Hätäkeskus kyseli taas tyhmiä: "Miksi tytär ei itse soita?!"

Vierailija kirjoitti:

Soittajaan nihkeästi suhtautuminen on ihan oikeasti toistuvaa eikä poikkeus. En todellakaan turhan takia soita hätäkeskukseen mutta melkein joka toinen kerta on ollut joku hapannaama puhelimessa.

Nykyään aina valmiiksi jo ahdistaa se soittokin. Karseinta tuo on silloin jos jollakulla on oikeasti hengenhätä ja itsekin tietty on sitten siinä luonnolisesti ahdistunut ja puheluun vastaa joku joka kyselee ummet ja lammet eikä lähetä apua.

Toinen on se että joutuu todistelemaan miksi on soittanut. Eräs vastannut ei uskonut minua millään ekalla puhelulla ja käski soittamaan myöhemmin uudestaan kun kerroin, että talon ikkunassa näkyi hahmo, joka näytti tajuttomalta tai kuolleelta ihmiseltä. Soitin sitten uudelleen ja ilmeisesti yllätyi kun ei ollutkaan pilapuhelu ja tuntui olevan ihan paniikissa sitten. Varmisteli minulta sitten vielä puhelun looussa että olihan nyt niin etten aluksi ollut ihan varma ollut oliko kyseessä todellinen hätä ihmisellä.

Minun mielestä on aika uskomatonta jos apua hälyttänyt henkilö joutuu olemaan se joka tekee varman arvion onko hätä oikea vai ei ennenkuin apua lähetetään. Etenkin jos näkyvyys on huono eikä osaa sanoa onko kyseessä kuollut, tajuton tai edes ihminen vai jokin joka näyttää vain kuolleelta ihmiseltä. Ja jos avun saaminen on sen varassa soittaako joku todella sitä toista puhelua, kun saa sellaisen kuvan että häke ei usko.

Näet tajuttoman ihmisen etkä mene auttamaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usein henkilö on itse siinä jamassa, ettei pysty soittamaan.

Pitääkö esim tajuttoman soittaa itse hätäkeskukseen.

Mulla olisi pitkä tarnina häken toiminnasta.

No voisiko olla mitenkään, että juuri sen takia kysytään? Eli halutaan selvittää, onko se asianosainen nyt niin pahassa kunnossa, että ei oikeasti kykene soittamaan ja tarvitsee esim. akuutisti apua sinne paikalle. Tässäkin tapauksessa ehkä haluttiin tietää, onko tyttäreen sattunut fyysisesti tai onko niin paniikissa, ettei toivu ilman ammattilaisen apua. Vai onko kyse esim. siitä, että tyttären mielestä ei tapahtunut mitään ilmoittamisen arvoista ja äiti vain panikoi turhasta ja soittaa, vaikka olisi sanottu, ettei ole tarvetta, eikä mitään käynyt.

Äiti soittaisi huvikseen?

Eilen Hesarissa kerrottiin ihmisestä, joka soitti häkeen, koska sisälle oli tullut lepakko. Onko lepakko henkeä ja yleistä turvallisuutta uhkaava asia, kysynpähän vaan.

Et ole koronasta kuullut?

Muista pitää AINA maskia!!!

Lepakolle pikkumaski naamuliin.

Vierailija kirjoitti:

Oon nähnyt joskus painajaista, jossa olen isäni kanssa ostoskeskuksessa. Isäni saa sydänkohtauksen ja kaatuu maahan tajuttomana. Ihmiset ympärillä vaan katselevat eivätkä tee mitään, soitan häkeen ja siellä ollaan "Missä olet" "En mä tiedä tän paikan osoitetta, tää on tää X-paikan prisma"  " Pitää olla osoite"

Jouduin kerran soittamaan häkeen siten, etten tiennyt paikan tarkkaa osoitetta. Kerroin niin tarkasti kuin osasin ja totesin, että paikalliset ambulanssikuskit kyllä löytävät paikalle tällä tiedolla. Se riitti päivystäjälle ja pian lanssi saapuikin.

