Ellaa, 29, odotettiin työpaikalle aamupalaveriin, mutta hän ei tullut nuoret työntekijät kertovat, että vaatimus lähitöistä stressaa
Ella, 29, aloitti asiantuntijatyön pienessä vaikuttajaorganisaatiossa viime vuoden toukokuussa.
Etätyö oli tuolloin koronapandemian vuoksi normi.
Ella asuu Tampereella ja työpaikan toimitilat ovat Helsingissä. Sopimukseen kirjattiin, että hänen pitäisi tulla lähitöihin muutaman kerran kuussa koronatilanteen jälleen salliessa.
Nyt etätyösuositusta ei enää ole, ja Ella on joutunut kulkemaan Helsinkiin useammin kuin hän olisi tahtonut.
Hän ei ole taipunut pomon toiveisiin mukisematta.
"Nytkin minua odotettiin saapuvaksi paikan päälle aamupalaveriin, mutta en vain tullut. Olin ainoa, joka osallistui etänä."
https://yle.fi/uutiset/74-20000112
Mikä ihmisiä, etenkin nuorempia, vaivaa? En tee koska en tahdo? En minäkään, mutta työ on työ ja kunnioitan työtäni, enkä kiukuttele. Jos Tampereelta Helsinkiin on liian pitkä matka, etsii töitä lähempää tai muuttaa. Myös asennemuutos auttaisi. Ylipäänsä työ, josta tykkää ja viihtyy eikä työpaikalle meno ahdista silloin kun pomo pyytää!
Kommentit (522)
Vierailija kirjoitti:
Itse käyn lähitöissä että näkisin edes joskus muita ihmisiä. Lähimmät työkaverit etäilevät, eikä heistä kuulu juuri mitään etäpäivinä. Aika tylsäksi on muuttunut työnteko. Jos olisin itsekin etänä, en enää erottaisi työtä ja kotia toisistaan ja se vasta ahdistaisikin.
Minä taas juttelen joka päivä niitä näitä muiden etätyökavereiden kanssa. Juurikin niiden, joiden kanssa tahtoisin pitää yhteyttä muutenkin.
Lähinä se ei muuten edes onnistuisi, kun ollaan eri toimipisteissä töissä. Lähityökavereitani en oikeastaan edes tunne, kun tehdään hyvin erilaisia töitä. Kahvia hakiessa juteltaisiin siis säästä.
Taivaalle kiitos etätöistä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ihan, jos joku haluaa tehdä etätöitä. Yksi asia kuitenkin nuorissa (alle 30v) on se, että heillä tuntuu olevan nykyisin pelkkiä oikeuksia eikä mitään velvollisuuksia.
Pienestäkin asiasta jäädään sairaslomalle eikä välitetä pätkääkään niistä työkavereista, jotka joutuvat tekemään ne sairaslomalaisen työt. Muutenkin mennään sieltä missä rima on matalimmalla.
Miksi sairastuneen ihmisen pitäisi välittää mistään muusta kuin omasta tervehtymisestään? Ja kyllä, se kulttuuri että sinnitellään töissä vaikka pienessä kuumeessakin on mennyttä, sen asian vei korona-aika, nyt ei olla enää totuttu sinnittelyyn ja hyvä niin.
Hyvä niin? Riippuu siitä, kenelle. Itse ainakin teem työt pienessä flunssassakin, ja olen pärjännyt työelämässä. Ne, jotka saikuttavat heti kun on vähän nuha tai on vähän rasittavaa kun töissä ei ole kivaa, eivät tule pidemmän päälle menestymään.
Etätöissä on muuten se etu ja haittakin toisaalta, että siihen oman koneen äärelle voi raahautua siinä pikkukuumeessakin kun ei tarvitse jaksaa työmatkoja tai miettiä työkavereita. Tunnolliset ja ne joitten töitä ei sitten kukaan muu tee, tekee siis etänä töitä kipeänäkin. Tai esim sairaita lapsia samalla hoitaen, sen sijaan että ottaisi tilapäistä hoitovapaata. Ainakin itsellä olisi ollut lapsen ekana päiväkotivuonna moninkertaisesti enemmän poissaoloja ilman etätyömahdollisuutta, kun joko lapsi tai itse oli flunssassa suunnilleen joka toinen viikko.
