Koska tuli tämä, että lasten vanhempia uhkaillaan vähän väliä lastensuojeluilmoituksella?
Esim. neuvolassa, koulussa ja terkkarissa on nykyään koko ajan, että jos ette tee niin tai näin niin teemme lastensuojeluilmoituksen.
Koska tämä oikein tuli käytännöksi? En muista, että ainakaan 90-luvulla kukaan olisi puhunut lastensuojeluilmoituksista mitään.
Kommentit (929)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko pitää olla poissaoloja että koulu tekisi lasun? Nykyään kun ei saa flunssassa tulla kouluun niin äkkiähän niitä kertyy.
Ne tehdään rutiinisti myös mm syöpäsairaista lapsista.
Sairasta, eikö? Vanhemmat järkyttävässä tilantwwssa ja sitten vielä menee oikeusturva oikeusvaltiossa.
Sairaalakoulu hoitaa koulutuksen lapsille, joilla on pitkät hoitojaksot. Oppivelvollisuus täyttyy, joten ongelmaa ei ole. Jos sen sijaan ei osallistu mihinkään opetukseen sairauden vuoksi, niin pitää olla kyllä hyvin huonossa kunnossa ja eiköhän se lastensuojelu ole silloin vanhempien huolista vähäisin.
Eli kun lapsi on kuolemassa on ok että verovarat käytetään vanhempien sakinhivutukseen?
Miten ihmeessä te saatte kaiken näyttämään tältä? Ei sitä syöpäsairasta huostaanoteta, jos se on siellä osastolla hoidossa tai vaikka olisi kotonakin. Kyllä minusta on ihan aiheellista, jos vanhemmilla on vaikka useampia lapsia, kysyä miten jaksavat ja onko avun tarvetta. Jos alkaa näyttää siltä, että vanhemmat päivystävät sairaalassa kaikin voimin sen sairaan lapsen äärellä ja jättävät kaksi muuta hoitamatta tai lykkäävät pitkiksi ajoiksi mummolaan, niin onhan siinä lastensuojelulla paikka kartoittaa millaisia apuja voisi miettiä. Ei se lasu ole mikään huostaanottohakemus, hyvin harva lasu loppuu huostaanottoon ja niille on aina painavat syyt. Olen itse sairaalassa töissä, en tosin lastenpuolella, mutta olen itsekin tarjonnut sairaalan puolelta keskusteluapuja (pappi/psykiatrinen sairaanhoitaja), sossun tapaamista, kotikartoituksia ym. Jostain syystä näistäkin aina joku raivostuu silmittömästi, vaikka kuinka näkyy että tarve olisi suuri kaikelle ylimääräiselle tuelle. Ja jos nyt lasten vanhempi ei itse näe omaa avun tarvettaan ja on syöksymässä vaikka sen lapsen sairauden aiheuttaman huolen ja surun vuoksi sellaiseen kierteeseen ettei oikein näe sieltä ympärilleen, niin tekisin lasun niiden perheen muiden lasten vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama vuosi sitten yläkoulun vanhempaininfossa kyllä kerrottiin kaikille, että jos lapsella/oppilaalla on xx-tunteja poissaoloja, niin tästä keskustellaan koulussa ja kun yyy-tunnit ylittyy, niin tehdään lasu. Poissaolojen seurantaa oli tehostettu ja kaikille haluttiin kertoa avoimesti, mitä poissaoloista seuraa. Ymmärsin, että tämä oli kaupungin "uusi" linjaus.
Taisit unohtaa mainita, että kyseessä olivat selittämättömät poissaolot, vai? Tuskinpa koulu tekee lasua vaikka lapsesta, joka makaa sairaalassa tms.
Ainakin täällä päin lasketaan kaikki poissaolot. Flunssista ja lääkärikäynneistä yms kertyvät. Meillä opettaja jopa vaati laittamaan pitkittyneessä flunssassa olevan lapsen kouluun vaikka vielä lämpöä tai muuten joutuu tekemään lasun poissaolojen vuoksi. En toki laittanut, vastuutonta ilman luokassa pyörivää koronaakin.
Järjetöntä. Siskoni sai vauvan ja olisin tarvinnut kolme lomapäivää lapselle koulusta että pääsisimme vauvaa katsomaan mutta nyt tuntuu etten uskalla niitä enää pyytää.
Aika sairas on asenteesi, jos ajattelet noin. Koulu tosiaan tekee kategorisesti lasut siinä vaiheessa kun poissaoloja on satoja tunteja lukuvuodessa. Se johtuu siitä, että opettajat opettavat eivätkä kysele miksi lapsi ei kouluun tule. Se on meidän sossujen hommaa. Kun lasu tulee, tavataan sitä lasta ja vanhempia ja mietitään miksi lapsi ei käy koulua ja mitä sille pitäisi tehdä. Syyt ovat moninaiset. Joskus se on psykiatrista oireilua, jolloin ohjataan nuorisopsykiatriaan. Toisinaan se on peliriippuvuutta, jolloin perhetyöllä pyritään auttamaan vanhempia vetämään rajat pelaamiseen. Kenellä mikäkin syy, mutta niin se vaan on, että tässä maassa koulut on käytävä ja jonkun pitää selvittää, jos niin ei tapahdu.
Jos lapsen joutuisi fyysisesti pakottamaan kouluun niin se ei toisaalta käy, koska lapsella on fyysinen koskemattomuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama vuosi sitten yläkoulun vanhempaininfossa kyllä kerrottiin kaikille, että jos lapsella/oppilaalla on xx-tunteja poissaoloja, niin tästä keskustellaan koulussa ja kun yyy-tunnit ylittyy, niin tehdään lasu. Poissaolojen seurantaa oli tehostettu ja kaikille haluttiin kertoa avoimesti, mitä poissaoloista seuraa. Ymmärsin, että tämä oli kaupungin "uusi" linjaus.
Taisit unohtaa mainita, että kyseessä olivat selittämättömät poissaolot, vai? Tuskinpa koulu tekee lasua vaikka lapsesta, joka makaa sairaalassa tms.
Ainakin täällä päin lasketaan kaikki poissaolot. Flunssista ja lääkärikäynneistä yms kertyvät. Meillä opettaja jopa vaati laittamaan pitkittyneessä flunssassa olevan lapsen kouluun vaikka vielä lämpöä tai muuten joutuu tekemään lasun poissaolojen vuoksi. En toki laittanut, vastuutonta ilman luokassa pyörivää koronaakin.
Järjetöntä. Siskoni sai vauvan ja olisin tarvinnut kolme lomapäivää lapselle koulusta että pääsisimme vauvaa katsomaan mutta nyt tuntuu etten uskalla niitä enää pyytää.
Aika sairas on asenteesi, jos ajattelet noin. Koulu tosiaan tekee kategorisesti lasut siinä vaiheessa kun poissaoloja on satoja tunteja lukuvuodessa. Se johtuu siitä, että opettajat opettavat eivätkä kysele miksi lapsi ei kouluun tule. Se on meidän sossujen hommaa. Kun lasu tulee, tavataan sitä lasta ja vanhempia ja mietitään miksi lapsi ei käy koulua ja mitä sille pitäisi tehdä. Syyt ovat moninaiset. Joskus se on psykiatrista oireilua, jolloin ohjataan nuorisopsykiatriaan. Toisinaan se on peliriippuvuutta, jolloin perhetyöllä pyritään auttamaan vanhempia vetämään rajat pelaamiseen. Kenellä mikäkin syy, mutta niin se vaan on, että tässä maassa koulut on käytävä ja jonkun pitää selvittää, jos niin ei tapahdu.
Jos lapsen joutuisi fyysisesti pakottamaan kouluun niin se ei toisaalta käy, koska lapsella on fyysinen koskemattomuus.
Jotkut vanhemmat kantavatkin ne lapsensa kouluun. Yleensä pyritään löytämään joku helpompi keino.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasun sossu täällä. Ilmoituksia kuuluu kyllä tehdä, jos lasta kaltoinkohdellaan, lyödään, pidetään nälässä tai vastaavaa. Samoin, jos perhe ei pärjää, uuvutaan, ei jakseta hoitaa. Silloinhan tarvitsee apua.
Mutta onko teillä tarjota kodinhoitajaa, jotta väsynyt vanhempi voisi esim. nukkua? No ei ole, vaan mieluummin haette esim. tukiperhettä. Työntekijä tulee kotiin kyttäämään, että mitä vanhempi on jaksanut tehdä kotona, vaikka onkin univelkainen. Liian moni tulee juttelemaan kotiin, vaikka avuksi kaivataan tekoja!
Luultavasti yhteiskunnalle tulisi halvemmaksi ottaa takaisin käyttöön entisajan kodinhoitajat. Ongelmat eivät ehtisi kasvaa isoiksi.
