Lue keskustelun säännöt.
Adoptio ja lapsen biologisten sukulaisten oikeudet
04.09.2022 |
Meillä on siis tilanne, että veljelläni on olemassa lapsi. Veljeni kuoli lapsen ollessa pieni, ja lapsi on elänyt siitä asti äitinsä sekä myöhemmin myös isäpuolensa kanssa. Emme silloinkaan nähneet lasta kuin harvoin ja yhteydenpito oli vähäistä, koska lapsen äiti halusi niin.
Nyt kuitenkin isäpuoli on adoptoinut lapsen, he muuttivat jopa lapsen sukunimen. Lapsen äiti ei ole halunnut enää sen jälkeen olla missään tekemisissä meidän sukumme kanssa. Emme nykyään edes tiedä mitä lapselle kuuluu. Onko mitään neuvoja, mikä olisi tässä tilanteessa avuksi?
Kommentit (149)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi ap. ja hänen sukunsa on kiinnostunut vasta nyt lapsesta ja halu hämmentää lapsen elämää yhteydenotoilla.
Jos lapsi on kiinnostunut ap. ja hänen suvustaan, hän ottaa kyllä yhteyttä, kun täyttää 18v, jos kiinnostaa.
Miksi repiä lapsen elämä, jos ette ole olleet läheisiä aikaisemminkaan ja lapselle te olette vieraita, eikä mitään tunnesidettä.
Mikä tämä repimisjuttu on? Eihän siitä ole mitään haittaa lapselle, että hän tuntee sukulaisensa jo lapsena. Miten setänsä tai tätinsä tunteminen repisi mitään?
Ne ovat kuitenkin lapselle ventovieraita ihmisiä.
Ihan sama, jos lapsen pitäisi tutustua kaikkiin naapureihin. Ja mitä hyötyä siitä olisi.
t. adoptiolapsi
Mitä haittaa on sukulaisten tuntemisesta tai omien juurien? Tai naapurien, vaikka naapuri ei olisi ylin ystävä hädän hetkellä hänestä voi olla enemmän apua kuin ventovieraasta.
Ne eivät ole lapsen sukulaisia. Ne ovat lapsen biologisen isän sukulaisia, joihin kukaan ei ilmeisestikään halua pitää yhteyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uudistetun lain mukaan teillä on oikeus lapsen tapaamiseen. Joudutte valitettavasti viemään asian oikeuteen, että saatte tapaamiset toteutumaan.
Liittyykö asiaan isoja samettihameita ja helluntailaisuutta
Vierailija kirjoitti:
Uudistetun lain mukaan teillä on oikeus lapsen tapaamiseen. Joudutte valitettavasti viemään asian oikeuteen, että saatte tapaamiset toteutumaan.
Höpöhöpö
Trollilandian uudistetun isyyslain vai?
Vierailija kirjoitti:
Uudistetun lain mukaan teillä on oikeus lapsen tapaamiseen. Joudutte valitettavasti viemään asian oikeuteen, että saatte tapaamiset toteutumaan.
Minkä lain?
Adoptio katkaisee sukusiteen. Entisillä sukulaisilla ei ole mitään tapaamisoikeuksia. Lähestymiskiellon kuitenkin voi hakea mokomille tuppautujille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uudistetun lain mukaan teillä on oikeus lapsen tapaamiseen. Joudutte valitettavasti viemään asian oikeuteen, että saatte tapaamiset toteutumaan.
Minkä lain?
Adoptio katkaisee sukusiteen. Entisillä sukulaisilla ei ole mitään tapaamisoikeuksia. Lähestymiskiellon kuitenkin voi hakea mokomille tuppautujille.
