Lue keskustelun säännöt.
Sanonko vain, nytkö sinä jo tulit kotiin?
07.09.2022 |
Onko ehdotuksia tähän tilanteeseen:
Siippani tapana on lähteä päiviksi pois. Ei kerro, minne menee, eikä kerro palatessaankaan. Puhelimeensa ei saa yhteyttä.
Olen jo aikoja sitten lopettanut peräänsä soittelun. Sitä hän odottanee, että soittaisin ja kysyisin, missä olet.
En ole aikoihin kysellyt palatessaankaan, missä olit.
Hän ei koskaan soita kysyäkseen, onko täällä kaikki hyvin. Kuukauden sisään on jo toinen tämmöinen reissu meneillään.
Olen testannut kerran mykkäkoulua, josta ei vaikutusta ollut. Alkuun paheksuin, ja sanoin häntä vastuuttomaksi. Se ei ole vaikuttanut hänen toimintatapaansa.
Olisiko teillä kommentoijat jotain vinkkiä, miten minun pitäisi toimia, kun siippa palailee muutaman yön reissultaan. Ainakaan ilahtunut en ole, kun palaa. Veikkaan, että hän haluaisi mustasukkaisuusreaktion. Ei tule tapahtumaan. Eikä käy sekään, että sanoisin, että olin huolissani.
Ikävä puoli hänen kannaltaan on se, kun hän on jopa viikonkin pois usein, niin jos hänelle olisi jotain sattunut, en arvaa tehdä vaikka katoamisilmoitusta. Tapahan on piintynyt, eikä ole lainkaan poikkeuksellista, että hänestä ei kuulu mitään päiväkausiin.
Kommentit (192)
Siinä mielessä ero on vaihtoehtona mahdollinen ja järkeväkin, kun ei ole mitään velkaa asunnosta, jonka omistan yksin.
Lähtökohtaisesti tilanne ei ole vaikea sen suhteen.-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestään tämä piiloleikki on tosi nastaa. Saa jonkilaista tyydytystä ilmeisesti, kun tätä harrastaa niin usein.
Sitä tyydytystä hän nyt ei kyllä enää saa, että soittaisin perään.
-apJa mitä tyydytystä sinä saat siitä, että pysyt suhteessa?
Ei meidän suhde anna mitään minulle enää. - ap
No miksi ihmeessä olet sitten vielä miehesi kanssa?
Pitkän yhdessä elämisen takia kai. Voi olla aikalailla erilaista elämää tulevaisuudessa yksin, ja se mietityttää vielä. - ap
Kukaan tervepäinen ei jäisi tuollaiseen suhteeseen, aika sairaalta ja kieroutuneelta kuulostaa molempien toiminta. Kummatkin yrittävät parhaansa mukaan loukata toista, mutta eropapereita ei kuitenkaan saada aikaiseksi. Ehkä te sitten kuitenkin sovitte toisillenne.
AP on joko trolli tai pohjattoman vässykkä läheisriippuvainen.
Jos et ole trolli AP niin olet läheisriippuvainen joka on addiktoitunut kaltoinkohteluun. Olet yhtä sairas kun sinua manipuloiva narsisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on sinulla ap ongelma, jota kannattaa alkaa käsittelemään. Yrität huumorilla peitellä vakavaa asiaa. Jos sinä haluat kannustaa miestäsi olemaan mahdollisimman kauan reissuillaan, niin eiköhän kannata nyt vain niellä ylpeytesi (jos se on syy olla liitossa), käydä Kelan sivuilla tutkimassa tukia (jos olet liitossa taloudellisten asioiden vuoksi) ja ottaa yhteyttä vaikka perheasian neuvottelukeskukseen, jossa neuvotaan erossa eteenpäin myös lasten kannalta.
Jos olet lasten takia liitossa, muista että lapset ymmärtävät enemmän kuin luuletkaan, etkä ole mitenkään esimerkki lapsillesi tämän toiminnan vuoksi. Haluatko, että he oppivat tällaisen parisuhdemallin? Että puoliso voi tehdä ihan mitä vain ja itse pitää se kestää? Tuskinpa.
