Siis miten olette oppineet vauvan vaunujen, turvakaukalon, rattaiden ym. käytön?

Vierailija kirjoitti:

Ap, minulla oli aluksi ihan samanlaista. Ei tuohon auta muu kuin aika ja harjoittelu. Toivottavasti miehesi on avulias eikä nälvi sinua. Kyllä se siitä :)

Ei hän nälvi. Häneltä kaikki tällainen sujuu ihan tuosta vaan tyyliin yhdellä kädellä ja on niin helppoa ja kevyttä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Ap, minulla oli aluksi ihan samanlaista. Ei tuohon auta muu kuin aika ja harjoittelu. Toivottavasti miehesi on avulias eikä nälvi sinua. Kyllä se siitä :)

Ja pakko vielä jatkaa, että minua auttoi siirtymätilanteiss Lean ajattelu. Pilkoin kaikki vaiheet palasiksi ja tein päässäni työjärjestyksen ja vielä miehen kanssa mietittiin oliko suunnitelmani järkevä. Ja sitten kaikki alkoikin onnistua ihan itsekseen, kun stressitaso laski ja kokemus karttui. Esikoisen kanssa on oikeasti aika ulalla, varsinkin jos ympärillä ei ole muita kokeneita vanhempia

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt puoli vuotta jo vauva niin aika onnetonta ettei tuo edelleenkään ap:lta suju.

Otat vaikka reenin että teet homman 20 kertaa putkeen niin eiköhän se ala sujua.

Lisäksi yksi tärkein kriteeri Vaunuja ostettaessa ainakin itselle oli juuri se kasauksen yms toimintojen näppäryys.

En tiedä, aina on jotain, ettei suju. Ei osu kohdilleen, ei ole voimaa... Nämä meidän vaunut kyllä piti olla hyvinkin näppärät, mutta ei minulle... Ap

Sen verran, mitä meni ohjeiden lukemiseen. Tosin niissä istuimissa on aina kyljessä tarra, missä on kuvalliset ohjeet.

Vanhoja kasarilta olevia avorattaita piti vähän harjoitella, niissä ei ollut ohjeita. Niissä lukitusvipu oli tosi pieni ja hankala. Ne olivat näppärän pienet peräkontissa kuskattavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Sen verran, mitä meni ohjeiden lukemiseen. Tosin niissä istuimissa on aina kyljessä tarra, missä on kuvalliset ohjeet.

Vanhoja kasarilta olevia avorattaita piti vähän harjoitella, niissä ei ollut ohjeita. Niissä lukitusvipu oli tosi pieni ja hankala. Ne olivat näppärän pienet peräkontissa kuskattavaksi.

Ne ohjeetkin, jotka esim. tuon Britaxin kaukalosetin mukana tuli, niin hohhoijaa... Ikeat jää ihan kakkoseksi näissä... Ap

Minä myös olin ihan samanlainen. Välttelin yksin kulkemista, kun vaunujen ja rattaiden kasaaminen oli yhtä tuskaa. Samoin perhepäivähoitajana kesti varmaan vuoden ennen kuin opin matkasängyn avaamaan ja kasaamaan. Laivassa ja hotelleissa en osaa sohvasta tehdä sänkyä jne. Ja yliopisto mullakin käytynä, mutta tämän tyyppiset tekniikan asiat on mahdottomia. Sen sijaan tietokoneen ja puhelimen tekniikat hallitsen oikein hyvin.

Ap. älä luovu miehestäsi. Hän teidän perheen aivot.

Vierailija kirjoitti:

Minä myös olin ihan samanlainen. Välttelin yksin kulkemista, kun vaunujen ja rattaiden kasaaminen oli yhtä tuskaa. Samoin perhepäivähoitajana kesti varmaan vuoden ennen kuin opin matkasängyn avaamaan ja kasaamaan. Laivassa ja hotelleissa en osaa sohvasta tehdä sänkyä jne. Ja yliopisto mullakin käytynä, mutta tämän tyyppiset tekniikan asiat on mahdottomia. Sen sijaan tietokoneen ja puhelimen tekniikat hallitsen oikein hyvin.

Voi kyllä! Juuri tällaista minullakin on. Ja turhautuminen itseensä, kun asiat ei suju. Kaikki tällainen on ollut ihan tuskaa jo koiran autohäkkien kasaamisesta alkaen... Ap

Vierailija kirjoitti:

Ap. älä luovu miehestäsi. Hän teidän perheen aivot.

Hän on juurikin näissä asioissa ne aivot ja osaa ottaa rauhassa toisin kuin minä. Ap

Mikä kohta on se missä töppää?

Vierailija kirjoitti:

Mikä kohta on se missä töppää?

Asetan kaukaloa telakkaan... Ei mene, ei mene, meniköhän se nyt, eeei vieläkään, olisko nyt, ei, ei... No, nyt. Tuskahiki otsalla. Vaunut mukaan, koppa irti ja kasaan... Ei lähde irti, mikä ttu tässä taas on, lähtikö, ei, ei, no nyt lähti ja sitten se kasaan taittaminen, naps naps, tuosta vivusta vedetään noin, no ei, ei, miksi se nyt ei lähde, rynkytys rynkytys, ei mene kasaan, ei, ai ttu mun kynsi, ei, ei... No, nyt meni. Tuskahiki otsalla. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä kohta on se missä töppää?

Asetan kaukaloa telakkaan... Ei mene, ei mene, meniköhän se nyt, eeei vieläkään, olisko nyt, ei, ei... No, nyt. Tuskahiki otsalla. Vaunut mukaan, koppa irti ja kasaan... Ei lähde irti, mikä ttu tässä taas on, lähtikö, ei, ei, no nyt lähti ja sitten se kasaan taittaminen, naps naps, tuosta vivusta vedetään noin, no ei, ei, miksi se nyt ei lähde, rynkytys rynkytys, ei mene kasaan, ei, ai ttu mun kynsi, ei, ei... No, nyt meni. Tuskahiki otsalla. Ap

Ja sitten sama homma, kun pitäisi saada ne autosta ulos ja käyttöön. Ap