Niin, tutkitusti etätyö laski sairaspoissaoloja.
Mulla on ollut niin kauan kuin muistan joka vuosi 1-3 flunssaa, joista yksi yleensä pahempi (tyyliin keuhkoputkentulehdus), ja vähintään yksi oksennustauti. Näihin on jokaiseen mennyt n. 3-5 työpäivää, eli olen ollut vuodestan jopa kuukauden saikulla.
V. 2020 saikkupäiviä 3, v. 2021 3, v. 2022 tähän mennessä 8 (mutta 5 johtuu tapaturmasta, ei flunssasta tms). En ole koskaan elämäni aikana ollut näin vähän saikulla. Esim. koronan ajan tein töitä koska oli vain pientä lämpöilyä, muuten olisin ollut ainakin reilun viikon pois.
Eli jos minä saan etätöistä henkilökohtaista hyötyä, niin saa työnantajanikin.
Järkyttävä määrä sinulla saikkua. Kannattaisi varmaan tutkia paremmin.
Minulla on kerran kymmenessä vuodessa flunssa.Toi on ihan normaali määrä, jos joutuu matkustamaan töihin julkisella tai on pieniä lapsia, jotka tuo joka köhän kotiin. Julkisissa on aina joku yskijä, et säästy tartunnalta millään käsihygienialla.
Siksi etätöissä sairaslomat väheni.
Kuukausi saikkua vuodessa on normaali?
Vaikka kuinka matkustaa julkisilla ja perheessä on lapsia niin tuo silti valtava määrä.
Ymmärrän jos työnantajaa harmittaa. Siinä voi tulla pieni tenkkapoo jos jokainen työtekijä on töistä poissa kuukauden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ihan, jos joku haluaa tehdä etätöitä. Yksi asia kuitenkin nuorissa (alle 30v) on se, että heillä tuntuu olevan nykyisin pelkkiä oikeuksia eikä mitään velvollisuuksia.
Pienestäkin asiasta jäädään sairaslomalle eikä välitetä pätkääkään niistä työkavereista, jotka joutuvat tekemään ne sairaslomalaisen työt. Muutenkin mennään sieltä missä rima on matalimmalla.
Miksi sairastuneen ihmisen pitäisi välittää mistään muusta kuin omasta tervehtymisestään? Ja kyllä, se kulttuuri että sinnitellään töissä vaikka pienessä kuumeessakin on mennyttä, sen asian vei korona-aika, nyt ei olla enää totuttu sinnittelyyn ja hyvä niin.
Hyvä niin? Riippuu siitä, kenelle. Itse ainakin teem työt pienessä flunssassakin, ja olen pärjännyt työelämässä. Ne, jotka saikuttavat heti kun on vähän nuha tai on vähän rasittavaa kun töissä ei ole kivaa, eivät tule pidemmän päälle menestymään.
Etätöissä on muuten se etu ja haittakin toisaalta, että siihen oman koneen äärelle voi raahautua siinä pikkukuumeessakin kun ei tarvitse jaksaa työmatkoja tai miettiä työkavereita. Tunnolliset ja ne joitten töitä ei sitten kukaan muu tee, tekee siis etänä töitä kipeänäkin. Tai esim sairaita lapsia samalla hoitaen, sen sijaan että ottaisi tilapäistä hoitovapaata. Ainakin itsellä olisi ollut lapsen ekana päiväkotivuonna moninkertaisesti enemmän poissaoloja ilman etätyömahdollisuutta, kun joko lapsi tai itse oli flunssassa suunnilleen joka toinen viikko.
Niin, tutkitusti etätyö laski sairaspoissaoloja.
Mulla on ollut niin kauan kuin muistan joka vuosi 1-3 flunssaa, joista yksi yleensä pahempi (tyyliin keuhkoputkentulehdus), ja vähintään yksi oksennustauti. Näihin on jokaiseen mennyt n. 3-5 työpäivää, eli olen ollut vuodestan jopa kuukauden saikulla.
V. 2020 saikkupäiviä 3, v. 2021 3, v. 2022 tähän mennessä 8 (mutta 5 johtuu tapaturmasta, ei flunssasta tms). En ole koskaan elämäni aikana ollut näin vähän saikulla. Esim. koronan ajan tein töitä koska oli vain pientä lämpöilyä, muuten olisin ollut ainakin reilun viikon pois.