Tapaamisoikeuslakien mukaan nykyään lapselle tärkeillä tai läheisillä ihmisillä on oikeus lapsen tapaamiseen. Jos lapsen vanhempi estää tämän, kannattaa viedä juttu oikeuteen ja osoittaa, että yhteydenpito katkesi nimenomaan lapsen isän kuoltua (eli äiti alkoi määräämään kuka saa nähdä lasta). Eli vaikka lapsi ei nyt tuntisi sukulaisiaan kunnolla, riittää, että sukulaiset ovat lapsen synnyttyä olleet tekemisissä lapsen kanssa. Silloin heillä on oikeus nähdä lasta ja pitää häneen yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ilmoittaa, että olette laatimassa testamentilla perintöosuutta ko. lapselle, mutta testamentin täytäntöönpanoehdoissa on kirjattu lauseke, jonka mukaan lapsen on tulla ollut yhteydessä testamentin laatijaan esim. 2x vuodessa vierailun, lounaan tms. merkeissä x pvm:stä lähtien, saadakseen testamentatun osuuden haltuunsa.
Tällöin vastuu tapaamisten järjestämisestä /mahdollistamisesta jää lapsen huoltajille, kun lapsi on vielä pieni. Jatkossa nuorella tulee olla tieto testamentin ehdosta, jotta hän voi itse päättää, pitääkö yhteyttä teihin.
Biologiselta isältä jäänyt rintaperillisen perintöosuus lienee nykyisten huoltajien hallinnoitavana, kunnes lapsi on 18v. Tämä kannattaa saattaa lapsen tietoon hyvissä ajoin, ettei peritty omaisuus "häviä" johonkin.
Eikö tuo ole aikamoista kiristystä?
En tosiaankaan lähtisi esimerkiksi omaa lastani altistamaan tilanteeseen, missä lapsella olisi joku velvollisuus jonkun luvatun perinnön turvin alkaa tavata lapselle tuntemattomia ties millaisia ihmisiä tietyn verran vuodessa. Pitäköön perintönsä, lapsen etu on tärkein.
Hmm, altistamaan? Sanavalinta kertoo kaiken. Haluat siis vieraannuttaa lapsen biosukulaisistaan. Miksi koet heistä uhkaa itsellesi? Eikö juridinen sukulaisuus kuitenkaan riitä, vaan kuitenkin pelkäät jotain lapsen menetystä? Toivottavasti sossut käsittelevät tällaisia asioita, että adoptiolapselle kerrotaan avoimesti oikeuksistaan, eikä adoptiovanhemman värittäneenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, laki on muuttunut 2019. Muutoksen tarkoituksena oli nimenomaan estää lapsen vanhemman (yleensä äidin) harjoittama etäännyttäminen lapsen muista sukulaisista tai bonusvanhemmista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi ap. ja hänen sukunsa on kiinnostunut vasta nyt lapsesta ja halu hämmentää lapsen elämää yhteydenotoilla.
Jos lapsi on kiinnostunut ap. ja hänen suvustaan, hän ottaa kyllä yhteyttä, kun täyttää 18v, jos kiinnostaa.
Miksi repiä lapsen elämä, jos ette ole olleet läheisiä aikaisemminkaan ja lapselle te olette vieraita, eikä mitään tunnesidettä.
Mikä tämä repimisjuttu on? Eihän siitä ole mitään haittaa lapselle, että hän tuntee sukulaisensa jo lapsena. Miten setänsä tai tätinsä tunteminen repisi mitään?
On haittaa, jos ne ihmiset ei ole esimerkiksi ihan terveitä päästään.
Tässähän sitä ongelmaa ei ole, isä kuoli, eikä ole mikään lapsensa hylännyt narkkari.
Kyllä siinäkin on taustalla joku syy, miksi biologisen isän suku ei ole ollut aikaisemmin lapsen elämässä?
Lapsenlapsi on adoptoinut miniäni nykyinen mies, kun poikani kuoli aikaisemmin muutama vuosi aikaisemmin.
Enkä mummona näe tässä mitään ongelmaa, on vain juriidinin sopimus ja helpottaa arjessa.
Ja edelleen olen lapsen elämässä ja samoin muu suku ja näin myös poikani olisi halunnut.
Päinvastoin, olen oikein otettu ja iloinen, kun lapsenlapseni sai uuden rakastavan isän, joka jakaa lapsen kanssa arjen. Eikä se keneltäkään ole pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässähän voi olla vaikka mitä syitä taustalla, mistä ap ei nyt ehkä halua kertoa.
