Sanonko vain, nytkö sinä jo tulit kotiin?
Onko ehdotuksia tähän tilanteeseen:
Siippani tapana on lähteä päiviksi pois. Ei kerro, minne menee, eikä kerro palatessaankaan. Puhelimeensa ei saa yhteyttä.
Olen jo aikoja sitten lopettanut peräänsä soittelun. Sitä hän odottanee, että soittaisin ja kysyisin, missä olet.
En ole aikoihin kysellyt palatessaankaan, missä olit.
Hän ei koskaan soita kysyäkseen, onko täällä kaikki hyvin. Kuukauden sisään on jo toinen tämmöinen reissu meneillään.
Olen testannut kerran mykkäkoulua, josta ei vaikutusta ollut. Alkuun paheksuin, ja sanoin häntä vastuuttomaksi. Se ei ole vaikuttanut hänen toimintatapaansa.
Olisiko teillä kommentoijat jotain vinkkiä, miten minun pitäisi toimia, kun siippa palailee muutaman yön reissultaan. Ainakaan ilahtunut en ole, kun palaa. Veikkaan, että hän haluaisi mustasukkaisuusreaktion. Ei tule tapahtumaan. Eikä käy sekään, että sanoisin, että olin huolissani.
Ikävä puoli hänen kannaltaan on se, kun hän on jopa viikonkin pois usein, niin jos hänelle olisi jotain sattunut, en arvaa tehdä vaikka katoamisilmoitusta. Tapahan on piintynyt, eikä ole lainkaan poikkeuksellista, että hänestä ei kuulu mitään päiväkausiin.
Kommentit (192)
Ihan ensi alkuun täytä nyt eropaperit äläkä kerro. Mies saa siitä tiedoksiannon aikanaan. Sinä olet sen jälkeen niskan päällä. Jos kysyy asiasta, sano että eronneethan te olette kun erikseen elätte.
Pakko olla provo. Ei kukaan täyspäinen tässä tilanteessa jatka. Ap:n vastauksetkin vaikuttaa niin oudoilta.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensi alkuun täytä nyt eropaperit äläkä kerro. Mies saa siitä tiedoksiannon aikanaan. Sinä olet sen jälkeen niskan päällä. Jos kysyy asiasta, sano että eronneethan te olette kun erikseen elätte.
Kummallista, että palaa joksikin ajaksi, kuten viimeksi 3 viikoksi kotiin, vaikka hän niin pitää kovasti kiertolaisen? elämästä. Voi olla, että hänellä on se asuntovaunu, kun osti vetokoukullisen auton.
Kaupassa käydessäni tulikin valtatiellä vastaan samanmerkkinen ja värinen auto, jossa oli asuntovaunu perässä. Vauhti oli kova, niin en kerennyt katsoa rekkaria. Tästä muistuikin mieleeni, että hänellä tosiaan oli ensimmäisessä liitossaan asuntovaunu, jota ei enää ole. On voinut ostaa, kun on tapojensa orja.-ap
Vierailija kirjoitti:
Pakko olla provo. Ei kukaan täyspäinen tässä tilanteessa jatka. Ap:n vastauksetkin vaikuttaa niin oudoilta.
Millä tavalla vastaukseni vaikuttaa oudolta? -ap
Vierailija kirjoitti:
Eikö miehesi käy töissä?
Toistaiseksi vamman takia ei käy.
Hyvän ystäväni isä on hieman samanlainen, häipyy välillä päiväkausiksi, jopa yli viikoksi pois, ilmeisesti rakastajattarensa luo, koko lähisuku tietää, mutta on kuin ei tietäisikään, pariskunnan aikuinen tytärkin kärsii kuviosta...
Vaimo vain roikkuu miehessä eikä aio kuulemma erota. Veikkaan, että vaikea läheisriippuvuus kyseessä, aivan sairas liittohan tuollainen on, mies pitää itsestäänselvyytenä eikä kunnioita millään tavalla vaimoa.
Ap, ehkä sinäkin olet läheisriippuvainen? Annat miehesi kävellä ylitsesi ja olet kykenemätön lähtemään. Voisitko hakea vaikka terapiasta apua tuohon läheisriippuvuuteesi? Ei kenenkään kannata kärsiä noin huonossa liitossa...
Katso elokuva "Shirley Valentine", siinä nainen lähti matkalle Kreikkaan ja jäikin sinne, otti töitä jostain turistiravintolasta. Mies oli ihan ymmällään, hän oli siis kohdellut vaimoaan välinpitämättömästi, tuli vihdoin hakemaan vaimoaan kotiin. En muista enää lähtikö vaimo Englantiin miehensä kanssa, ainakin keskustelivat tilanteesta.
Ap, miksi ylipäätään menit naimisiin miehen kanssa, kun tiesit, miten hän kohteli ensimmäistä vaimoaan, eikö hälytyskellot soineet kertaakaan?
Vierailija kirjoitti:
Hyvän ystäväni isä on hieman samanlainen, häipyy välillä päiväkausiksi, jopa yli viikoksi pois, ilmeisesti rakastajattarensa luo, koko lähisuku tietää, mutta on kuin ei tietäisikään, pariskunnan aikuinen tytärkin kärsii kuviosta...