Saahan sitä kotipalvelua nytkin, jos on asiallinen syy kuten vaikka vastasyntyneet kolmoset tai äidillä koipi poikki. Yleensä perheissä on kaksi aikuista, joten ensi sijassa ne väsymiset pitäisi hoitaa niin, että toinen nukkuu ja toinen jynssää sen vessan.
En usko hetkeäkään, että kotipalvelua irtoaisi ns. hyvällä. Se menee niin, että jos valittaa väsymystä, kirjataan ensinnäkin, että äiti on kyvytön hoitamaan lapsia (vaikka olisi vain tavanomaista vähän enemmän kuormittunut, tuosta kirjauksesta se äiti sitten vasta kuormittuukin).
Sen jälkeen tulee sossu kyttäämään sohvalle, että Noh, jaksatkos sinä nyt? Tästä kyttäämisestä ja paineistamisesta äiti kuormittuu vielä enemmän.
Lopulta lapset otetaan huostaan.
Apuja kotiin voi vain hyvätuloiset palkata itse. Muuten joutuu ongelmiin.
Ja jokaisesta huostasta napsahtaa bonus sossulle - tämä tulee muistaa. Huostaanottobusines on kovaa Suomessa!
Apua onko joku oikeasti näin harhainen? Mitään rahaa ei huostaanotetuista lapsista kukaan saa, verovaroin maksettavia kuluja niistä tulee senkin edestä.
Tai joo, sijaisperheet saavat rahaa, jolla katetaan LAPSEN kuluja. Ja laitosten työntekijät saavat palkkaa kyllä.
Sijaisperhe saa sekä palkkion että kulukorvauksen. Ja kulukorvauksen käytöstä ei tarvitse esittää kuitteja.
Työskentelen nuorisokodissa ja epäilen hyvin vahvasti, että kukaan alkaa tienaamismielessä sijaisvanhemmaksi. Sen verran rankkaa duunia tämä on, ihan milloin tahansa voi tapahtua mitä tahansa. Mitenkähän monta tuntia minäkin olen viettänyt päivystyksessä itsetuhoisen nuoren kanssa? Itsetuhoisuuden lisäksi osa lapsista ja nuorista on väkivaltaisia. Ei ole mitenkään harvinaista, että laitoksissa kaikki teräaseet on lukkojen takana. Minua on potkittu, lyöty ja hiuksiani on revitty tukottain päästä. Ja siis tämä laitoksessa, jossa on muitakin työntekijöitä. Sijaisperheessä hommaa pyörittää yksi tai kaksi aikuista.
Että jos joku kuvittelee tienaavansa jotenkin laittamalla sijaisperhetoiminnan pystyyn ja että se raha olisi helppoa rahaa, niin siitä vain kokeilemaan. Kukaan ei tätä työtä jaksa tehdä vain rahan takia, kukaan ei jaksa kärrätä lapsia pois junaradalta, autojen alta, takavarikoida teriä ja viedä päivystykseen keskellä yötä, koska nuorella on verta vuotava ja usean ihokerroksen läpi viillettu viiltohaava, tai pari (tai yliannostus tai mikä tahansa muu keino vahingoittaa itseään).
On olemassa myös helppoja sijaislapsia. Itsekin tunnen eräät tällaiset. 3-vuotiaat herttaiset kaksoset jotka otettiin huostaan jo vauvana.
Kahdesta sijaislapsesta saa jo noin 3 tuhatta euroa bruttona per kuukausi. Se vastaa jo korkeakoulutetun ihmisen kuukausipalkkaa.
Ovat a) todella harvinaisia tapauksia b) se että taaperoikäinen on helppo nyt, ei takaa sitä etteikö vakavaa oireilua tule esimerkiksi teini-iässä. En ole työvuosieni aikana tavannut yhtään helppoa tapausta huostaanotetuissa ja sijoitetuissa lapsissa ja nuorissa. Meillekin on tullut lapsia sijaisperheistä, kun sijaisperheidenkään resurssit eivät ole riittäneet siihen, että lapsi on voimakkaan itsetuhoinen tai väkivaltainen.
Helppoja lapsia ei ole mitään tarvetta siirtää sijaisperheestä lastenkotiin, koska pystyvät elämään ihan normaalia perhe-elämää. Siksi nämä eivät näy lastenkodeissa.
Sen verran itselläni on kontakteja lastensuojeluun ja sijaisperheisiin, että tiedän tasan tarkkaan sen, että helppoja sijaislapsia on äärimmäisen harvassa. Kyllä, niitä on olemassa, mutta ovat poikkeuksia.
Sinun pitäisi kai tulla meille katsomaan. Meillä on helppo sijoitettu lapsi. Juuri sen takia varmaankin helppo, kun pääsi ajoissa sijaiskotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harhaista tai ei mutta kyllä joku näillä huostaanotoillakin rikastuu, kun monet laitoksista kuuluu nykyään jonkun ison voittoa tavoittelevan yrityksen alle. Ei tietenkään ne lapsia hoitavat työntekijät (heille jää vain se ns. likainen työ) vaan joku rahasto jossain käärii sitten voitot. Eikä tarvitse edes laitokseen päätyä vaan voi käydä esim. niin että velvoitetaan sen huostaanoton uhalla ottamaan vastaan jotain koti"palvelua" eli joku saman tai vastaavan firman alla toimiva tantta kotiinsa kahvittelemaan ja kyttäämään. Hyviäkin kokemuksia on ja niistä on ihana kuulla mutta ne ei korjaa niitä lastensuojelun ja kyttäyskulttuurin rikkomia lapsia ja perheitä. Varmaan aika paljon tuurista kiinni että kuinka omalle perheelle käy.
Enpä ole kuullut tapauksesta jossa huostaanotto tehtäisiin pahansuopaisten kyttäreiden vuoksi. Ylivoimaisesti suurin osa huostaanotoista tehdään vanhempien mt tai päihdeongelmien vuoksi, yleensä vielä vanhemmilla nuo molemmat.
Mutta eikö sekin kerro aika paljon, että tässä on ylipäätään nähty bisnesrako? Ja yllätys yllätys lasu-ilmoitusten määrä kasvaa, huostaanottojen/sijoitusten määrä kasvaa jne. Minusta yhteiskunnan pitäisi esim. lakien avulla tehdä lasu-bisnes sillä tavalla kannattamattomaksi, ettei olisi mahdollista tavoitella suuria voittoja lasten, nuorten ja perheiden hädällä. Ennenhän lasu-laitokset oli pääasiassa kunnan pyörittämiä tai pieniä toimijoita ja tuo kaupallistuminen on tapahtunut aika nopeasti.
Lasuilmoitusten määrän kasvaminen on ihan suoraan yhteydessä lasten ja nuorten psyykkisen oireilun räjähdysmäiseen kasvuun. Kasvu on ollut niin rajua, että puhutaan jo epidemiasta. Olen samaa mieltä siitä, että mielestäni on kyseenalaista tehdä voittoa lastensuojelulaitoksilla, mutta en siitä syystä, että lapsia huostaanotettaisiin turhaan sen seurauksena (laitokset eivät huostaanota ketään), vaan sen takia, että tottakai suuret yritykset voittojen lisäksi hamuavat säästöjä. Ja säästöjen takia työoloja huononnetaan eikä laitosten ja laitoslasten kokonaistilannetta tarkastella kaikissa paikoissa realistisesti eikä mietitä kokonaisuuden toimivuutta, vaan haalitaan vain sellaisia, niin vakavasti oireilevia lapsia, joista saa mahdollisimman paljon rahaa. Ei siis mietitä realistisesti, että voidaanko me näillä resursseilla ja näillä työntekijöillä vastata näin monen vaikeasti oireilevan lapsen ja nuoren tarpeisiin.
Tietty toinen kysymys on se, minne ne kaikki ns. pahimmat tapaukset sitten toisaalta laitettaisiin, koska vaikeampia ja vaikeampia tapauksia on vuosi vuodelta enemmän.
Se on suoraan yhteydessä siihen että se on laillinen ilmainen keino häiriköidä ja pilata toisen ihmisen elämä.
Kaikki muut perättömät viranomaisilmoitukset on sanktioitu. Tätä ei.
Juurihan tuolla oli linkki että Helsingissä 91 prosenttia ilmoituksista oli perättömiä.
Niitä voi tehtailla vailla huolen häivää.
Toinem piirre on se että kun lapsimäärä vähenee ollaan vääjäämättä tilanteessa jossa niiden lapsista elantonsa saavien aikuisten määränkin pitäisi vähetä. Lastensuojelun oma etu on siis täyttää virastonsa ja lokeronsa ns asiakkailla jotta voivat huutaa sitä resurssipulaa ja pitää työpaikkansa.
