. Rajoja ei ole, tunnekasvatus puuttuu. Koulunkäynnissä ei tueta, auteta ja kannusteta.
Lapsia ei opeteta vähitellen kantamaan vastuuta. Jotkut lapset jätetään täysin heitteille, joidenkin lasten ympärillä taas pörrätään helikoptereina ja silotellaan kaikki vaikeudet, joita lapsen pitäisi vähitellen opetella itse hoitamaan.
Lapsia ei myöskään opeteta suuntaamaan huomiota pitkäjänteisesti asioihin, vaan lasten annetaan esim. jatkuvasti katsoa ja pelata nopeatempoisia videoita ja pelejä älylaitteilta ja konsoleita. (Huomiona, että kaikki pelit eivät mielestäni ole haitallisia, vrt. esim. pitkäjänteiset strategiapelit vs. lyhyiden ja sisällöltään köyhien tiktok-videoiden tuijottelu.) Selviä ruutuaikoja ei ole tai jos onkin, niin jälleen kerran ei tarjota mitään puuhaa tilalle.
Lapsia on myöskin turha syyttää fyysisen kunnon heikkoudesta, kun heidän vanhempansa opettavat heidät jo pieninä autoriippuvaiseen elämään. Lasten kanssa ei kävellä ja pyöräillä, vaan autolla mennään kouluun, automarketteihin ja kaikkialle. Silloinkin, kun matkaa on esim. vain kahdesta kymmeneen kilometriä. Monet haluavat myös asua paikoissa, joissa ei lapsi pysty itsenäisesti lähtemään ja liikkumaan kävellen ja pyörällä, esim. syrjäseuduilla. Lapsia ei ohjata liikunnan pariin vapaa-ajalla.
Eli nuoria taas syyllistetään asioista, joihin heitä ei ole autettu ja opetettu. Ja huomiona, että jotkut lapset saavat hyvän kasvatuksen ja he pärjäävätkin sitten erinomaisesti elämässä. Se vain taitaa olla vähän harvinaisempaa kuin haitallinen kasvatus.