Ellaa, 29, odotettiin työpaikalle aamupalaveriin, mutta hän ei tullut nuoret työntekijät kertovat, että vaatimus lähitöistä stressaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työajalla ei ole syytä odottaa enempää sosiaalisuutta kuin etänä voi hoitaa!

Henkilöt on palkattu tekemään töitä eikä tarjoamaan sosiaalisia suhteita toisille työntekijöille joiden elämästä ne muuten puuttuvat. Nämä juuri ovat niitä rasittavia aikasyöppöjä työelämässä!

Häiden ja työelämän vertaaminen... käy sääliksi jos töissä pääsee lähimmäksi siviilijuhlia.

Meidät määrättiin takaisin toimistolle kahtena päivänä viikossa, kun pitää olla sosiaalinen myös työyhteisössä. No nyt me ollaan sosiaalisia ja työt toimistolla jää vähän vähemmälle, kun ollaan sosiaalisia ja keskutellaan ja juorutaan keskenään pitkillä tauoilla. Tehdään just niin kuin haluttiinkin. 

Meille on tulossa sama. Oikein odotan ekaa nuhaa, saikutan taatusti maksimimäärän. Koska toi on kiusantekoa eikä mitään muuta, niin metsä vastaa kun sinne huudetaan.

No toivottavasti firmasi menee konkkaan, koska se ei enää kannata, kun kaikki saikuttaa. Tai jos olet valtiolla tai kunnalla, verojasi nostetaan oikein kunnolla, että sijaisten palkat saadaan maksettua.

Mikä teitä oikein vaivaa? Inhoatteko te oikeasti muita ihmisiä ja työkavereitani noin paljon? Te itse tietenkin olette oikein ihania ihmisiä? Mikä on mennyt pieleen, kun mielummin saikuttaa, kun tapaa työkavereita?

Minulla ei työaika riitä kaikkien töiden tekemiseen. Työajasta ei pysty antamaan yhtään pois tehottomaan työskentelyyn, mitä avokonttorissa työskentely ilman omaa työpistettä olisi. Työajan järjestäminen olisi kokouksien vuoksi hankalaa, koska viimeiset kokoukset päättyvät usein vasta normaalin työajan jälkeen - päivälle tulee turhaan ylimääräistä pituutta. En inhoa työkavereita, mutta työni kannalta työpaikalla tapaamani työkaverit ovat merkityksettömiä, koska he työskentelevät eri alueella / eri organisaatiossa kuin minä.

Ymmärrän Ellaa oikein hyvin

Olen tehnyt viimeiset 10 vuotta pääosin etänä töitä ja käynyt toimistolla noin kerran kuussa tai harvemmin. Osallistun kuitenkin tiimipäiviin, kesäjuhliin tms. joita työnantajat ovat järjestäneet

Jos työnantaja nyt alkaisi vaatimaan vaikka kerran viikossa toimistolla käymistä, alkaisin hyvin pian katsella vapaita työpaikkoja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tässä isoin ongelma tai kysymys minusta ole se, onnistuuko kokoukseen osallistuminen tai muu työ yhtä hyvin etänä. Eniten pisti silmään työntekijän asenne, että voi jättää menemättä paikalle keskustelematta asiasta tai edes ilmoittamatta siitä esimiehelle tai muille paikalla olijoille. Egoistista ja huonotapaista, ei mitään muitakaan asioita noin voi hoitaa. Avoimuus ja ratkaisujen etsiminen on myös työntekijän vastuulla!

Asenne on oikea. Töihin menee jo aivan liikaa aikaa muutenkin, niin hyvä ihmisen pitää hyvinvoinnistaan kiinni, eikä nöyristellä muiden mielihalujen edessä, kunhan työt tulee hoidettua.

Etkö osaa lukea? En kommentoinut millään tavalla sitä, että etätyö ei olisi hyvä ratkaisu.

Toistan vielä: ongelma on se, että jättää kertomatta, ettei aio tulla paikalle.

Oman pään mukaan tekeminen ilman, että siitä kommunikoi kenellekään ei ole normaalia eikä toimivaa käytöstä töissä eikä mielestäni vapaa-ajallakaan. Vaikka tämän keskustelun pohjalta näköjään aika monen mielestä on.