Lastensuojelussa on kautta linjan ollut jo vuosikausia huutava pula työntekijöistä. Siis huutava pula. Sos.työntekijöistä, lastensuojelulaitosten työntekijöistä, sijaisperheistä, ihan kaikista. Ei siis kyse ole todellakaan mistään sellaisesta, että lasu pitäisi kynsin ja hampain kiinni asiakasmääristä, sillä ei ole olemassa sellaista työntekijämäärää, joka näitä hommia pystyisi tekemään ilman huutavaa pulaa. Kunta säästää todellakin näistä rahoista palkkaamalla vain ihan minimimäärän.
Kai siellä on resurssipula kun ährätään 50 000 - 100 000 turhan ilmoituksen kanssa joka vuosi. Pohditaan parittomien sukkien haitallisuutta ja soitellaan ympäriibsä onko Äiti Virtanen vaikuttanut väsyneeltä ja juostaan Saastamoisilöa työparina tarkkailemassa joko se Afrikan tähti sujuu.
Ei se ole pelkästään sen takia, vaan ihan koko kentällä on huutava pula työntekijöistä. Myös niissä paikoissa, joissa hoidetaan niitä huostaanotettuja lapsia. Vaikka laitoksissakin vedetään todellakin vain sillä määrällä työntekijöitä, joita on pakko olla. Lastenpsykiatria on romahtamispisteessä, ollaan jo pitkään oltu siinä tilanteessa, että osa lapsista nukkuu käytävillä ja useampi jakaa huoneen, silti paikkaa joutuu jonottamaan.
Tämä se on, kun maallikot ns. tietävät asioista joista eivät ihan oikeasti tiedä. Heitetään mututuntumalla faktoja ja keksitään salaliittoteorioita. Menkää kentälle työskentelemään, niin näette totuuden.
Minulla on kaksi adoptiolasta ja sitä mukaa kun niiden määrä väheni, kehiteltiin prosesseista aina vaan työläämpiä. Siis aivan käsittämättömiä kiemuroita jotta saatiin vaikutettua niin kovin kiireisiltå. Työtä oikeasti suunnilleen päiväksi per kuukausi.
Ihan samaa se on muuallakin tyon alan työntekijöillä.
Ai, eli siis ihan konkreettisesti millä tavalla kehitettiin prosessista työläämpää ja venytettiin työtä?
Omalla kentälläni ei ole yhtään turhaa työpäivää, toivotaan vaan ettei kukaan vakkareista taas sairastuisi ettei joudu taas tekemään yhtä päivää vajaalla miehityksellä.
Yksi lomake kiertää tarvittavan yhden työntekijön sisään 12 työntekijän kautta.
Neuvontaan keksitään 10 erilaista tuehaa vaihetta ja pohdinnan aihetta, venytetään tapaamisten välejä niin että se mikä ennen kesti puoli vuotta kestää nyt 1,5 vuotta.
Ja niin edelöeen.
Jokaisessa lastensuojeluinstanssissa on vähintään puolet työstä turhaa koska ilmoituksista vähibtään puolet (Helsingissä 90 prosenttia) on perättömiä.
Lakatkaa se kentällä juokseminen, istukaa alas, käyttäkää niitä kanan aivojanne.
Hei no sulla kun näyttää olevan niin vankkaa asiantuntemusta tilanteesta ja olet niin ylivertaisen älykäs ja taitava kaikkien niiden lasukanojen sijasta, niin miksi et tee alan töitä ja laita kertalla kenttää kuntoon? Meillä olisi todella kova tarve kaltaisellesi nerolle, joka saa ratkaistua sekä työntekijäpulan ja sen miten saadaan työntekijät pysymään alalla, että karsimaan kuluista. Sä saisit valtiollisen palkinnon, mainetta ja kunniaa, pääsisit pressaa tapaamaan jne. kunhan vain nyt tulisit töihin ja laittaisit hommat toimimaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko pitää olla poissaoloja että koulu tekisi lasun? Nykyään kun ei saa flunssassa tulla kouluun niin äkkiähän niitä kertyy.
Ne tehdään rutiinisti myös mm syöpäsairaista lapsista.
Sairasta, eikö? Vanhemmat järkyttävässä tilantwwssa ja sitten vielä menee oikeusturva oikeusvaltiossa.
Ihan kokemuksen perusteella voin sanoa, että tehdä. Syöpää sairastavan lapsen opetus järjestetään kotiopetuksena ja sairaalakoulussa. Myös oman koulun opettaja voi käydä kotona. Yhteistyötä tekevät kaikki opetuksen suhteen eikä siihen lasuja sekoiteta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko pitää olla poissaoloja että koulu tekisi lasun? Nykyään kun ei saa flunssassa tulla kouluun niin äkkiähän niitä kertyy.
Ne tehdään rutiinisti myös mm syöpäsairaista lapsista.
Sairasta, eikö? Vanhemmat järkyttävässä tilantwwssa ja sitten vielä menee oikeusturva oikeusvaltiossa.
Ihan kokemuksen perusteella voin sanoa, että tehdä. Syöpää sairastavan lapsen opetus järjestetään kotiopetuksena ja sairaalakoulussa. Myös oman koulun opettaja voi käydä kotona. Yhteistyötä tekevät kaikki opetuksen suhteen eikä siihen lasuja sekoiteta.
Siis EI tehdä.
Sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harhaista tai ei mutta kyllä joku näillä huostaanotoillakin rikastuu, kun monet laitoksista kuuluu nykyään jonkun ison voittoa tavoittelevan yrityksen alle. Ei tietenkään ne lapsia hoitavat työntekijät (heille jää vain se ns. likainen työ) vaan joku rahasto jossain käärii sitten voitot. Eikä tarvitse edes laitokseen päätyä vaan voi käydä esim. niin että velvoitetaan sen huostaanoton uhalla ottamaan vastaan jotain koti"palvelua" eli joku saman tai vastaavan firman alla toimiva tantta kotiinsa kahvittelemaan ja kyttäämään. Hyviäkin kokemuksia on ja niistä on ihana kuulla mutta ne ei korjaa niitä lastensuojelun ja kyttäyskulttuurin rikkomia lapsia ja perheitä. Varmaan aika paljon tuurista kiinni että kuinka omalle perheelle käy.
Enpä ole kuullut tapauksesta jossa huostaanotto tehtäisiin pahansuopaisten kyttäreiden vuoksi. Ylivoimaisesti suurin osa huostaanotoista tehdään vanhempien mt tai päihdeongelmien vuoksi, yleensä vielä vanhemmilla nuo molemmat.
Mutta eikö sekin kerro aika paljon, että tässä on ylipäätään nähty bisnesrako? Ja yllätys yllätys lasu-ilmoitusten määrä kasvaa, huostaanottojen/sijoitusten määrä kasvaa jne. Minusta yhteiskunnan pitäisi esim. lakien avulla tehdä lasu-bisnes sillä tavalla kannattamattomaksi, ettei olisi mahdollista tavoitella suuria voittoja lasten, nuorten ja perheiden hädällä. Ennenhän lasu-laitokset oli pääasiassa kunnan pyörittämiä tai pieniä toimijoita ja tuo kaupallistuminen on tapahtunut aika nopeasti.
Lasuilmoitusten määrän kasvaminen on ihan suoraan yhteydessä lasten ja nuorten psyykkisen oireilun räjähdysmäiseen kasvuun. Kasvu on ollut niin rajua, että puhutaan jo epidemiasta. Olen samaa mieltä siitä, että mielestäni on kyseenalaista tehdä voittoa lastensuojelulaitoksilla, mutta en siitä syystä, että lapsia huostaanotettaisiin turhaan sen seurauksena (laitokset eivät huostaanota ketään), vaan sen takia, että tottakai suuret yritykset voittojen lisäksi hamuavat säästöjä. Ja säästöjen takia työoloja huononnetaan eikä laitosten ja laitoslasten kokonaistilannetta tarkastella kaikissa paikoissa realistisesti eikä mietitä kokonaisuuden toimivuutta, vaan haalitaan vain sellaisia, niin vakavasti oireilevia lapsia, joista saa mahdollisimman paljon rahaa. Ei siis mietitä realistisesti, että voidaanko me näillä resursseilla ja näillä työntekijöillä vastata näin monen vaikeasti oireilevan lapsen ja nuoren tarpeisiin.
Tietty toinen kysymys on se, minne ne kaikki ns. pahimmat tapaukset sitten toisaalta laitettaisiin, koska vaikeampia ja vaikeampia tapauksia on vuosi vuodelta enemmän.
Se on suoraan yhteydessä siihen että se on laillinen ilmainen keino häiriköidä ja pilata toisen ihmisen elämä.
Kaikki muut perättömät viranomaisilmoitukset on sanktioitu. Tätä ei.
Juurihan tuolla oli linkki että Helsingissä 91 prosenttia ilmoituksista oli perättömiä.
Niitä voi tehtailla vailla huolen häivää.