Pidän häken työntekijöistä osaa melko tyhminä. Ovat suojatyössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Soittajaan nihkeästi suhtautuminen on ihan oikeasti toistuvaa eikä poikkeus. En todellakaan turhan takia soita hätäkeskukseen mutta melkein joka toinen kerta on ollut joku hapannaama puhelimessa.

Nykyään aina valmiiksi jo ahdistaa se soittokin. Karseinta tuo on silloin jos jollakulla on oikeasti hengenhätä ja itsekin tietty on sitten siinä luonnolisesti ahdistunut ja puheluun vastaa joku joka kyselee ummet ja lammet eikä lähetä apua.

Toinen on se että joutuu todistelemaan miksi on soittanut. Eräs vastannut ei uskonut minua millään ekalla puhelulla ja käski soittamaan myöhemmin uudestaan kun kerroin, että talon ikkunassa näkyi hahmo, joka näytti tajuttomalta tai kuolleelta ihmiseltä. Soitin sitten uudelleen ja ilmeisesti yllätyi kun ei ollutkaan pilapuhelu ja tuntui olevan ihan paniikissa sitten. Varmisteli minulta sitten vielä puhelun looussa että olihan nyt niin etten aluksi ollut ihan varma ollut oliko kyseessä todellinen hätä ihmisellä.

Minun mielestä on aika uskomatonta jos apua hälyttänyt henkilö joutuu olemaan se joka tekee varman arvion onko hätä oikea vai ei ennenkuin apua lähetetään. Etenkin jos näkyvyys on huono eikä osaa sanoa onko kyseessä kuollut, tajuton tai edes ihminen vai jokin joka näyttää vain kuolleelta ihmiseltä. Ja jos avun saaminen on sen varassa soittaako joku todella sitä toista puhelua, kun saa sellaisen kuvan että häke ei usko.

Millainen elämä sinulla on, kun kertomuksestasi päätellen soitat jatkuvasti hätäkeskukseen? Miten ihmeessä ajaudut usein sellaisiin tilanteisiin?

Mietin samaa. On ihmisiä joidenka ei ole tarvinnut kertaakaan soittaa häkeen elämänsä aikana.

Jos kyseessä on vaikkapa 30-vuotias henkilö joka soittanut HÄKE:en 5 kertaa siihen ikään mennessessä niin ei se kyllä kovin paljon ole.

Itse olen soittanut esimerkiksi usemman kerran tajuttomasta henkilöstä johon olen törmännyt päiväsaikaan ulkona liikkuessa, avotulesta joka on ollut vaarassa levitä kouluun, muistisairaasta vanhuksesta joka on ollut sekavana hortoilemassa keskellä talvea. Ja ihan tavallista elämää olen elänyt. Joskin olen auttamistyössä, mikä myös tekee sen että luonnollisesti autan aina avuntapeessa olevia ja huomaan myös helpommin jos jollakulla on hätä. Toivottavasti muutkin toimivat näin. Maailma olisi hipun verran parempi paikka.

Voi hyvänen aika. "Miksi tytär ei itse soita" ei ole syytös vaan kysymys. Sen myötä voi selvitä esim. että a) asianomaisen mielestä tilanne on toinen kuin soittajan, b) asianomainen on jotenkin vahingoittunut tai toimintakyvytön (tarvitaanko ambulanssi vai vain poliisi?), c) (kuten jutussa mainittiin) asianomainen on joutunut piiloutumaan niin että viranomaisten ei pidä soittaa hänelle ja aiheuttaa paljastumista tai d) asianomainen on edelleen välittömässä vaarassa jolloin hälytys on erilainen kuin jos on päässyt kotiin lukittujen ovien taakse. Hätäkeskuspäivystäjän tehtävä on saada soittajasta mahdollisimman n nopeasti irti oleellinen tieto ja antaa tarvittava ohjaus, ei alkaa perustella joka sanavalintaa.