Siskoni biologisen isän suvun kanssa on joskus ollut aika samanlainen ongelma. Hänen biologinen isänsä kuoli kun hän oli pieni eikä biologisen isänsä sukulaisensa eivät ole oikeastaan koskaan kuuluneet siskoni elämään. Tähän oli kuitenkin oikein hyvät syyt. Siskon biologisella isällä ja äidillä oli suhde, johon vaikutti alusta alkaen tämän biologisen isän ongelmat. Siksi he elivät erillään jo kauan ennen siskon biologisen isän kuolemaa. Siskon biologisen isän sukulaiset syytti äitiä siskon biologisen isän ongelmista, päihde- ja mt-ongelmista, sekä edelleen itsemurhasta. He eivät pystyneet näkemään mitään väärää läheisensä toiminnassa.
Isä adoptoi siskon aikanaan. Sen jälkeen nämä siskon biologisen isän sukulaiset alkoi tehdä asiasta julkista ja mm. vuodattivat nyyhkytarinoita roskalehdille mitkä vaan suostuivat julkaisemaan jutun. He myös edelleen avoimesti syyllistivät äitiä siitä, että siskon biologinen isä teki mitä teki. Syyllistivät siitäkin, että he eivät ole saaneet nähdä siskoa. Miten kukaan voisi asettaa lapsen alttiiksi kaikelle sille, mitä he oli tehneet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No asialle ei mitään voi. Mutta jotenkin mulle äitinä olisi kyllä tärkeää, että lapsi olisi tekemisissä isänsä sukulaisten kanssa, vaikka isä olisi kuollut. Isä mietityttää kuitenkin lasta jossain vaiheessa elämää.
Se lapsi on adoptoitu ja hänellä on olemassa nyt sekä äiti että isä. Lapsen perheellä ei ole mitään velvollisuutta tutustuttaa lasta ihmisiin, joihin he eivät jostain syytä halua pitää yhteyttä. Sukuyhteys on adoptiossa katkennut biologisen isän sukuun. Ainoa isä, joka lasta mietityttää, on hänen adoptioisänsä. Lapsella on oikeus kasvaa turvatussa suhteessa vanhempiinsa ja vieraiden ihmisten tunkeutuminen tuohon lapsen turvattuun suhteeseen on yksinomaan itsekästä ja lapsen edun vastaista.
Lapsella on oikeus tietää juuristaan ja yleensä vanhemmat niistä kertovatkin. Ei ole pois lapselta, jos hän tietää biologisesta isästään edes jotain tai on heidän kanssaan yhteyksissä. Mutta jos hän saa myöhemmin selville, että häneltä on estetty mahdollisuus tutustua biologisiin sukulaisiinsa niin lapsesta voi tulla aika katkera.
Toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä.
Tietääkö lapsi biologisen isänsä vai ei, tästä ei suinkaan ollut aloituksessa kysymys, näin ainakin itse ymmärsin ap. kysymyksen, vaan onko anoptioon annetun biologisella suvulla oikeus tavata lasta.
Ei ole oikeutta, se oikeus on lapsella, niin halutessaan.Pieni lapsi ei osaa itse päättää, joten päätös on puhtaasti vanhempien. Miksi ei tutustuttaisiin lastaan biologisiin sukulaisiinsa? Kun se tulee kuitenkin ennemmin tai myöhemmin eteen. Pelkkä isästään tietäminen ei tässä ollut se kysymys, vaan ihan tapaaminen tai yhteydenpito. Se on ehdottomasti lapsen edun mukaista, kun sukulaiset ovat kivoja, kuten tässä tapauksessa
Jos keskustelun idea olisi vain vastata, onko sukulaisella oikeus tavata lasta niin keskustelu olisi yhdellä viestillä kuitattu eli ei ole. Mutä edes keskustelemaan. Mutta kirjeitä ja kortteja saa lähettää ihan vapaasti.
Mistä ihmeestä sinä tiedät biologisen isän suvun olevan kivoja?
Ei ainakaan vaikuta siltä, jos lapsella ei ole ollut ennenkään sukuun yhteyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uudistetun lain mukaan teillä on oikeus lapsen tapaamiseen. Joudutte valitettavasti viemään asian oikeuteen, että saatte tapaamiset toteutumaan.