Toinem piirre on se että kun lapsimäärä vähenee ollaan vääjäämättä tilanteessa jossa niiden lapsista elantonsa saavien aikuisten määränkin pitäisi vähetä. Lastensuojelun oma etu on siis täyttää virastonsa ja lokeronsa ns asiakkailla jotta voivat huutaa sitä resurssipulaa ja pitää työpaikkansa.
Lastensuojelussa on kautta linjan ollut jo vuosikausia huutava pula työntekijöistä. Siis huutava pula. Sos.työntekijöistä, lastensuojelulaitosten työntekijöistä, sijaisperheistä, ihan kaikista. Ei siis kyse ole todellakaan mistään sellaisesta, että lasu pitäisi kynsin ja hampain kiinni asiakasmääristä, sillä ei ole olemassa sellaista työntekijämäärää, joka näitä hommia pystyisi tekemään ilman huutavaa pulaa. Kunta säästää todellakin näistä rahoista palkkaamalla vain ihan minimimäärän.
Kai siellä on resurssipula kun ährätään 50 000 - 100 000 turhan ilmoituksen kanssa joka vuosi. Pohditaan parittomien sukkien haitallisuutta ja soitellaan ympäriibsä onko Äiti Virtanen vaikuttanut väsyneeltä ja juostaan Saastamoisilöa työparina tarkkailemassa joko se Afrikan tähti sujuu.
Ei se ole pelkästään sen takia, vaan ihan koko kentällä on huutava pula työntekijöistä. Myös niissä paikoissa, joissa hoidetaan niitä huostaanotettuja lapsia. Vaikka laitoksissakin vedetään todellakin vain sillä määrällä työntekijöitä, joita on pakko olla. Lastenpsykiatria on romahtamispisteessä, ollaan jo pitkään oltu siinä tilanteessa, että osa lapsista nukkuu käytävillä ja useampi jakaa huoneen, silti paikkaa joutuu jonottamaan.
Tämä se on, kun maallikot ns. tietävät asioista joista eivät ihan oikeasti tiedä. Heitetään mututuntumalla faktoja ja keksitään salaliittoteorioita. Menkää kentälle työskentelemään, niin näette totuuden.
Minulla on kaksi adoptiolasta ja sitä mukaa kun niiden määrä väheni, kehiteltiin prosesseista aina vaan työläämpiä. Siis aivan käsittämättömiä kiemuroita jotta saatiin vaikutettua niin kovin kiireisiltå. Työtä oikeasti suunnilleen päiväksi per kuukausi.
Ihan samaa se on muuallakin tyon alan työntekijöillä.
Ai, eli siis ihan konkreettisesti millä tavalla kehitettiin prosessista työläämpää ja venytettiin työtä?
Omalla kentälläni ei ole yhtään turhaa työpäivää, toivotaan vaan ettei kukaan vakkareista taas sairastuisi ettei joudu taas tekemään yhtä päivää vajaalla miehityksellä.
Yksi lomake kiertää tarvittavan yhden työntekijön sisään 12 työntekijän kautta.
Neuvontaan keksitään 10 erilaista tuehaa vaihetta ja pohdinnan aihetta, venytetään tapaamisten välejä niin että se mikä ennen kesti puoli vuotta kestää nyt 1,5 vuotta.
Ja niin edelöeen.
Jokaisessa lastensuojeluinstanssissa on vähintään puolet työstä turhaa koska ilmoituksista vähibtään puolet (Helsingissä 90 prosenttia) on perättömiä.
Lakatkaa se kentällä juokseminen, istukaa alas, käyttäkää niitä kanan aivojanne.
Hei no sulla kun näyttää olevan niin vankkaa asiantuntemusta tilanteesta ja olet niin ylivertaisen älykäs ja taitava kaikkien niiden lasukanojen sijasta, niin miksi et tee alan töitä ja laita kertalla kenttää kuntoon? Meillä olisi todella kova tarve kaltaisellesi nerolle, joka saa ratkaistua sekä työntekijäpulan ja sen miten saadaan työntekijät pysymään alalla, että karsimaan kuluista. Sä saisit valtiollisen palkinnon, mainetta ja kunniaa, pääsisit pressaa tapaamaan jne. kunhan vain nyt tulisit töihin ja laittaisit hommat toimimaan!
Se on läpeensä korruptoitunut mätä ala täynnä vallanhimoisia osaamattomia kanoja.
Lastensuojelulaki pitää uudistaa. Kaikki huolisössötykset pois ja sanktiot perättömillw ilmoituksille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama vuosi sitten yläkoulun vanhempaininfossa kyllä kerrottiin kaikille, että jos lapsella/oppilaalla on xx-tunteja poissaoloja, niin tästä keskustellaan koulussa ja kun yyy-tunnit ylittyy, niin tehdään lasu. Poissaolojen seurantaa oli tehostettu ja kaikille haluttiin kertoa avoimesti, mitä poissaoloista seuraa. Ymmärsin, että tämä oli kaupungin "uusi" linjaus.
Taisit unohtaa mainita, että kyseessä olivat selittämättömät poissaolot, vai? Tuskinpa koulu tekee lasua vaikka lapsesta, joka makaa sairaalassa tms.
Ainakin täällä päin lasketaan kaikki poissaolot. Flunssista ja lääkärikäynneistä yms kertyvät. Meillä opettaja jopa vaati laittamaan pitkittyneessä flunssassa olevan lapsen kouluun vaikka vielä lämpöä tai muuten joutuu tekemään lasun poissaolojen vuoksi. En toki laittanut, vastuutonta ilman luokassa pyörivää koronaakin.
Järjetöntä. Siskoni sai vauvan ja olisin tarvinnut kolme lomapäivää lapselle koulusta että pääsisimme vauvaa katsomaan mutta nyt tuntuu etten uskalla niitä enää pyytää.
Ikävä kyllä vauvan syntymä ei ole syy laistaa oppivelvollisuudesta. Jos koulua on ma-pe välillä, niin siellä on tarkoitus käydä silloin. Ei niin, että vanhempi ilmoittaa menevänsä lapsen kanssa vauvaa katsomaan kolmeksi päiväksi tai tulevansa lomalta vasta keskiviikkona joten kai lapsi voi jatkaa lomailua kaksi päivää koulun alun jälkeen. En tarkoita sanoa tätä pahalla, mutta opetus olisi ihan mahdotonta jos kaikki vanhemmat käyttäisivät tällaisia oikeuksia mihin tahansa syihin vedoten. Joku hyvin äkillinen ja raju lapsen omaan perheeseen liittyvä tapahtuma on sitten eri asia.
Joku sanoo että jostakin tehdään ulmoitus ja joku että ei tehdä.
Katson paniikissa Wilmaa jossa lukee 32 tuntia poissaoloja, jotka on tulleet kahdesta syysflunssasta.
Kolmas flunssa vielä ja siitä se lasu sitten tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama vuosi sitten yläkoulun vanhempaininfossa kyllä kerrottiin kaikille, että jos lapsella/oppilaalla on xx-tunteja poissaoloja, niin tästä keskustellaan koulussa ja kun yyy-tunnit ylittyy, niin tehdään lasu. Poissaolojen seurantaa oli tehostettu ja kaikille haluttiin kertoa avoimesti, mitä poissaoloista seuraa. Ymmärsin, että tämä oli kaupungin "uusi" linjaus.
Taisit unohtaa mainita, että kyseessä olivat selittämättömät poissaolot, vai? Tuskinpa koulu tekee lasua vaikka lapsesta, joka makaa sairaalassa tms.
Ainakin täällä päin lasketaan kaikki poissaolot. Flunssista ja lääkärikäynneistä yms kertyvät. Meillä opettaja jopa vaati laittamaan pitkittyneessä flunssassa olevan lapsen kouluun vaikka vielä lämpöä tai muuten joutuu tekemään lasun poissaolojen vuoksi. En toki laittanut, vastuutonta ilman luokassa pyörivää koronaakin.
Järjetöntä. Siskoni sai vauvan ja olisin tarvinnut kolme lomapäivää lapselle koulusta että pääsisimme vauvaa katsomaan mutta nyt tuntuu etten uskalla niitä enää pyytää.
Ikävä kyllä vauvan syntymä ei ole syy laistaa oppivelvollisuudesta. Jos koulua on ma-pe välillä, niin siellä on tarkoitus käydä silloin. Ei niin, että vanhempi ilmoittaa menevänsä lapsen kanssa vauvaa katsomaan kolmeksi päiväksi tai tulevansa lomalta vasta keskiviikkona joten kai lapsi voi jatkaa lomailua kaksi päivää koulun alun jälkeen. En tarkoita sanoa tätä pahalla, mutta opetus olisi ihan mahdotonta jos kaikki vanhemmat käyttäisivät tällaisia oikeuksia mihin tahansa syihin vedoten. Joku hyvin äkillinen ja raju lapsen omaan perheeseen liittyvä tapahtuma on sitten eri asia.