Kuulostaa siltä, että työnantajat pilaa aika nopeasti suomalaisten maineen ahkerina puutarjina: Ihannoidaan halpatyövoimaa ja ulkomaiden orjaolosuhteita tajuamatta sitä, miten tehotonta työskentelyä monessa maassa on: on pidempiä työpäiviä kuin Suomessa, mutta työntekijät läärää ison osan päivästä jotain ihan muuta kuin töitä ja työt hoidetaan verkkaisesti.

Olen itse päiväkodissa töissä, eli en pysty etätöihin, mutta tuo etätyöläisten pakottaminen työpisteelle kuulostaa hyvin samalta, kuin mitä meillä on jossain toisessa asiassa: Ihan vaan periaatteen vuoksi pitää vaatia asia x ja tehdä sillä työntekijöiden olosta epämukava sekä haitata työn tekemistä.

Kuten aloituksesta näkyy, ei nuoret ihmiset tuollaista katsele ja kurjat työolot (ja pieni palkka) näkyvät sitten siinä, miten työt tehdään: Työntekijän työpanos on myytävä palvelus, eikä missään muussakaan asiassa saa hyvää halvalla.

Jep, esim italiassa työpäivät voi olla mukamas 12 tuntia pitkät mutta päivällä käydään himassa 3 tuntia syömässä ja nukkumassa, työajalla voidaan käydä kahvilassa, juoda viiniä, tsillata tai ihan vaan lähteä 2 tunnin työnteon jälkeen himaan nukkumaan kun väsyttää. Siellä suomalainen työnteko nähtiin psykoottisena sairautena, kun pinna kireellä hampaat irvessä sekuntitarkuudella vedetään.

Relax relax siellä sanotaan.

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa etätöitä tekevistä on tekevinään ja lusmuaa kotona. Työpaikalla täytyisi ihan oikeasti edes näyttää työtätekevältä.

Eli... mitä? Istua konttorilla ja _näyttää_ vaan siltä, että kovasti jotain puuhastelee? Näpyttelee jotakin koneellaan? Purjehtii touhukkaana esimiehen huoneen ohi paperinippu kainalossa säännöllisin väliajoin? Käy kopioimassa papereita? 😀 Mahtavaa. Onneksi on olemassa paljonkin fiksuja työpaikkoja, joissa merkitystä on sillä, että työt tulevat tehtyä ja tulosta tulee eikä sillä, miltä näyttää.

On varmasti tuottavuus huipussaan näissä firmoissa, joissa ruudun jakaminen on liian vaativaa ja kaikkien täytyy olla toimistolla noita palavereja varten. En uskalla arvailla paljonko aikaa näillä sitten menee esim. uuden toiminnanohjausjärjestelmän opetteluun.

Vierailija kirjoitti:

Jep, esim italiassa työpäivät voi olla mukamas 12 tuntia pitkät mutta päivällä käydään himassa 3 tuntia syömässä ja nukkumassa, työajalla voidaan käydä kahvilassa, juoda viiniä, tsillata tai ihan vaan lähteä 2 tunnin työnteon jälkeen himaan nukkumaan kun väsyttää. Siellä suomalainen työnteko nähtiin psykoottisena sairautena, kun pinna kireellä hampaat irvessä sekuntitarkuudella vedetään.

Relax relax siellä sanotaan.

Mutta toisaalta Aasiassa suomalainen 7,5 tunnin työpäivä kuin myös italialainen lusmuilu työpäivä nähdään huvittavina.

Aasiassa työpäivä on 12-16 tuntia ja siihen sisältyy tunnin lounastauko. Lomaa max. 2 viikkoa vuodessa. Ihmettelevät miksi suomalaiset vihaavat työtään ja mihin on niin kova kiire töistä. Ja miksi se kuukauden loma tuntuu olevan koko elämän kohokohta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, esim italiassa työpäivät voi olla mukamas 12 tuntia pitkät mutta päivällä käydään himassa 3 tuntia syömässä ja nukkumassa, työajalla voidaan käydä kahvilassa, juoda viiniä, tsillata tai ihan vaan lähteä 2 tunnin työnteon jälkeen himaan nukkumaan kun väsyttää. Siellä suomalainen työnteko nähtiin psykoottisena sairautena, kun pinna kireellä hampaat irvessä sekuntitarkuudella vedetään.

