Lue keskustelun säännöt.
Soittoharrastus lapselle, neuvokaa
Eskarilainen poikani on kiinnostunut soittoharrastuksen aloittamisesta, mutta ei vaadi vielä mitään tiettyä soitinta (käy vielä muskarissa). Mitä suosittelisitte?
Itse haluaisin hänelle soittimen joka ei vaurioita hänen kuuloaan eikä ole kallis.
Entä millainen paikka musiikkiopisto on? Mitä se vaatii? Pääsykoetta täällä ei ole.
Kommentit (1095)
Mä näen vain makuuhuoneeni, kun katson ympärilleni. Jos näkisin tuon tyypin taidot, tuskin uskaltaisin käydä nukkumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei! Kuinka vaikeaa mielestänne improvisaatio on musiikissa?
Hyvin vaikeaa jos pitää ottaa huomioon harmonia-aspekti.
Siihen auttaa erilaisten skaalojen hallitseminen ja teorian ymmärtäminen. Loppu on korvasta ja mielikuvituksesta kiinni.
Kyllä. Skaalat kyllä auttaa, mutta silti se on erittäin vaikeaa. Vaikein laji musiikissakin. Sinulta tuskin löytyy näyttöjä musiikin kuninkuuslajista?
Ei löydy näyttöjä mutta harrastan kyllä aika paljon improvisointia, varsinkin kun soitan sähkökitaraa.
Tottakai uskon nyt ihan täysillä, vaikka et voi taitojasi edes todistaa. Silti uskon. Kukaan ei valehtele netissä harrastavansa paljonkin improvisointia. Itse taas olen improvisaatiossa maailman parhaita.
Mikäköhän siinä improvisoinnissa mielestäni nyt on noin ihmeellistä? :D
Se on musiikissakin (yksi taidelaji maailmassa) kuninkuuslaji. Harvalla riittää taidot musiikissa harmoniseen improvisaatioon.
Jos olisit ammattilainen musiikissa, et edes kysyisi asiaa.
Häh, en minä olekaan musiikin ammattilainen? Olen harrastelija ja soittanut kohta jo 40 vuotta erinäisiä instrumentteja. Aloitin musiikkiopistossa 6-vuotiaan.
Itse aloitin 33-vuotiaana, ja minä myös ihan harrastaja, mutta silti olen nyt maailman parhaita. Oletko sinä?
En.
Surullista. Ehkä et ole treenannut riittävästi oikeita ja parhaita harjoituksia. Vain parhaat harjoitukset tekevät parhaaksi. Minä olen parhaita.
Epäilemättä :D
Tuo tyyppi on selkeästi tehnyt niin hyviä harjoituksia, että ei tarvitse enää ikinä treenata, voi käyttää kaiket päivät vauvapalstalla provoiluun.
Tarkoitit varmaan provoiluun vastailemiseen?
Ainoa mitä yritin tehdä oli oikoa hieman väärinkäsityksiä improvisaation suhteen. Voidaan kyllä jutella siitä järkevästikin, jos haluat.
'
jos koet olevasi improvisaation taitaja, niin näytöt sitten vaan esiin.
ammattilaisena kiinnostaa nähdä taitojesi taso.
Sen verran olen ammattilaismuusikoiden kanssa ollut tekemisissä, että jo muutaman viestin jälkeen teit minulle päivän selväksi että sinä et sellainen ole. Ammattimuusikoita nimittäin yhdistää yksi piirre, ja se on nöyryys musiikkia kohden.
Olen maailman parhaita. Nöyryys ei siihen liity, vaan taidot.
Jos olisit, et tuhlaisi aikaasi täällä. .
Millä perusteella? En "tuhlaa aikaani" kun laitan muutaman kommentin maailman parhaana. Sinä et siitä asiasta tiedä mitään.
Joko kommentoit maailman parhaana tai et kommentoi. Mutta laittamalla kommentit maailman parhaana esität olevasi maailman paras. Ilman mitään perusteita.
Kyllä. Olen parhaita maailmassa, sinä taas et. Sen mukaan sitten soitat suutasi.