Eli jos minä saan etätöistä henkilökohtaista hyötyä, niin saa työnantajanikin.
Järkyttävä määrä sinulla saikkua. Kannattaisi varmaan tutkia paremmin.
Minulla on kerran kymmenessä vuodessa flunssa.
Kyllä suurimmalla osalla on flunssa silloin tällöin. Jos on pikkulapsia niin paljon useammin kun saa niiltä tartunnan. Nämä pikkulapsiperheet ei sitten etätöissä kanna niitä pöpöjä työpaikalle joten todennäköisesti sairastelu vähenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ihan, jos joku haluaa tehdä etätöitä. Yksi asia kuitenkin nuorissa (alle 30v) on se, että heillä tuntuu olevan nykyisin pelkkiä oikeuksia eikä mitään velvollisuuksia.
Pienestäkin asiasta jäädään sairaslomalle eikä välitetä pätkääkään niistä työkavereista, jotka joutuvat tekemään ne sairaslomalaisen työt. Muutenkin mennään sieltä missä rima on matalimmalla.
Miksi sairastuneen ihmisen pitäisi välittää mistään muusta kuin omasta tervehtymisestään? Ja kyllä, se kulttuuri että sinnitellään töissä vaikka pienessä kuumeessakin on mennyttä, sen asian vei korona-aika, nyt ei olla enää totuttu sinnittelyyn ja hyvä niin.
Hyvä niin? Riippuu siitä, kenelle. Itse ainakin teem työt pienessä flunssassakin, ja olen pärjännyt työelämässä. Ne, jotka saikuttavat heti kun on vähän nuha tai on vähän rasittavaa kun töissä ei ole kivaa, eivät tule pidemmän päälle menestymään.
Etätöissä on muuten se etu ja haittakin toisaalta, että siihen oman koneen äärelle voi raahautua siinä pikkukuumeessakin kun ei tarvitse jaksaa työmatkoja tai miettiä työkavereita. Tunnolliset ja ne joitten töitä ei sitten kukaan muu tee, tekee siis etänä töitä kipeänäkin. Tai esim sairaita lapsia samalla hoitaen, sen sijaan että ottaisi tilapäistä hoitovapaata. Ainakin itsellä olisi ollut lapsen ekana päiväkotivuonna moninkertaisesti enemmän poissaoloja ilman etätyömahdollisuutta, kun joko lapsi tai itse oli flunssassa suunnilleen joka toinen viikko.
Niin, tutkitusti etätyö laski sairaspoissaoloja.
Mulla on ollut niin kauan kuin muistan joka vuosi 1-3 flunssaa, joista yksi yleensä pahempi (tyyliin keuhkoputkentulehdus), ja vähintään yksi oksennustauti. Näihin on jokaiseen mennyt n. 3-5 työpäivää, eli olen ollut vuodestan jopa kuukauden saikulla.
V. 2020 saikkupäiviä 3, v. 2021 3, v. 2022 tähän mennessä 8 (mutta 5 johtuu tapaturmasta, ei flunssasta tms). En ole koskaan elämäni aikana ollut näin vähän saikulla. Esim. koronan ajan tein töitä koska oli vain pientä lämpöilyä, muuten olisin ollut ainakin reilun viikon pois.
Eli jos minä saan etätöistä henkilökohtaista hyötyä, niin saa työnantajanikin.
Järkyttävä määrä sinulla saikkua. Kannattaisi varmaan tutkia paremmin.
Minulla on kerran kymmenessä vuodessa flunssa.Toi on ihan normaali määrä, jos joutuu matkustamaan töihin julkisella tai on pieniä lapsia, jotka tuo joka köhän kotiin. Julkisissa on aina joku yskijä, et säästy tartunnalta millään käsihygienialla.
Siksi etätöissä sairaslomat väheni.
Kuukausi saikkua vuodessa on normaali?
Vaikka kuinka matkustaa julkisilla ja perheessä on lapsia niin tuo silti valtava määrä.
Ymmärrän jos työnantajaa harmittaa. Siinä voi tulla pieni tenkkapoo jos jokainen työtekijä on töistä poissa kuukauden.