Relax relax siellä sanotaan.

Mutta toisaalta Aasiassa suomalainen 7,5 tunnin työpäivä kuin myös italialainen lusmuilu työpäivä nähdään huvittavina.

Aasiassa työpäivä on 12-16 tuntia ja siihen sisältyy tunnin lounastauko. Lomaa max. 2 viikkoa vuodessa. Ihmettelevät miksi suomalaiset vihaavat työtään ja mihin on niin kova kiire töistä. Ja miksi se kuukauden loma tuntuu olevan koko elämän kohokohta.

Ja itsemurhat on kansallinen vitsaus eikä lapsiakaan synny toivotusti, naiset viihtyvät sinkkuina ja miehet nukkiensa parissa. Upeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän kolmekymppisen Ellan luulisi ymmärtävän, ettei aina voi tehdä oman mielensä mukaan. Jos kaikki tekisivät niin, jokainen ymmärtää, mitä tapahtuu.

Minä en ymmärrä, kerro? Mitä ikävää vihjaat tapahtuvan, jos Ella ei istu 4h junassa joka arkipäivä, kun se ei ole tarpeen työtehtävien takia?

Minukin kiinnostaisi vastaus.

Joustava hybridityö mahdollistaa monelle esim. asumisen jossain muualla kuin kalliilla pääkaupunkiseudulla. Jos hakeutuu hybrityöhön, pitäisi työsopimuksessa määritellä etä/lähityön osuudet tai käytännöt, muuten käy niin kuin aloituksen jutussa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, esim italiassa työpäivät voi olla mukamas 12 tuntia pitkät mutta päivällä käydään himassa 3 tuntia syömässä ja nukkumassa, työajalla voidaan käydä kahvilassa, juoda viiniä, tsillata tai ihan vaan lähteä 2 tunnin työnteon jälkeen himaan nukkumaan kun väsyttää. Siellä suomalainen työnteko nähtiin psykoottisena sairautena, kun pinna kireellä hampaat irvessä sekuntitarkuudella vedetään.

Relax relax siellä sanotaan.

Mutta toisaalta Aasiassa suomalainen 7,5 tunnin työpäivä kuin myös italialainen lusmuilu työpäivä nähdään huvittavina.

Aasiassa työpäivä on 12-16 tuntia ja siihen sisältyy tunnin lounastauko. Lomaa max. 2 viikkoa vuodessa. Ihmettelevät miksi suomalaiset vihaavat työtään ja mihin on niin kova kiire töistä. Ja miksi se kuukauden loma tuntuu olevan koko elämän kohokohta.

No onko se sitten jotenkin hyvä? Parantaa hyvinvointia ja silleen? Jos haluat vääntää 16 tuntua päivässä hommia, joka päivä, ilman lomia, ala yrittäjäksi tai asianajajaksi/syyttäjäksi. Pääsee sitä raatamisen unelmaa Suomessakin toteuttamaan.

Kannattaa myös hankkia sitten se oma kotiorja joka siivoaa, kokkaa, pesee pyykit yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, esim italiassa työpäivät voi olla mukamas 12 tuntia pitkät mutta päivällä käydään himassa 3 tuntia syömässä ja nukkumassa, työajalla voidaan käydä kahvilassa, juoda viiniä, tsillata tai ihan vaan lähteä 2 tunnin työnteon jälkeen himaan nukkumaan kun väsyttää. Siellä suomalainen työnteko nähtiin psykoottisena sairautena, kun pinna kireellä hampaat irvessä sekuntitarkuudella vedetään.

Relax relax siellä sanotaan.

Mutta toisaalta Aasiassa suomalainen 7,5 tunnin työpäivä kuin myös italialainen lusmuilu työpäivä nähdään huvittavina.