Ai nyt olet enää maailman parhaita? Ehkä sun pitäisi mennä harjoittelemaan ennen kuin olet vain oman kyläsi paras.
Olen kyllä maailman parhaita. Oletko sinä?
En ole vain paras, vaan ylivertainen.
Tosi mahtavaa. Sääli, että et kykene esittelemään taitojasi.
Katsele ympärillesi. Jos et näe taitojani, olet sokea.
Laitatko linkin taitoihisi?
Juurihan kerroin, että ympärillesi katsominen riittää. Jos et näe sitä, olet sokea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei! Kuinka vaikeaa mielestänne improvisaatio on musiikissa?
Hyvin vaikeaa jos pitää ottaa huomioon harmonia-aspekti.
Siihen auttaa erilaisten skaalojen hallitseminen ja teorian ymmärtäminen. Loppu on korvasta ja mielikuvituksesta kiinni.
Kyllä. Skaalat kyllä auttaa, mutta silti se on erittäin vaikeaa. Vaikein laji musiikissakin. Sinulta tuskin löytyy näyttöjä musiikin kuninkuuslajista?
Ei löydy näyttöjä mutta harrastan kyllä aika paljon improvisointia, varsinkin kun soitan sähkökitaraa.
Tottakai uskon nyt ihan täysillä, vaikka et voi taitojasi edes todistaa. Silti uskon. Kukaan ei valehtele netissä harrastavansa paljonkin improvisointia. Itse taas olen improvisaatiossa maailman parhaita.
Mikäköhän siinä improvisoinnissa mielestäni nyt on noin ihmeellistä? :D
Se on musiikissakin (yksi taidelaji maailmassa) kuninkuuslaji. Harvalla riittää taidot musiikissa harmoniseen improvisaatioon.
Jos olisit ammattilainen musiikissa, et edes kysyisi asiaa.
Häh, en minä olekaan musiikin ammattilainen? Olen harrastelija ja soittanut kohta jo 40 vuotta erinäisiä instrumentteja. Aloitin musiikkiopistossa 6-vuotiaan.
Itse aloitin 33-vuotiaana, ja minä myös ihan harrastaja, mutta silti olen nyt maailman parhaita. Oletko sinä?
En.
Surullista. Ehkä et ole treenannut riittävästi oikeita ja parhaita harjoituksia. Vain parhaat harjoitukset tekevät parhaaksi. Minä olen parhaita.
Epäilemättä :D
Tuo tyyppi on selkeästi tehnyt niin hyviä harjoituksia, että ei tarvitse enää ikinä treenata, voi käyttää kaiket päivät vauvapalstalla provoiluun.
Tarkoitit varmaan provoiluun vastailemiseen?
Ainoa mitä yritin tehdä oli oikoa hieman väärinkäsityksiä improvisaation suhteen. Voidaan kyllä jutella siitä järkevästikin, jos haluat.
'
jos koet olevasi improvisaation taitaja, niin näytöt sitten vaan esiin.
ammattilaisena kiinnostaa nähdä taitojesi taso.
Sen verran olen ammattilaismuusikoiden kanssa ollut tekemisissä, että jo muutaman viestin jälkeen teit minulle päivän selväksi että sinä et sellainen ole. Ammattimuusikoita nimittäin yhdistää yksi piirre, ja se on nöyryys musiikkia kohden.
Olen maailman parhaita. Nöyryys ei siihen liity, vaan taidot.
Jos olisit, et tuhlaisi aikaasi täällä. .
Millä perusteella? En "tuhlaa aikaani" kun laitan muutaman kommentin maailman parhaana. Sinä et siitä asiasta tiedä mitään.
Joko kommentoit maailman parhaana tai et kommentoi. Mutta laittamalla kommentit maailman parhaana esität olevasi maailman paras. Ilman mitään perusteita.
Kyllä. Olen parhaita maailmassa, sinä taas et. Sen mukaan sitten soitat suutasi.
Ai nyt olet enää maailman parhaita? Ehkä sun pitäisi mennä harjoittelemaan ennen kuin olet vain oman kyläsi paras.