Minkä lain?
Adoptio katkaisee sukusiteen. Entisillä sukulaisilla ei ole mitään tapaamisoikeuksia. Lähestymiskiellon kuitenkin voi hakea mokomille tuppautujille.Tapaamisoikeuslakien mukaan nykyään lapselle tärkeillä tai läheisillä ihmisillä on oikeus lapsen tapaamiseen. Jos lapsen vanhempi estää tämän, kannattaa viedä juttu oikeuteen ja osoittaa, että yhteydenpito katkesi nimenomaan lapsen isän kuoltua (eli äiti alkoi määräämään kuka saa nähdä lasta). Eli vaikka lapsi ei nyt tuntisi sukulaisiaan kunnolla, riittää, että sukulaiset ovat lapsen synnyttyä olleet tekemisissä lapsen kanssa. Silloin heillä on oikeus nähdä lasta ja pitää häneen yhteyttä.
Tuntematon ihminen, eli aloituksen kirjoittanut biologinen sukulainen, ei ole lapselle tärkeä ja läheinen ihminen.
Tuo laki koskee sellaisia tapauksia, missä lapselle ja esimerkiksi äitipuolelle on muodostunut lähes koko lapsen elämän jatkunut kiinteä, vanhemmuuteen verrattava side. Laki ei siis todellakaan koske tapauksia, missä moniongelmainen rappiolla oleva Perttu-setä saa alkaa tavata veljensä lapsia vain koska hän niin haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ilmoittaa, että olette laatimassa testamentilla perintöosuutta ko. lapselle, mutta testamentin täytäntöönpanoehdoissa on kirjattu lauseke, jonka mukaan lapsen on tulla ollut yhteydessä testamentin laatijaan esim. 2x vuodessa vierailun, lounaan tms. merkeissä x pvm:stä lähtien, saadakseen testamentatun osuuden haltuunsa.
Tällöin vastuu tapaamisten järjestämisestä /mahdollistamisesta jää lapsen huoltajille, kun lapsi on vielä pieni. Jatkossa nuorella tulee olla tieto testamentin ehdosta, jotta hän voi itse päättää, pitääkö yhteyttä teihin.
Biologiselta isältä jäänyt rintaperillisen perintöosuus lienee nykyisten huoltajien hallinnoitavana, kunnes lapsi on 18v. Tämä kannattaa saattaa lapsen tietoon hyvissä ajoin, ettei peritty omaisuus "häviä" johonkin.
Eikö tuo ole aikamoista kiristystä?
En tosiaankaan lähtisi esimerkiksi omaa lastani altistamaan tilanteeseen, missä lapsella olisi joku velvollisuus jonkun luvatun perinnön turvin alkaa tavata lapselle tuntemattomia ties millaisia ihmisiä tietyn verran vuodessa. Pitäköön perintönsä, lapsen etu on tärkein.
Hmm, altistamaan? Sanavalinta kertoo kaiken. Haluat siis vieraannuttaa lapsen biosukulaisistaan. Miksi koet heistä uhkaa itsellesi? Eikö juridinen sukulaisuus kuitenkaan riitä, vaan kuitenkin pelkäät jotain lapsen menetystä? Toivottavasti sossut käsittelevät tällaisia asioita, että adoptiolapselle kerrotaan avoimesti oikeuksistaan, eikä adoptiovanhemman värittäneenä.
Kukaan ei ole vieraannuttamassa mitään.
Se, että 4v. Peppiliinan äiti ei anna Peppiliinan olla tekimissä Peppiliinan kuolleen biologisen isän lapsiin sekaantumisesta tuomitun Pertsa-sedän kanssa, joka lähettelee Peppiliinalle pehmoleluja ja suklaata ja kutsuu kylään, ei ole vieraannuttamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyväksy tilanne ja jatka elämääsi.
Ei kannata perustaa elämäänsä siihen toiveeseen tai oletukseen, että se lapsi joskus ottaisi teihin yhteyttä ja alkaisi olla tekemisissä teidän kanssa.