Aasiassa työpäivä on 12-16 tuntia ja siihen sisältyy tunnin lounastauko. Lomaa max. 2 viikkoa vuodessa. Ihmettelevät miksi suomalaiset vihaavat työtään ja mihin on niin kova kiire töistä. Ja miksi se kuukauden loma tuntuu olevan koko elämän kohokohta.

Ja itsemurhat on kansallinen vitsaus eikä lapsiakaan synny toivotusti, naiset viihtyvät sinkkuina ja miehet nukkiensa parissa. Upeaa.

Tällaisissa yhteiskunnissa on myös jatkuvasti kasvava ongelma syrjäytyneistä, hikikomoreista yms, joiden kustannukset yhteiskunnalle ovat valtavat. Ihmiset ei yksinkertaisesti kestä sellaista maailmaa eikä sellaisessa elämässä ole yhtään mitään järkeä.

Itsekin olen jo päättänyt että jos elämä muuttuu pelkäksi työnteoksi, lopetan kaiken. Elämä pitää olla elämistä, ei loputonta raatamista hautaan. Edes keskiajalla ei raadettu näin

Vierailija kirjoitti:

Joustava hybridityö mahdollistaa monelle esim. asumisen jossain muualla kuin kalliilla pääkaupunkiseudulla. Jos hakeutuu hybrityöhön, pitäisi työsopimuksessa määritellä etä/lähityön osuudet tai käytännöt, muuten käy niin kuin aloituksen jutussa. 

Ellan työsopimukseen oli kirjattu vain kaksi lähityöpäivää kuukaudessa. Ei ole oikein työnantajankaan enempää vaatia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työajalla ei ole syytä odottaa enempää sosiaalisuutta kuin etänä voi hoitaa!

Henkilöt on palkattu tekemään töitä eikä tarjoamaan sosiaalisia suhteita toisille työntekijöille joiden elämästä ne muuten puuttuvat. Nämä juuri ovat niitä rasittavia aikasyöppöjä työelämässä!

Häiden ja työelämän vertaaminen... käy sääliksi jos töissä pääsee lähimmäksi siviilijuhlia.

Meidät määrättiin takaisin toimistolle kahtena päivänä viikossa, kun pitää olla sosiaalinen myös työyhteisössä. No nyt me ollaan sosiaalisia ja työt toimistolla jää vähän vähemmälle, kun ollaan sosiaalisia ja keskutellaan ja juorutaan keskenään pitkillä tauoilla. Tehdään just niin kuin haluttiinkin. 

Meille on tulossa sama. Oikein odotan ekaa nuhaa, saikutan taatusti maksimimäärän. Koska toi on kiusantekoa eikä mitään muuta, niin metsä vastaa kun sinne huudetaan.

No toivottavasti firmasi menee konkkaan, koska se ei enää kannata, kun kaikki saikuttaa. Tai jos olet valtiolla tai kunnalla, verojasi nostetaan oikein kunnolla, että sijaisten palkat saadaan maksettua.

Mikä teitä oikein vaivaa? Inhoatteko te oikeasti muita ihmisiä ja työkavereitani noin paljon? Te itse tietenkin olette oikein ihania ihmisiä? Mikä on mennyt pieleen, kun mielummin saikuttaa, kun tapaa työkavereita?

Kyllä me inhotaan työnantajan kiusantekoa, kun työt kerran hoituvat paremmin etänä. Mutta koska joku kuspää haluaa päästä pätemään, pitää tulla sinne työpaikalle, mihin menee turhaa aikaa monta tuntia päivässä . Ei kiinnosta yhtään väkisin tavata ihmisiä joista ei pidä, ja joita ei haluakaan tuntea yhtään lähemmin. 