Olen kyllä maailman parhaita. Oletko sinä?
En ole vain paras, vaan ylivertainen.
Tosi mahtavaa. Sääli, että et kykene esittelemään taitojasi.
Katsele ympärillesi. Jos et näe taitojani, olet sokea.
Laitatko linkin taitoihisi?
Juurihan kerroin, että ympärillesi katsominen riittää. Jos et näe sitä, olet sokea.
Laita nyt hyvä ihminen vihdoin se korkki kiinni, ei noissa sun jutuissa ole päätä eikä häntää.
Ammattirumpali kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pro-kitaristi kirjoitti:
Rummut (nykyään saa sähkörumpuja jo halvalla ja ne vastaavat aika pitkälti oikeita rumpuja soittotuntumaltaan)
No ei nyt sentään. Halvimmatkin ovat tietysti paremmat kuin ämpärit ja kattilat, mutta ammattitason kosketusta ei saa halvimmista sähkörummuista ulos millään.
No ehkä ei pienellä lapselle tarvi olla "ammattitason kosketusta".
Sitä paitsi, mitä ihmeen kosketusta. Jokaisen rummun kosketus on erilainen, riippuen kalvon virityksestä ja kireydestä. Esim. lattiatomissa on ihan erilainen pomppu kuin vaikka ride-symbaalissa tai virvelissä.
https://remo.com/products/product/practice-pad/
Tollasille sitä ammattilaiset vetää keikkabussissa ja backstagelle edelleen, kun lämmittelee. Ei se vastaa oikeaa rumpua tuntumaltaan mutta mitä sillä on väliä. Tekniikka on sama. Jos pystyt soittamaan kaikki rudimentit ja paradiddlet tohon noin, pystys soittamaan ne mihin tahansa rumpuun tai vaikka vanhan mummon perskannikoille. Halvoilla sähkörummuilla pelkästään soittamalla voi tulla todella kovaksi rumpaliksi, siitä siirtyminen oikeaan ammattilaistason akustiseen settiin kestää ehkä 10 min. kun tottuu erilaiseen tuntumaan. Sormien liike ja nopes säilyvät täydellisesti, ja ovat yleispäteviä. Samalla sormilliikkellä soitetaan marimbaa, patarumpua, latin percussioneita, lehmänkelloja, street drumming -settiä ja vaikka mitä. Jos osaat käyttää rumpukapulaa, osaat. Ei sen oppimiseen tarvita mitään kalliita rumpuja, tai edes rumpuja ollenkaan, pöydän kulma riittää. Rummusta lähtee vaan kivempi ääni.
Rumpalieksällä oli just joku tuollainen millä paukutti kotona. No rehellisesti sanoen rummutti se välillä meikäläisen pakaroitakin. Mutta varsinaiset rummut sitten oli treeniksellä ja tällä kombolla pärjäsi vaikka kokoonpanot oli melkein mitä vaan punkbändistä big bandiin. Varmaan olisi kotona joillain halpiksilla sähkörummuillakin pistänyt menemään jos sellaiset olisi johonkin mahtuneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei! Kuinka vaikeaa mielestänne improvisaatio on musiikissa?
Hyvin vaikeaa jos pitää ottaa huomioon harmonia-aspekti.
Siihen auttaa erilaisten skaalojen hallitseminen ja teorian ymmärtäminen. Loppu on korvasta ja mielikuvituksesta kiinni.
Kyllä. Skaalat kyllä auttaa, mutta silti se on erittäin vaikeaa. Vaikein laji musiikissakin. Sinulta tuskin löytyy näyttöjä musiikin kuninkuuslajista?
Ei löydy näyttöjä mutta harrastan kyllä aika paljon improvisointia, varsinkin kun soitan sähkökitaraa.
Tottakai uskon nyt ihan täysillä, vaikka et voi taitojasi edes todistaa. Silti uskon. Kukaan ei valehtele netissä harrastavansa paljonkin improvisointia. Itse taas olen improvisaatiossa maailman parhaita.