Mene itseesi ja mieti, mitä tällä kysymykselläsi hait - haluatko meiltä empatiaa ja myötätuntoa vai oikeita neuvoja. Oikeat neuvot ovat nyt se, että älä tosiaan enää katsele tuollaista vaan ota elämä omiin käsiisi, lopeta selittely ja tekosyyt ja pistä mies vastuuseen teoistaan.
Kuten alkoholi ei lopeta juomistaan ennenkuin tulee se viimeinen herätys, joko oma terveys pettää tai perhe lähtee. Joskus sekään ei auta, mutta nämä asiat eivät ole muiden ratkaistavissa. Miehesi on tehnyt nämä valinnat eikä sinun shampanjapullojen poksauttelu muuta yhtään mitään. Lähde tai pistä eropaperit sisälle. Tai vaihda lukot. Tai ota miehesi vakavaan puhutteluun. Voitte mennä myös perheasian neuvottelukeskukseen puhumaan, jos se sinusta tuntuu paremmalta. Tai ota joku läheinen mukaan keskusteluun, jotta sävy pysyy asiallisena.
Ei tässä mitkään odottelut auta, eikä vihjailut. Tietysti mikäli koet, että on mukavaa kun mies sitten kuitenkin tulee reissuiltaan kotiin ja koet siitä jotain tyydytystä, niin pysy siinä tilanteessa missä olet. Mutta silloin tämä foorumi on tuskin kannattaa hakea kauheasti myötätuntoa.
Muista kuitenkin lapsesi, millaisen esimerkin heille annat parisuhteesta ja perheestä?
En minä täältä myötätuntoa hae. Vakavat keskustelut eivät tuota tulosta. Mielestäni olen jo siihen suuntaan mennyt, että otan elämäni omiin käsiini. En kuvittele muutosta tapahtuvan.
Kysyin palstalaisilta lähinnä ehdotuksia siihen, että miten jatkossa toimisin eri tavalla miehen palatessa jälleen reissultaan. En siis halua jatkaa samalla kaavalla, kuin ennen. Muutostahan minä tässä etsin. En minä myöskään kuvittele saavani empatiaryöppyä, vaan uusia ehdotuksia siitä, mitä kannattaisi nyt tällä kerralla todeta miehelle tullessaan. -ap
Johan sinulle on sanottu, mitä tehdä. Laitat lusikat jakoon, ei ole sen ihmeellisempää. Ja voit samalla katsoa peiliin. Miehesi käyttäytyy tosi julmasti ja sinä sallit tuon käytöksen ja ilmeisesti samalla mietit kostoa, joka havahduttaisi miehen ymmärtämään omaa käytöstään. Jos jäät suhteeseen, olet valintasi tehnyt. Se on nyt ihan sinun omissa käsissä, miten haluat jatkaa elämääsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on sinulla ap ongelma, jota kannattaa alkaa käsittelemään. Yrität huumorilla peitellä vakavaa asiaa. Jos sinä haluat kannustaa miestäsi olemaan mahdollisimman kauan reissuillaan, niin eiköhän kannata nyt vain niellä ylpeytesi (jos se on syy olla liitossa), käydä Kelan sivuilla tutkimassa tukia (jos olet liitossa taloudellisten asioiden vuoksi) ja ottaa yhteyttä vaikka perheasian neuvottelukeskukseen, jossa neuvotaan erossa eteenpäin myös lasten kannalta.
Jos olet lasten takia liitossa, muista että lapset ymmärtävät enemmän kuin luuletkaan, etkä ole mitenkään esimerkki lapsillesi tämän toiminnan vuoksi. Haluatko, että he oppivat tällaisen parisuhdemallin? Että puoliso voi tehdä ihan mitä vain ja itse pitää se kestää? Tuskinpa.