Nämä yksinäiset voisi mennä itseensä ja miettiä, miksi heille on niin tärkeää pakottaa ne muut olemaan näiden yksinäisten seurassa. Ei ole muiden työntekijöiden  tehtävä hankkia yksinäiselle ihmissuhteita. Eikä ne ole mitään oikeita ihmissuhteita, kun toiset hymyilevät koska on pakko ja oikeasti  toivovat, että sinä katoaisit maan päältä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, esim italiassa työpäivät voi olla mukamas 12 tuntia pitkät mutta päivällä käydään himassa 3 tuntia syömässä ja nukkumassa, työajalla voidaan käydä kahvilassa, juoda viiniä, tsillata tai ihan vaan lähteä 2 tunnin työnteon jälkeen himaan nukkumaan kun väsyttää. Siellä suomalainen työnteko nähtiin psykoottisena sairautena, kun pinna kireellä hampaat irvessä sekuntitarkuudella vedetään.

Relax relax siellä sanotaan.

Mutta toisaalta Aasiassa suomalainen 7,5 tunnin työpäivä kuin myös italialainen lusmuilu työpäivä nähdään huvittavina.

Aasiassa työpäivä on 12-16 tuntia ja siihen sisältyy tunnin lounastauko. Lomaa max. 2 viikkoa vuodessa. Ihmettelevät miksi suomalaiset vihaavat työtään ja mihin on niin kova kiire töistä. Ja miksi se kuukauden loma tuntuu olevan koko elämän kohokohta.

No onko se sitten jotenkin hyvä? Parantaa hyvinvointia ja silleen? Jos haluat vääntää 16 tuntua päivässä hommia, joka päivä, ilman lomia, ala yrittäjäksi tai asianajajaksi/syyttäjäksi. Pääsee sitä raatamisen unelmaa Suomessakin toteuttamaan.

Kannattaa myös hankkia sitten se oma kotiorja joka siivoaa, kokkaa, pesee pyykit yms.

Tarkoitat varmaan kotiapulaista? Saavat kyllä palkkaakin tekemästään työstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, esim italiassa työpäivät voi olla mukamas 12 tuntia pitkät mutta päivällä käydään himassa 3 tuntia syömässä ja nukkumassa, työajalla voidaan käydä kahvilassa, juoda viiniä, tsillata tai ihan vaan lähteä 2 tunnin työnteon jälkeen himaan nukkumaan kun väsyttää. Siellä suomalainen työnteko nähtiin psykoottisena sairautena, kun pinna kireellä hampaat irvessä sekuntitarkuudella vedetään.

Relax relax siellä sanotaan.

Mutta toisaalta Aasiassa suomalainen 7,5 tunnin työpäivä kuin myös italialainen lusmuilu työpäivä nähdään huvittavina.

Aasiassa työpäivä on 12-16 tuntia ja siihen sisältyy tunnin lounastauko. Lomaa max. 2 viikkoa vuodessa. Ihmettelevät miksi suomalaiset vihaavat työtään ja mihin on niin kova kiire töistä. Ja miksi se kuukauden loma tuntuu olevan koko elämän kohokohta.

Ja itsemurhat on kansallinen vitsaus eikä lapsiakaan synny toivotusti, naiset viihtyvät sinkkuina ja miehet nukkiensa parissa. Upeaa.

Suomi on kyllä kärkimaita itsemurhissa, ei auta lyhyet työajat siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, esim italiassa työpäivät voi olla mukamas 12 tuntia pitkät mutta päivällä käydään himassa 3 tuntia syömässä ja nukkumassa, työajalla voidaan käydä kahvilassa, juoda viiniä, tsillata tai ihan vaan lähteä 2 tunnin työnteon jälkeen himaan nukkumaan kun väsyttää. Siellä suomalainen työnteko nähtiin psykoottisena sairautena, kun pinna kireellä hampaat irvessä sekuntitarkuudella vedetään.

Relax relax siellä sanotaan.

Mutta toisaalta Aasiassa suomalainen 7,5 tunnin työpäivä kuin myös italialainen lusmuilu työpäivä nähdään huvittavina.

Aasiassa työpäivä on 12-16 tuntia ja siihen sisältyy tunnin lounastauko. Lomaa max. 2 viikkoa vuodessa. Ihmettelevät miksi suomalaiset vihaavat työtään ja mihin on niin kova kiire töistä. Ja miksi se kuukauden loma tuntuu olevan koko elämän kohokohta.

