Suomessa 86 000 kotitaloudella vähintään 1 miljoonan euron nettovarallisuus
Ja vielä kehdataan valehdella päin naamaa, ettei muka ihmisten tulo-ja varallisuuserot olisi kasvaneet muutamana viime vuosikymmenenä Suomessa. Näkeehän sen sokea Reettakin kun ympärilleen katselee, etenkin suuremmissa kaupungeissa.
Hyvä kuitenkin, että meillä velkaisena kansakuntana on varaa maksaa myös heille nyt varsin avokätisiä tukia sähkölaskuihin ja varmasti suuri osa tästä porukasta myös sai yrityksilleen korona tukia parina viime vuotena. Toki tämän johdosta ei rahaa riitä enää vanhusten huoltoon tai teiden ylläpitoon.
Tällä porukalla on omistuksia yhteensä 86 miljardia, eli 86 000 miljoonaa. Kohta he siis omistavat lähes Suomen valtionvelan 140 miljardia verran omaisuutta.
Jos oletetaan, että keskiverto kotitaloudessa Suomessa asuu 3 henkilöä, löytyy meiltä jo 258 000 suomalaista, jotka asuvat miljonääri kotitalouksissa.
Näin ei maa maannut vielä 90-luvun laman aikoihin, jolloin kansa oli paljon tasa-arvoisempaa. Vasta sen jälkeen alkoi rahan ja omaisuuksien isojako sekä Suomen kansallisvaltion velkaannuttaminen ja hidas alasajo.
Millä ihmeellä tämä porukka oikein sitten on kerännyt nämä miljoonansa?
Pörssissä? Korruptiolla? Bisneksillä? Perinnöillä?
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan ihan tavallinen pian eläkkeelle jäävä pariskunta. Näköjään kuulutaan tuohon porukkaan, koska meillä ei enää ole lainaa. 90 neliön asunto Helsingin kantakaupungissa n.700.000 euroa, kaksio Espoossa, jossa poika asuu n.250.000 ja mökki n.200.000. Asunto hankittiin 30 vuotta sitten, mökki suvulta saadulla tontilla, itse veistetyistä hirsistä, kaksio vanhempien viimeinen koti. Poliisi ja farmaseutti.
Olet saanut mökkitontin suvulta, hirret mökin tontilta, asunnon perintönä ja tunnet että olet ihan samalla viivalla kuin ne jotka ei ole saaneet kuin juuri sen yhden asunnon maksettua eläkeikään mennessä? Nyt mielestäsi ansaitset sähkö vähennykset kaikista kolmesta kiinteistöstäsi?
Tyypillistä suomalaista ajattelua: maksan niin paljon veroa kaikesta tästä ilmaiseksi saamastani omaisuudesta että minun kuuluukin saada enemmän takaisin kuin köyhien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan ihan tavallinen pian eläkkeelle jäävä pariskunta. Näköjään kuulutaan tuohon porukkaan, koska meillä ei enää ole lainaa. 90 neliön asunto Helsingin kantakaupungissa n.700.000 euroa, kaksio Espoossa, jossa poika asuu n.250.000 ja mökki n.200.000. Asunto hankittiin 30 vuotta sitten, mökki suvulta saadulla tontilla, itse veistetyistä hirsistä, kaksio vanhempien viimeinen koti. Poliisi ja farmaseutti.
Olet saanut mökkitontin suvulta, hirret mökin tontilta, asunnon perintönä ja tunnet että olet ihan samalla viivalla kuin ne jotka ei ole saaneet kuin juuri sen yhden asunnon maksettua eläkeikään mennessä? Nyt mielestäsi ansaitset sähkö vähennykset kaikista kolmesta kiinteistöstäsi?
Tyypillistä suomalaista ajattelua: maksan niin paljon veroa kaikesta tästä ilmaiseksi saamastani omaisuudesta että minun kuuluukin saada enemmän takaisin kuin köyhien.
