Suomessa 86 000 kotitaloudella vähintään 1 miljoonan euron nettovarallisuus
Ja vielä kehdataan valehdella päin naamaa, ettei muka ihmisten tulo-ja varallisuuserot olisi kasvaneet muutamana viime vuosikymmenenä Suomessa. Näkeehän sen sokea Reettakin kun ympärilleen katselee, etenkin suuremmissa kaupungeissa.
Hyvä kuitenkin, että meillä velkaisena kansakuntana on varaa maksaa myös heille nyt varsin avokätisiä tukia sähkölaskuihin ja varmasti suuri osa tästä porukasta myös sai yrityksilleen korona tukia parina viime vuotena. Toki tämän johdosta ei rahaa riitä enää vanhusten huoltoon tai teiden ylläpitoon.
Tällä porukalla on omistuksia yhteensä 86 miljardia, eli 86 000 miljoonaa. Kohta he siis omistavat lähes Suomen valtionvelan 140 miljardia verran omaisuutta.
Jos oletetaan, että keskiverto kotitaloudessa Suomessa asuu 3 henkilöä, löytyy meiltä jo 258 000 suomalaista, jotka asuvat miljonääri kotitalouksissa.
Näin ei maa maannut vielä 90-luvun laman aikoihin, jolloin kansa oli paljon tasa-arvoisempaa. Vasta sen jälkeen alkoi rahan ja omaisuuksien isojako sekä Suomen kansallisvaltion velkaannuttaminen ja hidas alasajo.
Millä ihmeellä tämä porukka oikein sitten on kerännyt nämä miljoonansa?
Pörssissä? Korruptiolla? Bisneksillä? Perinnöillä?
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaillehan nuo pakenevat heti kun veroja tarvitsisi maksaa.Sitten kun joku virus röyhääntyy juostaan tänne vaikka maata pitkin hyvän terveyden huollon ja halvan sen takia.
Samaa suunnittelee meidänkin perhe, aika monta miljoonaa ollaankin jo Suomeen maksettu, eiköhän sillä jonkinlainen sairaanhoito ole osaltamme maksettu.
Vierailija kirjoitti:
86000 on todella pieni luku.
Amerikassa 22% kotitalouksilla on yli miljoonan varallisuus verrattuna tuohon suomen 1,6%.
On Suomessa paljon yhden hengen kotitalouksia, mutta eivät kaikki kotitaloudet sentään sellaisia ole.
Katkeruus ja kateus. Siinäpä sitä oivat rakennuspalikat elämään.
Tuohon omaisuusluokkaan pääsee jo sillä että on naimisissa, keski-ikäinen, omaa velattoman asunnon ja vanhempien perintö on saatu.
Vierailija kirjoitti:
Miten se on AP:ltä pois että jotkut ovat osanneet hoitaa raha-asiansa hyvin?
Raha-asioiden hyvin hoitamisella ja vaurastumisella ei välttämättä ole mitään tekemistä keskenään. Pienempi palkkainen ei miljonääriksi päädy kuin hyvällä onnella, vaikka eläisikin järkevästi ja säästeliäästi. Todella isotuloinen taas voi hassata rahojaan turhuuksiin, palkata ammattilaisen tekemään sijoituspäätöksiä puolestaan ja vaurastua.
Monet hyväpalkkaiset työt menevät supliikilla, suhteilla ja verkostoilla. Kompetenssi tehtävään ei aina ole se taikasana.
Monet saa myös valtavia perintöjä, eivätkä ole tehneet itse mitään niiden eteen. Pistävät sitten perittyään jonkin varainhoitoyhtiön hoitamaan perimäänsä omaisuutta. Mikä tuossakaan vaatii erityistä osaamista? Syntyä oikeaan perheeseen?
Vierailija kirjoitti:
86000 on todella pieni luku.
Amerikassa 22% kotitalouksilla on yli miljoonan varallisuus verrattuna tuohon suomen 1,6%.
Samaa ajattelin. Ollaan me todella köyhä maa ja köyhä kansa. Itse olen superköyhä, mutta näköjään silti kuulun Suomen rikkaimpaan neljännekseen. Verrattuna esim. brittisukulaisiin, olemme säälittäviä kerjäläisiä.
Vierailija kirjoitti:
Kuten useampikin jo toi julki, perheasunto pk-seudulla varsinkin Helsingissä on puolet tai 2/3 siitä miljoonasta.