Se on ihan normaali määrä, mutta toki se harmittaa työnantajaa. Siksi monessa työpaikassa on tehty näitä muutoksia että saa olla omalla ilmoituksella/esimiehen luvalla pois, annettu lupa tehdä enemmän etätöitä jne, keinoja joiden on todettu vähentävän saikkujen määrää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ihan, jos joku haluaa tehdä etätöitä. Yksi asia kuitenkin nuorissa (alle 30v) on se, että heillä tuntuu olevan nykyisin pelkkiä oikeuksia eikä mitään velvollisuuksia.
Pienestäkin asiasta jäädään sairaslomalle eikä välitetä pätkääkään niistä työkavereista, jotka joutuvat tekemään ne sairaslomalaisen työt. Muutenkin mennään sieltä missä rima on matalimmalla.
Miksi sairastuneen ihmisen pitäisi välittää mistään muusta kuin omasta tervehtymisestään? Ja kyllä, se kulttuuri että sinnitellään töissä vaikka pienessä kuumeessakin on mennyttä, sen asian vei korona-aika, nyt ei olla enää totuttu sinnittelyyn ja hyvä niin.
Hyvä niin? Riippuu siitä, kenelle. Itse ainakin teem työt pienessä flunssassakin, ja olen pärjännyt työelämässä. Ne, jotka saikuttavat heti kun on vähän nuha tai on vähän rasittavaa kun töissä ei ole kivaa, eivät tule pidemmän päälle menestymään.
Etätöissä on muuten se etu ja haittakin toisaalta, että siihen oman koneen äärelle voi raahautua siinä pikkukuumeessakin kun ei tarvitse jaksaa työmatkoja tai miettiä työkavereita. Tunnolliset ja ne joitten töitä ei sitten kukaan muu tee, tekee siis etänä töitä kipeänäkin. Tai esim sairaita lapsia samalla hoitaen, sen sijaan että ottaisi tilapäistä hoitovapaata. Ainakin itsellä olisi ollut lapsen ekana päiväkotivuonna moninkertaisesti enemmän poissaoloja ilman etätyömahdollisuutta, kun joko lapsi tai itse oli flunssassa suunnilleen joka toinen viikko.
Niin, tutkitusti etätyö laski sairaspoissaoloja.
Mulla on ollut niin kauan kuin muistan joka vuosi 1-3 flunssaa, joista yksi yleensä pahempi (tyyliin keuhkoputkentulehdus), ja vähintään yksi oksennustauti. Näihin on jokaiseen mennyt n. 3-5 työpäivää, eli olen ollut vuodestan jopa kuukauden saikulla.
V. 2020 saikkupäiviä 3, v. 2021 3, v. 2022 tähän mennessä 8 (mutta 5 johtuu tapaturmasta, ei flunssasta tms). En ole koskaan elämäni aikana ollut näin vähän saikulla. Esim. koronan ajan tein töitä koska oli vain pientä lämpöilyä, muuten olisin ollut ainakin reilun viikon pois.
Eli jos minä saan etätöistä henkilökohtaista hyötyä, niin saa työnantajanikin.
Järkyttävä määrä sinulla saikkua. Kannattaisi varmaan tutkia paremmin.
Minulla on kerran kymmenessä vuodessa flunssa.
Kyllä, tuo on paljon saikkua. Se johtui siitä että lähityöaikana ihmiset tulivat kipeänä töihin. Plus jo ihan julkisista saa vaikka minkä pöpön.
Minulla on muutama terveydellinen haaste jotka tekevät immuunijärjestelmästäni keskivertoa heikomman. Olen kyllä jatkuvassa hoidossa, sille ei vain voi mitään, että saan sen lähikollegan pöpöt heti.
Etänä pysyn terveenä ja pystyn antamaan työnantajalleni huomattavasti paremman työpanoksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ihan, jos joku haluaa tehdä etätöitä. Yksi asia kuitenkin nuorissa (alle 30v) on se, että heillä tuntuu olevan nykyisin pelkkiä oikeuksia eikä mitään velvollisuuksia.
Pienestäkin asiasta jäädään sairaslomalle eikä välitetä pätkääkään niistä työkavereista, jotka joutuvat tekemään ne sairaslomalaisen työt. Muutenkin mennään sieltä missä rima on matalimmalla.