Työkaveri sai sairaskohtauksen töissä ja minulle valitettiin, kun soitin toimiston lankapuhelimella, että miksi sairastunut itse ei tule puhumaan puhelimeen.

No ei kai kun tuossa aivoinfarktia selkeesti pukkaa...

Sen lisäksi Häke antoi ambulanssille väärän osoitteen. Kesti 50 minuuttia ison kaupungin sisällä, että ambulanssi tuli paikalle. Olisi pitänyt viedä 10 min.

Työkaveri selvisi hengissä. Tällä kertaa.

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvänen aika. "Miksi tytär ei itse soita" ei ole syytös vaan kysymys. Sen myötä voi selvitä esim. että a) asianomaisen mielestä tilanne on toinen kuin soittajan, b) asianomainen on jotenkin vahingoittunut tai toimintakyvytön (tarvitaanko ambulanssi vai vain poliisi?), c) (kuten jutussa mainittiin) asianomainen on joutunut piiloutumaan niin että viranomaisten ei pidä soittaa hänelle ja aiheuttaa paljastumista tai d) asianomainen on edelleen välittömässä vaarassa jolloin hälytys on erilainen kuin jos on päässyt kotiin lukittujen ovien taakse. Hätäkeskuspäivystäjän tehtävä on saada soittajasta mahdollisimman n nopeasti irti oleellinen tieto ja antaa tarvittava ohjaus, ei alkaa perustella joka sanavalintaa.

e) asianomaisen kielitaito tai muuten kommunikoinnin edellytykset (esim. kuulo) ei riitä soittamiseen, mikä on hyvä tieto tehtävälle menijöille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Soittajaan nihkeästi suhtautuminen on ihan oikeasti toistuvaa eikä poikkeus. En todellakaan turhan takia soita hätäkeskukseen mutta melkein joka toinen kerta on ollut joku hapannaama puhelimessa.

Nykyään aina valmiiksi jo ahdistaa se soittokin. Karseinta tuo on silloin jos jollakulla on oikeasti hengenhätä ja itsekin tietty on sitten siinä luonnolisesti ahdistunut ja puheluun vastaa joku joka kyselee ummet ja lammet eikä lähetä apua.

Toinen on se että joutuu todistelemaan miksi on soittanut. Eräs vastannut ei uskonut minua millään ekalla puhelulla ja käski soittamaan myöhemmin uudestaan kun kerroin, että talon ikkunassa näkyi hahmo, joka näytti tajuttomalta tai kuolleelta ihmiseltä. Soitin sitten uudelleen ja ilmeisesti yllätyi kun ei ollutkaan pilapuhelu ja tuntui olevan ihan paniikissa sitten. Varmisteli minulta sitten vielä puhelun looussa että olihan nyt niin etten aluksi ollut ihan varma ollut oliko kyseessä todellinen hätä ihmisellä.

Minun mielestä on aika uskomatonta jos apua hälyttänyt henkilö joutuu olemaan se joka tekee varman arvion onko hätä oikea vai ei ennenkuin apua lähetetään. Etenkin jos näkyvyys on huono eikä osaa sanoa onko kyseessä kuollut, tajuton tai edes ihminen vai jokin joka näyttää vain kuolleelta ihmiseltä. Ja jos avun saaminen on sen varassa soittaako joku todella sitä toista puhelua, kun saa sellaisen kuvan että häke ei usko.

Näet tajuttoman ihmisen etkä mene auttamaan?

Lukitun kerrostalon ylemmät kerrokset kyseessä. Olisi vissin pitänyt kasvattaa siivet.

Kuka muistaa häke-klassikon "ai otat sä muijalta pataan"?

Miettikääs mykkiä tai kuuroja. Ne ei ihan äkkiä häkeen selittele asioita.

Varmaan myös rasismin pelko vaikutti tässä uutisoidussa tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Miettikääs mykkiä tai kuuroja. Ne ei ihan äkkiä häkeen selittele asioita.