Suomessa ei ole köyhiä.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ap, nettovarallisuuteni on yli miljoona, ja valtaosa siitä on tullut pitkän ajan kuluessa (20 v) 1) sijoittamalla kuukausittain osakkeisiin oikein hajauttaen 2) hoitamalla raha-asiat hyvin 3) säästeliäällä elämäntyylillä. Olen tavallisessa palkkatyössä, millä ei tietenkään vaurastu. Sen sijaan, että olettaisin sinun rahojesi olevan omiani ja kadehtisin asiansa hyvin hoitaneita, otin selvää, miten vaurastuminen tapahtuu ja toimin. Mahdollista jokaiselle hiukan uteliaalle oppimishaluiselle, joka pystyy töissä käymään eikä tekeydy uhriksi. Samalla olen maksanut isot verot niin työstä kuin sijoituksistakin. Isot verot ovat pörssiyhtiötkin maksaneet, samalla kun ovat työllistäneet ja luoneet hyvinvointia. Kateuden sijaan Suomi tarvitsee enemmän miljonäärejä ja kannustusta vaurastumiseen.
Hienoa, että olet menestynyt. Jos olet rehellinen, niin myönnät varmaan sijoittaneesi suomalaisiinkin yrityksiin, jotka ovat tehneet mittavia sijoituksia niin Venäjälle kuin Kiinaan, kenties joihinkin diktatuureihinkin? Koska näin on tehnyt varmaankin vähintään 75% pörssiyrityksistä.
Olet kenties hyötynyt taloudellisesti siitä, että tuotteita on valmistettu halvalla kehittyvissä- ja kehitysmaissa työntekijöiden oikeuksia polkien tai ympäristöä tärvellen.
Olet ollut kenties osallisena siihen, että Venäjä voimaantui siinä määrin länsimaisten investointien seurauksena, että sillä oli varaa aloittaa sota Ukrainassa.
Olet ollut kenties osallisena siinä, että länsimaista on kadonnut satoja tuhansia työpaikkoja Kiinaan ja muualle kehittyviin ja kehitysmaihin, joissa yritykset takoo suurempia voittoja ja voi näin ollen maksaa suurempia osinkoja.
Tämä ahneuden ruokkima kehityskulku on saanut aikaiseksi epävakautta, tuhoa, sotaa ja Kiinan nousun, joka alkaakin piakkoin olla uhka koko läntiselle maailman järjestykselle ja hyvinvoinnille.
Kyllä se liiallinen ahneus vain on aina jonkun muun hyvinvoinnista tai eduista pois. Tätä tosiasiaa vain etuoikeutettu ei itselleen halua tai uskalla myöntää.
Vierailija kirjoitti:
Usko tai älä, niin minun talouteni ei kuulu tuohon 86 000 joukkoon. En usko, että kenenkään muunkaan vauvapalstan seuraajan talous!
Täällähän ne eiran, westendin ja granin koti rouvat pyörii päivät pitkät kun on sitä vapaaaikaa.
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan ihan tavallinen pian eläkkeelle jäävä pariskunta. Näköjään kuulutaan tuohon porukkaan, koska meillä ei enää ole lainaa. 90 neliön asunto Helsingin kantakaupungissa n.700.000 euroa, kaksio Espoossa, jossa poika asuu n.250.000 ja mökki n.200.000. Asunto hankittiin 30 vuotta sitten, mökki suvulta saadulla tontilla, itse veistetyistä hirsistä, kaksio vanhempien viimeinen koti. Poliisi ja farmaseutti.
Hyvään maailmanaikaan olette saaneet elää.
Nykyisin vastaava pariskunta saisi hädin tuskin ostettua sen poikanne asunnon Espoosta ja hyvässä lykyssä jonkin halvan mökin rähjän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ap, nettovarallisuuteni on yli miljoona, ja valtaosa siitä on tullut pitkän ajan kuluessa (20 v) 1) sijoittamalla kuukausittain osakkeisiin oikein hajauttaen 2) hoitamalla raha-asiat hyvin 3) säästeliäällä elämäntyylillä. Olen tavallisessa palkkatyössä, millä ei tietenkään vaurastu. Sen sijaan, että olettaisin sinun rahojesi olevan omiani ja kadehtisin asiansa hyvin hoitaneita, otin selvää, miten vaurastuminen tapahtuu ja toimin. Mahdollista jokaiselle hiukan uteliaalle oppimishaluiselle, joka pystyy töissä käymään eikä tekeydy uhriksi. Samalla olen maksanut isot verot niin työstä kuin sijoituksistakin. Isot verot ovat pörssiyhtiötkin maksaneet, samalla kun ovat työllistäneet ja luoneet hyvinvointia. Kateuden sijaan Suomi tarvitsee enemmän miljonäärejä ja kannustusta vaurastumiseen.