Millä tavalla vauvan syntymä ei ole syy laistaa oppivelvollisuudesta jos jotkut lähtee viikoksi Kanarialle ja pyytää lapselle loman?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harhaista tai ei mutta kyllä joku näillä huostaanotoillakin rikastuu, kun monet laitoksista kuuluu nykyään jonkun ison voittoa tavoittelevan yrityksen alle. Ei tietenkään ne lapsia hoitavat työntekijät (heille jää vain se ns. likainen työ) vaan joku rahasto jossain käärii sitten voitot. Eikä tarvitse edes laitokseen päätyä vaan voi käydä esim. niin että velvoitetaan sen huostaanoton uhalla ottamaan vastaan jotain koti"palvelua" eli joku saman tai vastaavan firman alla toimiva tantta kotiinsa kahvittelemaan ja kyttäämään. Hyviäkin kokemuksia on ja niistä on ihana kuulla mutta ne ei korjaa niitä lastensuojelun ja kyttäyskulttuurin rikkomia lapsia ja perheitä. Varmaan aika paljon tuurista kiinni että kuinka omalle perheelle käy.
Enpä ole kuullut tapauksesta jossa huostaanotto tehtäisiin pahansuopaisten kyttäreiden vuoksi. Ylivoimaisesti suurin osa huostaanotoista tehdään vanhempien mt tai päihdeongelmien vuoksi, yleensä vielä vanhemmilla nuo molemmat.
Mutta eikö sekin kerro aika paljon, että tässä on ylipäätään nähty bisnesrako? Ja yllätys yllätys lasu-ilmoitusten määrä kasvaa, huostaanottojen/sijoitusten määrä kasvaa jne. Minusta yhteiskunnan pitäisi esim. lakien avulla tehdä lasu-bisnes sillä tavalla kannattamattomaksi, ettei olisi mahdollista tavoitella suuria voittoja lasten, nuorten ja perheiden hädällä. Ennenhän lasu-laitokset oli pääasiassa kunnan pyörittämiä tai pieniä toimijoita ja tuo kaupallistuminen on tapahtunut aika nopeasti.
Lasuilmoitusten määrän kasvaminen on ihan suoraan yhteydessä lasten ja nuorten psyykkisen oireilun räjähdysmäiseen kasvuun. Kasvu on ollut niin rajua, että puhutaan jo epidemiasta. Olen samaa mieltä siitä, että mielestäni on kyseenalaista tehdä voittoa lastensuojelulaitoksilla, mutta en siitä syystä, että lapsia huostaanotettaisiin turhaan sen seurauksena (laitokset eivät huostaanota ketään), vaan sen takia, että tottakai suuret yritykset voittojen lisäksi hamuavat säästöjä. Ja säästöjen takia työoloja huononnetaan eikä laitosten ja laitoslasten kokonaistilannetta tarkastella kaikissa paikoissa realistisesti eikä mietitä kokonaisuuden toimivuutta, vaan haalitaan vain sellaisia, niin vakavasti oireilevia lapsia, joista saa mahdollisimman paljon rahaa. Ei siis mietitä realistisesti, että voidaanko me näillä resursseilla ja näillä työntekijöillä vastata näin monen vaikeasti oireilevan lapsen ja nuoren tarpeisiin.
Tietty toinen kysymys on se, minne ne kaikki ns. pahimmat tapaukset sitten toisaalta laitettaisiin, koska vaikeampia ja vaikeampia tapauksia on vuosi vuodelta enemmän.
Itse en usko, että lapset sinänsä voivat sen huonommin kuin ennen, sanotaanko vaikka pari- kolmekymmentä vuotta sitten. Yksi merkittävä vaikuttaja on sekin, että kasvatustavat ovat lyhyessä ajassa muuttuneet huomattavasti, eikä nykykeinoin ole oikein mahdollista pitää lasta kurissa ja nuhteessa kuten vielä joskus 90-luvulla. Itse en ihmettele lainkaan, että nykymeininki saa monet lapset tuntemaan olevansa niskan päällä. Lasten vilkkaus ja tietynlainen rajattomuus tulkitaan sitten helposti esim. puutteellisten kotiolojen, mielenterveysongelmien tai jonkin häiriön aiheuttamiksi. Lasten tunteita ja käytöstä ylipäätään huomioidaan ja analysoidaan ihan eri tavalla kuin ennen. Ennen esim. hiljainen ja arka lapsi joko jäi huomaamatta tai oli vain kiltti ja "helppo", eikä välttämättä epäilty että se arkuus johtuisi vaikka juoppovanhemmista. Ja jos vanhemmat olisikin tiedetty juopoiksi, niin asiaan ei puututtu. Saman tapaisia esimerkkejä voisi esittää vaikka kuinka, mutta pointtina nyt on se että pahoinvointia on aina ollut, vain suhtautuminen siihen on muuttunut. Lapsia ja perheitä tietysti pitääkin auttaa, eikä menneiden vuosikymmenten tapa jättää lapset vanhempien armoille ollut missään nimessä oikein. Systeemi kaipaisi kuitenkin monelta osin päivittämistä, jotta apu kohdistuisi ajoissa niille joilla on tarvetta eikä lapsuudelle/nuoruudelle ominaisiin piirteisiin tai normaaliin perhe-elämään kuuluviin tilanteisiin ylireagoitaisi. Vastuuta pitäisi myös siirtää enemmän niille, jotka lapsen kanssa ovat tekemisissä, eli tavoitteena pitäisi olla velvollisuus pyrkiä selvittämään asia ennen lasu-ilmoituksen tekoa. Nykyäänhän ilmoituksella ei aina edes "uhkailla", vaan lapsen vanhemmat kuulee ilmoituksesta vasta jälkeenpäin.
Ei se uskosta ole kiinni, vaan lastenpsykiatrian lääkärit kautta Suomen ovat raportoineet oireilevien lasten räjähdysmäisestä kasvusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harhaista tai ei mutta kyllä joku näillä huostaanotoillakin rikastuu, kun monet laitoksista kuuluu nykyään jonkun ison voittoa tavoittelevan yrityksen alle. Ei tietenkään ne lapsia hoitavat työntekijät (heille jää vain se ns. likainen työ) vaan joku rahasto jossain käärii sitten voitot. Eikä tarvitse edes laitokseen päätyä vaan voi käydä esim. niin että velvoitetaan sen huostaanoton uhalla ottamaan vastaan jotain koti"palvelua" eli joku saman tai vastaavan firman alla toimiva tantta kotiinsa kahvittelemaan ja kyttäämään. Hyviäkin kokemuksia on ja niistä on ihana kuulla mutta ne ei korjaa niitä lastensuojelun ja kyttäyskulttuurin rikkomia lapsia ja perheitä. Varmaan aika paljon tuurista kiinni että kuinka omalle perheelle käy.
Enpä ole kuullut tapauksesta jossa huostaanotto tehtäisiin pahansuopaisten kyttäreiden vuoksi. Ylivoimaisesti suurin osa huostaanotoista tehdään vanhempien mt tai päihdeongelmien vuoksi, yleensä vielä vanhemmilla nuo molemmat.
Mutta eikö sekin kerro aika paljon, että tässä on ylipäätään nähty bisnesrako? Ja yllätys yllätys lasu-ilmoitusten määrä kasvaa, huostaanottojen/sijoitusten määrä kasvaa jne. Minusta yhteiskunnan pitäisi esim. lakien avulla tehdä lasu-bisnes sillä tavalla kannattamattomaksi, ettei olisi mahdollista tavoitella suuria voittoja lasten, nuorten ja perheiden hädällä. Ennenhän lasu-laitokset oli pääasiassa kunnan pyörittämiä tai pieniä toimijoita ja tuo kaupallistuminen on tapahtunut aika nopeasti.
Lasuilmoitusten määrän kasvaminen on ihan suoraan yhteydessä lasten ja nuorten psyykkisen oireilun räjähdysmäiseen kasvuun. Kasvu on ollut niin rajua, että puhutaan jo epidemiasta. Olen samaa mieltä siitä, että mielestäni on kyseenalaista tehdä voittoa lastensuojelulaitoksilla, mutta en siitä syystä, että lapsia huostaanotettaisiin turhaan sen seurauksena (laitokset eivät huostaanota ketään), vaan sen takia, että tottakai suuret yritykset voittojen lisäksi hamuavat säästöjä. Ja säästöjen takia työoloja huononnetaan eikä laitosten ja laitoslasten kokonaistilannetta tarkastella kaikissa paikoissa realistisesti eikä mietitä kokonaisuuden toimivuutta, vaan haalitaan vain sellaisia, niin vakavasti oireilevia lapsia, joista saa mahdollisimman paljon rahaa. Ei siis mietitä realistisesti, että voidaanko me näillä resursseilla ja näillä työntekijöillä vastata näin monen vaikeasti oireilevan lapsen ja nuoren tarpeisiin.