Kyllä, ja tehtävälle meneville viranomaisille on ihan tosi tärkeä tieto että he etsivät esim. kuuroa ihmistä. Siksi kannattaa kysyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai täytyy kysyä miksi uhri ei itse soita. Meitä on moneen junaan ja äiti olisi ihan hyvin voinut olla pipipää, joka soittaa miehelle kiusaa tehdäkseen. Häke on tottunut järkyttyneiden ihmisten puheluihin.

Mutta suuremmalla todennäköisyydellä ei ole pipipää, eiks je.

Juurikin näin. Häirikkö puheluita varmasti tulee paljon, mutta ammattitaitoisen työntekijän kuuluu tunnistaa avuntarve. Jos ennakko-oletuksena on että jokainen soitto on potentiaalinen pilapuhelu, on aika vaihtaa työpaikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toinen on se että joutuu todistelemaan miksi on soittanut. Eräs vastannut ei uskonut minua millään ekalla puhelulla ja käski soittamaan myöhemmin uudestaan kun kerroin, että talon ikkunassa näkyi hahmo, joka näytti tajuttomalta tai kuolleelta ihmiseltä. Soitin sitten uudelleen ja ilmeisesti yllätyi kun ei ollutkaan pilapuhelu ja tuntui olevan ihan paniikissa sitten. Varmisteli minulta sitten vielä puhelun looussa että olihan nyt niin etten aluksi ollut ihan varma ollut oliko kyseessä todellinen hätä ihmisellä.

Minun mielestä on aika uskomatonta jos apua hälyttänyt henkilö joutuu olemaan se joka tekee varman arvion onko hätä oikea vai ei ennenkuin apua lähetetään. Etenkin jos näkyvyys on huono eikä osaa sanoa onko kyseessä kuollut, tajuton tai edes ihminen vai jokin joka näyttää vain kuolleelta ihmiseltä. Ja jos avun saaminen on sen varassa soittaako joku todella sitä toista puhelua, kun saa sellaisen kuvan että häke ei usko.

Siis soitit häkeen, että näet talosi ikkunasta jotain, mistä et edes tiedä, onko se ihminen, mutta päätit päätellä sen olevan ruumis? Ja hämmästyit, kun häke ei samantien tehnyt suurhälytystä. 

"Ja hämmästyit kun ei samantien tullut suurhälytystä?" 🙄Niin minä tuota soittoa hätäisesti tehnyt ja selvittelin kyllä hyvän tovin näenkö oikein ja tarvitseeko edes soittaa.

Enkä odottanut muuta kuin että häke arvioi tarvitaanko apua vai ei. Aikaa meni ensihavannosta avun lähettämiseen varmasti reilut 30 min. Josta noin 4 min meni selivittellessä että tarviiko soittaa tai pääsenkö vaikka itse soittamaan asunnon ovikelloa. 10 min siihen kun häke kyseli juurta jaksaen asiat moneen kertaan naureskellen. Ja 20 minsaa, kun kävin asioilla ja soitin vielä uudestaan kun häke näin neuvoi. Silloin olikin ihan eri ääni kellossa kun tajusi etten huvikseni soittanut ja lisäsin, että olin tehnyt sen mitä voin ja enkä enenpää voin selvitellä muuttuko tilanne. Eli toimin kuten häke oli ohjeistanutkin minua toimimaan ja se miten he itse sen pohjalta toimivat on sitten heidän asiansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin sitä poliisia tarvittiin, jos siitä tilanteesta oli selvitty? Joku sanallinen välikohtaus.... Poliisi paikalle, vaikka tyyppi menee jo jossain...?

Ei tuu poliisi vaikka sekopäät huutelee ja loukkaa jatkuvalla syötöllä, kun asuintalonsa etupihalla kulkee, ei, ne vaan käyttää sananvapauttaan.... Häirintää, mut ei kuitenkaan poliisin mielestä. Tuntemattomia kohteelle.

Pitää vissiin hankkii adoptiomamma ja mieluiten toimintaterapeutti ammatiltaan!

Paapomista!