Mene itseesi ja mieti, mitä tällä kysymykselläsi hait - haluatko meiltä empatiaa ja myötätuntoa vai oikeita neuvoja. Oikeat neuvot ovat nyt se, että älä tosiaan enää katsele tuollaista vaan ota elämä omiin käsiisi, lopeta selittely ja tekosyyt ja pistä mies vastuuseen teoistaan.
Kuten alkoholi ei lopeta juomistaan ennenkuin tulee se viimeinen herätys, joko oma terveys pettää tai perhe lähtee. Joskus sekään ei auta, mutta nämä asiat eivät ole muiden ratkaistavissa. Miehesi on tehnyt nämä valinnat eikä sinun shampanjapullojen poksauttelu muuta yhtään mitään. Lähde tai pistä eropaperit sisälle. Tai vaihda lukot. Tai ota miehesi vakavaan puhutteluun. Voitte mennä myös perheasian neuvottelukeskukseen puhumaan, jos se sinusta tuntuu paremmalta. Tai ota joku läheinen mukaan keskusteluun, jotta sävy pysyy asiallisena.
Ei tässä mitkään odottelut auta, eikä vihjailut. Tietysti mikäli koet, että on mukavaa kun mies sitten kuitenkin tulee reissuiltaan kotiin ja koet siitä jotain tyydytystä, niin pysy siinä tilanteessa missä olet. Mutta silloin tämä foorumi on tuskin kannattaa hakea kauheasti myötätuntoa.
Muista kuitenkin lapsesi, millaisen esimerkin heille annat parisuhteesta ja perheestä?
En minä täältä myötätuntoa hae. Vakavat keskustelut eivät tuota tulosta. Mielestäni olen jo siihen suuntaan mennyt, että otan elämäni omiin käsiini. En kuvittele muutosta tapahtuvan.
Kysyin palstalaisilta lähinnä ehdotuksia siihen, että miten jatkossa toimisin eri tavalla miehen palatessa jälleen reissultaan. En siis halua jatkaa samalla kaavalla, kuin ennen. Muutostahan minä tässä etsin. En minä myöskään kuvittele saavani empatiaryöppyä, vaan uusia ehdotuksia siitä, mitä kannattaisi nyt tällä kerralla todeta miehelle tullessaan. -ap
Minä toteaisin ykskantaan, että voit saman tien kääntyä kannoillasi ja mennä ulos samaa tietä mistä tulitkin. Lopullisesti. Ojentaisin hänelle valmiiksi pakkaamani matkalaukun mukaan. Siinä se.
Hyvä idea. Voisin tehostaa vielä askartelemalla hänelle mitalin, jossa lukee: Katoilun ammattilaisen palkinto numero 1. Lisäksi radiohiljaisuudesta kunniamaininta. -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestään tämä piiloleikki on tosi nastaa. Saa jonkilaista tyydytystä ilmeisesti, kun tätä harrastaa niin usein.
Sitä tyydytystä hän nyt ei kyllä enää saa, että soittaisin perään.
-apJa mitä tyydytystä sinä saat siitä, että pysyt suhteessa?
Ei meidän suhde anna mitään minulle enää. - ap
No miksi ihmeessä olet sitten vielä miehesi kanssa?
Pitkän yhdessä elämisen takia kai. Voi olla aikalailla erilaista elämää tulevaisuudessa yksin, ja se mietityttää vielä. - ap
Kukaan tervepäinen ei jäisi tuollaiseen suhteeseen, aika sairaalta ja kieroutuneelta kuulostaa molempien toiminta. Kummatkin yrittävät parhaansa mukaan loukata toista, mutta eropapereita ei kuitenkaan saada aikaiseksi. Ehkä te sitten kuitenkin sovitte toisillenne.
Ei me sovita toisillemme. En ole parhaani mukaan yrittänyt loukata toista. Olen näyttänyt normaalit tunnereaktiot hänen käytöksestään, joka on vapaan poikamiehen elämäntapa. Tällä kertaa en siis aio toimia samoin, vaan toimin toisin.-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopeta jo sen pohtiminen miksi mies tekee noin. Haaskaat aikaasi, koskaan et tule vastausta saamaan eikä mies muutu.