Vaimo vain roikkuu miehessä eikä aio kuulemma erota. Veikkaan, että vaikea läheisriippuvuus kyseessä, aivan sairas liittohan tuollainen on, mies pitää itsestäänselvyytenä eikä kunnioita millään tavalla vaimoa.
Ap, ehkä sinäkin olet läheisriippuvainen? Annat miehesi kävellä ylitsesi ja olet kykenemätön lähtemään. Voisitko hakea vaikka terapiasta apua tuohon läheisriippuvuuteesi? Ei kenenkään kannata kärsiä noin huonossa liitossa...
Kiitos kommentistasi. Pohdin tänään tosiaan sitä terapiavaihtoehtoa.
Terve kuvio tämä ei missään nimessä ole. Mies ei näköjään voi hillitä mitenkään käytöstään.
Minä en ole kuullut tämmöistä käytöstä olevan kenelläkään tuttavapiirissäni. Kummeksun todella. -ap
Miehellä vaikuttaisi olevan vaikea luonnevika ja mahdollisesti narsistinen persoonallisuus, eihän kukaan ns normaali ihminen toimi kuten ap:n mies...
Jos jo kotoa opittu tapa niin ehkä siipan isäkin oli/on narsisti. Ja he yleensä eivät parane, eivät näe itsessään vikaa. Miehen käytöstä ei voi muuttaa, mutta omaa käytöstä voi!
Ap:lle tosiaan suosittelen jotain läheisriiippuvuuteen erikoistunutta terapeuttia, ehkä saa sitä kautta voimia erota
Vierailija kirjoitti:
Miehellä vaikuttaisi olevan vaikea luonnevika ja mahdollisesti narsistinen persoonallisuus, eihän kukaan ns normaali ihminen toimi kuten ap:n mies...
Jos jo kotoa opittu tapa niin ehkä siipan isäkin oli/on narsisti. Ja he yleensä eivät parane, eivät näe itsessään vikaa. Miehen käytöstä ei voi muuttaa, mutta omaa käytöstä voi!
Ap:lle tosiaan suosittelen jotain läheisriiippuvuuteen erikoistunutta terapeuttia, ehkä saa sitä kautta voimia erota
Jotain häikkää siellä korvien välissä hänellä on. En oikein saa selkoa, mikä se ongelma on. Taitaa olla vahvasti perinnöllistä. Pari kertaa olen ehdottanut miehelle, että menisi lääkäriin tutkimuksiin, niin voisi alkavan sairauden sulkea siten pois. Ei hän ole ehdotukseeni vastannut muuten, kuin vaikenemalla.-ap
Vierailija kirjoitti:
Ap, miksi ylipäätään menit naimisiin miehen kanssa, kun tiesit, miten hän kohteli ensimmäistä vaimoaan, eikö hälytyskellot soineet kertaakaan?
Hän kertoi tästä siinä vaiheessa vasta, kun olimme jo naimisissa. Paheksuin asiaa. -ap
Huolestuttavaa tässä on, ettei mies koe tehneensä mitään väärää. Omatunto ei kolkuttele, eikä ole pahoillaan oikein mistään, mitä tekee väärin. -ap
Eikö olisi hyvä hoitaa sinulle (ja lapsille?) uusi asunto ja kaikki muuttoa vaille valmiiksi ja sitten vaan lähdet jonain miehen riiuttelureissuna lopullisesti. :) Eihän tuo teidän järjestely enää parisuhde ole vaan kämppäkaveruus.
Vaihda lukot kun on poissa. Jos olette vuokralla, muutatte pois lasten kanssa. Tai kun on palannut kotiin, lähdet itse reissuun. Vaikka kaverin luokse viikoksi. Kai se ukko voi lapset huolehtia, jos ei töissäkään ole.
Vierailija kirjoitti:
Vaihda lukot kun on poissa. Jos olette vuokralla, muutatte pois lasten kanssa. Tai kun on palannut kotiin, lähdet itse reissuun. Vaikka kaverin luokse viikoksi. Kai se ukko voi lapset huolehtia, jos ei töissäkään ole.
Tuo lukkojen vaihto on tietääkseni ongelmallista, kun mies on kirjoilla tässä kodissani, joka on minun omistama. Minulle on kerrottu, että kun on kirjoilla, niin silloin en pysty laillisesti estämään kotiin tulemista häneltä.
Lähtisin itse reissuun. Siinä on vaan se vaikeus, kun mieheen ei voi luottaa, että hoitaisi kotona hommat.-ap
Ap oletko sä aivan toope? Sun äijäs on täys mulkku ja sinä vielä pässimpi kun roikut tollasessa mullissa. Lähde ny hyvän sään aikana meneen. Mieluummin yksinki ku tommosen lolleron kanssa. Kaikkia se leipä elättää.
Vierailija kirjoitti:
Eikö olisi hyvä hoitaa sinulle (ja lapsille?) uusi asunto ja kaikki muuttoa vaille valmiiksi ja sitten vaan lähdet jonain miehen riiuttelureissuna lopullisesti. :) Eihän tuo teidän järjestely enää parisuhde ole vaan kämppäkaveruus.
Näin minäkin jo ajattelen, että lähinnä me jaamme asunnon. Periaatteessa voin pyytää häntä maksamaan minulle vuokraa, koska asuu minun omistamassa asunnossa.-ap
Onko lappalainen/lappilainen (miten se nyt kuuluu sanoa) mies?