Ja sitten kun vanhemmista aika jättää ja heidän asuntonsa myydään, onkin yhtäkkiä kymmeniä-satoja tuhansia käteistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se on AP:ltä pois että jotkut ovat osanneet hoitaa raha-asiansa hyvin?
Se ei ole minulta millään lailla pois, mikäli vaurastuminen on tapahtunut eettistä ja ympäristöasiat huomioon ottavaa yksityistä yritystoimintaa harjoittamalla, jolla ei ole mitään tekemistä julkisen talouden kanssa.
Uskallan kuitenkin väittää, että suuri osa tästä ryhmästä on vaurastunut joko verovaroista rahoitettuna toimiessaan liian avokätisesti palkatuissa julkisissa tehtävissä, ulkomaista työnvoimaa tai ympäristöä riistämällä/tuhoamalla joko kotimaassa tai ulkomailla, korruptiolla (hyvä veli verkostot), tuottamalla tarkoituksellisesti tarpeettoman laadutonta tavaraa (esim rakennusala) jne.
Eihän tuollainen omaisuus edes edellytä mitään suurta palkkaa. Minun eläkeläisvanhempani taitaa
mennä mainittuun kategoriaan, toinen heistä lähihoitaja ja toinen astetta rahakkaammissa kunnan hommissa. Tuskin niitä kumpaakaan voi kutsua mitenkään avokätisesti palkatuiksi, mutta ovat eläneet säästeliäästi koko ikänsä ja makselleet samalla muutaman asunnon. Ei ne suuret tulot vaan pienet menot.
Vierailija kirjoitti:
Kuten useampikin jo toi julki, perheasunto pk-seudulla varsinkin Helsingissä on puolet tai 2/3 siitä miljoonasta.
Observera att det är frågan om netto, inte tillgångarnas värde.
just niin . he eivät lampsi tilipäivänä kapakkaan juomaan kalliita viinoja eikä maksa humpuukkikonserteista maltaita. Rikkaat ovat yleensä nuukia joka suhteessa ja laskevat aina mihin kannattaa rahansa työntää, ylimääräiset vaikka pörssiosakkeisiin. Osinkoja tulee parhaimmillaan 4 kert vuodessa .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se on AP:ltä pois että jotkut ovat osanneet hoitaa raha-asiansa hyvin?
Raha-asioiden hyvin hoitamisella ja vaurastumisella ei välttämättä ole mitään tekemistä keskenään. Pienempi palkkainen ei miljonääriksi päädy kuin hyvällä onnella, vaikka eläisikin järkevästi ja säästeliäästi. Todella isotuloinen taas voi hassata rahojaan turhuuksiin, palkata ammattilaisen tekemään sijoituspäätöksiä puolestaan ja vaurastua.
Monet hyväpalkkaiset työt menevät supliikilla, suhteilla ja verkostoilla. Kompetenssi tehtävään ei aina ole se taikasana.
Monet saa myös valtavia perintöjä, eivätkä ole tehneet itse mitään niiden eteen. Pistävät sitten perittyään jonkin varainhoitoyhtiön hoitamaan perimäänsä omaisuutta. Mikä tuossakaan vaatii erityistä osaamista? Syntyä oikeaan perheeseen?
Se ettei kompetenssi tehtävään ratkaise on toki valitettavaa, mutta miksi tämä toisten vaurastuminen on ongelma? Miten se tekee Suomesta huonomman paikan, että ihmiset saavat perintöjä tai saavat sijoituksistaan tuottoa? Verotuloja se kaikki ainakin lisää.
Vierailija kirjoitti:
Katkeruus ja kateus. Siinäpä sitä oivat rakennuspalikat elämään.
Entäpä siten ahneus ja itsekeskeisyys? Parempia "hyveitä" varmaankin?
Moni rikas vetoaa aina tuohon kateus korttiin, vielä useampi koulutus korttiin.
Mielestäni se, että vaatii yhteiskuntaan enemmän oikeudenmukaisuutta ja kohtuullisuutta ei ole kateutta ja katkeruutta, vaan kertoo siitä, että kokee empatian tunnetta tasapuolisesti kaikkia kohtaan, ei vain sitä omaa viiteryhmäänsä kohtaan.