Hienoa, että olet menestynyt. Jos olet rehellinen, niin myönnät varmaan sijoittaneesi suomalaisiinkin yrityksiin, jotka ovat tehneet mittavia sijoituksia niin Venäjälle kuin Kiinaan, kenties joihinkin diktatuureihinkin? Koska näin on tehnyt varmaankin vähintään 75% pörssiyrityksistä.
Olet kenties hyötynyt taloudellisesti siitä, että tuotteita on valmistettu halvalla kehittyvissä- ja kehitysmaissa työntekijöiden oikeuksia polkien tai ympäristöä tärvellen.
Olet ollut kenties osallisena siihen, että Venäjä voimaantui siinä määrin länsimaisten investointien seurauksena, että sillä oli varaa aloittaa sota Ukrainassa.
Olet ollut kenties osallisena siinä, että länsimaista on kadonnut satoja tuhansia työpaikkoja Kiinaan ja muualle kehittyviin ja kehitysmaihin, joissa yritykset takoo suurempia voittoja ja voi näin ollen maksaa suurempia osinkoja.
Tämä ahneuden ruokkima kehityskulku on saanut aikaiseksi epävakautta, tuhoa, sotaa ja Kiinan nousun, joka alkaakin piakkoin olla uhka koko läntiselle maailman järjestykselle ja hyvinvoinnille.
Kyllä se liiallinen ahneus vain on aina jonkun muun hyvinvoinnista tai eduista pois. Tätä tosiasiaa vain etuoikeutettu ei itselleen halua tai uskalla myöntää.
En ole tämä vastaaja, mutta kuule tehdäänkö niin että jos kaikki mitä kaupasta ostat on suomalaista ja suomessa tehty niin olet oikeutettu heittämään ensimmäisen kiven. Jos suomalaiset ostaisivat vain suomalaista niin täällä olisi täystyöllisyys. Ota ensin selvää ennen kuin huutelet ja syyttelet toisia.
Vierailija kirjoitti:
AP:n on hyvä huomata että nämä ihmiset ovat niitä jotka ovat keränneet Suomelle rahaa ja maksaneet valtaosan veroista. Valtionvelan taas ovat synnyttäneet ne sadat tuhannet jotka ovat saaneet kaiken maailman tukia.
Itse asiassa aika iso osa yrityksistä tekee tilinsä julkisen sektorin urakoilla ja projekteilla, eli käytännössä veronmaksajien rahoilla.
Moni yritys tekee voittonsa esimerkiksi ulkomaista halpatyövoimaa hyväksikäyttömällä tai unohtamalla ympäristönäkökulmat.
Verojen maksua iso osa välttelee niin hyvin kuin sitä tehtävää varten palkattuine asiantuntijoineen kykenee.
Eettisesti ja moraalisesti oikein toimivia, ympäristöä ja työntekijöitään kunnioittavia ja veronsa mukisematta maksavia yrityksia ja yrittäjiä kyllä kunnioitan ja arvostan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ap, nettovarallisuuteni on yli miljoona, ja valtaosa siitä on tullut pitkän ajan kuluessa (20 v) 1) sijoittamalla kuukausittain osakkeisiin oikein hajauttaen 2) hoitamalla raha-asiat hyvin 3) säästeliäällä elämäntyylillä. Olen tavallisessa palkkatyössä, millä ei tietenkään vaurastu. Sen sijaan, että olettaisin sinun rahojesi olevan omiani ja kadehtisin asiansa hyvin hoitaneita, otin selvää, miten vaurastuminen tapahtuu ja toimin. Mahdollista jokaiselle hiukan uteliaalle oppimishaluiselle, joka pystyy töissä käymään eikä tekeydy uhriksi. Samalla olen maksanut isot verot niin työstä kuin sijoituksistakin. Isot verot ovat pörssiyhtiötkin maksaneet, samalla kun ovat työllistäneet ja luoneet hyvinvointia. Kateuden sijaan Suomi tarvitsee enemmän miljonäärejä ja kannustusta vaurastumiseen.
Hienoa, että olet menestynyt. Jos olet rehellinen, niin myönnät varmaan sijoittaneesi suomalaisiinkin yrityksiin, jotka ovat tehneet mittavia sijoituksia niin Venäjälle kuin Kiinaan, kenties joihinkin diktatuureihinkin? Koska näin on tehnyt varmaankin vähintään 75% pörssiyrityksistä.