Mikäköhän siinä improvisoinnissa mielestäni nyt on noin ihmeellistä? :D
Se on musiikissakin (yksi taidelaji maailmassa) kuninkuuslaji. Harvalla riittää taidot musiikissa harmoniseen improvisaatioon.
Jos olisit ammattilainen musiikissa, et edes kysyisi asiaa.
Häh, en minä olekaan musiikin ammattilainen? Olen harrastelija ja soittanut kohta jo 40 vuotta erinäisiä instrumentteja. Aloitin musiikkiopistossa 6-vuotiaan.
Itse aloitin 33-vuotiaana, ja minä myös ihan harrastaja, mutta silti olen nyt maailman parhaita. Oletko sinä?
En.
Surullista. Ehkä et ole treenannut riittävästi oikeita ja parhaita harjoituksia. Vain parhaat harjoitukset tekevät parhaaksi. Minä olen parhaita.
Epäilemättä :D
Tuo tyyppi on selkeästi tehnyt niin hyviä harjoituksia, että ei tarvitse enää ikinä treenata, voi käyttää kaiket päivät vauvapalstalla provoiluun.
Tarkoitit varmaan provoiluun vastailemiseen?
Ainoa mitä yritin tehdä oli oikoa hieman väärinkäsityksiä improvisaation suhteen. Voidaan kyllä jutella siitä järkevästikin, jos haluat.
'
jos koet olevasi improvisaation taitaja, niin näytöt sitten vaan esiin.
ammattilaisena kiinnostaa nähdä taitojesi taso.
Sen verran olen ammattilaismuusikoiden kanssa ollut tekemisissä, että jo muutaman viestin jälkeen teit minulle päivän selväksi että sinä et sellainen ole. Ammattimuusikoita nimittäin yhdistää yksi piirre, ja se on nöyryys musiikkia kohden.
Olen maailman parhaita. Nöyryys ei siihen liity, vaan taidot.
Jos olisit, et tuhlaisi aikaasi täällä. .
Millä perusteella? En "tuhlaa aikaani" kun laitan muutaman kommentin maailman parhaana. Sinä et siitä asiasta tiedä mitään.
Joko kommentoit maailman parhaana tai et kommentoi. Mutta laittamalla kommentit maailman parhaana esität olevasi maailman paras. Ilman mitään perusteita.
Kyllä. Olen parhaita maailmassa, sinä taas et. Sen mukaan sitten soitat suutasi.
Ai nyt olet enää maailman parhaita? Ehkä sun pitäisi mennä harjoittelemaan ennen kuin olet vain oman kyläsi paras.
Olen kyllä maailman parhaita. Oletko sinä?
En ole vain paras, vaan ylivertainen.
Tosi mahtavaa. Sääli, että et kykene esittelemään taitojasi.
Katsele ympärillesi. Jos et näe taitojani, olet sokea.
Laitatko linkin taitoihisi?
Juurihan kerroin, että ympärillesi katsominen riittää. Jos et näe sitä, olet sokea.
Laita nyt hyvä ihminen vihdoin se korkki kiinni, ei noissa sun jutuissa ole päätä eikä häntää.
Luulet minua ilmeisesti joksikin toiseksi. Olen osallistunut keskusteluun vasta puolisen tuntia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi ei tarvitse kuunnella minkäänlaista musisointia. Luuleeko nää rämpyttäjät ja vinguttajat että se on jotenkin makeeta. Kukaan jaksa tollasia vähä-älysiä.
Ammattirumpali kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pro-kitaristi kirjoitti:
Rummut (nykyään saa sähkörumpuja jo halvalla ja ne vastaavat aika pitkälti oikeita rumpuja soittotuntumaltaan)
No ei nyt sentään. Halvimmatkin ovat tietysti paremmat kuin ämpärit ja kattilat, mutta ammattitason kosketusta ei saa halvimmista sähkörummuista ulos millään.
No ehkä ei pienellä lapselle tarvi olla "ammattitason kosketusta".