Jokainen tietää, että maailmalla ihmisiä kuolee nälkään, meilläkin on ihmisiä jotka kärsivät nälästä ja kodittomuudesta. Siihen rinnastettuna yltiömäisen omaisuuden haaliminen on melko itsekästä, ellei sitä sitten tee vain tähtäimeen saada aikaan jotain yhteiskunnallisesti hyvää. Moraalittomaksi se muuttuu, mikäli omaisuuden hankkimiseksi on käytetty tavalla tai toisella kyseenalaisia keinoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaillehan nuo pakenevat heti kun veroja tarvitsisi maksaa.Sitten kun joku virus röyhääntyy juostaan tänne vaikka maata pitkin hyvän terveyden huollon ja halvan sen takia.
Samaa suunnittelee meidänkin perhe, aika monta miljoonaa ollaankin jo Suomeen maksettu, eiköhän sillä jonkinlainen sairaanhoito ole osaltamme maksettu.
Turhaa pysy siellä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se on AP:ltä pois että jotkut ovat osanneet hoitaa raha-asiansa hyvin?
Se ei ole minulta millään lailla pois, mikäli vaurastuminen on tapahtunut eettistä ja ympäristöasiat huomioon ottavaa yksityistä yritystoimintaa harjoittamalla, jolla ei ole mitään tekemistä julkisen talouden kanssa.
Uskallan kuitenkin väittää, että suuri osa tästä ryhmästä on vaurastunut joko verovaroista rahoitettuna toimiessaan liian avokätisesti palkatuissa julkisissa tehtävissä, ulkomaista työnvoimaa tai ympäristöä riistämällä/tuhoamalla joko kotimaassa tai ulkomailla, korruptiolla (hyvä veli verkostot), tuottamalla tarkoituksellisesti tarpeettoman laadutonta tavaraa (esim rakennusala) jne.
Miksi me mittaamme vain sitä, mitä jää jäljelle eli konkreettista omaisuutta. Miksi emme mittaisi myös kulutusta? Sama palkka, erilaiset kulutustottumukset. Toinen kerää omaisuutta, toinen matkustelee ja kerää kokemuksia. Loppupelissä toinen on miljonääri, toinen ei ja jostain syystä on eettisesti väärin olla se ahkera ja säästäväinen, jolla on omaisuutta eikä se tuhlaileva, joka luottaa, että yhteiskunta (eli ne ahkerat veronmaksajat) kyllä aina tulee apuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaillehan nuo pakenevat heti kun veroja tarvitsisi maksaa.Sitten kun joku virus röyhääntyy juostaan tänne vaikka maata pitkin hyvän terveyden huollon ja halvan sen takia.
Samaa suunnittelee meidänkin perhe, aika monta miljoonaa ollaankin jo Suomeen maksettu, eiköhän sillä jonkinlainen sairaanhoito ole osaltamme maksettu.[/quot
Ja minkähän suomalaisen firman tuloilla olette rahanne kerännyt tai sukunne ovat niin tehneet?Terve menoa älkääkä tulko takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tuohon varallisuuteen paljoa tarvita.
Asunto maksaa jo Helsingissä ja hyvillä paikoin 500 000.
Siihen kesämökki merenrannalla ja vene. Ja molemmilla työssäkäyvillä hyvä auto.
Plus muutamia hyviä sijoituksia, niin alkaa olla miljoonan omaisuus täynnä.
Tällä palstalla monet tyhmät eivät käsitä, se asunoto on omaisuutta.
Samoin kuin kesämökki tontti ja kesämökki ja kunnon vene.Niissä kiinni huikea määrä rahaa.
Auto tosin on kuluvaa käyttö omaisuutta, mutta hyvällä autolla on aina tietty jälleenmyynti arvo.
Ei tuohon tarvita mitään johtotason palkkoja.
Tuohon pystyy hyvin tienaavat yrityttäjät, lääkäriperhe, jopa duunari töissä olevat hyväpalkkaiset, jotka työskentelevät ulkomailla, porauslaitoilla, arabimaissa rakennus yhtiöiden palveluksessa.
Niissä tienaa tosi hyvin.Oisit ap itsekin opiskellut, ettei tarvis täällä rääkkyä kateudesta, itse oman elämänsä itse rakentaneita kohtaan.
Itse arvostan tasa-arvoa, myös taloudellista tasa-arvoa. Toki lieviä varallisuuseroja saa olla, mutta nyt suunta on ollut liian pitkään aivan väärä ja liian jyrkkä.
Mielestäni kukaan ei tarvitse miljoonien omaisuuksia, se ei ole muuta kuin silkkaa ahneutta ja omahyväisyyttä, ei sitä mielessäni voi puolustella millään tarpeelliseksi.