Miksi sairastuneen ihmisen pitäisi välittää mistään muusta kuin omasta tervehtymisestään? Ja kyllä, se kulttuuri että sinnitellään töissä vaikka pienessä kuumeessakin on mennyttä, sen asian vei korona-aika, nyt ei olla enää totuttu sinnittelyyn ja hyvä niin.
Hyvä niin? Riippuu siitä, kenelle. Itse ainakin teem työt pienessä flunssassakin, ja olen pärjännyt työelämässä. Ne, jotka saikuttavat heti kun on vähän nuha tai on vähän rasittavaa kun töissä ei ole kivaa, eivät tule pidemmän päälle menestymään.
Etätöissä on muuten se etu ja haittakin toisaalta, että siihen oman koneen äärelle voi raahautua siinä pikkukuumeessakin kun ei tarvitse jaksaa työmatkoja tai miettiä työkavereita. Tunnolliset ja ne joitten töitä ei sitten kukaan muu tee, tekee siis etänä töitä kipeänäkin. Tai esim sairaita lapsia samalla hoitaen, sen sijaan että ottaisi tilapäistä hoitovapaata. Ainakin itsellä olisi ollut lapsen ekana päiväkotivuonna moninkertaisesti enemmän poissaoloja ilman etätyömahdollisuutta, kun joko lapsi tai itse oli flunssassa suunnilleen joka toinen viikko.
Niin, tutkitusti etätyö laski sairaspoissaoloja.
Mulla on ollut niin kauan kuin muistan joka vuosi 1-3 flunssaa, joista yksi yleensä pahempi (tyyliin keuhkoputkentulehdus), ja vähintään yksi oksennustauti. Näihin on jokaiseen mennyt n. 3-5 työpäivää, eli olen ollut vuodestan jopa kuukauden saikulla.
V. 2020 saikkupäiviä 3, v. 2021 3, v. 2022 tähän mennessä 8 (mutta 5 johtuu tapaturmasta, ei flunssasta tms). En ole koskaan elämäni aikana ollut näin vähän saikulla. Esim. koronan ajan tein töitä koska oli vain pientä lämpöilyä, muuten olisin ollut ainakin reilun viikon pois.
Eli jos minä saan etätöistä henkilökohtaista hyötyä, niin saa työnantajanikin.
Järkyttävä määrä sinulla saikkua. Kannattaisi varmaan tutkia paremmin.
Minulla on kerran kymmenessä vuodessa flunssa.Toi on ihan normaali määrä, jos joutuu matkustamaan töihin julkisella tai on pieniä lapsia, jotka tuo joka köhän kotiin. Julkisissa on aina joku yskijä, et säästy tartunnalta millään käsihygienialla.
Siksi etätöissä sairaslomat väheni.
Kuukausi saikkua vuodessa on normaali?
Vaikka kuinka matkustaa julkisilla ja perheessä on lapsia niin tuo silti valtava määrä.
Ymmärrän jos työnantajaa harmittaa. Siinä voi tulla pieni tenkkapoo jos jokainen työtekijä on töistä poissa kuukauden.Se on ihan normaali määrä, mutta toki se harmittaa työnantajaa. Siksi monessa työpaikassa on tehty näitä muutoksia että saa olla omalla ilmoituksella/esimiehen luvalla pois, annettu lupa tehdä enemmän etätöitä jne, keinoja joiden on todettu vähentävän saikkujen määrää.
Samoin kaikissa vähänkin suuremmissa firmoissa on välittämiskäytännöt pitkiin tai toistuviin saikkuihin.
Se on kyllä vähän näennäisvälittämistä, niitä käydään täysin selvissä tapauksissakin. Olit niin kovassa influenssassa, että jouduit olemaan viikon sairaalassa --> töissä pidetään varhaisen tuen keskustelu.
Haluaisin kiittää maailmanlaajuista KORONAVIRUSTA ja sen myötä avautunutta ETÄTYÖMAHDOLLISUUTTA ja yrityksemme herättyä siihen jatkossakin.