Olet kenties hyötynyt taloudellisesti siitä, että tuotteita on valmistettu halvalla kehittyvissä- ja kehitysmaissa työntekijöiden oikeuksia polkien tai ympäristöä tärvellen.
Olet ollut kenties osallisena siihen, että Venäjä voimaantui siinä määrin länsimaisten investointien seurauksena, että sillä oli varaa aloittaa sota Ukrainassa.
Olet ollut kenties osallisena siinä, että länsimaista on kadonnut satoja tuhansia työpaikkoja Kiinaan ja muualle kehittyviin ja kehitysmaihin, joissa yritykset takoo suurempia voittoja ja voi näin ollen maksaa suurempia osinkoja.
Tämä ahneuden ruokkima kehityskulku on saanut aikaiseksi epävakautta, tuhoa, sotaa ja Kiinan nousun, joka alkaakin piakkoin olla uhka koko läntiselle maailman järjestykselle ja hyvinvoinnille.
Kyllä se liiallinen ahneus vain on aina jonkun muun hyvinvoinnista tai eduista pois. Tätä tosiasiaa vain etuoikeutettu ei itselleen halua tai uskalla myöntää.
En ole tämä vastaaja, mutta kuule tehdäänkö niin että jos kaikki mitä kaupasta ostat on suomalaista ja suomessa tehty niin olet oikeutettu heittämään ensimmäisen kiven. Jos suomalaiset ostaisivat vain suomalaista niin täällä olisi täystyöllisyys. Ota ensin selvää ennen kuin huutelet ja syyttelet toisia.
Niin, valitettavasti tiedän kyllä. Kiitos ahneuden ja lyhytnäköisyyden, nykyisin on tosiaan melkoisen vaikeaa löytää tuotteita, joissa ei olisi "made in China" merkintää tai alkuperää.
Näin ei ole kuitenkaan aina ollut. Itse asiassa vasta muutamien vuosikymmenten ajan ja juuri sen ajan länsimaat ovat velkaantuneet kuin viimeistä päivää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, otetaan esimerkiksi lääkäri pariskunta.
Mies ja nainen, molemmat valmistuvat lääkäreiksi 28-vuotiaina ja työskentelevät 65-vuotiaiksi saakka julkisella sektorilla tk lääkäreinä (palkka 7000/kk bruttona).
He tienaavat karkeasti 2 * 87 500 euroa/bruttona vuodessa, eli yhteensä ~8000 euroa nettona/kk ja ~100 000 nettona/v.
He kerryttävät tuloistaan varallisuutta 4000 euroa/kk tai 48 000 euroa vuodessa maksamalla asuntolainaa ja sijoittamalla pörssiosakkeisiin.
37-vuodessa he ovat kerryttäneet 1 776 000 euron omaisuuden, eikä tämä huomioi sitä, että luultavimmin heidän asunnon ja osakkeiden arvot ovat vähintään kaksinkertaistuneet, eli omaisuutta saattaa helposti olla 3-4 miljoonaa euroa.
Onko tämä sitten järkevää tai millään tavalla hyödyllistä julkisten verovarojen käyttöä? Sitä voi jokainen pohtia omalla kohdallaan. Mielestäni kuitenkaan tässä ei ole mitään järkeä huomioiden, että meillä on 25 000 - 30 000 lääkäriä, joiden palkan maksaa joko suoraan tai välillisesti veronmaksajat.
Jos lääkäreille maksettaisiin vähemmän, niin loputkin heistä olisivat Norjassa töissä. Suomi ei ole enää mikään suljettu maa, jossa voidaan ihmisiä pitää vasten tahtoaan. AP on hyvä ja lukee lääkäriksi, niistä on pulaa.
Lääkäreistä on pulaa, koska lääkäriliitto on onnistunut pitämään koulutusmäärät todelliseen tarpeeseen nähden liian alhaisena jo vuosikymmeniä. Onnistunutta lobbausta kieltämättä!
Eipä ne lääkärit Norjaan tai muualle lähteneet aiemminkaan vaikka palkat eivät suhteellisesti olleet nykyistä luokkaa. Eivätkä he lähtisi nytkään tiettyä kansainvälistä marginaalijoukkoa lukuunottamatta.
Monessa muussakin ammatissa palkat on paremmat Norjassa ja monessa muussa maassa. Ei ihmiset silti noin vain pois kotimaastaan muuta.