Tietty toinen kysymys on se, minne ne kaikki ns. pahimmat tapaukset sitten toisaalta laitettaisiin, koska vaikeampia ja vaikeampia tapauksia on vuosi vuodelta enemmän.
Se on suoraan yhteydessä siihen että se on laillinen ilmainen keino häiriköidä ja pilata toisen ihmisen elämä.
Kaikki muut perättömät viranomaisilmoitukset on sanktioitu. Tätä ei.
Juurihan tuolla oli linkki että Helsingissä 91 prosenttia ilmoituksista oli perättömiä.
Niitä voi tehtailla vailla huolen häivää.
Toinem piirre on se että kun lapsimäärä vähenee ollaan vääjäämättä tilanteessa jossa niiden lapsista elantonsa saavien aikuisten määränkin pitäisi vähetä. Lastensuojelun oma etu on siis täyttää virastonsa ja lokeronsa ns asiakkailla jotta voivat huutaa sitä resurssipulaa ja pitää työpaikkansa.
Lastensuojelussa on kautta linjan ollut jo vuosikausia huutava pula työntekijöistä. Siis huutava pula. Sos.työntekijöistä, lastensuojelulaitosten työntekijöistä, sijaisperheistä, ihan kaikista. Ei siis kyse ole todellakaan mistään sellaisesta, että lasu pitäisi kynsin ja hampain kiinni asiakasmääristä, sillä ei ole olemassa sellaista työntekijämäärää, joka näitä hommia pystyisi tekemään ilman huutavaa pulaa. Kunta säästää todellakin näistä rahoista palkkaamalla vain ihan minimimäärän.
Kai siellä on resurssipula kun ährätään 50 000 - 100 000 turhan ilmoituksen kanssa joka vuosi. Pohditaan parittomien sukkien haitallisuutta ja soitellaan ympäriibsä onko Äiti Virtanen vaikuttanut väsyneeltä ja juostaan Saastamoisilöa työparina tarkkailemassa joko se Afrikan tähti sujuu.
Ei se ole pelkästään sen takia, vaan ihan koko kentällä on huutava pula työntekijöistä. Myös niissä paikoissa, joissa hoidetaan niitä huostaanotettuja lapsia. Vaikka laitoksissakin vedetään todellakin vain sillä määrällä työntekijöitä, joita on pakko olla. Lastenpsykiatria on romahtamispisteessä, ollaan jo pitkään oltu siinä tilanteessa, että osa lapsista nukkuu käytävillä ja useampi jakaa huoneen, silti paikkaa joutuu jonottamaan.
Tämä se on, kun maallikot ns. tietävät asioista joista eivät ihan oikeasti tiedä. Heitetään mututuntumalla faktoja ja keksitään salaliittoteorioita. Menkää kentälle työskentelemään, niin näette totuuden.
Minulla on kaksi adoptiolasta ja sitä mukaa kun niiden määrä väheni, kehiteltiin prosesseista aina vaan työläämpiä. Siis aivan käsittämättömiä kiemuroita jotta saatiin vaikutettua niin kovin kiireisiltå. Työtä oikeasti suunnilleen päiväksi per kuukausi.
Ihan samaa se on muuallakin tyon alan työntekijöillä.
Ai, eli siis ihan konkreettisesti millä tavalla kehitettiin prosessista työläämpää ja venytettiin työtä?
Omalla kentälläni ei ole yhtään turhaa työpäivää, toivotaan vaan ettei kukaan vakkareista taas sairastuisi ettei joudu taas tekemään yhtä päivää vajaalla miehityksellä.
Yksi lomake kiertää tarvittavan yhden työntekijön sisään 12 työntekijän kautta.
Neuvontaan keksitään 10 erilaista tuehaa vaihetta ja pohdinnan aihetta, venytetään tapaamisten välejä niin että se mikä ennen kesti puoli vuotta kestää nyt 1,5 vuotta.
Ja niin edelöeen.
Jokaisessa lastensuojeluinstanssissa on vähintään puolet työstä turhaa koska ilmoituksista vähibtään puolet (Helsingissä 90 prosenttia) on perättömiä.
Lakatkaa se kentällä juokseminen, istukaa alas, käyttäkää niitä kanan aivojanne.
Hei no sulla kun näyttää olevan niin vankkaa asiantuntemusta tilanteesta ja olet niin ylivertaisen älykäs ja taitava kaikkien niiden lasukanojen sijasta, niin miksi et tee alan töitä ja laita kertalla kenttää kuntoon? Meillä olisi todella kova tarve kaltaisellesi nerolle, joka saa ratkaistua sekä työntekijäpulan ja sen miten saadaan työntekijät pysymään alalla, että karsimaan kuluista. Sä saisit valtiollisen palkinnon, mainetta ja kunniaa, pääsisit pressaa tapaamaan jne. kunhan vain nyt tulisit töihin ja laittaisit hommat toimimaan!
Se on läpeensä korruptoitunut mätä ala täynnä vallanhimoisia osaamattomia kanoja.
Lastensuojelulaki pitää uudistaa. Kaikki huolisössötykset pois ja sanktiot perättömillw ilmoituksille.
No mitä sä vielä mussutat siellä kerta sulla on ratkaisut valmiina ja osaaminen, rupee töihin siitä.
Vierailija kirjoitti:
Joku sanoo että jostakin tehdään ulmoitus ja joku että ei tehdä.
Katson paniikissa Wilmaa jossa lukee 32 tuntia poissaoloja, jotka on tulleet kahdesta syysflunssasta.
Kolmas flunssa vielä ja siitä se lasu sitten tulee.
Jos menet kiltisti kuulusteluihin ja päästät perhetyöntekijän teille kotiin tarkkailemaan, niin en usko, että tuo kuitenkaan johtaa huostaanottoon. Pieniin rikkeisiin syyllistyneet ja yhteistyöhaluiset perheet yleensä selviävät lievillä sanktioilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harhaista tai ei mutta kyllä joku näillä huostaanotoillakin rikastuu, kun monet laitoksista kuuluu nykyään jonkun ison voittoa tavoittelevan yrityksen alle. Ei tietenkään ne lapsia hoitavat työntekijät (heille jää vain se ns. likainen työ) vaan joku rahasto jossain käärii sitten voitot. Eikä tarvitse edes laitokseen päätyä vaan voi käydä esim. niin että velvoitetaan sen huostaanoton uhalla ottamaan vastaan jotain koti"palvelua" eli joku saman tai vastaavan firman alla toimiva tantta kotiinsa kahvittelemaan ja kyttäämään. Hyviäkin kokemuksia on ja niistä on ihana kuulla mutta ne ei korjaa niitä lastensuojelun ja kyttäyskulttuurin rikkomia lapsia ja perheitä. Varmaan aika paljon tuurista kiinni että kuinka omalle perheelle käy.
Enpä ole kuullut tapauksesta jossa huostaanotto tehtäisiin pahansuopaisten kyttäreiden vuoksi. Ylivoimaisesti suurin osa huostaanotoista tehdään vanhempien mt tai päihdeongelmien vuoksi, yleensä vielä vanhemmilla nuo molemmat.
Mutta eikö sekin kerro aika paljon, että tässä on ylipäätään nähty bisnesrako? Ja yllätys yllätys lasu-ilmoitusten määrä kasvaa, huostaanottojen/sijoitusten määrä kasvaa jne. Minusta yhteiskunnan pitäisi esim. lakien avulla tehdä lasu-bisnes sillä tavalla kannattamattomaksi, ettei olisi mahdollista tavoitella suuria voittoja lasten, nuorten ja perheiden hädällä. Ennenhän lasu-laitokset oli pääasiassa kunnan pyörittämiä tai pieniä toimijoita ja tuo kaupallistuminen on tapahtunut aika nopeasti.
Lasuilmoitusten määrän kasvaminen on ihan suoraan yhteydessä lasten ja nuorten psyykkisen oireilun räjähdysmäiseen kasvuun. Kasvu on ollut niin rajua, että puhutaan jo epidemiasta. Olen samaa mieltä siitä, että mielestäni on kyseenalaista tehdä voittoa lastensuojelulaitoksilla, mutta en siitä syystä, että lapsia huostaanotettaisiin turhaan sen seurauksena (laitokset eivät huostaanota ketään), vaan sen takia, että tottakai suuret yritykset voittojen lisäksi hamuavat säästöjä. Ja säästöjen takia työoloja huononnetaan eikä laitosten ja laitoslasten kokonaistilannetta tarkastella kaikissa paikoissa realistisesti eikä mietitä kokonaisuuden toimivuutta, vaan haalitaan vain sellaisia, niin vakavasti oireilevia lapsia, joista saa mahdollisimman paljon rahaa. Ei siis mietitä realistisesti, että voidaanko me näillä resursseilla ja näillä työntekijöillä vastata näin monen vaikeasti oireilevan lapsen ja nuoren tarpeisiin.