Olen tehokkaampi ja terveempi kuin koskaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ihan, jos joku haluaa tehdä etätöitä. Yksi asia kuitenkin nuorissa (alle 30v) on se, että heillä tuntuu olevan nykyisin pelkkiä oikeuksia eikä mitään velvollisuuksia.
Pienestäkin asiasta jäädään sairaslomalle eikä välitetä pätkääkään niistä työkavereista, jotka joutuvat tekemään ne sairaslomalaisen työt. Muutenkin mennään sieltä missä rima on matalimmalla.
Miksi sairastuneen ihmisen pitäisi välittää mistään muusta kuin omasta tervehtymisestään? Ja kyllä, se kulttuuri että sinnitellään töissä vaikka pienessä kuumeessakin on mennyttä, sen asian vei korona-aika, nyt ei olla enää totuttu sinnittelyyn ja hyvä niin.
Hyvä niin? Riippuu siitä, kenelle. Itse ainakin teem työt pienessä flunssassakin, ja olen pärjännyt työelämässä. Ne, jotka saikuttavat heti kun on vähän nuha tai on vähän rasittavaa kun töissä ei ole kivaa, eivät tule pidemmän päälle menestymään.
Etätöissä on muuten se etu ja haittakin toisaalta, että siihen oman koneen äärelle voi raahautua siinä pikkukuumeessakin kun ei tarvitse jaksaa työmatkoja tai miettiä työkavereita. Tunnolliset ja ne joitten töitä ei sitten kukaan muu tee, tekee siis etänä töitä kipeänäkin. Tai esim sairaita lapsia samalla hoitaen, sen sijaan että ottaisi tilapäistä hoitovapaata. Ainakin itsellä olisi ollut lapsen ekana päiväkotivuonna moninkertaisesti enemmän poissaoloja ilman etätyömahdollisuutta, kun joko lapsi tai itse oli flunssassa suunnilleen joka toinen viikko.
Niin, tutkitusti etätyö laski sairaspoissaoloja.
Mulla on ollut niin kauan kuin muistan joka vuosi 1-3 flunssaa, joista yksi yleensä pahempi (tyyliin keuhkoputkentulehdus), ja vähintään yksi oksennustauti. Näihin on jokaiseen mennyt n. 3-5 työpäivää, eli olen ollut vuodestan jopa kuukauden saikulla.
V. 2020 saikkupäiviä 3, v. 2021 3, v. 2022 tähän mennessä 8 (mutta 5 johtuu tapaturmasta, ei flunssasta tms). En ole koskaan elämäni aikana ollut näin vähän saikulla. Esim. koronan ajan tein töitä koska oli vain pientä lämpöilyä, muuten olisin ollut ainakin reilun viikon pois.
Eli jos minä saan etätöistä henkilökohtaista hyötyä, niin saa työnantajanikin.
Järkyttävä määrä sinulla saikkua. Kannattaisi varmaan tutkia paremmin.
Minulla on kerran kymmenessä vuodessa flunssa.Toi on ihan normaali määrä, jos joutuu matkustamaan töihin julkisella tai on pieniä lapsia, jotka tuo joka köhän kotiin. Julkisissa on aina joku yskijä, et säästy tartunnalta millään käsihygienialla.
Siksi etätöissä sairaslomat väheni.
Kuukausi saikkua vuodessa on normaali?
Vaikka kuinka matkustaa julkisilla ja perheessä on lapsia niin tuo silti valtava määrä.
Ymmärrän jos työnantajaa harmittaa. Siinä voi tulla pieni tenkkapoo jos jokainen työtekijä on töistä poissa kuukauden.Se on ihan normaali määrä, mutta toki se harmittaa työnantajaa. Siksi monessa työpaikassa on tehty näitä muutoksia että saa olla omalla ilmoituksella/esimiehen luvalla pois, annettu lupa tehdä enemmän etätöitä jne, keinoja joiden on todettu vähentävän saikkujen määrää.
Samoin kaikissa vähänkin suuremmissa firmoissa on välittämiskäytännöt pitkiin tai toistuviin saikkuihin.
Se on kyllä vähän näennäisvälittämistä, niitä käydään täysin selvissä tapauksissakin. Olit niin kovassa influenssassa, että jouduit olemaan viikon sairaalassa --> töissä pidetään varhaisen tuen keskustelu.