Joo niin oli Suomessakin vielä 1800 luvulla, töitä tehtiin auringon noususta sen laskuun, mikä ei kesällä jättänyt paljoa aikaa edes nukkumiseen. Mutta siitä on edistytty pois onneksi. Mutta sekö siis pitäisi saada takaisin Suomeen, vai mikä on kommentin pointti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle ihan, jos joku haluaa tehdä etätöitä. Yksi asia kuitenkin nuorissa (alle 30v) on se, että heillä tuntuu olevan nykyisin pelkkiä oikeuksia eikä mitään velvollisuuksia.

Pienestäkin asiasta jäädään sairaslomalle eikä välitetä pätkääkään niistä työkavereista, jotka joutuvat tekemään ne sairaslomalaisen työt. Muutenkin mennään sieltä missä rima on matalimmalla.

Miksi sairastuneen ihmisen pitäisi välittää mistään muusta kuin omasta tervehtymisestään? Ja kyllä, se kulttuuri että sinnitellään töissä vaikka pienessä kuumeessakin on mennyttä, sen asian vei korona-aika, nyt ei olla enää totuttu sinnittelyyn ja hyvä niin.

Hyvä niin? Riippuu siitä, kenelle. Itse ainakin teem työt pienessä flunssassakin, ja olen pärjännyt työelämässä. Ne, jotka saikuttavat heti kun on vähän nuha tai on vähän rasittavaa kun töissä ei ole kivaa, eivät tule pidemmän päälle menestymään.

Etätöissä on muuten se etu ja haittakin toisaalta, että siihen oman koneen äärelle voi raahautua siinä pikkukuumeessakin kun ei tarvitse jaksaa työmatkoja tai miettiä työkavereita. Tunnolliset ja ne joitten töitä ei sitten kukaan muu tee, tekee siis etänä töitä kipeänäkin. Tai esim sairaita lapsia samalla hoitaen, sen sijaan että ottaisi tilapäistä hoitovapaata. Ainakin itsellä olisi ollut lapsen ekana päiväkotivuonna moninkertaisesti enemmän poissaoloja ilman etätyömahdollisuutta, kun joko lapsi tai itse oli flunssassa suunnilleen joka toinen viikko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle ihan, jos joku haluaa tehdä etätöitä. Yksi asia kuitenkin nuorissa (alle 30v) on se, että heillä tuntuu olevan nykyisin pelkkiä oikeuksia eikä mitään velvollisuuksia.

Pienestäkin asiasta jäädään sairaslomalle eikä välitetä pätkääkään niistä työkavereista, jotka joutuvat tekemään ne sairaslomalaisen työt. Muutenkin mennään sieltä missä rima on matalimmalla.

Miksi sairastuneen ihmisen pitäisi välittää mistään muusta kuin omasta tervehtymisestään? Ja kyllä, se kulttuuri että sinnitellään töissä vaikka pienessä kuumeessakin on mennyttä, sen asian vei korona-aika, nyt ei olla enää totuttu sinnittelyyn ja hyvä niin.

Hyvä niin? Riippuu siitä, kenelle. Itse ainakin teem työt pienessä flunssassakin, ja olen pärjännyt työelämässä. Ne, jotka saikuttavat heti kun on vähän nuha tai on vähän rasittavaa kun töissä ei ole kivaa, eivät tule pidemmän päälle menestymään.

Etätöissä on muuten se etu ja haittakin toisaalta, että siihen oman koneen äärelle voi raahautua siinä pikkukuumeessakin kun ei tarvitse jaksaa työmatkoja tai miettiä työkavereita. Tunnolliset ja ne joitten töitä ei sitten kukaan muu tee, tekee siis etänä töitä kipeänäkin. Tai esim sairaita lapsia samalla hoitaen, sen sijaan että ottaisi tilapäistä hoitovapaata. Ainakin itsellä olisi ollut lapsen ekana päiväkotivuonna moninkertaisesti enemmän poissaoloja ilman etätyömahdollisuutta, kun joko lapsi tai itse oli flunssassa suunnilleen joka toinen viikko.

Niin, tutkitusti etätyö laski sairaspoissaoloja.