Onpa pieni määrä, tuossahan on oletettavasti mukana asuntojen ja esimerkiksi peltojen, mummonmökkien ja yritysten ym. laskennallinen arvo eli kyseessä ei suinkaan ole mikään pankkitilin saldo tai oikeasti käytettävissä oleva rahamäärä. Näistäkin oikeasti vauraita on todennäköisesti kourallinen. Suomalaiset ovat keskimäärin todella köyhiä. Se on ongelma; ei rikkaiden määrä vaan köyhien määrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan ihan tavallinen pian eläkkeelle jäävä pariskunta. Näköjään kuulutaan tuohon porukkaan, koska meillä ei enää ole lainaa. 90 neliön asunto Helsingin kantakaupungissa n.700.000 euroa, kaksio Espoossa, jossa poika asuu n.250.000 ja mökki n.200.000. Asunto hankittiin 30 vuotta sitten, mökki suvulta saadulla tontilla, itse veistetyistä hirsistä, kaksio vanhempien viimeinen koti. Poliisi ja farmaseutti.
Hyvään maailmanaikaan olette saaneet elää.
Nykyisin vastaava pariskunta saisi hädin tuskin ostettua sen poikanne asunnon Espoosta ja hyvässä lykyssä jonkin halvan mökin rähjän.
Myönnetään, että silloin 25-vuotiaina, kun ostettiin ensimmäinen pieni kaksio, hinta ei ollut hirveä. Siitä vähitellen vähän isompaan, ei 90m2 kovin pramea ole, mutta sijainti hyvä. Vasta viisi vuotta sitten maksettiin viimeinen lainaerä. Perintönä on kaksionpuolikas, siskon ostin ulos. Mökkitontti on miehen sisarosuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se on AP:ltä pois että jotkut ovat osanneet hoitaa raha-asiansa hyvin?
Raha-asioiden hyvin hoitamisella ja vaurastumisella ei välttämättä ole mitään tekemistä keskenään. Pienempi palkkainen ei miljonääriksi päädy kuin hyvällä onnella, vaikka eläisikin järkevästi ja säästeliäästi. Todella isotuloinen taas voi hassata rahojaan turhuuksiin, palkata ammattilaisen tekemään sijoituspäätöksiä puolestaan ja vaurastua.
Monet hyväpalkkaiset työt menevät supliikilla, suhteilla ja verkostoilla. Kompetenssi tehtävään ei aina ole se taikasana.
Monet saa myös valtavia perintöjä, eivätkä ole tehneet itse mitään niiden eteen. Pistävät sitten perittyään jonkin varainhoitoyhtiön hoitamaan perimäänsä omaisuutta. Mikä tuossakaan vaatii erityistä osaamista? Syntyä oikeaan perheeseen?
Se ettei kompetenssi tehtävään ratkaise on toki valitettavaa, mutta miksi tämä toisten vaurastuminen on ongelma? Miten se tekee Suomesta huonomman paikan, että ihmiset saavat perintöjä tai saavat sijoituksistaan tuottoa? Verotuloja se kaikki ainakin lisää.
Onko yhteiskunnan eriarvoistuminen koskaan tehnyt yhdestäkään maasta parempaa paikkaa elää ja asua, etenkään köyhille tai alemmalle keskiluokalle? Itse en ole sellaiseen vielä törmännyt.
Toki sellainenkin maa on varmasti mukava paikka asua, jos sattuu kuulumaan perintökerman yläluokkaan tai syntymään poikkeuksellisilla ominaisuuksilla varustettuna, jolloin omaa yhteiskunnallista asemaansa voi parantaa pääsemällä kouluttautumaan erittäin kilpailtuihin opinahjoihin. Suurimman osan asemaa ja oloja nämä eivät kuitenkaan paranna.
Sijoittamisessa on mukana paljonkin epäeettisyyttä, ihan jo tulostavoitteista lähtien, jotka realisoituvat yleensä työntekijäportaalle alati kiristyvänä työtahtina, kaikista muista moraali puolen dilemmoista nyt puhumattakaan.
Perintöjen eteen taas kukaan ei ole pääsääntöisesti tehnyt suuremmin mitään ja jos niitä ei veroteta riittävän kovalla kädellä, on tuloksena varallisuuserojen kasvu sukupolvi sukupolvelta ja uuden luokkayhteiskunnan synty, josta jopa HS jo kirjoitti.