Me voidaan täällä kanssasi asiaa taivastella ja sitten voit miettiä sanamuotoa kun mies suvaitsee palata.
Pidätkö jotenkin tilanteesta, saatko siitä tietynlaista huonostikohdellun uhrin nautintoa? Muuten en ymmärrä miksi jauhat sitä täällä, kun voisit odottelun ja ihmettelyn sijaan alkaa elää elämääsi.
jorma300 kirjoitti:
AP on joko trolli tai pohjattoman vässykkä läheisriippuvainen.
Kertomani asia on totta. Vässyttely saa nyt loppua.-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lopeta jo sen pohtiminen miksi mies tekee noin. Haaskaat aikaasi, koskaan et tule vastausta saamaan eikä mies muutu.
Me voidaan täällä kanssasi asiaa taivastella ja sitten voit miettiä sanamuotoa kun mies suvaitsee palata.Pidätkö jotenkin tilanteesta, saatko siitä tietynlaista huonostikohdellun uhrin nautintoa? Muuten en ymmärrä miksi jauhat sitä täällä, kun voisit odottelun ja ihmettelyn sijaan alkaa elää elämääsi.
Niin olenkin jo tehnyt, että elän tätä elämääni nyt näin. Pärjään kyllä ilman tuota miestä, joka teki nyt itsestään naurettavan pellehermannin. Eläköön omaa maailmaansa. Minulla on omani.-ap
No mitä jos olisit pettynyt kun hän tulee kotiin? Sanoisit että höh, tulitkin vielä tänne.
Onko teillä yhteisiä lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdotan samaa mitä ylempänä ehdotettiin, että pakkaat matkalaukun valmiiksi, ja kun mies tulee, niin annat sen ja sanot, että sinulla on parempi ilman häntä, kiitos kun annoit mahdollisuuden huomata sen. Tässä tavarasi, voit lähteä saman tien pysyvästi, avioeropaperit on toimitettu maistraattiin, lähetä uusi osoitteesi vaikka tekstiviestillä sitten, kun sinulla sellainen on.
Vierailija kirjoitti:
No mitä jos olisit pettynyt kun hän tulee kotiin? Sanoisit että höh, tulitkin vielä tänne.
Onko teillä yhteisiä lapsia?
Tämä on hyvä ehdotus.
Sanoisin, että luulin pääseväni sinusta eroon, mutta siinä taas seisot.-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mitä jos olisit pettynyt kun hän tulee kotiin? Sanoisit että höh, tulitkin vielä tänne.
Onko teillä yhteisiä lapsia?
Mä niiiiin toivon ettei ole. Miettikää nyt mimmosen parisuhdemallin ne sais
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä jos olisit pettynyt kun hän tulee kotiin? Sanoisit että höh, tulitkin vielä tänne.
Onko teillä yhteisiä lapsia?
Tämä on hyvä ehdotus.
Sanoisin, että luulin pääseväni sinusta eroon, mutta siinä taas seisot.-ap
Sinänsä hyvä vaihtoehto, mutta hyvin passiivinen, mukaudut vain miehen tekemisiin. Entä jos ottaisit askelen epämukavuusalueelle, olisitkin aktiivinen, tekijä omassa elämässäsi etkä vain kohde miehesi elämässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä jos olisit pettynyt kun hän tulee kotiin? Sanoisit että höh, tulitkin vielä tänne.
Onko teillä yhteisiä lapsia?
Tämä on hyvä ehdotus.
Sanoisin, että luulin pääseväni sinusta eroon, mutta siinä taas seisot.-ap
Sinänsä hyvä vaihtoehto, mutta hyvin passiivinen, mukaudut vain miehen tekemisiin. Entä jos ottaisit askelen epämukavuusalueelle, olisitkin aktiivinen, tekijä omassa elämässäsi etkä vain kohde miehesi elämässä?