Sellaista kun ei tapahdu välttämättä koskaan.
Biologiset sukulaiset eivät auta asiaansa yhtään sillä, että mollaavat ja vähättelevät lapsen perhettä. Varsinkaan jos tätä tapahtuu lapsen kuullen ja julkisesti.
Tietty se on ihan oma valinta, että miten toimii. Mutta sitten ei auta ihmetellä ja valittaa, jos se lapsi ei olekaan kiinnostunut tapaamaan ja pitämään yhteyttä sellaisten ihmisten kanssa jotka on toimineet näin.
Mielenkiintoinen keskustelu ja itse seuraan tätä koska omassa suvussa on hieman samantyylinen tilanne.
Isäni veli kuoli kun hänen lapsensa oli parivuotias(olin itsekin tällöin lapsi). Isäni äiti eli siis mummini on erittäin hankala ihminen ja emme ole hänen kanssaan tekemisissä. Oma veikkaukseni on, että mummoni on törkeyksillään pitänyt huolen siitä, että lapsi ja äiti eivät ole sukuun pitänyt yhteyttä. Sitä en tiedä miksi ukkini ei ole saanut yhteydenpitoa toimimaan. Varmaan se kriisi oman lapsen kuolemasta on siellä vaikuttanut.
Joka tapauksessa tulen tämän lapsen vielä joskus tapaamaan kun ukkini kuolee. Hän nimittäin perii ukkini(ja ukkinsa!) minun kanssani.
Kiitos myös sille adoptoidulle lapselle joka aiemmin kertoi kuinka ikävältä tuntui kun oikean isän sukulaiset korjasivat lapsen puheita. Äitinä voisin hyvin kuvitella, että sydämeni repeytyisi kahtia jos lapseni kuolisi ja sen jälkeen lapsenlapsi "saa uuden isän". Eli siis ymmärrän miksi mummo ja muut sukulaiset ovat näin tehneet(he myös surevat), mutta lapselle tärkeää ihmistä (adoptioisä) ei saa puheissa väheksyä. Toivottavasti saatte välinne kuntoon (puhukaa tunteistanne). Ja pahoittelut nyt näistä termeistä adoptioisä ja oikea isä. Adoptio isä on oikea isä, mutta en osannut erotella isejä tähän niin, että viestistä saisi mitään tolkkua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ilmoittaa, että olette laatimassa testamentilla perintöosuutta ko. lapselle, mutta testamentin täytäntöönpanoehdoissa on kirjattu lauseke, jonka mukaan lapsen on tulla ollut yhteydessä testamentin laatijaan esim. 2x vuodessa vierailun, lounaan tms. merkeissä x pvm:stä lähtien, saadakseen testamentatun osuuden haltuunsa.
Tällöin vastuu tapaamisten järjestämisestä /mahdollistamisesta jää lapsen huoltajille, kun lapsi on vielä pieni. Jatkossa nuorella tulee olla tieto testamentin ehdosta, jotta hän voi itse päättää, pitääkö yhteyttä teihin.
Biologiselta isältä jäänyt rintaperillisen perintöosuus lienee nykyisten huoltajien hallinnoitavana, kunnes lapsi on 18v. Tämä kannattaa saattaa lapsen tietoon hyvissä ajoin, ettei peritty omaisuus "häviä" johonkin.
Eikö tuo ole aikamoista kiristystä?
En tosiaankaan lähtisi esimerkiksi omaa lastani altistamaan tilanteeseen, missä lapsella olisi joku velvollisuus jonkun luvatun perinnön turvin alkaa tavata lapselle tuntemattomia ties millaisia ihmisiä tietyn verran vuodessa. Pitäköön perintönsä, lapsen etu on tärkein.
Hmm, altistamaan? Sanavalinta kertoo kaiken. Haluat siis vieraannuttaa lapsen biosukulaisistaan. Miksi koet heistä uhkaa itsellesi? Eikö juridinen sukulaisuus kuitenkaan riitä, vaan kuitenkin pelkäät jotain lapsen menetystä? Toivottavasti sossut käsittelevät tällaisia asioita, että adoptiolapselle kerrotaan avoimesti oikeuksistaan, eikä adoptiovanhemman värittäneenä.