Ja tuo taas johtaa siihen, että meiltä katoaa puolet työpaikoista. Ei ole kannattavaa perustaa firmaa, joka omistajan kuollessa ei voi enää jatkaa perintöverojen takia tai johon ei kannata investoida, koska omistajan kuolema tarkoittaisi sitä, että kaikki menetetään. Iso osa työpaikoista on näissä pienissä yrityksissä, joiden elinmahdollisuudet perintöveron nostaminen vie.
Tosin olisi hyvä, että suurin osa olisi yrittäjiä yhden hengen yrityksissään ja siten vapaana sijoittajien määräysvallasta. Mitä sinä tekisit työksesi, jos joutuisit elättämään itsesi yrittäjänä? Kuka ostaisi työpanoksesi?
Vierailija kirjoitti:
86000 on todella pieni luku.
Amerikassa 22% kotitalouksilla on yli miljoonan varallisuus verrattuna tuohon suomen 1,6%.
Itse asiassa Suomessa luku on 3.2% ja kasvamaan päin.
Yhdysvaltoihin en haluaisi verrata maatamme oikein missään asiassa, niin surkeaksi tuo maa on (useimmille) muuttunut viimeisen 30-40-vuoden aikana.
Me olemme eurooppalainen sosiaalidemokratia ja sivistysvaltio, USA taas äärikapitalistinen näennäis demokratia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan ihan tavallinen pian eläkkeelle jäävä pariskunta. Näköjään kuulutaan tuohon porukkaan, koska meillä ei enää ole lainaa. 90 neliön asunto Helsingin kantakaupungissa n.700.000 euroa, kaksio Espoossa, jossa poika asuu n.250.000 ja mökki n.200.000. Asunto hankittiin 30 vuotta sitten, mökki suvulta saadulla tontilla, itse veistetyistä hirsistä, kaksio vanhempien viimeinen koti. Poliisi ja farmaseutti.
Hyvään maailmanaikaan olette saaneet elää.
Nykyisin vastaava pariskunta saisi hädin tuskin ostettua sen poikanne asunnon Espoosta ja hyvässä lykyssä jonkin halvan mökin rähjän.
Niin, 90-luvullahan meillä oli melkoinen lama, silloin oli se hyvä maailmanaika? Samoihin aikoihin minäkin ostin ensimmäisen kaksioni, laina-aika oli muistaakseni 7 vuotta. Innostuin suunnistuksesta ja sitten metsänhoidosta, nyt on vähän yli 150 ha metsää, puolison kanssa yhteinen omakotitalo ja jos koko omaisuutemme arvo lasketaan yhteen, niin päästään aika lähelle tuota miljoonaa - me kaksi keskiluokkaista ja monen mielestä suorastaan saitaa myöhäisboomeria. Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot, niinhän se menee.
Tytär osti kaksion Helsingin keskustasta vuosi sitten, laina-aika 25 vuotta. Maailma muuttuu, minun kaksioni oli (ja on yhä) Lauttasaaressa. Näköjään samoihin asioihin sitä on varaa nykysukupolvellakin kuin meillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se on AP:ltä pois että jotkut ovat osanneet hoitaa raha-asiansa hyvin?
Raha-asioiden hyvin hoitamisella ja vaurastumisella ei välttämättä ole mitään tekemistä keskenään. Pienempi palkkainen ei miljonääriksi päädy kuin hyvällä onnella, vaikka eläisikin järkevästi ja säästeliäästi. Todella isotuloinen taas voi hassata rahojaan turhuuksiin, palkata ammattilaisen tekemään sijoituspäätöksiä puolestaan ja vaurastua.
Monet hyväpalkkaiset työt menevät supliikilla, suhteilla ja verkostoilla. Kompetenssi tehtävään ei aina ole se taikasana.
Monet saa myös valtavia perintöjä, eivätkä ole tehneet itse mitään niiden eteen. Pistävät sitten perittyään jonkin varainhoitoyhtiön hoitamaan perimäänsä omaisuutta. Mikä tuossakaan vaatii erityistä osaamista? Syntyä oikeaan perheeseen?
Se ettei kompetenssi tehtävään ratkaise on toki valitettavaa, mutta miksi tämä toisten vaurastuminen on ongelma? Miten se tekee Suomesta huonomman paikan, että ihmiset saavat perintöjä tai saavat sijoituksistaan tuottoa? Verotuloja se kaikki ainakin lisää.
Onko yhteiskunnan eriarvoistuminen koskaan tehnyt yhdestäkään maasta parempaa paikkaa elää ja asua, etenkään köyhille tai alemmalle keskiluokalle? Itse en ole sellaiseen vielä törmännyt.