Ensimmäisen askeleen otinkin jo, kun en reagoi enää, kuten mies haluaa.
Toinen askel olisi sitten sopia asumisjärjestelyistä siten, ettei hänellä olisi enää pääsyä minun kotiini.
Lukot haluaisin vaihtaa. Se ei laillisesti käy, ennen kuin hänellä on selvillä muutto muualle, menisi kirjoille jonnekin muualle. Kirjoilla ollessaan täällä, en voi estää kotiin tuloa. Jos asustelee asuntovaunussa, niin hän voisi ilmoittaa asuinpaikakseen: ei vakituista asuinpaikkaa.-ap
Vierailija kirjoitti:
En ehdota, vaan ihmettelen kovasti: miksi pysyt tuossa suhteessa?
En kutsuisi suhdettamme parisuhteeksi.
Normaalissa parisuhteessa olisin jo ilmoittanut katoamisesta viranomaisille.
Nyt kun katoilu on niin piintynyt tapa, että olisi tosi noloa ilmoitella kiukuttelevan uhmaikäisen aikuisen miehen katoamisesta.-ap
Että tähän on tultu. Huono homma miestä ajatellen.
Kuulostaa tosiaan siltä, että ap saa jonkinlaista kieroutunutta mielihyvää ja tyydytystä kun on kaltoinkohdeltavana (ilmeisesti läheisriippuvaisille yleinen piirre) koska muutoin olisi jo ottanut eron, kun kerta taloudellisia esteitäkään ei ole. Sääliksi käy lapsia, jotka saavat sairaan ja vääristyneen mallin parisuhteesta ja tulevat tod näk itsekin sitä toistamaan myöhemmin omissa parisuhteissaan :(
Mutta tämä on yllättävän yleistä, että narsistinen ihminen joko sairastuttaa puolisonsa läheisriippuvuuteen tai ottaa jo valmiiksi läheisriippuvaisen, jota voi tossuttaa ja kiusata mielensä mukaan...
Hyvin usein myös lapsista tulee joko narsisteja tai läheisriippuvaisia eli toistavat sitä lapsuuden perhemallia
Näin miehenä kysyn ihan mielenkiinnosta, että miksi katsot tollasta ihmistä ylipäätään. Onko toi jotenkin niin erikoinen ihminen, ettö siedät tota menoa.
Tietenkin saat sietää. Mutta, kun ajattelen itseäni, niin en edes kehtaisi omalle naiselle noin tehdä. Ja tuskin kattois minulta tota menoa.
Kerran olen ollut ilmoittamatta pois hänen tutkasta ja hänen ystävät sanoi, että olen pettämässä ja heräilen toisen naisen luota. Avokki tietenkin uskoi tämän kaiken ja oli ok, kun palaan niin kamat oli pakattuna. Olin sairaalassa, kun joku löi huvikseen minua takaraivoon mailalla. Tekijä jäi kiinni kyllä myöhemmin. Ryösti minut eikä kukaan tiennyt kuka olen. Kun heräilin Meilahdesta, niin mietin missä vtusssssssa olen. Meni kännykkä, lompakko ja ihan kaikki. Jopa kotiavaimet kelpas. Rahaa oli nostanu lähimaksulla vaan 50e ja apteekissa minun kelakortilla oli hakemassa jotain lääkkeitä mitä minulle ei ollu edes määrätty. Oli ollut niin sekasin, että luuli jotain outoa. Apteekissa olivat soittaneet poliisit.
Mutta heti olin pettämässä kavereiden mielestä. Avokki uskoi ja kun kysyin miksi, niin sanoi ettei uskonut ikinä, mutta kaikkki painosti ja huuteli ja sekoitti pääni. Ymmärsin häntä. Samalla sanoin usko seuraavalla kerralla toisin, koska en ikinä petä sinua.
En ehdota, vaan ihmettelen kovasti: miksi pysyt tuossa suhteessa?