Vanhemman tehtävä on myös tarvittaessa rajata lapsen ja muiden ihmisten välistä yhteydenpitoa, vaikka ne ihmiset miten olisi lapsen biologisia sukulaisia. Syy yhteydenpidon rajoittamiseen on yleensä se, että yhteydenpito olisi haitallista lapselle. Esimerkiksi kovin psykoottisiin ja omissa maailmoissaan eläviin biosukulaisiin ei varmaan kukaan järkevä vanhempi antaisi lapsen olla yhteydessä.
Normiperheet ei yleensä ole tekemisissä sossun kanssa. Sossun kanssa asiointiin tarvitaan aina joku syy. Tässä oli myös kyseessä lapsen biologinen vanhempi, ei adoptiovanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Uudistetun lain mukaan teillä on oikeus lapsen tapaamiseen. Joudutte valitettavasti viemään asian oikeuteen, että saatte tapaamiset toteutumaan.
Höpöhöpö.
Mikään oikeus ei edes ota käsiteltäväksi tapausta, missä lapselle täysin tuntemattomat ja myös juridisesti täysin ulkopuoliset ihmiset kuvittelee voivansa saada tapaamisoikeksia toisten ihmisten lapseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uudistetun lain mukaan teillä on oikeus lapsen tapaamiseen. Joudutte valitettavasti viemään asian oikeuteen, että saatte tapaamiset toteutumaan.
Minkä lain?
Adoptio katkaisee sukusiteen. Entisillä sukulaisilla ei ole mitään tapaamisoikeuksia. Lähestymiskiellon kuitenkin voi hakea mokomille tuppautujille.Tapaamisoikeuslakien mukaan nykyään lapselle tärkeillä tai läheisillä ihmisillä on oikeus lapsen tapaamiseen. Jos lapsen vanhempi estää tämän, kannattaa viedä juttu oikeuteen ja osoittaa, että yhteydenpito katkesi nimenomaan lapsen isän kuoltua (eli äiti alkoi määräämään kuka saa nähdä lasta). Eli vaikka lapsi ei nyt tuntisi sukulaisiaan kunnolla, riittää, että sukulaiset ovat lapsen synnyttyä olleet tekemisissä lapsen kanssa. Silloin heillä on oikeus nähdä lasta ja pitää häneen yhteyttä.
Tuntematon ihminen, eli aloituksen kirjoittanut biologinen sukulainen, ei ole lapselle tärkeä ja läheinen ihminen.
Tuo laki koskee sellaisia tapauksia, missä lapselle ja esimerkiksi äitipuolelle on muodostunut lähes koko lapsen elämän jatkunut kiinteä, vanhemmuuteen verrattava side. Laki ei siis todellakaan koske tapauksia, missä moniongelmainen rappiolla oleva Perttu-setä saa alkaa tavata veljensä lapsia vain koska hän niin haluaa.
Juuri niin.
Muutenkin tuo on tehty sen takia, että voitaisiin toimia lapsen parhaaksi ja että lapsen etu ja oikeudet toteutuu. Lapsen etu on siis se, mikä ratkaisee aina asian. Ei se, mitä jotkut lapsen biologisen isän sukulaiset haluaa.
Pieni lapsi ei osaa itse päättää, joten päätös on puhtaasti vanhempien. Miksi ei tutustuttaisiin lastaan biologisiin sukulaisiinsa? Kun se tulee kuitenkin ennemmin tai myöhemmin eteen. Pelkkä isästään tietäminen ei tässä ollut se kysymys, vaan ihan tapaaminen tai yhteydenpito. Se on ehdottomasti lapsen edun mukaista, kun sukulaiset ovat kivoja, kuten tässä tapauksessa
Jos keskustelun idea olisi vain vastata, onko sukulaisella oikeus tavata lasta niin keskustelu olisi yhdellä viestillä kuitattu eli ei ole. Mutä edes keskustelemaan. Mutta kirjeitä ja kortteja saa lähettää ihan vapaasti.