Toki sellainenkin maa on varmasti mukava paikka asua, jos sattuu kuulumaan perintökerman yläluokkaan tai syntymään poikkeuksellisilla ominaisuuksilla varustettuna, jolloin omaa yhteiskunnallista asemaansa voi parantaa pääsemällä kouluttautumaan erittäin kilpailtuihin opinahjoihin. Suurimman osan asemaa ja oloja nämä eivät kuitenkaan paranna.
Sijoittamisessa on mukana paljonkin epäeettisyyttä, ihan jo tulostavoitteista lähtien, jotka realisoituvat yleensä työntekijäportaalle alati kiristyvänä työtahtina, kaikista muista moraali puolen dilemmoista nyt puhumattakaan.
Perintöjen eteen taas kukaan ei ole pääsääntöisesti tehnyt suuremmin mitään ja jos niitä ei veroteta riittävän kovalla kädellä, on tuloksena varallisuuserojen kasvu sukupolvi sukupolvelta ja uuden luokkayhteiskunnan synty, josta jopa HS jo kirjoitti.
Ja tuo taas johtaa siihen, että meiltä katoaa puolet työpaikoista. Ei ole kannattavaa perustaa firmaa, joka omistajan kuollessa ei voi enää jatkaa perintöverojen takia tai johon ei kannata investoida, koska omistajan kuolema tarkoittaisi sitä, että kaikki menetetään. Iso osa työpaikoista on näissä pienissä yrityksissä, joiden elinmahdollisuudet perintöveron nostaminen vie.
Tosin olisi hyvä, että suurin osa olisi yrittäjiä yhden hengen yrityksissään ja siten vapaana sijoittajien määräysvallasta. Mitä sinä tekisit työksesi, jos joutuisit elättämään itsesi yrittäjänä? Kuka ostaisi työpanoksesi?
Eiköhän ne yritykset aina joku ostaisi, vaikka perintöverotus (muka) estäisi joissain tapauksissa suorat sukupolvenvaihdokset. Kyllä kannattavaa liiketoimintaa harjoittavalle yritykselle aina löytyy halukkaita ostajia.
Ehkä suuntana pitäisi olla, että myös yritysten työntekijät olisivat entistä vahvemmin mukana omistajina. Tämä lisäisi sitoutumista ja toisaalta myös eittämättä parantaisi työntekijöiden oloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
86000 on todella pieni luku.
Amerikassa 22% kotitalouksilla on yli miljoonan varallisuus verrattuna tuohon suomen 1,6%.
Itse asiassa Suomessa luku on 3.2% ja kasvamaan päin.
Yhdysvaltoihin en haluaisi verrata maatamme oikein missään asiassa, niin surkeaksi tuo maa on (useimmille) muuttunut viimeisen 30-40-vuoden aikana.
Me olemme eurooppalainen sosiaalidemokratia ja sivistysvaltio, USA taas äärikapitalistinen näennäis demokratia.
Olen eri. Suomi näyttäisi olevan myös Euroopan maiden vertailussa alle keskiarvon. Miljonäärien määrä kasvaa keskimäärin kaikkialla jo pelkästään inflaation vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan ihan tavallinen pian eläkkeelle jäävä pariskunta. Näköjään kuulutaan tuohon porukkaan, koska meillä ei enää ole lainaa. 90 neliön asunto Helsingin kantakaupungissa n.700.000 euroa, kaksio Espoossa, jossa poika asuu n.250.000 ja mökki n.200.000. Asunto hankittiin 30 vuotta sitten, mökki suvulta saadulla tontilla, itse veistetyistä hirsistä, kaksio vanhempien viimeinen koti. Poliisi ja farmaseutti.
Hyvään maailmanaikaan olette saaneet elää.
Nykyisin vastaava pariskunta saisi hädin tuskin ostettua sen poikanne asunnon Espoosta ja hyvässä lykyssä jonkin halvan mökin rähjän.
Niin, 90-luvullahan meillä oli melkoinen lama, silloin oli se hyvä maailmanaika? Samoihin aikoihin minäkin ostin ensimmäisen kaksioni, laina-aika oli muistaakseni 7 vuotta. Innostuin suunnistuksesta ja sitten metsänhoidosta, nyt on vähän yli 150 ha metsää, puolison kanssa yhteinen omakotitalo ja jos koko omaisuutemme arvo lasketaan yhteen, niin päästään aika lähelle tuota miljoonaa - me kaksi keskiluokkaista ja monen mielestä suorastaan saitaa myöhäisboomeria. Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot, niinhän se menee.