Ja pianoksikin riittää se halvin rutku, jossa on jonkinlainen näppäimistö. Kyse oli siitä, että halvimmissa sähkörummuissa kosketus ei ole sama (eikä ole lähellekään) kuin oikeissa rummuissa, vaikka joku asiantuntematon täällä niin väittäisi olevan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ammattirumpali kirjoitti:
Halvoilla sähkörummuilla pelkästään soittamalla voi tulla todella kovaksi rumpaliksi, siitä siirtyminen oikeaan ammattilaistason akustiseen settiin kestää ehkä 10 min. kun tottuu erilaiseen tuntumaan.
Kannattaa mennä selittämään noita juttujasi vaikka Muusikoiden.nettiin. Voit yllättyä siitä, että kaikki ammattirumpalit eivät ole välttämättä samaa mieltä kanssasi. Tosin on helpompi leikkiä anonyyminä vauva-palstalla jotain ammattilaista.
Ammattirumpali kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pro-kitaristi kirjoitti:
Rummut (nykyään saa sähkörumpuja jo halvalla ja ne vastaavat aika pitkälti oikeita rumpuja soittotuntumaltaan)
No ei nyt sentään. Halvimmatkin ovat tietysti paremmat kuin ämpärit ja kattilat, mutta ammattitason kosketusta ei saa halvimmista sähkörummuista ulos millään.
No ehkä ei pienellä lapselle tarvi olla "ammattitason kosketusta".
Sitä paitsi, mitä ihmeen kosketusta. Jokaisen rummun kosketus on erilainen, riippuen kalvon virityksestä ja kireydestä. Esim. lattiatomissa on ihan erilainen pomppu kuin vaikka ride-symbaalissa tai virvelissä.
https://remo.com/products/product/practice-pad/
Tollasille sitä ammattilaiset vetää keikkabussissa ja backstagelle edelleen, kun lämmittelee. Ei se vastaa oikeaa rumpua tuntumaltaan mutta mitä sillä on väliä.
Hyvä harjoituspadi vastaa enemmän oikeaa rumpua kuin halvat sähkörummut. Vaikkapa reboundin suhteen. Siksi ammattilaiset vetää sellaisella keikkabussissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ammattirumpali kirjoitti:
Ei sen oppimiseen tarvita mitään kalliita rumpuja, tai edes rumpuja ollenkaan, pöydän kulma riittää. Rummusta lähtee vaan kivempi ääni.
Sähkörumpuja soittamalla et tosin opi koskaan virittämään oikeita rumpuja, joten on turha väittää, että rummusta lähtisi aina se kivempi ääni jos et osaa niitä edes virittää. Sen taidon oppiminen kestää vuosia.
Ammattirumpali kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pro-kitaristi kirjoitti:
Rummut (nykyään saa sähkörumpuja jo halvalla ja ne vastaavat aika pitkälti oikeita rumpuja soittotuntumaltaan)
No ei nyt sentään. Halvimmatkin ovat tietysti paremmat kuin ämpärit ja kattilat, mutta ammattitason kosketusta ei saa halvimmista sähkörummuista ulos millään.
No ehkä ei pienellä lapselle tarvi olla "ammattitason kosketusta".
Sitä paitsi, mitä ihmeen kosketusta. Jokaisen rummun kosketus on erilainen, riippuen kalvon virityksestä ja kireydestä. Esim. lattiatomissa on ihan erilainen pomppu kuin vaikka ride-symbaalissa tai virvelissä.
On tosiaan erilainen joka rummussa eri kalvoilla ja virityksellä ja kireydellä, mutta halvassa sähkörummussa se kosketus on aina sama, eikä siihen voi vaikuttaa. Sama asia pompun suhteen. Eli et voi virittää halpaa sähkörumpua parhaiten itsellesi sopivaksi valitsemalla parhaiten itsellesi sopivat kalvot ja niihin sopivan virityksen ja kireyden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ammattirumpali kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pro-kitaristi kirjoitti:
Rummut (nykyään saa sähkörumpuja jo halvalla ja ne vastaavat aika pitkälti oikeita rumpuja soittotuntumaltaan)
No ei nyt sentään. Halvimmatkin ovat tietysti paremmat kuin ämpärit ja kattilat, mutta ammattitason kosketusta ei saa halvimmista sähkörummuista ulos millään.