Hmmm mielenkiintoista - minun kanssani ei ole koskaan käyty minkäänlaista keskustelua sairauslomistani. Olen siis tuo ennen koronaa jopa kuukauden saikulla ollut. Toki asun ulkomailla, että monikin käytäntö on eri kuin Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse käyn lähitöissä että näkisin edes joskus muita ihmisiä. Lähimmät työkaverit etäilevät, eikä heistä kuulu juuri mitään etäpäivinä. Aika tylsäksi on muuttunut työnteko. Jos olisin itsekin etänä, en enää erottaisi työtä ja kotia toisistaan ja se vasta ahdistaisikin.
Minä taas juttelen joka päivä niitä näitä muiden etätyökavereiden kanssa. Juurikin niiden, joiden kanssa tahtoisin pitää yhteyttä muutenkin.
Lähinä se ei muuten edes onnistuisi, kun ollaan eri toimipisteissä töissä. Lähityökavereitani en oikeastaan edes tunne, kun tehdään hyvin erilaisia töitä. Kahvia hakiessa juteltaisiin siis säästä.
Taivaalle kiitos etätöistä!
Mäkin juttelen joka ikinen päivä työkavereiden kanssa, vaikka etäillään.
Meillä on iso firma ympäri suomen joten kaikki palaverit on olleet koko työsuhteeni (8 vuotta) ajan etänä teamsissa. Tiimini työkamujen kanssa soitellaan ja viestitellään viikoittain ja välillä pidetään porukalla teams palavereja. Ei ole mitään ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on iso firma ympäri suomen joten kaikki palaverit on olleet koko työsuhteeni (8 vuotta) ajan etänä teamsissa. Tiimini työkamujen kanssa soitellaan ja viestitellään viikoittain ja välillä pidetään porukalla teams palavereja. Ei ole mitään ongelmaa.
Tämä on ollut ihan tavallista jo yli 10 vuotta. Eri kaupungeista on pidetty yhteyttä virtuaalisesti aina ja tiimipalaverit ovat olleet hybridejä. Esimies on ollut Helsingissä ja työntekijöistä joku Turussa, Tampereella, Vaasassa...
Ongelmaksi tämä koetaan vasta nyt, kun osa haluaa osallistua kotoa.
Mistään muusta ei ole kyse kuin kyttäämisestä ja rajoittamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse käyn lähitöissä että näkisin edes joskus muita ihmisiä. Lähimmät työkaverit etäilevät, eikä heistä kuulu juuri mitään etäpäivinä. Aika tylsäksi on muuttunut työnteko. Jos olisin itsekin etänä, en enää erottaisi työtä ja kotia toisistaan ja se vasta ahdistaisikin.
Minä taas juttelen joka päivä niitä näitä muiden etätyökavereiden kanssa. Juurikin niiden, joiden kanssa tahtoisin pitää yhteyttä muutenkin.
Lähinä se ei muuten edes onnistuisi, kun ollaan eri toimipisteissä töissä. Lähityökavereitani en oikeastaan edes tunne, kun tehdään hyvin erilaisia töitä. Kahvia hakiessa juteltaisiin siis säästä.
Taivaalle kiitos etätöistä!
Mäkin juttelen joka ikinen päivä työkavereiden kanssa, vaikka etäillään.
Ja mä taas en juttele, ja se sopii mulle erinomaisesti :).
Orjuuden aika on pikkuhiljaa ohi. Nykyään alkaa olla työntekijällä myös oikeus sanella omasta työskentelystään eikä alistua työnantajan öykkäröintiin. Voisipa melkein ruveta kysymään, että mitä työpaikalla on annettavaa minulle työntekijänä? Mikä työpaikassa on sellaista, että se saisi minut antamaan panokseni, aikani ja osan elämästäni?
Vierailija kirjoitti:
Orjuuden aika on pikkuhiljaa ohi. Nykyään alkaa olla työntekijällä myös oikeus sanella omasta työskentelystään eikä alistua työnantajan öykkäröintiin. Voisipa melkein ruveta kysymään, että mitä työpaikalla on annettavaa minulle työntekijänä? Mikä työpaikassa on sellaista, että se saisi minut antamaan panokseni, aikani ja osan elämästäni?