Tietty toinen kysymys on se, minne ne kaikki ns. pahimmat tapaukset sitten toisaalta laitettaisiin, koska vaikeampia ja vaikeampia tapauksia on vuosi vuodelta enemmän.
Itse en usko, että lapset sinänsä voivat sen huonommin kuin ennen, sanotaanko vaikka pari- kolmekymmentä vuotta sitten. Yksi merkittävä vaikuttaja on sekin, että kasvatustavat ovat lyhyessä ajassa muuttuneet huomattavasti, eikä nykykeinoin ole oikein mahdollista pitää lasta kurissa ja nuhteessa kuten vielä joskus 90-luvulla. Itse en ihmettele lainkaan, että nykymeininki saa monet lapset tuntemaan olevansa niskan päällä. Lasten vilkkaus ja tietynlainen rajattomuus tulkitaan sitten helposti esim. puutteellisten kotiolojen, mielenterveysongelmien tai jonkin häiriön aiheuttamiksi. Lasten tunteita ja käytöstä ylipäätään huomioidaan ja analysoidaan ihan eri tavalla kuin ennen. Ennen esim. hiljainen ja arka lapsi joko jäi huomaamatta tai oli vain kiltti ja "helppo", eikä välttämättä epäilty että se arkuus johtuisi vaikka juoppovanhemmista. Ja jos vanhemmat olisikin tiedetty juopoiksi, niin asiaan ei puututtu. Saman tapaisia esimerkkejä voisi esittää vaikka kuinka, mutta pointtina nyt on se että pahoinvointia on aina ollut, vain suhtautuminen siihen on muuttunut. Lapsia ja perheitä tietysti pitääkin auttaa, eikä menneiden vuosikymmenten tapa jättää lapset vanhempien armoille ollut missään nimessä oikein. Systeemi kaipaisi kuitenkin monelta osin päivittämistä, jotta apu kohdistuisi ajoissa niille joilla on tarvetta eikä lapsuudelle/nuoruudelle ominaisiin piirteisiin tai normaaliin perhe-elämään kuuluviin tilanteisiin ylireagoitaisi. Vastuuta pitäisi myös siirtää enemmän niille, jotka lapsen kanssa ovat tekemisissä, eli tavoitteena pitäisi olla velvollisuus pyrkiä selvittämään asia ennen lasu-ilmoituksen tekoa. Nykyäänhän ilmoituksella ei aina edes "uhkailla", vaan lapsen vanhemmat kuulee ilmoituksesta vasta jälkeenpäin.
Ei se uskosta ole kiinni, vaan lastenpsykiatrian lääkärit kautta Suomen ovat raportoineet oireilevien lasten räjähdysmäisestä kasvusta.
Höpönhöpöstä se on kiinni kun täällä oli tutkimustulos että jopa 91 prosenttia lasuista on turhia.
Siksi se lastensuojelun homma puuroutuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku sanoo että jostakin tehdään ulmoitus ja joku että ei tehdä.
Katson paniikissa Wilmaa jossa lukee 32 tuntia poissaoloja, jotka on tulleet kahdesta syysflunssasta.
Kolmas flunssa vielä ja siitä se lasu sitten tulee.
Jos menet kiltisti kuulusteluihin ja päästät perhetyöntekijän teille kotiin tarkkailemaan, niin en usko, että tuo kuitenkaan johtaa huostaanottoon. Pieniin rikkeisiin syyllistyneet ja yhteistyöhaluiset perheet yleensä selviävät lievillä sanktioilla.
Tää ketju alkaa olla ihan toisesta maailmasta. Täällä ihan pokkana väitetään että luvallisista sairauspoissaoloista tehdään lasut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku sanoo että jostakin tehdään ulmoitus ja joku että ei tehdä.
Katson paniikissa Wilmaa jossa lukee 32 tuntia poissaoloja, jotka on tulleet kahdesta syysflunssasta.
Kolmas flunssa vielä ja siitä se lasu sitten tulee.
Jos menet kiltisti kuulusteluihin ja päästät perhetyöntekijän teille kotiin tarkkailemaan, niin en usko, että tuo kuitenkaan johtaa huostaanottoon. Pieniin rikkeisiin syyllistyneet ja yhteistyöhaluiset perheet yleensä selviävät lievillä sanktioilla.
Kysyikö joku tuota tai liittyykö aiheeseen yhtään? Ei.
Eikä ne ole kuulusteluja, hyvä ihminen. Ei lasun tätit ole poliiseja. Huolihuoria vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harhaista tai ei mutta kyllä joku näillä huostaanotoillakin rikastuu, kun monet laitoksista kuuluu nykyään jonkun ison voittoa tavoittelevan yrityksen alle. Ei tietenkään ne lapsia hoitavat työntekijät (heille jää vain se ns. likainen työ) vaan joku rahasto jossain käärii sitten voitot. Eikä tarvitse edes laitokseen päätyä vaan voi käydä esim. niin että velvoitetaan sen huostaanoton uhalla ottamaan vastaan jotain koti"palvelua" eli joku saman tai vastaavan firman alla toimiva tantta kotiinsa kahvittelemaan ja kyttäämään. Hyviäkin kokemuksia on ja niistä on ihana kuulla mutta ne ei korjaa niitä lastensuojelun ja kyttäyskulttuurin rikkomia lapsia ja perheitä. Varmaan aika paljon tuurista kiinni että kuinka omalle perheelle käy.
Enpä ole kuullut tapauksesta jossa huostaanotto tehtäisiin pahansuopaisten kyttäreiden vuoksi. Ylivoimaisesti suurin osa huostaanotoista tehdään vanhempien mt tai päihdeongelmien vuoksi, yleensä vielä vanhemmilla nuo molemmat.
Mutta eikö sekin kerro aika paljon, että tässä on ylipäätään nähty bisnesrako? Ja yllätys yllätys lasu-ilmoitusten määrä kasvaa, huostaanottojen/sijoitusten määrä kasvaa jne. Minusta yhteiskunnan pitäisi esim. lakien avulla tehdä lasu-bisnes sillä tavalla kannattamattomaksi, ettei olisi mahdollista tavoitella suuria voittoja lasten, nuorten ja perheiden hädällä. Ennenhän lasu-laitokset oli pääasiassa kunnan pyörittämiä tai pieniä toimijoita ja tuo kaupallistuminen on tapahtunut aika nopeasti.
Lasuilmoitusten määrän kasvaminen on ihan suoraan yhteydessä lasten ja nuorten psyykkisen oireilun räjähdysmäiseen kasvuun. Kasvu on ollut niin rajua, että puhutaan jo epidemiasta. Olen samaa mieltä siitä, että mielestäni on kyseenalaista tehdä voittoa lastensuojelulaitoksilla, mutta en siitä syystä, että lapsia huostaanotettaisiin turhaan sen seurauksena (laitokset eivät huostaanota ketään), vaan sen takia, että tottakai suuret yritykset voittojen lisäksi hamuavat säästöjä. Ja säästöjen takia työoloja huononnetaan eikä laitosten ja laitoslasten kokonaistilannetta tarkastella kaikissa paikoissa realistisesti eikä mietitä kokonaisuuden toimivuutta, vaan haalitaan vain sellaisia, niin vakavasti oireilevia lapsia, joista saa mahdollisimman paljon rahaa. Ei siis mietitä realistisesti, että voidaanko me näillä resursseilla ja näillä työntekijöillä vastata näin monen vaikeasti oireilevan lapsen ja nuoren tarpeisiin.
Tietty toinen kysymys on se, minne ne kaikki ns. pahimmat tapaukset sitten toisaalta laitettaisiin, koska vaikeampia ja vaikeampia tapauksia on vuosi vuodelta enemmän.
Se on suoraan yhteydessä siihen että se on laillinen ilmainen keino häiriköidä ja pilata toisen ihmisen elämä.
Kaikki muut perättömät viranomaisilmoitukset on sanktioitu. Tätä ei.
Juurihan tuolla oli linkki että Helsingissä 91 prosenttia ilmoituksista oli perättömiä.
Niitä voi tehtailla vailla huolen häivää.
Toinem piirre on se että kun lapsimäärä vähenee ollaan vääjäämättä tilanteessa jossa niiden lapsista elantonsa saavien aikuisten määränkin pitäisi vähetä. Lastensuojelun oma etu on siis täyttää virastonsa ja lokeronsa ns asiakkailla jotta voivat huutaa sitä resurssipulaa ja pitää työpaikkansa.
Lastensuojelussa on kautta linjan ollut jo vuosikausia huutava pula työntekijöistä. Siis huutava pula. Sos.työntekijöistä, lastensuojelulaitosten työntekijöistä, sijaisperheistä, ihan kaikista. Ei siis kyse ole todellakaan mistään sellaisesta, että lasu pitäisi kynsin ja hampain kiinni asiakasmääristä, sillä ei ole olemassa sellaista työntekijämäärää, joka näitä hommia pystyisi tekemään ilman huutavaa pulaa. Kunta säästää todellakin näistä rahoista palkkaamalla vain ihan minimimäärän.