Sitä paitsi, mitä ihmeen kosketusta. Jokaisen rummun kosketus on erilainen, riippuen kalvon virityksestä ja kireydestä. Esim. lattiatomissa on ihan erilainen pomppu kuin vaikka ride-symbaalissa tai virvelissä.
Moi "ammattirumpali".
Jos soittaa vasemmalla jalalla bassossa jotain perusparadiddleä, voiko soittaa bassossa oikealla jalalla rudimenttiä? Tuplabassot siis kyseessä. Jos siis kädet soittaa peruskomppia ja snareaksentti on iskussa neljä. Tavalliset rummut tosiaan siis kyseessä.
Ammattirumpali kirjoitti:
Halvoilla sähkörummuilla pelkästään soittamalla voi tulla todella kovaksi rumpaliksi.
Eipä kyllä tule yhtäkään mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä2875 kirjoitti:
Onneksi ei tarvitse kuunnella minkäänlaista musisointia. Luuleeko nää rämpyttäjät ja vinguttajat että se on jotenkin makeeta. Kukaan jaksa tollasia vähä-älysiä.
Good for you. Musiikkia on radiossa, telkkarissa, elokuvien ja ohjelmien taustoilla, mainoksissa, jopa uutisissa ja dokkareissa. Mutta on se hyvä ettet jaksa kuunnella vähä-älyisiä. Taitaa olla aika tyhjää.
Vierailija kirjoitti:
Ammattirumpali kirjoitti:
Ei sen oppimiseen tarvita mitään kalliita rumpuja, tai edes rumpuja ollenkaan, pöydän kulma riittää. Rummusta lähtee vaan kivempi ääni.
Sähkörumpuja soittamalla et tosin opi koskaan virittämään oikeita rumpuja, joten on turha väittää, että rummusta lähtisi aina se kivempi ääni jos et osaa niitä edes virittää. Sen taidon oppiminen kestää vuosia.
Selvästikään ei ole nyt parhaat harjoitukset käytössä, jos mihinkään menee vuosia *sarkasmi*
Vierailija kirjoitti:
Ammattirumpali kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pro-kitaristi kirjoitti:
Rummut (nykyään saa sähkörumpuja jo halvalla ja ne vastaavat aika pitkälti oikeita rumpuja soittotuntumaltaan)
No ei nyt sentään. Halvimmatkin ovat tietysti paremmat kuin ämpärit ja kattilat, mutta ammattitason kosketusta ei saa halvimmista sähkörummuista ulos millään.
Sitä paitsi, mitä ihmeen kosketusta. Jokaisen rummun kosketus on erilainen, riippuen kalvon virityksestä ja kireydestä. Esim. lattiatomissa on ihan erilainen pomppu kuin vaikka ride-symbaalissa tai virvelissä.
Moi "ammattirumpali".
Jos soittaa vasemmalla jalalla bassossa jotain perusparadiddleä, voiko soittaa bassossa oikealla jalalla rudimenttiä? Tuplabassot siis kyseessä. Jos siis kädet soittaa peruskomppia ja snareaksentti on iskussa neljä. Tavalliset rummut tosiaan siis kyseessä.
Mikä sen sinun mielestäsi estäisi?
- Sunnuntaikitaristin vaimo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei! Kuinka vaikeaa mielestänne improvisaatio on musiikissa?
Hyvin vaikeaa jos pitää ottaa huomioon harmonia-aspekti.
Siihen auttaa erilaisten skaalojen hallitseminen ja teorian ymmärtäminen. Loppu on korvasta ja mielikuvituksesta kiinni.
Kyllä. Skaalat kyllä auttaa, mutta silti se on erittäin vaikeaa. Vaikein laji musiikissakin. Sinulta tuskin löytyy näyttöjä musiikin kuninkuuslajista?
Ei löydy näyttöjä mutta harrastan kyllä aika paljon improvisointia, varsinkin kun soitan sähkökitaraa.