Työpanokseni annan mielelläni (mielekkäisiin tehtäviin), mutta en enää kolmea lisätuntia päivästä matkoihin ja puunautumiseen.
Meillä tehtiin kaikille kysely, miten haluaa työkennellä, kuitenkin vähintään 40% kuukaudesta pitää olla toimistolla - eli 2 päivää viikossa (voi olla toimisitolla joku viikko pidempään/olla etänä tai miten projekti tarvitsee). Ja tästä kirjoitettiin sitten uudet sopparit.
Ollaan sovittu projektin kanssa tietyt päivät, jolloin koko projekti periaatteessa on toimistolla ja läsnäoloa vaativat kokoukset/työjutut (luovahkoa duunia ja välillä fyysisten laitteiden kanssa toimimista/toiminnan kokeilua, osien sovittamista jne. joten 100% etäily ei onnistu)
Mielestäni tämä asia pitäisi hoitaa tarpeen mukaan, ei pelkästään sitoa johonkin soppariin. Kummaltakin puolelta joustamista tässä jossain määrin, niistä ne on hyvät työsuhteet tehty...
No enpä jaksa töihin matkustaa, kamalasti aikaa menee. Lisäksi Suomessa työmatkakulut ovat usein työntekijän omalla vastuulla niin ei paljoa kiinnosta maksaa tuosta edestakas matkustelusta
En kyllä mene enää yhteenkään firmaan töihin, missä ei saisi tehdä etätöitä vähintään 60% ajasta. Ne 4 tuntia päivästä kun menet töihin ja tulet töistä ei ole mitään vapaa-aikaa.
Meillä puhuttiin, että etätyömahdollisuus jää koronarajoitusten jälkeenkin voimaan. Kehuttiin kaikkia, että kylläpä teette kotona hyvin hommia. No niin tehtiinkin. Sitten kun rajoitukset loppuivat niin sanottiin, että nyt kaikki takaisin toimistolle, etätyöt loppuvat kokonaan. Sen jälkeen ensimmäisen kuukauden aikana lähti 4 hyvää osaajaa ja seuraavien parin kuukauden aikana melkein puolet koko osastosta oli irtisanoutunut. Äkkiä ne etätyöt sitten palautettiinkin. Nyt pitäisi käydä vähintään 2 kertaa viikossa toimistolla, mutta minä käyn maksimissaan kerran parissa viikossa, kesällä en sitäkään. Jos ei pomoille kelpaa niin etsikööt uuden työntekijän. Kummasti vain kukaan ei ole sanonut mitään, vaikka suurin osa käy vain silloin tällöin toimistolla.
Vierailija kirjoitti:
Meillä puhuttiin, että etätyömahdollisuus jää koronarajoitusten jälkeenkin voimaan. Kehuttiin kaikkia, että kylläpä teette kotona hyvin hommia. No niin tehtiinkin. Sitten kun rajoitukset loppuivat niin sanottiin, että nyt kaikki takaisin toimistolle, etätyöt loppuvat kokonaan. Sen jälkeen ensimmäisen kuukauden aikana lähti 4 hyvää osaajaa ja seuraavien parin kuukauden aikana melkein puolet koko osastosta oli irtisanoutunut. Äkkiä ne etätyöt sitten palautettiinkin. Nyt pitäisi käydä vähintään 2 kertaa viikossa toimistolla, mutta minä käyn maksimissaan kerran parissa viikossa, kesällä en sitäkään. Jos ei pomoille kelpaa niin etsikööt uuden työntekijän. Kummasti vain kukaan ei ole sanonut mitään, vaikka suurin osa käy vain silloin tällöin toimistolla.
Tämä. Niiiiin tämä. En ymmärrä, miten työnantajilla on tähän perseilyyn varaa. Olen lukenut tai kuullut niin monen sanovan, että nykyään on ratkaisevana tekijänä työnhaussa etätyömahdollisuus (kuten myöskin itselläni).
Itse käyn lähitöissä että näkisin edes joskus muita ihmisiä. Lähimmät työkaverit etäilevät, eikä heistä kuulu juuri mitään etäpäivinä. Aika tylsäksi on muuttunut työnteko. Jos olisin itsekin etänä, en enää erottaisi työtä ja kotia toisistaan ja se vasta ahdistaisikin.