Tytär osti kaksion Helsingin keskustasta vuosi sitten, laina-aika 25 vuotta. Maailma muuttuu, minun kaksioni oli (ja on yhä) Lauttasaaressa. Näköjään samoihin asioihin sitä on varaa nykysukupolvellakin kuin meillä.
Itse asiassa, se oli lähihistorian paras aika ostaa kiinteistö omaisuutta korkeista (hetkellisesti) koroista huolimatta. Sinulla oli toki hyvä tuuri, että sait pitää silloin työpaikkasi/löysit töitä tuona aikana.
Luultavasti sait myös myöhemmin ostettua metsää jotakin vakuutta vastaan (luultavasti asuntosi).
Keskiluokkaa on (tulojen puolesta) monenlaista, ainakin nykypäivänä. Toisaalla siihen lasketaan lääkäri-juristi pariskunta, toisaalla rekkakuski-lastenhoitaja pariskunta.
Toinen on ylempää, toinen alempaa keskiluokkaa ja väliin jää vielä keskimmäinen keskiluokka malliin insinööri-opettaja.
Tulotasossa eroa ylemmän ja alemman keskiluokan välillä on kuitenkin helposti 12 500 vs 5000 euroa, eli toinen "keskiluokkainen" pariskunta tienaa 2.5 kertaa toisen tulot. Toki silloin varallisuuden kerryttäminen onnistuu säästeliäältä ja jopa vähän vähemmän säästeliäältäkin perheeltä.
Iso osa taitaa olla eläkeläisiä, joilla on velaton omistusasunto Helsingissä ja kesämökki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan ihan tavallinen pian eläkkeelle jäävä pariskunta. Näköjään kuulutaan tuohon porukkaan, koska meillä ei enää ole lainaa. 90 neliön asunto Helsingin kantakaupungissa n.700.000 euroa, kaksio Espoossa, jossa poika asuu n.250.000 ja mökki n.200.000. Asunto hankittiin 30 vuotta sitten, mökki suvulta saadulla tontilla, itse veistetyistä hirsistä, kaksio vanhempien viimeinen koti. Poliisi ja farmaseutti.
Hyvään maailmanaikaan olette saaneet elää.
Nykyisin vastaava pariskunta saisi hädin tuskin ostettua sen poikanne asunnon Espoosta ja hyvässä lykyssä jonkin halvan mökin rähjän.
Niin, 90-luvullahan meillä oli melkoinen lama, silloin oli se hyvä maailmanaika? Samoihin aikoihin minäkin ostin ensimmäisen kaksioni, laina-aika oli muistaakseni 7 vuotta. Innostuin suunnistuksesta ja sitten metsänhoidosta, nyt on vähän yli 150 ha metsää, puolison kanssa yhteinen omakotitalo ja jos koko omaisuutemme arvo lasketaan yhteen, niin päästään aika lähelle tuota miljoonaa - me kaksi keskiluokkaista ja monen mielestä suorastaan saitaa myöhäisboomeria. Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot, niinhän se menee.
Tytär osti kaksion Helsingin keskustasta vuosi sitten, laina-aika 25 vuotta. Maailma muuttuu, minun kaksioni oli (ja on yhä) Lauttasaaressa. Näköjään samoihin asioihin sitä on varaa nykysukupolvellakin kuin meillä.
Eri, mutta onhan 7 vuoden ja 25 vuoden laina-ajoissa eroa. Eri aikoina on toki ollut erilaisia haasteita ja ikävyyksiä jokaisella sukupolvella. Nykyisin haaste on, että on vaikeaa saada pysyvä työpaikka, jonka palkalla pystyy mm. saamaan ja maksamaan asuntolainan, jolla voi ostaa ei-korvesta muun kuin 17 neliön minikoppiasunnon.
Meillä on noin 1500 lottomiljonääriä, joista suurin osa ei ole ollut miljonääri enää 10 vuoden kuluttua. Eli miljonäärinä pysyminen edellyttää jonkinlaista osaamista.
Jokainen kannattaisi hankkia koulutus, koska meillä on aika vähän sellaisia miljonäärejä, joilla on taustana pelkkä peruskoulu.