Tottakai uskon nyt ihan täysillä, vaikka et voi taitojasi edes todistaa. Silti uskon. Kukaan ei valehtele netissä harrastavansa paljonkin improvisointia. Itse taas olen improvisaatiossa maailman parhaita.
Mikäköhän siinä improvisoinnissa mielestäni nyt on noin ihmeellistä? :D
Se on musiikissakin (yksi taidelaji maailmassa) kuninkuuslaji. Harvalla riittää taidot musiikissa harmoniseen improvisaatioon.
Jos olisit ammattilainen musiikissa, et edes kysyisi asiaa.
Häh, en minä olekaan musiikin ammattilainen? Olen harrastelija ja soittanut kohta jo 40 vuotta erinäisiä instrumentteja. Aloitin musiikkiopistossa 6-vuotiaan.
Itse aloitin 33-vuotiaana, ja minä myös ihan harrastaja, mutta silti olen nyt maailman parhaita. Oletko sinä?
En.
Surullista. Ehkä et ole treenannut riittävästi oikeita ja parhaita harjoituksia. Vain parhaat harjoitukset tekevät parhaaksi. Minä olen parhaita.
Epäilemättä :D
Tuo tyyppi on selkeästi tehnyt niin hyviä harjoituksia, että ei tarvitse enää ikinä treenata, voi käyttää kaiket päivät vauvapalstalla provoiluun.
Tarkoitit varmaan provoiluun vastailemiseen?
Ainoa mitä yritin tehdä oli oikoa hieman väärinkäsityksiä improvisaation suhteen. Voidaan kyllä jutella siitä järkevästikin, jos haluat.
'
jos koet olevasi improvisaation taitaja, niin näytöt sitten vaan esiin.
ammattilaisena kiinnostaa nähdä taitojesi taso.
Sen verran olen ammattilaismuusikoiden kanssa ollut tekemisissä, että jo muutaman viestin jälkeen teit minulle päivän selväksi että sinä et sellainen ole. Ammattimuusikoita nimittäin yhdistää yksi piirre, ja se on nöyryys musiikkia kohden.
No tämä. Ammattilainen tietää että opittava ei lopu ikinä kesken ja niitä tekniikkaharjoituksia jne pitää treenata niin kauan kuin meinaa uransa jatkuvan. Soittotaito ei itsestään itseään ylläpidä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tämä väittely että teoria vastaan ei teoria? Kyllä se perustermistön tunteminen monesti auttaa ja paljon jos pitää vaikkapa nopeasti ottaa uusi keikkaohjelmisto haltuun.
Mihin tarvitset termistöä kun sinulla on nuotit joista soittaa se uusi "ohjelmistosi".
Tässähän juuri selitettiin, että jos esimerkiksi laulaja pyytää transponoimaan 1,5 sävelaskelta nuotteihin merkittyä matalammalle, on pienestä musiikin teoriasta kummasti hyötyä.
-eri.
Hyvin harvoin niin pitää tehdä. Hyväkään teorian osaaminen ei takaa soittotaitoja.
Hyvin harvoin? Jos minä olisin vaikka tangonluikauttelija, niin en missään nimessä palkkaisi bändiä tai edes tilapäistuuraajaa, joka ei osaa soittaa oikealta korkeudelta.
Osaat varmaan sitten kertoa, että soittakaa alempaa?
Kyllä osaan. Mutta en haluaisi alkaa nähdä sitä vaivaa, että yksi tollo madaltaa puolikkaan sävelaskeleen ja toinen kokonaisen. Paljon helpompaa sanoa paljonko mennään alaspäin tai sitten sävellaji. Jos joku taivaallisen hyvä soittaja jää vaille töitä siksi, ettei tiedä paljonko on kokosävelaskel tai mikä on fis-molli, niin se on sitten voi voi.
No jep. Yleensä ihan muutaman vuotta soittaneet amatööritkin osaavat kelvollisesti transponoida tai ymmärtävät mitä tarkoittaa sävellaji tai soituasteet. Ei ole mitään korkeampaa matematiikkaa vaan ihan perusteoriaosaamista, sellaista minkä voi opetella vaikka googlen avulla jos ei jaksa soittotunneilla tai teoriatunneilla käydä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tämä väittely että teoria vastaan ei teoria? Kyllä se perustermistön tunteminen monesti auttaa ja paljon jos pitää vaikkapa nopeasti ottaa uusi keikkaohjelmisto haltuun.