Niin kuin itsekin luettelit, niin rikastua toki voi, mutta valitettavan usein tavalla tai toisella moraalinsa ja sydämensä kovettamalla tai muita hyväksikäyttämällä. Tai palvelemalla ihmisoikeudet hylänneitä diktatuureja, niin kuin itsekin mainitsit.
Ps. Kuka sanoi, etten itse olisi opiskellut.
T. Ap
Et sinä tasa-arvoa kannata, olet vain itse laiska ja kateellinen.
Hyvä ap, nettovarallisuuteni on yli miljoona, ja valtaosa siitä on tullut pitkän ajan kuluessa (20 v) 1) sijoittamalla kuukausittain osakkeisiin oikein hajauttaen 2) hoitamalla raha-asiat hyvin 3) säästeliäällä elämäntyylillä. Olen tavallisessa palkkatyössä, millä ei tietenkään vaurastu. Sen sijaan, että olettaisin sinun rahojesi olevan omiani ja kadehtisin asiansa hyvin hoitaneita, otin selvää, miten vaurastuminen tapahtuu ja toimin. Mahdollista jokaiselle hiukan uteliaalle oppimishaluiselle, joka pystyy töissä käymään eikä tekeydy uhriksi. Samalla olen maksanut isot verot niin työstä kuin sijoituksistakin. Isot verot ovat pörssiyhtiötkin maksaneet, samalla kun ovat työllistäneet ja luoneet hyvinvointia. Kateuden sijaan Suomi tarvitsee enemmän miljonäärejä ja kannustusta vaurastumiseen.
Usko tai älä, niin minun talouteni ei kuulu tuohon 86 000 joukkoon. En usko, että kenenkään muunkaan vauvapalstan seuraajan talous!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se on AP:ltä pois että jotkut ovat osanneet hoitaa raha-asiansa hyvin?
Raha-asioiden hyvin hoitamisella ja vaurastumisella ei välttämättä ole mitään tekemistä keskenään. Pienempi palkkainen ei miljonääriksi päädy kuin hyvällä onnella, vaikka eläisikin järkevästi ja säästeliäästi. Todella isotuloinen taas voi hassata rahojaan turhuuksiin, palkata ammattilaisen tekemään sijoituspäätöksiä puolestaan ja vaurastua.
Monet hyväpalkkaiset työt menevät supliikilla, suhteilla ja verkostoilla. Kompetenssi tehtävään ei aina ole se taikasana.
Monet saa myös valtavia perintöjä, eivätkä ole tehneet itse mitään niiden eteen. Pistävät sitten perittyään jonkin varainhoitoyhtiön hoitamaan perimäänsä omaisuutta. Mikä tuossakaan vaatii erityistä osaamista? Syntyä oikeaan perheeseen?
Se ettei kompetenssi tehtävään ratkaise on toki valitettavaa, mutta miksi tämä toisten vaurastuminen on ongelma? Miten se tekee Suomesta huonomman paikan, että ihmiset saavat perintöjä tai saavat sijoituksistaan tuottoa? Verotuloja se kaikki ainakin lisää.
Onko yhteiskunnan eriarvoistuminen koskaan tehnyt yhdestäkään maasta parempaa paikkaa elää ja asua, etenkään köyhille tai alemmalle keskiluokalle? Itse en ole sellaiseen vielä törmännyt.
Toki sellainenkin maa on varmasti mukava paikka asua, jos sattuu kuulumaan perintökerman yläluokkaan tai syntymään poikkeuksellisilla ominaisuuksilla varustettuna, jolloin omaa yhteiskunnallista asemaansa voi parantaa pääsemällä kouluttautumaan erittäin kilpailtuihin opinahjoihin. Suurimman osan asemaa ja oloja nämä eivät kuitenkaan paranna.
Sijoittamisessa on mukana paljonkin epäeettisyyttä, ihan jo tulostavoitteista lähtien, jotka realisoituvat yleensä työntekijäportaalle alati kiristyvänä työtahtina, kaikista muista moraali puolen dilemmoista nyt puhumattakaan.
Perintöjen eteen taas kukaan ei ole pääsääntöisesti tehnyt suuremmin mitään ja jos niitä ei veroteta riittävän kovalla kädellä, on tuloksena varallisuuserojen kasvu sukupolvi sukupolvelta ja uuden luokkayhteiskunnan synty, josta jopa HS jo kirjoitti.
Kuten useampikin jo toi julki, perheasunto pk-seudulla varsinkin Helsingissä on puolet tai 2/3 siitä miljoonasta.