Jos joku sekava henkilö käy johonkuhun kiinni niin on syytä olettaa, että henkilö voi näin tehdä uudelleen ja hyvinkin pian. Eli totta kai poliisille soitetaan.

Huutelu ei kylläkään ole sama asia kuin toiseen väkivaltaisesti käsiksi käyminen. Mutta jos tuommoista koet niin sinun pitää niistä tehdä ilmoitus poliisille ja talonyhtiölle. Näissä keisseissä on yleensä sana sanaa vastaan joten toki tuo voi olla hankala selvittää poliisin kanssa.

Mistä alapeukut? Jos joku käyttäytyy sekavasti ja käy kiinni ja on aggressiivinen niin pitäisikö jättää soittamatta vaikka itse pääsisi karkuun? Kai sillä on väliä voiko tyyppi olla muillekin vaaraksi? Seuraava kohde voi olla vanhus tai lapsi, joka ei pääse pakoon. Niinkuin erään puukkon kanssa heiluneenkin kanssa kävi. Eka uhri pääsi pakoon ja mutta toinen ja kolmas saikin puukosta päähänsä.

Vierailija kirjoitti:

Kuka muistaa häke-klassikon "ai otat sä muijalta pataan"?

Täältähän sen löytyikin:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000015743.html

Häkeenkin mahtuu monenlaista ja kohtelu ei tosiaan aina ole sellaista kuin odottaisi.

Vierailija kirjoitti:

Olen soittanut häkeen kolmesti elämäni aikana. Ensimmäisellä kerralla mummolle hänen pyörtyessään kahvipöytään, toisella kerralla itselleni jäätyäni autoon puristuksiin (kolari) ja kolmannella hälyttäessäni apua tieltä suistuneen auton matkustajille. Apu on tullut ihan joka kerta enkä ole jäänyt miettimään 12-tuntisen työpäivän ehkä viimeistä tuntiaan suorittavan häkepäivystäjän äänensävyä. Jos olen shokissa mökeltänyt omiani, niin häkeläinen on kyllä sanonut tiukasti että olen eri paikassa missä väitän olevani (mikä piti paikkansa :D) tmv.

Parasta on, jos pystyy itse nollaamaan päänsä, tekemään tilannearvion ja soittamaan vasta sitten, kun on itsekin kartalla. Esimerkiksi viimeisimmässä häke-keississä soitin liian aikaisin(!) koska kyseessä oli pelkkä kauempaa tehty näköhavainto. Homma alkoi toimia vasta, kun tein autolla uukkarin, ajoin onnettomuuspaikalle ja pääsin kertomaan havaintoja siitä, kuinka moni uhri

Soittajan ongelmmana ei ole mikään noista. Sitä varten meillä on ammattilaiset jolle maksetaan palkkaa tuosta. Ne ei vaan halua tehdä työtä.

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvänen aika. "Miksi tytär ei itse soita" ei ole syytös vaan kysymys. Sen myötä voi selvitä esim. että a) asianomaisen mielestä tilanne on toinen kuin soittajan, b) asianomainen on jotenkin vahingoittunut tai toimintakyvytön (tarvitaanko ambulanssi vai vain poliisi?), c) (kuten jutussa mainittiin) asianomainen on joutunut piiloutumaan niin että viranomaisten ei pidä soittaa hänelle ja aiheuttaa paljastumista tai d) asianomainen on edelleen välittömässä vaarassa jolloin hälytys on erilainen kuin jos on päässyt kotiin lukittujen ovien taakse. Hätäkeskuspäivystäjän tehtävä on saada soittajasta mahdollisimman n nopeasti irti oleellinen tieto ja antaa tarvittava ohjaus, ei alkaa perustella joka sanavalintaa.

Valhetta. He yrittävät vaan säästää kustannuksista. Ainoa assia mitä sinne pitää sanoa on että tyttären kimppuun hyökättiin. Sekä osoite

Vierailija kirjoitti:

Kuka muistaa häke-klassikon "ai otat sä muijalta pataan"?

Vastaavaa tapahtuu koko ajan.