Mihin tarvitset termistöä kun sinulla on nuotit joista soittaa se uusi "ohjelmistosi".
Tässähän juuri selitettiin, että jos esimerkiksi laulaja pyytää transponoimaan 1,5 sävelaskelta nuotteihin merkittyä matalammalle, on pienestä musiikin teoriasta kummasti hyötyä.
-eri.
Hyvin harvoin niin pitää tehdä. Hyväkään teorian osaaminen ei takaa soittotaitoja.
Hyvin harvoin? Jos minä olisin vaikka tangonluikauttelija, niin en missään nimessä palkkaisi bändiä tai edes tilapäistuuraajaa, joka ei osaa soittaa oikealta korkeudelta.
Osaat varmaan sitten kertoa, että soittakaa alempaa?
Kyllä osaan. Mutta en haluaisi alkaa nähdä sitä vaivaa, että yksi tollo madaltaa puolikkaan sävelaskeleen ja toinen kokonaisen. Paljon helpompaa sanoa paljonko mennään alaspäin tai sitten sävellaji. Jos joku taivaallisen hyvä soittaja jää vaille töitä siksi, ettei tiedä paljonko on kokosävelaskel tai mikä on fis-molli, niin se on sitten voi voi.
No jep. Yleensä ihan muutaman vuotta soittaneet amatööritkin osaavat kelvollisesti transponoida tai ymmärtävät mitä tarkoittaa sävellaji tai soituasteet. Ei ole mitään korkeampaa matematiikkaa vaan ihan perusteoriaosaamista, sellaista minkä voi opetella vaikka googlen avulla jos ei jaksa soittotunneilla tai teoriatunneilla käydä.
Perusjuttuja, mutta silti esim. juuri skaalat, sointuasteet tai sointujen muodostaminen skaalan perusteella ovat sellaisia asioita jotka voivat itseoppineella soittajalla jäädä hämärän peittoon hyvinkin pitkäksi ajaksi. Syynä tietämättömyys ja asenne "minua kiinnostaa ainoastaan soittaminen, ei teorian opiskeleminen". Siksi soittoharrastuksen aloittelevan kannattaisi ainakin alussa tutustua lajiin opettajan opastuksella.
No ehkä ei pienellä lapselle tarvi olla "ammattitason kosketusta".
Sitä paitsi, mitä ihmeen kosketusta. Jokaisen rummun kosketus on erilainen, riippuen kalvon virityksestä ja kireydestä. Esim. lattiatomissa on ihan erilainen pomppu kuin vaikka ride-symbaalissa tai virvelissä.
https://remo.com/products/product/practice-pad/
Tollasille sitä ammattilaiset vetää keikkabussissa ja backstagelle edelleen, kun lämmittelee. Ei se vastaa oikeaa rumpua tuntumaltaan mutta mitä sillä on väliä. Tekniikka on sama. Jos pystyt soittamaan kaikki rudimentit ja paradiddlet tohon noin, pystys soittamaan ne mihin tahansa rumpuun tai vaikka vanhan mummon perskannikoille. Halvoilla sähkörummuilla pelkästään soittamalla voi tulla todella kovaksi rumpaliksi, siitä siirtyminen oikeaan ammattilaistason akustiseen settiin kestää ehkä 10 min. kun tottuu erilaiseen tuntumaan. Sormien liike ja nopes säilyvät täydellisesti, ja ovat yleispäteviä. Samalla sormilliikkellä soitetaan marimbaa, patarumpua, latin percussioneita, lehmänkelloja, street drumming -settiä ja vaikka mitä. Jos osaat käyttää rumpukapulaa, osaat. Ei sen oppimiseen tarvita mitään kalliita rumpuja, tai edes rumpuja ollenkaan, pöydän kulma riittää. Rummusta lähtee vaan kivempi ääni.