Kai siellä on resurssipula kun ährätään 50 000 - 100 000 turhan ilmoituksen kanssa joka vuosi. Pohditaan parittomien sukkien haitallisuutta ja soitellaan ympäriibsä onko Äiti Virtanen vaikuttanut väsyneeltä ja juostaan Saastamoisilöa työparina tarkkailemassa joko se Afrikan tähti sujuu.
Ei se ole pelkästään sen takia, vaan ihan koko kentällä on huutava pula työntekijöistä. Myös niissä paikoissa, joissa hoidetaan niitä huostaanotettuja lapsia. Vaikka laitoksissakin vedetään todellakin vain sillä määrällä työntekijöitä, joita on pakko olla. Lastenpsykiatria on romahtamispisteessä, ollaan jo pitkään oltu siinä tilanteessa, että osa lapsista nukkuu käytävillä ja useampi jakaa huoneen, silti paikkaa joutuu jonottamaan.
Tämä se on, kun maallikot ns. tietävät asioista joista eivät ihan oikeasti tiedä. Heitetään mututuntumalla faktoja ja keksitään salaliittoteorioita. Menkää kentälle työskentelemään, niin näette totuuden.
Minulla on kaksi adoptiolasta ja sitä mukaa kun niiden määrä väheni, kehiteltiin prosesseista aina vaan työläämpiä. Siis aivan käsittämättömiä kiemuroita jotta saatiin vaikutettua niin kovin kiireisiltå. Työtä oikeasti suunnilleen päiväksi per kuukausi.
Ihan samaa se on muuallakin tyon alan työntekijöillä.
Ai, eli siis ihan konkreettisesti millä tavalla kehitettiin prosessista työläämpää ja venytettiin työtä?
Omalla kentälläni ei ole yhtään turhaa työpäivää, toivotaan vaan ettei kukaan vakkareista taas sairastuisi ettei joudu taas tekemään yhtä päivää vajaalla miehityksellä.
Yksi lomake kiertää tarvittavan yhden työntekijön sisään 12 työntekijän kautta.
Neuvontaan keksitään 10 erilaista tuehaa vaihetta ja pohdinnan aihetta, venytetään tapaamisten välejä niin että se mikä ennen kesti puoli vuotta kestää nyt 1,5 vuotta.
Ja niin edelöeen.
Jokaisessa lastensuojeluinstanssissa on vähintään puolet työstä turhaa koska ilmoituksista vähibtään puolet (Helsingissä 90 prosenttia) on perättömiä.
Lakatkaa se kentällä juokseminen, istukaa alas, käyttäkää niitä kanan aivojanne.
Hei no sulla kun näyttää olevan niin vankkaa asiantuntemusta tilanteesta ja olet niin ylivertaisen älykäs ja taitava kaikkien niiden lasukanojen sijasta, niin miksi et tee alan töitä ja laita kertalla kenttää kuntoon? Meillä olisi todella kova tarve kaltaisellesi nerolle, joka saa ratkaistua sekä työntekijäpulan ja sen miten saadaan työntekijät pysymään alalla, että karsimaan kuluista. Sä saisit valtiollisen palkinnon, mainetta ja kunniaa, pääsisit pressaa tapaamaan jne. kunhan vain nyt tulisit töihin ja laittaisit hommat toimimaan!
Se on läpeensä korruptoitunut mätä ala täynnä vallanhimoisia osaamattomia kanoja.
Lastensuojelulaki pitää uudistaa. Kaikki huolisössötykset pois ja sanktiot perättömillw ilmoituksille.
No mitä sä vielä mussutat siellä kerta sulla on ratkaisut valmiina ja osaaminen, rupee töihin siitä.
Pitäisi muuttaa lakia ja siihen tarvitaan eduskunnan suostumus.
1) Lasut pois
2) Lastenkodit kunnallisiksi
3) Kaikki mahdolliset ilmoitusvelvollisuudet pois
4) Kasvatussääntöjen lievennys vaikkapa 1970-luvun tasolle eli kasvatuksen vapaus takaisin
5) Perhetyöntekijät pois ja tilalle kodinhoitajia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko pitää olla poissaoloja että koulu tekisi lasun? Nykyään kun ei saa flunssassa tulla kouluun niin äkkiähän niitä kertyy.
Ne tehdään rutiinisti myös mm syöpäsairaista lapsista.
Sairasta, eikö? Vanhemmat järkyttävässä tilantwwssa ja sitten vielä menee oikeusturva oikeusvaltiossa.
Sairaalakoulu hoitaa koulutuksen lapsille, joilla on pitkät hoitojaksot. Oppivelvollisuus täyttyy, joten ongelmaa ei ole. Jos sen sijaan ei osallistu mihinkään opetukseen sairauden vuoksi, niin pitää olla kyllä hyvin huonossa kunnossa ja eiköhän se lastensuojelu ole silloin vanhempien huolista vähäisin.
Eli kun lapsi on kuolemassa on ok että verovarat käytetään vanhempien sakinhivutukseen?
Miten ihmeessä te saatte kaiken näyttämään tältä? Ei sitä syöpäsairasta huostaanoteta, jos se on siellä osastolla hoidossa tai vaikka olisi kotonakin. Kyllä minusta on ihan aiheellista, jos vanhemmilla on vaikka useampia lapsia, kysyä miten jaksavat ja onko avun tarvetta. Jos alkaa näyttää siltä, että vanhemmat päivystävät sairaalassa kaikin voimin sen sairaan lapsen äärellä ja jättävät kaksi muuta hoitamatta tai lykkäävät pitkiksi ajoiksi mummolaan, niin onhan siinä lastensuojelulla paikka kartoittaa millaisia apuja voisi miettiä. Ei se lasu ole mikään huostaanottohakemus, hyvin harva lasu loppuu huostaanottoon ja niille on aina painavat syyt. Olen itse sairaalassa töissä, en tosin lastenpuolella, mutta olen itsekin tarjonnut sairaalan puolelta keskusteluapuja (pappi/psykiatrinen sairaanhoitaja), sossun tapaamista, kotikartoituksia ym. Jostain syystä näistäkin aina joku raivostuu silmittömästi, vaikka kuinka näkyy että tarve olisi suuri kaikelle ylimääräiselle tuelle. Ja jos nyt lasten vanhempi ei itse näe omaa avun tarvettaan ja on syöksymässä vaikka sen lapsen sairauden aiheuttaman huolen ja surun vuoksi sellaiseen kierteeseen ettei oikein näe sieltä ympärilleen, niin tekisin lasun niiden perheen muiden lasten vuoksi.
Että äärirajoilla olevia ihmisiä on oikein kytätä ja kyykyttää etkä vaan tajua että se on moraalitonta.
Sairas olet päästäsi.
Toiset kokee sen noin, toiset ajattelee että pyrkivät auttamaan niillä keinoilla mitä heillä on. Minä en voi sieltä sairaalasta lähteä kotiin avuksi, vaikka joku mummo ottaisi mut mieluummin jakamaan hänelle lääkkeet ja pesemään selän. Voin kuitenkin tarjota kotiavun kartoituksen ja jos mummo sanoo ettei se käy, niin kyllä olen ammattilaisena huolissani kun tiedän että yksin ei kotona pärjää. Samalla tavalla se syöpäsairaan lapsen perhe ei voi saada sieltä sairaalasta ketään mukaansa kotiin hoitamaan sitä lasta vaikka haluaisivat, mutta lasun kautta se voi onnistua jos muuten apua ei saa. Jos vanhemmat ei halua ottaa apua vastaan vaikka hoitohenkilökunta on huolissaan ja pelkää että he eivät henkisesti tai fyysisesti pärjää niiden kahden terveen lapsen ja yhden sairaan lapsen kanssa, niin se lasu kuuluu tehdä.
Aika sairas on asenteesi, jos ajattelet noin. Koulu tosiaan tekee kategorisesti lasut siinä vaiheessa kun poissaoloja on satoja tunteja lukuvuodessa. Se johtuu siitä, että opettajat opettavat eivätkä kysele miksi lapsi ei kouluun tule. Se on meidän sossujen hommaa. Kun lasu tulee, tavataan sitä lasta ja vanhempia ja mietitään miksi lapsi ei käy koulua ja mitä sille pitäisi tehdä. Syyt ovat moninaiset. Joskus se on psykiatrista oireilua, jolloin ohjataan nuorisopsykiatriaan. Toisinaan se on peliriippuvuutta, jolloin perhetyöllä pyritään auttamaan vanhempia vetämään rajat pelaamiseen. Kenellä mikäkin syy, mutta niin se vaan on, että tässä maassa koulut on käytävä ja jonkun pitää selvittää, jos niin ei tapahdu.